Osa II Julkisten menojen teoriaa

Osa II Julkisten menojen teoriaa Julkishyödykkeistä 1. Mitä ne ovat? kaksi ominaisuutta: a) kulutetaan yhteisesti b) ei ole haluttavaa sulkea ketään pois kuluttamasta niitä (rajakustannus lisäkulutukset nolla eli MC=0). Puhtaita julkishyödykkeitä varsin vähän (esim. sisäinen ja ulkoinen turvallisuus). Osittain rokotusjärjestelmä tai tieto ja informaatio. julkishaitakkeet julkishyödykkeitä eivät ole: yhteiset luonnonvarat, internet (yhdistää: omistusoikeuden määrittelyongelma; erottaa: lisäkulutus voi olla poissa joltakin toiselta) 2. Miten ne eroavat yksityishyödykkeistä? Kulutettu määrä ei vaihtele, höyty kylläkin 3. Miten voimme luonnehtia julkishyödykkeiden tehokasta tarjontaa? Vapaamatkustajaongelma Julkishyödykkeiden tarjonnassa voi erottaa kahdentyyppistä toimintaa: julkinen valta tarjoaa ilmaiseksi ja tuotanto kustannukset peitetään veroilla. jättää tarjonta yksityisen sektorin huoleksi ja kanavoida rahoitus julkisen sektorin kautta. 4. Miksi yksityiset markkinat epäonnistuvat julkishyödykkeiden tarjonnassa? Ihmisillä ei ole kiihoketta maksaa niistä vapaaehtoisesti. Julkishyödykkeiden kaksi keskeistä ominaisuutta 1. Niiden käyttöä ei ole mahdollista säännöstellä. 2. Säännöstely ei ole myöskään suotavaa. Stiglitz (1988). 1

Julkinen vs. yksityishyödyke Hahmotetaan kuviossa: Pystyakseli (haluttavuus): korkea MC tuotettaessa hyödykettä yhdelle lisäkuluttajalle Vaaka-akseli (helppous): kuinka helppoa on sulkea pois lisäkuluttaja Vasen alanurkka: julkishyödyke ja oikea ylänurkka: yksityishyödyke poissulkemisen haluttavuus MC = 0 koulutus Yksityishyödyke ruuhkainen maantie armeija rokotus maantie ruoka poissulkemisen helppous 2

Taustaa: kuluttajan ylijäämän mittaaminen Kuluttajan ylijäämä mittaa, kuinka paljon suurempi on kuluttajien tyytyväisyys, kun he pystyvät ostamaan hyödykettä markkinoilta Ylijäämää tarkastellaan kompensoidulla kysyntäkäyrällä jossa hinnanmuutosten tulovaikutukset on eliminoitu eli tulot pidetään ennallaan vaikka hinta muuttuu Kompensoitu kysyntäkäyrä osoittaa maksimimäärän, jonka kuluttaja on halukas maksamaan kyseisellä hinnalla kustakin hyödykeyksiköstä: määrällä m: halukas maksamaan mn; maksaa mc ylijäämä tällöin nc Kuluttajan ylijäämä abc JATKOSSA KYSYNTÄKÄYRÄ ON AINA KOMPENSOITU KYSYNTÄKÄYRÄ Hinta a c' c 1 2 m n Kompensoimaton kysyntäkäyrä Tehokkuustappio/ tehokkuuskustannus b' Määrä Kuluttajan ylijäämän avulla voidaan mitata esim. verotuksen aiheuttamaa tehokkuustappiota d vero nostaa hintaa cc' ja aiheuttaa kysynnän pienenemisen myötä tehokkuustappion b'bd b Kompensoitu kysyntäkäyrä 3

Julkishyödykkeen tuotantomäärän jäljittäminen Kunkin yksilön julkishyödykkeen kysyntä voidaan johtaa samalla lailla kuin yksityishyödykkeenkin Lisämaksu kustakin julkishyödykkeen lisäyksiköstä on yksilön verohinta p Budjettirajoite: C - pg = Y Voimme jäljittää useamman henkilön maailmassa julkishyödykkeen kysynnän laskemalla kunkin henkilön kysyntä vertikaalisesti yhteen Yksit. hyöd. kul. A P P B P A E E' A P A +P B A' Julk. hyöd. kul. Kok. kys. B:n kys. A:n kys. Julk. hyöd. kul. P P G E E' Julk. hyöd. kul. S=MC D Julk. hyöd. kul. 4

