3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1
MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA - Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy - Ympäristöministeriö vahvistaa YLEISKAAVA - Kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA
MAAKUNTAKAAVOITUKSEN PERUSKRITEETIT Ylikunnalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset asiat Yleispiirteisyys, mittakaava Keski-Suomessa 1:250 000 Pitkä aikaväli, 10-20 vuotta Kaavamääräyksillä ei voida sivuuttaa erityislainsäädäntöä
MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaava on ohjeena Laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa Ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisten yleis- tai asemakaavojen alueella Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta Otettava maakuntakaava huomioon ja myös pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista Toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa kaavan toteuttamista
MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET EHDOLLINEN RAKENTAMISRAJOITUS Koskee virkistys- ja suojelualueita sekä liikenteen tai teknisen huollon verkostoja Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista Jos luvan epäämisestä aiheutuisi huomattavaa haittaa lupa on kuitenkin myönnettävä alue lunastettava tai haitta korvattava
MAAKUNTAKAAVOITUKSEN VAIHEET 1. Päätös kaavasta maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus 2. Vireilletulokuulutus liiton viralliset ilmoituslehdet, liiton ilmoitustaulu, verkkosivut 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 4. 1. Viranomaisneuvottelu 5. Valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville (vähintään 30 päivää) 6. Ehdotusvaihe kaavaehdotus nähtäville (vähintään 30 päivää) 7. 2. Viranomaisneuvottelu 8. Kaavan hyväksyminen maakuntavaltuusto (valitusmahdollisuus YM:öön) 9. Kaavan vahvistus ympäristöministeriö (valitusmahdollisuus KHO:een) 10. Kaava lainvoimaiseksi YM:n vahvistuksen tai KHO:n päätöksen jälkeen
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009 1.Vaihemaakuntakaava (Jätkä) Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vahvistus 16.12.2009, lainvoima 4.2.2011 2.Vaihemaakuntakaava (Poski) maa-aineshuolto ja siihen liittyvät luontoarvot Vahvistus 11.5.2011, lainvoima 20.11.2012 3.Vaihemaakuntakaava (Turva) turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012, YM:n vahvistuskäsittelyssä 4.Vaihemaakuntakaava (Paikko) - kauppa, puolustusvoimien melualueet, virkistystoimintojen tarkistuksia, Jämsän Länkipohjan alue Maakuntavaltuusto 3.5.2013
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAN TAVOITE Osoittaa kaupallinen palveluverkko (vain kaupan suuryksiköt) Päivittää taajama-aluemerkintöjä Päivittää puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita Päivittää virkistystoimintavarausten merkintöjä Yhdenmukaistaa Pirkanmaan 1. maakuntakaava / Länkipohja
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA AIKATAULU Maakuntahallituksen käynnistyspäätös 19.5.2010 Selvityksiä tehtiin 2010-2011 Kaavan laadintaa 2011-2012 Luonnos oli nähtävillä 3.9. 5.10.2012 Ehdotus oli nähtävillä 1.1. 31.1.2013 Maakuntavaltuusto 3.5.2013
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA TAAJAMA-ALUEVARAUSTEN PÄIVITYS (kaavaselostus s. 22-24) Taajama-alueet esitetään YKR:n (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä; Suomen ympäristökeskus) seurantatietojen perusteella + rajaustarkistuksia kuntien esitysten pohjalta TYÖPAIKKA- SEKÄ TEOLLISUUS- JA VARASTOALUEIDEN PÄIVITYS (kaavaselostus s. 23-24) Uudet alueet: Karimäki Vehniä Joutsa Laukaa Tarkistuksia Jyväskylään, Jämsään, Laukaaseen, Muurameen, Uuraisille, Viitasaarelle, Äänekoskelle
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA PUOLUSTUSVOIMIEN MELU- JA SUOJA-ALUEET (kaavaselostus s. 23, 25) Melualueet Vuorisjärvi (Keuruu) Jyväskylän lentoaseman tarkistus Suojavyöhykkeet Kaleton (Keuruu) Toivakka Hartola Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikat
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA VIRKISTYSTOIMINNOT (kaavaselostus s. 26-27) Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet Kotanen-Tikkamäki (Jyväskylä, Muurame) Muuratsalo (Jyväskylä, Muurame) Jämsänniemi Keurusselkä Mustavuori (Laukaa) Niemenharju (Pihtipudas) Hännilänsalmi (Viitasaari) Konneveden ja Päijänteen kehittämisalueet
