MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari

Transkriptio

1 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari

2 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen malli perustuu kattavaan asumisperusteiseen perusturvaan ja rinnakkaiseen työperusteiseen ansioturvaan Työllä on myös syrjäytymistä vähentävä vaikutus osallisuuden merkitys Työhön perustuva sosiaaliturva rahoitetaan pääsääntöisesti työnantajien ja työntekijöiden maksuilla Yhteys työelämään ja neuvottelujärjestelmään; sosiaalivakuutuksesta on sovittu tupojen yhteydessä 2

3 SOSIAALIETUUDET EUROINA Sosiaalietuusmenot 2012, miljoonaa euroa Työeläkkeet Kansaneläkkeet Työttömyysturva Sairausvakuutus (ilman vanh. päivärahoja) Vanhempainpäivärahat Muut perhe-etuudet Tapaturmavakuutus Asumistuet Vammaisetuudet Toimeentulotuki Etuusmenot yhteensä ovat karkeasti 38 mrd. euroa vuodessa (hieman yli 20 % BKT:stä) Muut Lähteet: ETK, Kela, Fiva, THL 3

4 SOSIAALITURVAN RAHOITUS Pääsääntö: Ansiosidonnainen turva rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien vakuutusmaksuilla Valtio rahoittaa perusturvan verovaroin Palvelut rahoitetaan verovaroin (kunnat ja valtio) Lisäksi asiakasmaksut

5 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT Sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat ja heidän työnantajansa maksavat palkkaan perustuvia sosiaalivakuutusmaksuja Jokaisella vakuutuslajilla on omat maksunsa Työttömyys-, eläke-, ja sairausvakuutuksessa on palkansaajan ja työnantajan maksuosuus Tapaturmavakuutuksessa ja ryhmähenkivakuutuksessa on pelkkä työnantajan maksu Maksut asetetaan vuosittain sen suuruisiksi, että niillä saadaan rahoitettua arvioidut etuusmenot joko seuraavana vuonna tai pidemmällä aikavälillä 5

6 TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUS Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus, milj. (2013) 134 Työttömyysturvan perusturvan rahoitus, milj. (2013) Kassojen jäsenmaksut Palkansaajat 215 Palkansaajat Työnantajat Valtio 1060 Valtio 1415 Kunnat Valtio rahoittaa perusosan, ansio-osat rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla Kunnat rahoittavat osan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, peruspäiväraha rahoitetaan osin kassaan kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuilla ja valtio rahoittaa loput.

7 SAIRAUSVAKUUTUKSEN RAHOITUS Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen rahoitus, milj. Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen rahoitus, milj Palkansaajat Työnantajat Valtio Valtio Vakuutetut

8 TYÖELÄKKEIDEN RAHOITUS Työeläkemaksut, eläkevarat ja eläkemenot, 2014 Rahoitusosuudet: Työnantajat 61 % Työntekijät 18 % Yrittäjät 5 % TVR 3 % Valtio 13 %

9 POHJOISMAINEN HYVINVOINTIMALLI (1/3) Pohjoismaisen mallin pyrkimys universaaliin tasaarvoon: Ei väliä minne synnyt Mahdollisuuksien tasa-arvo: laajat hyvinvointipalvelut sosiaali-, terveys-, koulutuspalvelut, työvoimapolitiikka tasa-arvo, työssäkäymisen mahdollistaja Sosiaalipolitiikan ja talouspolitiikan yhteys lähtökohdat markkinoiden toiminnalle Rakennemuutosten pehmentäjä 9

10 POHJOISMAINEN HYVINVOINTIMALLI (2/3) Sopimisen yhteiskunta, korkea järjestäytymisaste ja koordinoitu työmarkkinajärjestelmä takaavat vakautta Progressiivinen verotus tasaa tuloeroja, veroilla rahoitetaan sosiaaliturvaa ja palveluja; korkea verotus ei ole ollut talouskasvun este Pohjoismainen malli tehokkain tapa torjua köyhyyttä 10

11 POHJOISMAINEN HYVINVOINTIMALLI (3/3) Uudelleenjaon paradoksi: Mitä enemmän keskitymme auttamaan vain köyhiä, sitä vähemmän lopulta autamme heitä; mitä enemmän kohdistamme tuen yksinomaan köyhille, sitä vähemmän todennäköisesti lievennämme köyhyyttä. Laaja-alaisemmat universalistiset järjestelmät poistavat köyhyyttä ja eriarvoisuutta tehokkaammin kuin kohdistavat järjestelmät. Strategiaan kuuluvat rinnakkain esiintyvä ansiosidonnainen sosiaalivakuutus ja perusturva, jota on täydennetty kohdennetuilla etuuksilla. Uudelleenjako rakennettu palvelemaan tasa-arvon lisäämisen ja yleisen eriarvoisuuden vähentämisen tavoitetta, ei pelkkää köyhyyden torjumista. 11

12 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI Suomi kehittyi hyvinvointiyhteiskunnaksi sangen myöhään palvelut kehittyivät tulonsiirtojakin myöhemmin Suomi ollut perässätulija verrattuna muihin Pohjoismaihin Rakenne pohjoismainen mutta taso heikompi naisten työssäkäynti pohjoismaisella tasolla Julkisen vallan suora vastuu suppeampi Palvelumaksujen osuus muita maita suurempi köyhän miehen sosiaaliturvamalli 1980-luvun lopulle tultaessa Suomi kiri muita maita Euroopan Japani Laman vaikutus, Neuvostoliiton romahdus, individualismi 12

13 POHJOISMAISEN MALLIN HAASTEITA (1/2) Keskustelu hyvinvointivaltion taloudellisista reunaehdoista alkoi 1970-luvulla, jatkui kannustinkeskusteluna 1990-luvulla ja edelleen Kansainvälistymisen vaikutukset EU: yhteinen koordinaatio, tuomioistuimen linjaukset Maahanmuutto, keskustelu sosiaaliturvashoppailusta Sosiaaliturvan selkeyttämisvaatimukset kansalaisten oikeudet ymmärrettävyys hyväksyttävyys 13

14 POHJOISMAISEN MALLIN HAASTEITA (2/2) Sosiaaliturvan katot Yksilön vastuun kasvaminen, yksilöllisten vakuutusten lisääntyminen Muissa Pohjoismaissa käytössä uhka uudelleenjaon strategian toimivuudelle? Omavastuiden lisääntyminen Köyhyys-keskustelu, kansalaispalkka/perustulo vs. työlinja/velvoitteet kolkutellaanko pohjoismaisen hyvinvointimallin (universalismin) perusteita? Laaja hyvinvointimalli onnistuu vain jos työllisyysaste korkea Pysytäänkö yhtenäisen turvan piirissä vai polarisoituuko väestö? 14