Julkishyödykkeen tehokas tarjonta Tehokkuussääntö (Samuelsonin sääntö) Miten voimme luonnehtia julkishyödykkeen tehokasta tarjontaa? Yksityishyödykkeen tapauksessa olemme osoittaneet, että paretotehokkuus vaatii, että MRS = MC = MRT = p. Puhtaalle julkishyödykkeelle voidaan osoittaa vastaavanlainen tehokkuusehto: MRS A + MRS B = MC P A + P B = MC MRS h = MRT = (MC) Samuelsonin säännön tulkinta: Lisäjulkishyödykeyksiköstä saatu rajahyöty on henkilön A saama hyöty + henkilön B saamahyöty. (Kulutus sama, hyöty eroaa, kun yksityishyödykkeen tapauksessa kulutus eroaa). Julkishyödykkeen tapauksessa MRS h :t voidaan myös tulkita yksilöllisinä hintoina tai kuluttajille määrättyinä veroina Etuisuusperiaate benefit principle, kukin maksaa kulutuksesta koetun hyödyn verran P P B P A P MRS A +MRS B MRS A MRS B MC=S Yksityishyödykkeen ja julkishyödykkeen välillä vallitsee tietty duaalisuus. Yksityishyödykettä kulutetaan eri määrät, hinta on kuitenkin kultakin yksiköltä sama. Julkishyödykkeen tapauksessa määrä on sama, mutta hinnat ovat erilaiset. 5 G

Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan aiheuttama Kuvio 1. Käyttömaksu tehokkuustappio p Voidaan erottaa kaksi tekijää, jotka Kys.käyrä aiheuttavat julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuutta: 1. jos lisäkuluttajasta ei koidu A kustannuksia, ko. hyödykkeen p a tarjontaa ei pitäisi säännöstellä 2. jos yksityinen yritys tarjoaa q a B julkishyödykettä, sen täytyy velottaa hyödykkeen käytöstä. Käyttömaksut taas vähentävät ko. hyödykkeen käyttöä, mikä johtaa vajaakäyttöön Tien käyttö Ei kapasiteettirajoitusta eli ei ruuhkaa MC = 0 ( = P ) p Tien käyttöä voi rajoittaa: käyttömaksut p a osa ajokerroista jää tekemättä Käyttömaksuista p E A tehokkuuskustannuksia ala ABq a liiketoimikust. C tuotantokust. Kuvio 2. Kallis käyttömaksu Kapasiteettirajoite Yksityinen tarjonta liiketoimikust. nostavat hinnan p E :hen: tehokkuuskustannukset ABCp E +Aq m q e verrattuna ei rajoituksiin C keskimääräiset kustannukset tehokkuuskustannukset E q m q o- verran verrattuna ei rajoituksiin B E q e q 0 q m E' q q 6

Julkisen sektorin yksityishyödykkeiden tarjonta Mitä tahansa menetelmää, jolla kulutusta rajoitetaan, kutsutaan säännöstelyjärjestelmäksi p Kys.käyrä p Kys.käyrä hinnat on yksi säännöstelykeino MC MC tarjotaan jokaiselle sama määrä: ei ota huomioon miten halukkaita ihmiset ovat itse kuluttamaan jonotus: veloitus ei tapahdu rahassa, vaan ajassa p q q Erilaisia säännöstelykeinoja 1. Tarjonta ilmaista (pääasiassa verorahoitettua) 2. Tarjotaan sama määrä kaikille p innokkaampi kysyntä q ĝ q 7

Julkishyödyke ja epätäydellinen kilpailu: Kolm-triangle, Cullis ja Jones Public Finance and Public Choice s. 59-64 X yksityinen, G julkinen hyödyke Tasasivuisen kolmion alue kuvaa mahdollisia allokaatioita julkishyödykettä G ja A:n ja B:n samaa yksityistä hyödykettä. Kolmion korkeus 70 vastaa minkä tahansa kolmion (sisä)pisteen etäisyyksien summaa kolmesta sivustastaan = hyödykkeiden allokaatio Alkutilanne A yksilö 16 X hyödykettä ja B yksilö 34 X hyödykettä, 20 G julkishyödykettä G A =G B =G 8

X A + XB + G = WA + WB = W ( 16 + 34 + 20 = 70) Janalla O O, G = 0 Janalla O O, G = 0 A Janalla O O, X = 0 A B A A B Janalla O O, X = 0 B B Janalla O O, G = 0 A B Janalla O O, G = 0 A B 9

Nash-tasapaino: piste 10 yksilöiden A ja B valinta annettuna toisen reaktio, optimaalinen varjostettu alue 10: Nash tasapaino: A ja B optimi annettuna toisen valinta A B 6: A:n 1. valinta G 15, kun B 1. valinta 6 X A=10, X B=30, G=30 G A=14, G B=16 Janalla O O, G = 0 Janalla O O, G = 0 Jana 1-3: B:n valinnat A B kun X A = 24 A Jana 1-2: A:n valinnat kun X B = 44 Alku: W A=X A=26 W =X =44,G=0 B B Janalla O O, G = 0 A B 4: B:n 1. valinta G A val.väli 4 5 B =26 Vrt. A:n 1. val. 11, johtaa samaan 1: alku X = W = 24 X = W = 44 ( G = 0) A A B B 10

Neutraalisuusteoreema Janat 12-13 ja 15-14 määrittävät alueen jossa reaktiokäyrien leikkauspiste voi olla 10 ja jossa sama lopputulos riippumatta alkuallokaatioista Nash tasapaino reaktiokäyrien leikkauspisteessä Optimi tämän yläpuolella eli julkisen hyödykkeen alitarjonta B:n reaktiokäyrä 1. valinta A:n reaktiokäyrä 1. valinta 1. valinta jos Bmin 1. valinta jos Amin G A =16 G B =14 11

Stackelberg tasapaino: vahvempi reagoi ensin B rikkaampi ja vahvempi, valitsee pisteen 5 uralla 1-3 eli G B =6 tietäen A:n reaktiokäyrän r A S: stackelberg tasapaino: julkinen kulutus laskenut 25 G A =19 ja G B =6 B:n hyvinvointi kasvaa I A:n hyvinvointi laskee I 3 I 3 4 B B I 1 2 A A 5 12

Julkisen kulutuksen tuki: heikompi maksaa rikkaalle A tukee B:n julkista kulutusta 5 B:n uusi allokaatiojana 1 3 1 16 uusi reaktiokäyrä r B r ' B B:n hyvinvointi laskee I A:n hyvinvointi kasvaa I I 3 1 B B I 1 4 A A Tuki on Troijan hevonen, koska B:n hyvinvointi laskee -X,G normaalihyödykkeitä -Tuki saa rikkaan panostamaan enemmän yhteiseen hyvään ja luopumaan omasta kulutuksestaan -Varsin yleinen tulos 3 Tukialue 1-16-3 B maksaa 30 + lisätuki A:lta 5 2 G B + G A = 35 5 13

Klubiteoria * Buchanan (1965) swimming pool, tennis field under optimal supply consumption of one consumer lowers the consumption of other consumers A club good is a congested public good for which exclusion is possible and which may be replicated within an economy for different group of persons of different goods. Optimal club for given club members, the optimum condition MRS = MRT the same as for pure public goods. One has to optimize also the size of club and optimal provision of club good. Assumptions - homogeneous club - costs evenly distributed C/N, C total cost. N member size - total costs C = G MRT Gx non-decreasing - utility per capita: TB - C/N, initially TB relates positively to the club member size, congestion implies that MB = TB/ N is negative. 14

Optimal member size for given club size (C = G MRT Gx ) Max N TB - C/N MB = C / N 2 N MB = C / N Marginal cost savings curve is C/N2 (new member s costs C/N divided among club members) and this should equal marginal disbenefit from congestion. C N = C N 2 N cost curve TC per capita TB per capita B (benefits) MB 29999999 2 -MB = C/N TB = TB(N) total benefit per capita -C/N 2 C costs N Club members 15

Optimal provision of club good for given number of members (N) Max G FOC G MRS MRS GX GX = - MRT N MRT N GX GX C N = G MRT GX N total costs TC, TB per capita MRS GX B (benefits) TB = G MRS GX total benefits C costs G MRT GX N Club size 16

Benefit principle: tax level depends on congestion costs. Solution: combining optimal member size for given club good provision and optimal club good size for given member size. Club size G N opt. G r G opt. G k N k N k N r G Club member N 17

Private provision of club good unless: excludability costly club size too big relative to population size, see below decreasing average costs Note! Club maximizes the welfare of its member and N k not the welfare of society TC, TB per capita Average costs exceeds benefits B (benefits) C 1 B 1 C costs Decreasing average costs G Club size 18

Mitkä hyödykkeet tai palvelut ovat soveliaat julkiseen tarjontaan? Positiivisten oikeuksien hyödykkeet; esim. peruskoulutus, perusterveydenhoito, oikeuspalvelut, ravinto ja asuminen. 1. Niiden saatavuus hyväksyttävällä tasolla ei saisi olla riippuvainen ihmisten maksukyvystä. 2. Osalla näistä hyödykkeistä on erityispiirre: niitä ei voi siirtää (ainakaan helposti) toiselle ihmiselle. yleensä julkinen tarjonta. Positiivinen vapaus (oikeus) ja hyödykkeen jako Määräsäännöstely vai kuponkijärjestelmä (voucher) Weitzman (1977): Jos maailmassa vallitsee epätäydellinen informaatio, huomattavat tuloerot, tarpeet suhteellisen samat ja huoli positiivisesta vapaudesta, määräsäännöstelyjärjestelmä tuottaa paremman tuloksen. 19

Ulkoisvaikutuksista Teknologiset ulkoisvaikutukset (erotuksena ns. pecuniary eli rahallisista ulkoisvaikutuksista): Määritelmä: Ulkoisvaikutuksina pidetään sellaisia yksilön tai yrityksen toimia, joilla on vaikutusta muihin yksilöihin tai yrityksiin ja joista jälkimmäiselle ei makseta korvausta tai jälkimmäiset eivät maksa korvausta Luokittelua: negatiivinen tai positiivinen ulkoisvaikutus (luokittelu seuraamuksen perusteella) kuluttaja tai tuottaja ulkoisvaikutus (luokittelu aiheuttajan perusteella) esim. positiivinen ulkoisvaikutus verkostoulkoisvaikutus (puhelin, lukutaito) Koska ulkoisvaikutukset eivät heijastu markkinahinnoissa, ne ovat merkittävä taloudellisen tehottomuuden syy. 20

Negatiivinen ulkoisvaikutus Tarkastellaan sellutehdasta, joka saastuttaa läheistä jokea. Joen puhtaus on elinehto monelle muulle elinkeinolle esim. kalanviljelylaitos. Voidaan tarkastella joko yksittäisen sellutehtaan tuotantopäätökset kilpailevilla markkinoilla tai koko sellumarkkinoiden kysyntä- ja tarjontaolosuhteita. KUVIOSSA TARKASTELLAAN JÄLKIMMÄISTÄ! Tehtaan tuotantoteknologian oletetaan kiinteäksi: ei mahdollisuutta panossubstituutioon päästöjen vähennys vain tuotantoa pienentämällä. sellun markkinahinta p m. Voiton maksimointi (MC = p m ) p y p m yht.kunnan optimi S (yht.kunnan rajakust.) hinta markkinaratkaisu S (yks. rajakust.) määrä Yhteiskunnan näkökulmasta katsoen negatiivinen ulkoisvaikutus tarkoittaa, että yhteiskunnalliset rajakustannukset (sellun rajakustannukset + päästöjen aiheuttamat kustannukset) ylittävät vastaavat yksityiset kustannukset. Selvästikin toimialan kokonaistuotos liian suuri. D 21

Yhteisten luonnonvarojen ongelma Yhteisten luonnonvarojen tapauksessa yhteiskunnalliset rajahyödyt ovat pienemmät kuin yksityiset rajahyödyt. Liikakalastus (poronhoitoesimerkki kirjassa) sosiaalinen rajahyöty lisäveneestä on pienempi kuin kunkin veneen keskimääräinen tuotto = yksityinen tuotto veneenomistajalle kun kaikki kalastavat saman verran kalastusalueelle tulee liikaa veneitä. markkinatasapaino ei ole tehokas. tuotos/ vene yht.- veneen kunnan keskim. rajatuotto tuotto veneen kust. yht.kunnan optimi markkinaratk. veneiden lkm. 22

Joen yläjuoksulla sijaitseva kemiantehdas saastuttaa jokea. Joen alajuoksulla panimo käyttää joen vettä oluen valmistuksessa. Kemiantehtaan tuotanto 1. Tuottaa saastetta vakiosuhteessa tuotantomäärään nähden 2. Voitto on tuotetun saastemäärän x kasvava funktio B(x), jossa rajalisätuotto vähenevä B(x) / x = B'(x) Panimo joutuu uhraamaan veden puhdistamiseen sitä suuremman summan mitä saastuneempaa joen vesi on. Panimon kärsimä haitta on saastemäärän kasvava funktio D(x). D(x) / x = D'(x) Yrityksien rajahyötykäyrä ja rajakustannuskäyrä on esitetty viereisessä kuviossa. Ulkoisvaikutuksista jälleen /x a B (x) b 0 = x 2 x* D (x) Oletetaan, että molempien yritysten voitto ilmaisee tuotantojen yhteiskunnallisen arvon. Tuotannon yhteiskunnallinen arvo on B(x) D(x) + panimon voitto ilman saastumista. Yhteiskunnan kannalta optimaalinen saastumisen taso x* Saastumisen rajahyöty on yhtä suuri kuin rajakustannus: B (x*) = D (x*). c d x 1 x Saaste, Tuotanto 23

Coasen teoreema Ronald Coase (1960) esitti ratkaisun em. ulkoisvaikutusongelmaan. Ratkaisu tunnetaan Coasen teoreemana: Osapuolten väliset neuvottelut tuottavat tehokkaan tuloksen, jos omistusoikeudet ovat hyvin määritellyt. Neuvottelut ja ratkaisu vaihtelee sen mukaan miten omistusoikeudet on määritelty. Saastuttajalla on omistusoikeudet. Jos kemiantehtaan ei tarvitse välittää toisesta osapuolesta, se valitsee saastumisen määrän x 1, jossa saastumisen rajahyöty on nolla. Saastumisen tasolla x 1 panimon rajakustannus saastumisesta on suurempi kuin saastuttajan rajahyöty ja molempia hyödyttäville neuvotteluille on sijaa. Jos saastumista vähennettäisiin pisteeseen x* saakka, kemiantehdas menettäisi voiton, jota kuvaa alue c. Vastaavasti panimo hyötyisi alueen c + d verran. Panimon kannattaa nyt maksaa määrän c + θd (0 < θ < 1) saasteen vähentämisestä tasolle x* ja saastuttajan kannattaa hyväksyä tämä sopimus. Panimon voitto kasvaa määrällä c + d (c + θd) ja kemiantehtaan voitto kasvaa määrällä c + θd c = θd. Haitankärsijällä on omistusoikeudet. Panimo valitsee mahdollisimman pienen saastumisen tason eli x 2 = 0, jos sen ei tarvitse välittää kemiantehtaan intresseistä. Pisteessä x 2 kemiantehtaan rajahyöty saastumisesta ylittää panimon rajakustannuksen. Kemiantehtaalla on insentiivi kompensoida panimoa, jotta se voisi saastuttaa. Panimon kannattaa suostua siihen, että kemiantehdas saastuttaa määrän x*, jos saa kompensaatioksi korvauksen b + θa (0 < θ < 1). 24

Julkisen sektorin keinoista: maksut tai verot (tukipalkkiot) Samasta syystä kuin monopolin kohdalla erityisesti vapaamatkustajaongelmasta johtuen Coasen esittämä ratkaisu ei toimi, jos haitankärsijöiden lukumäärä on suuri. Saastumisen tapauksessa lisäksi omistusoikeudet eivät aina ole kovin selvästi määriteltyjä. Ne selviävät ehkä vasta kalliiden oikeusprosessien kuluessa. Muita yksityisen sektorin keinoja ovat fuusiot (suoraviivaisin keino ulkoisvaikutusten sisäistämiseksi). Fuusion avulla tilanne korjautuu, koska omistusoikeudet määritellään uudelleen. Yksityisten keinojen epäonnistuessa julkiselle sektorille tarjoutuu mahdollisuus ulkoisvaikutusten sisäistämiseksi Pigou-verot ja tukipalkkiot Pigoulaisen ratkaisun mukaan ulkoisvaikutukset voidaan sisäistää sopivasti asetetuin veroin tai tukipalkkioin. Oletetaan, että viranomaiset asetettavat haittaveron t kemiantehtaan saasteille. Kemiantehtaan voitto on tämän jälkeen B(x) tx. Kemiantehdas maksimoi voittonsa asettamalla saastemäärän siten, että se toteuttaa ehdon B (x) = t. Jos viranomaiset asettavat haittaveron yhtä suureksi kuin rajahaitta yhteiskunnallisessa optimissa: t = D (x*), yhteiskunnallinen optimi toteutuu, ts. B (x*) = t = D (x*). 25

Päästönormi vai päästömaksu Oletetaan, että yritys pystyy teknologiaansa muuttamalla korvaamaan tuotannossa käyttämiään panoksia (vrt. sellutehdas esimerkki). Näin yritys pystyy vähentämään päästöjään vähentämättä tuotantoaan niin paljon kuin se kiinteän teknologian tapauksessa joutuisi tekemään. Kuviossa vaaka-akseli kuvaa saastuttavan tehtaan päästöjen määrää. MSC: päästöjen yhteiskunnallinen rajakustannus, joka nousee eli kustannus lisääntyy päästöjen kasvaessa. MCP: puhdistamisen rajakustannus, joka laskee heijastaen sitä, että päästöjen vähentämisen rajakustannus on pieni kun vähennys on pieni ja suuri kun vähennys on huomattava. Huom. päästöjen vähentämisponnistus kasvaa kuviossa oikealta vasemmalle 26

/päästöyks. MSC MCP E 1 E* E 2 Päästöt Käyrien leikkauspisteessä E* yrityksen puhdistuskustannusten ja yhteiskunnallisten kustannusten summa minimoituu. Kolme keinoa E*;n saavuttamiseksi: päästömaksut päästönormit kaupattavat päästöluvat Edellä tarkasteltiin lyhyesti päästömaksua Pigou-veron muodossa. Suoran päästörajoituksen tapauksessa julkinen viranomainen asettaa normin, joka määrää, kuinka paljon yritys voi tuottaa päästöjä. Näiden keinojen vertailussa on kysymys siitä, käytetäänkö ulkoisvaikutusten valvonnassa hintoja vaiko määriä. Epätäydellinen informaatio 27

Ol. että, tilanteessa, jossa päättäjillä epätäydellinen informaatio, tehokas päästömaksu on 8. Ol. viranomaisen rajoitetun tietämyksen seurauksena maksun olevan 7. päästöt lisääntyvät 11 yksikköön yrityksen päästöjen vähentämiskustannukset pienenevät jokin verran, mutta yhteiskunnalliset kustannukset kasvavat rajusti. Päästönormi parempi kuin maksu: MSC jyrkkä, MCP loiva Samansuuruinen virhe normissa ja maksussa, ADE (normi), ABC (maksu); yhteiskunnan tehokkuustappio. /päästöyks. 8 7 E A D Yhteiskunnallinen rajakustannus C B MSC MCP Puhdistamisen rajakustannus 8 9 11 Päästöt Epätäydellisen informaation tilanteessa päästönormit takaavat suuremman varmuuden päästöjen tasosta, mutta jättävät epävarmuuden päästöjen vähentämiskustannuksista. Päästömaksujen osalta tilanne on päinvastoin. 28

Kaupattavat päästöluvat Kaupattavien päästölupien järjestelmä voidaan nähdä menetelmänä jossa on yhdistetty päästömaksun ja normijärjestelmän ominaisuuksia: Normijärjestelmän tavoin viranomaiset määräävät lupien (s.o. päästöjen) kokonaismäärän. Lupien vaihdettavuuden takia päästöjen vähentäminen voidaan saavuttaa minimikustannuksin, aivan kuten käytettäessä päästömaksuja. Kuviossa molemmille yritykselle on annettu lupa 7 yksikön päästöihin Yrityksellä 1 on korkeammat puhdistamisen rajakustannukset, joten se olisi valmis maksamaan 3,75 yhdestä päästöluvasta. /päästöyks. 3,75 3 2,75 MCP 2 MCP 1 6 7 8 Päästöt Yritykselle 2 luvan arvo on 2,75. Jos kuormittajia ja lupia on riittävän paljon, syntyy kilpailevat markkinat. Markkinatasapainossa luvan hinta on yhtä suuri kuin päästöjen vähentämisen rajakustannus. 29

30

31

EU:n päästökauppa: CO 2 EU:n Kioto-tavoite -8% vuoden 1990 päästöistä vuosina 2008-2012; Suomen tavoite EU:n taakanjaossa 0% EU:n ilmasto-ohjelmaa (ECCP) ei ehdollinen Kioto Energia-ala (>20 MW polttolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot) Rautametallien tuotanto ja jalostus Mineraaliteollisuus (sementti, kalkki, lasi, lasikuitu, keraamiset tuotteet) Massan, paperin ja kartongin valmistus Tavoitteena pienentää päästöjen vähentämistoimien kustannuksia Direktiivi EU päästökaupan aloittamisesta hyväksyttiin heinäkuussa 2003 ja kauppa alkoi 1.1.2005, viisivuotiskausia 2008-2012 eteenpäin Cap-and-trade -järjestelmä 32

EU:n päästökauppa: CO 2 Cap and Trade Päästöjen kokonaismäärä rajoitettu Päästöoikeudet jaetaan osapuolille Laitosten pitää palauttaa vuosittain edellisen vuoden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaisille (huhtikuu) Laitokset voivat vapaasti myydä ja ostaa päästöoikeuksia markkinoilla Säännösten rikkomisesta seuraa sanktioita; sakko on 40 /t kaudella 2005-2007 ja 100 /t kaudella 33

Sähköyhtiöiden windfall voitot Päästökaupan sähköyhtiöille tuottamia ylimääräisiä voittoja kutsutaan windfallvoitoiksi. Konsulttiyritys PointCarbon laski päästökaupan tulot WWF:n tilauksesta huhtikuussa 2008. Saksan suuret windfall-voitot olivat suurimmat 22-45 mrd. euroa perustuvat suureen väkilukuun ja raskaaseen teollisuuteen. EU:n nykyinen päästökauppa hyödyttää myös eniten saastuttavaa kivihiilen sähköntuotantoa. Valtiot jakavat yrityksille päästöluvat ilmaiseksi, mutta yritykset laskuttavat päästöoikeudet asiakkailta. Tuulivoima ja ydinvoima ovat hiilidioksidineutraaleja, mutta sähköyhtiöt laskuttavat niistäkin päästömaksut, saaden lisää windfall-voittoja. Kallein käynnissä oleva tuotantomuoto, yleensä kivihiili, määrittää kaikkien energiamuotojen sähkönhinnan. Teollisuuden ja kaupan suurten sähkönkuluttajien yhteenliittymän Elfin mukaan suomalaiset sähköntuottajat keräävät viidessä vuodessa 9 mrd. euroa windfallvoittoja, kun päästöoikeus on 20 /tn. Suomalaiset yritykset tienaavat eurooppalaisia enemmän sähkömäärään verrattuna, koska Suomessa on paljon vesi- ja ydinvoimaa. Suomen suurin hyötyjä on Fortum. WWF:n mukaan päästökaupassa yrityksille maksetaan saastuttamisesta. EU:n kolmen ensimmäisen päästökauppavuoden aikana päästöt eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet Lähde: wikipedia 34

Kollektiivinen valinta Miten resurssien allokaatiota koskevat päätökset tehdään julkisessa sektorissa? Peruskysymys julkisen sektorin päätöksenteossa on, missä määrin yksittäisten kansalaisten mieltymykset välittyvät erilaisissa demokraattisissa menettelytavoissa. Lindahl-menettely julkishyödykkeiden tehokkaalle tarjonnalle Onko olemassa poliittista menettelytapaa, joka johtaa paretooptimaaliseen julkishyödykkeiden tarjontaan? Lindahl: menettelytapa, jolla yhteiskunta päätyy yksimielisesti julkishyödykkeiden tarjonnassa yksimielisesti edellä kuvattuun (paretotehokkaaseen) tilanteeseen. (vrt. Samuelsonin sääntö) Maksuosuus O B S* O A g* D g B D g A Julkishyödykkeen määrä Kaksi henkilöä A ja B yksi julkishyödyke g Olkoon S A A:n kustannusosuus (veroosuus) julkishyödykkeen tarjonnasta. Kun A:n vero-osuus lisääntyy, hänen kysyntänsä pienenee. Pystysuora etäisyys origosta. B:n vero-osuus vastaavasti (S A + S B = 1) Mallin tasapainossa Lindahl-hinnat ovat sellaiset, että niillä hinnoilla kukin yksilö äänestää saman verran julkishyödykettä. 35

Lindahl-menettelyssä on ainakin kaksi ongelmaa: 1. Se olettaa, että jokainen äänestäjä äänestää aitojen preferenssiensä mukaan: jos sekä kulutus että verot päätetään yhtä aikaa: Nash tasapaino 2. Saattaa kestää kauan saavuttaa yksimielisyys veroosuuksista. saattaa olla haluttavaa tyytyä johonkin muuhun kuin yksimielisyyssääntöön: esim. enemmistösääntö. Tarkastellaan seuraavaksi esimerkin avulla enemmistövaalitapaa kolme julkisten menojen vaihtoehtoa: A (pieni), B (keskisuuri) ja C (suuri) kolme äänestäjää: I, II ja III, jotka asettavat vaihtoehdot taulukon osoittamaan järjestykseen. ÄÄNESTÄJÄT VALINTA I II III 1 A C B 2 B B C 3 C A A Jos asetetaan vastakkain vaihtoehdot A ja B niin vaihtoehto B voittaa äänin 2-1 A vs B B voittaa 2-1 B vs C B voittaa 2-1 B:n voitto riippumaton järjestyksestä Onko näin? Voimmeko aina luottaa siihen, että enemmistövaali tuottaa näin selvän tuloksen? 36

ÄÄNESTÄJÄT VALINTA I II III 1 A C B 2 B A C 3 C B A A vs B A voittaa 2-1 B vs C B voittaa 2-1 A vs C C voittaa 2-1 Aänestäjien preferenssit ovat johdonmukaisia, mutta yhteisön päätös ei sitä ole. Enemmistövaalitapa rikkoo yo. tilanteessa transitiivisuusehtoa. Sykli ts. äänestysparadoksi Mahdollisuus esityslistan manipulointiin eli äänestysjärjestykseen vaikuttamalla voi vaikuttaa äänestyksen lopputulokseen. Syy on löydettävissä preferenssien huipukkuusominaisuuksista: II:n preferenssit kaksihuippuiset (kuvio) Hyöty A B C Äänestäjien preferenssit ovat yksihuippuisia, jos liikkuessaan pois parhaimpana pitämästään vaihtoehdoista mihin hyvänsä suuntaan hänen hyötynsä laskee. (kaikilla yksihuippuiset preferenssit 1. esimerkissä) II pitää pientä ja suurta määrää parempana kuin keskisuurta II III I Hornetien lkm 37

Enemmistövaali & mediaaniäänestäjä Yksilön arviointi julkisten menojen kasvun haluttavuudesta rajakustannukset MC riippuvat verotuksen rakenteesta (tasavero, proportionaalinen, progressiivinen) Köyhät ovat rikkaita haluttomampia luopumaan euron edestä yksityishyödykkeitä saadakseen lisäyksikön julkishyödykettä. MC & MB Hyöty g* g* MC MB g g Hyöty tasaveron tapauksessa Rikkaan hyöty Mediaanin hyöty Köyhän hyöty g K g M g R Oletetaan, että julkishyödykkeiden haluttu määrä kasvaa tulojen mukana. Kolme äänestäjää: köyhä, mediaanituloinen ja rikas Eri henkilöiden saamat hyödyt g g K vastaan g M : g M valitaan koska mediaani ja rikas kannattavat g M :ää. g M vastaan g R : g M valitaan koska mediaani ja köyhä kannattavat g M :ää. g 38

Äänten kaupankäynti Yksinkertaisen enemmistövaalin hankaluuksien syynä on pidetty sitä, että se ei ota huomioon sitä, miten voimakkaasti ihmiset karttavat valitsemiaan vaihtoehtoja. Kaupankäynti äänillä antaisi äänestäjille mahdollisuuden ilmaista mieltymystensä voimakkuuden (varsinkin silloin kuin käsitellään suuria kokonaisuuksia). Seuraava esimerkki yrittää valaista äänikaupan etuja ja haittoja kolme äänestäjää I, II ja II kaksi vaihtoehtoa A ja B, joista A:n kokonaisnettohyödyt negatiiviset ja B:n positiiviset ÄÄNESTÄJÄT VAIHTOEHDOT I II III A -4-2 5 B -1 3-1 Mikään vaihtoehto ei läpäise enemmistövaalia II:n ja III:n liitto johtaa enemmistöön molemmissa vaihtoehdoissa Kustannukset vähemmistölle Vaikka kaupankäynnin mahdollisuus voi tietyssä tilanteissa parantaa enemmistövaalin tuloksia, näin ei aina tapahdu. 39