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA VIRKISTYSTOIMINNOT (kaavaselostus s. 26-27) Uusia matkailualueita Öijanniemi (Kannonkoski) Nokkakivi (Lievestuore) Marjoniemi-Akonniemi (Uurainen) Muikunlahti (Viitasaari) Uusia virkistysalueita Multamäki (Laukaa) Huutoniemi (Uurainen) Uusia ulkoilureittejä, veneväyliä ja vesiretkeilyreittejä
4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASTA (VAHVISTUS 14.4.2009, LAINVOIMA 10.12.2009) ESITETÄÄN KUMOTTAVAKSI (kaavaselostus s. 28-29): Kaupallinen palveluverkko (km ja km-1) Keskusta- ja taajamatoimintojen alueet (C, ca, A) Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta (Laukaa-Vihtavuori) Logistiikan kehittämisen kohdealue (Tikkakoski) Jyväskylän Kankaan alue ja sen suojavyöhyke Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (Jyväskylänseutu) Vesialueet (Kärkinen, Pohjois-Päijänne, Lehesselkä-Kotkatselkä, Konnevesi, Kuhmoinen) Ulkoilun yhteystarpeet (Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti, Selänpohja- Vaarunvuori, Muurame-Äänekoski, Keuruu-Mänttä, Konnevesi-Rautalampi) Kaipolan (Jämsä) ja Marjoniemen (Uurainen) virkistysalueet
(kaavaselostus s. 18-22, 24) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määräyksiä: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä ja henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään osoittamalla elinkeinotoiminnalle sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat toiminnot on suunnattava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määräyksiä: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet, esittää henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä varmistaa palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko selvittää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta.
MRL:n 9 a-luvun määräyksiä vähittäiskaupan suuryksiköistä: 71a :Suuryksikkö on yli 2 000 kerrosneliömetrin myymälä 71b :Osoitettaessa suuryksiköitä kaavassa on katsottava, että Suunnitelmalla ei ole haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä Suunnitelma edistää kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset
71c : Suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Seudullisesti merkittävän suuryksikön sijoittaminen keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on MAKA:ssa osoitettu tähän tarkoitukseen
MRL:n 15.4.2011 muuttuneet määräykset kauppaa koskien: (kyse on vähittäiskaupan suuryksiköstä, jos koko on yli 2000 k-m2) Maakuntakaavalla on määriteltävä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Maakuntakaavassa on esitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella Kauppaa koskevan erityissäätelyn piiriin tuli uutena ryhmänä ns. tilaa vaativa kauppa (siirtymäaika 15.4.2015)
Kaupan suuryksikkö Seudullisesti merkittävä kaupan suuryksikkö >2000 k-m2 mutta alle seud.rajan (maakuntakaavatasoinen) (kuntakaavalla)
MRL:n 71 :n määräyksiä kaupan suuryksiköitä koskien: Suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue Seudullisen suuryksikön sijoittaminen keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa osoitettu tähän tarkoitukseen Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä Asiointimatkojen pituudet kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset
Seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö - päivittäistavarakaupan suuryksikön raja kaikissa taajamissa 3 000 k-m² - Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa erikoistavarakaupan suuryksikön koon alaraja on 5 000 k-m² - muissa taajamissa erikoistavarakaupan suuryksikön raja on 3 000 k-m² - Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m²
Kauppaa koskevista kaavamerkinnöistä: C ja c CA ja ca km km-1 vyöhyke km-2 vyöhyke Keskustatoimintojen alue ja kohde Keskustatoimintojen alakeskus, alue ja kohde Seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vastaava kaupan keskittymä, joka ei sijaitse keskustatoimintojen alueella Kaupallisten palveluiden vyöhyke, jolle voi sijoittua vähittäiskaupan yksiköitä niin, että ne yksin tai yhdessä ovat seudullisesti merkittäviä Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue Merkintöihin liitetyllä suunnittelumääräyksellä määritellään merkintäkohtaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus ja kaupan laatu.