Arrown ns. mahdottomuustulos Onko olemassa eettisesti hyväksyttävää tapaa, jolla yksilöiden preferenssit voidaan yhdistää yhteisön preferenssiksi? (Ja samalla vältetään edellä esille tulleet ongelmat) Arrown asettamat ehdot tai säännöt (jotka demokraattisessa yhteiskunnassa kollektiivisen valinnan säännön tulisi toteuttaa) (U) mielipiteen vapaus -ehto Päätöksentekomekanismin tulee toimia kaikkien loogisesti mahdollisten preferenssijärjestysten suhteen (refleksiivisten, täydellisten ja transitiivisten). (P) paretoehto Jos jokaisen mielestä X on parempi kuin Y, myös yhteisön on oltava tätä mieltä. (ns. heikko paretoperiaate) (I) X:n ja Y:n välinen paremmuus riippuu vain niistä, ei muista ehdoista riippumattomuus irrelevanteista vaihtoehdoista [(D) ei diktatuuria] Arrow osoitti, että jos yhteiskunnan päätöksentekomekanismi toteuttaa ehdot (U), (P), (I), sen täytyy olla diktatuuri. Enemmistöäänestys ei toteuta (i) ehtoa. eli ei ole olemassa sellaista valintamekanismia, joka yhtäaikaisesti toteuttaisi kaikki 3 ehtoa ja tuottaisi transitiivisen preferenssien järjestyksen yli kaikkien yhteiskunnallisten tilojen Buchanan ja public choice: Arrow n mahdottomuustulos on virheellinen yritys asettaa hyvinvoinnin maksimoinnin logiikkaa kollektiiviseen päätöksenteon menettelyyn (vain sääntöjen ylläpito). Valtaenemmistön kritiikki on kohdistunut Arrow n asettamiin ehtoihin Sen: kollektiivisen ongelman jako kahtia: Ensiksi, miten pystymme yhdistämään yhteisön jäsenten mieltymykset koko yhteisön päätökseksi. Toiseksi, miten ryhmä päättää tavoitteista, joiden mukaan yhteisön asioita hoidetaan eli mikä yhteiskunnan hyvinvointifunktion perusta. 40

Kaksipuoluejärjestelmä & mediaaniäänestäjä Todellisuudessa julkisia päätöksiä tekevät poliitikot, virkamiehet ja muut mahdolliset tahot omine etupyrkimyksineen. Todellisen julkisen päätöksenteon ymmärtämiseksi on selvitettävä näiden ryhmien tavoitteita ja käyttäytymistä. Edustuksellisen demokratian kannalta mediaaniäänestäjän tulos selittää miksi edustuksellisessa demokratiassa näyttää olevan pyrkimystä keskitielle. Luonteva lähtökohta on, että poliitikko ja puolue pyrkivät säilymään vallassa. Puolueen tavoite on äänten maksimointi Äänten maksimointistrategiaa voidaan määritellä siten seuraavassa kuviossa g L g M g K g L 2 puoluetta L ja K, jotka kumpikin pyrkivät maksimoimaan ääntensä määrän ottamalla huomioon kilpailijansa kanta annettuna. Ol., että äänestäjät asettavat vaihtoehdot järjestykseen oikeistovasemmisto -akselilla. Ajatellaan äänestyskohteeksi jonkin julkisen menon määrää g. Ol., että L valitsee kantansa siten, että g L > g M. K: g M < g K < g L. Prosessi jatkuu kunnes molemmilla on sama ehdotus: mediaaniäänestäjän määrä. 41

Julkisen sektorin tuotanto Lähes kaikkialla maailmassa julkinen sektori on merkittävä tuottaja. Esimerkkejä: Infrastruktuuri (-hyödykkeet ja -palvelut muodostavat talouden perusrakenteen.) Voidaan ryhmitellä kolmeen osaan: energia (sähkö, kaasu, vesi) tietoliikenne (puhelin, posti, radio, TV) liikenne (lento-, vesi- ja rautatieliikenne, kaupunkien julkinen liikenne, satamat, puhtaanapito) Euroopassa nämä alat ovat lähes poikkeuksetta olleet julkisessa omistuksessa. USA:ssa taas niitä hoitavat julkisesti enemmän tai vähemmän säädellyt yksityiset yritykset ja osin myös julkisesti (osavaltioiden tai kuntien) omistetut yritykset. Perusraaka-aineet teräs öljy ydinenergia (hiili) Monet tärkeät perusraakaainealat, joita ei voi lukea infrastruktuuriin, ovat monissa Euroopan maissa joko kokonaan tai huomattavalta osaltaan julkisesti omistettujen yritysten vastuulla. Rahoituksessa ja pankkitoiminnassa: keskuspankki: pankkien pankki ja keskeinen rooli pankkitoiminnan säätelyssä ja valvonnassa. 42

Taloudellisia perusteluita julkiselle tuotannolle Liberalistinen ajattelu: julk. sektorin tuotanto hyväksyttävää, jos monopolististen rakenteiden kehitystä ei voi estää. Syyt, jotka aiheuttavat markkinoiden epäonnistumista: Tärkein perustelu luonnollinen monopoli (esim. infrastruktuuri-alat) Syitä luonnollisen monopolin olemassaololle Taloudellinen mittakaavaetu taloudellinen laajuusetu Mittakaavaetu ts. AC-käyrä laskeva Keskimääräiset kustannukset vähenevät tuotoksen kasvaessa. Tärkein mittakaavaedun syy on suuret kiinteät kustannukset (esim. sähkön tuottaminen) mittakaavaetu voi jossain vaiheessa hävitä. p mo p ac p mc A D B q mo MR q ac q mc AC MC q 43