Kaupan tasapainoisen kehittymisen mahdollistava seudullisesti merkittävien suuryksiköiden palveluverkko. Alle seudullisuusrajan olevien suuryksiköiden kaavoittaminen on kuntien tehtävää eikä niitä osoiteta maakuntakaavassa.
Keskustatoimintojen alueet C, c Kunta 1. Joutsa 10 000 2. Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä 50 000 4. Karstula 10 000 5. Keuruu 25 000 6. Saarijärvi 25 000 7. Viitasaari 20 000 8. Äänekoski 50 000 >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa
Keskustatoimintojen kaavamerkinnät (C-alue, c-kohde): Joutsa ja Karstula esitetään c-kohteina, muut alueina: Jyväskylän keskusta C-alue
Jämsä C-alue Keuruu C-alue
Saarijärvi C-alue Viitasaari C-alue
Äänekoski C-alue
Keskustatoimintojen alakeskukset (ca -alueet ja -kohteet) Kohde Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi 10 000 2. Eteläportti Jyväskylä 35 000 3. Korpilahti Jyväskylä *) 4. Kuokkala Jyväskylä 20 000 5. Palokka Jyväskylä 20 000 6. Tikkakoski Jyväskylä *) 7. Vaajakoski Jyväskylä 20 000 8. Halli Jämsä *) 9. Jämsänkoski Jämsä *) 10. Länkipohja Jämsä *) 11. Kuhmoisten keskusta Kuhmoinen *) 12. Laukaan keskusta Laukaa 20 000 13. Lievestuore Laukaa *) 14. Muuramen keskusta Muurame 15 000 15. Petäjäveden keskusta Petäjävesi 10 000 16. Toivakan keskusta Toivakka *) 17. Uuraisten keskusta Uurainen *) 18. Suolahden keskusta Äänekoski *) *) merkittyihin alakeskuksiin ei saa toteuttaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä.
CA alakeskusalueet (muut alakeskukset ca-kohteina) Laukaa ca-alue Muurame ca-alue
CA -alakeskusalueet Petäjävesi ca-alue
Keskustan ulkopuolinen seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, km -kohde Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä 43 000 50 000 2. Palokankeskus Jyväskylä 60 000 70 000 3. Paletti Kyyjärvi 4 000 10 000 4. Rokkakangas Laukaa 1 000 10 000 5. Saunakylä Muurame 0 20 000 6. Putaanportti Pihtipudas 5 000 10 000 7. Asemankannas Saarijärvi 17 500 35 000 8. Mustaniemi Viitasaari 12 000 20 000 9. Hirvaskangas Äänekoski 8 000 20 000 10. Kotakennäs Äänekoski 7 000 20 000 11. Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski 8 000 20 000 Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa
Seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, km-1 -vyöhyke Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. 1. Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä Ei arviota 50 000 2. Palokankeskus-Kirri Jyväskylä 35 000 60 000 3. Jämsän Risteys Jämsä Ei arviota 40 000 4. Humppi Karstula Ei arviota 10 000 5. Yliaho Keuruu 10 000 20 000 Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa
Kaupan vyöhyke km-1 Karstula Keuruu
Kaupan vyöhyke km-1 Jämsä
Kaupan vyöhyke km-1 Palokankeskus-Kirri Keljonkeskus-Eteläportti
km-2 Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue Suunnittelumääräys: Erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m²
Liiketilatarve v. 2030: PT + muu erikoiskauppa sekä TIVA + autokauppa (pl. Jkl)
OSTOVOIMAN MUKAINEN TARVE SUHTEESSA MAKA:N SEUDULLISTEN KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN MITOITUKSEEN Joutsan seutu 43 % Jyväskylän seutu 49 % Jämsän seutu 95 % Keuruun seutu 94 % Saarijärvi Viitasaari seutu 114 % Äänekosken seutu 120 % Koko Keski-Suomi 67 %
KIITOS www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus