Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I P A R I - J A P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 3 1. 1 0. 2 0 1 6
Klo 935-1200 1. Oireilun tausta: Traumaoireiden tunnistus 2. Koulun aikuisten keinoja 3. Työntekijän oma jaksaminen
Keskeiset termit Yli- ja aliviritystila Säätelyikkuna Triggerit Välttämiskäyttäytyminen Dissosiaatio Sijaistraumatisoituminen Resilienssi
4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 klo 6-11 11-1330 1330-16 16- Normipäivä
4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 s ä ä t e l y ALIVIRITYS YLIVIRITYS 0 klo 6-11 11-1330 1330-16 16- Säätelyikkuna
9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 normipäivä I-tyypin trauma
I-tyypin trauma Äkillinen, kertaluontoinen tapahtuma, jossa on ollut syytä pelätä että itse tai tärkeä ihminen loukkaantuu tai kuolee Esim. auto-onnettomuus, tsunami, raiskaus.. vanhempien välisen väkivallan näkeminen (kerran) Pienellä lapsella jo: ennakoimaton ero vanhemmasta poikkeaa tavallisesta elämästä huomattava kysyä erikseen (usein toistamiseen)
7 6 5 4 3 2 1 0 klo 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 II-tyypin trauma
II-tyypin trauma pitkittynyt traumaattinen elämä Esim perheväkivalta tai sen uhka päihdeongelmat seksuaalinen hyväksikäyttö vanhempien merkittävät psyykkiset sairaudet koulukiusaaminen lukuisat muutokset Traumatisoiva tilanne ei yleensä tule tietoon vanhemmilta tavallista elämää (eivät tunnista) hävettävä salaisuus (haluavat salata)
Trauman vaikutus F43.1 Traumaperäinen stressihäiriö (=PTSD, posttraumaattinen stressisyndrooma) 1) Trauman uudelleen kokeminen 2) Välttämiskäyttäytyminen 3) Vireystilan muutokset
Uudelleen kokeminen Painajaiset Flash-backit (käytös kuin alkuperäisessä traumassa) Mieleen tunkeutuvat muistot kuin filminauha kulkisi päässä TRIGGERIT ( laukaisevat yllykkeet ) käynnistävät uudelleen kokemisen tilan
Välttämiskäyttäytyminen Sekoittuu usein: uhmakkuuteen ujouteen paniikkihäiriöön Koskee myös vanhempia (ja työntekijöitä) ei se varmaan edes muista parempi kun ei lähdetä sekoittamaan nyt tilannetta
Dissosiaatio = ajan, paikan ja itsen kokemisen vääristyminen traumaattisella tavalla Toimii mielen suojana ylivoimaisessa tilanteessa poissaoleva, putoaa kontaktista, on kuin unissakävelijä, haahuilee saamatta mitään aikaan, täysin tunteeton Oudot mielleyhtymät, ajatuksen kulut Jopa ääni, puhetyyli yms. voivat muuttua
Vireystilan muutokset Ylivirittyneisyys ---- alavirittyneisyys univaikeudet motorinen levottomuus---jähmettyminen Ärtyisyys keskittymättömyys häslingin ylläpitäminen
lisäksi Kognitiiviset vääristymät Muisti oppiminen Hahmotus sosiaalisten tilanteiden tulkinta, kasvon ilmeiden tulkinta Etenkin nuorilla: kosto- ja väkivaltafantasioiden ylivalta Somatiikka psykosomaattiset kivut (pää, vatsa, iho, genitaalit, rytmihäiriöt..) muuntunut kivun kokemus ( yliherkkä tai tunnoton ) ruokahalun muutokset Kuormittuneisuus, uupuneisuus (valppaus on raskasta!)
Suuri imitaattori Traumaoireet siis muistuttavat ADHD ADD Käytöshäiriö Masennus Oppimisvaikeudet Sensomotoriset säätelyhäiriöt Pakko-oireinen häiriö Epilepsia (poissaolokohtaukset) Asperger (juuttuminen), autismi Varhainen vuorovaikutushäiriö, kiintymyssuhdehäiriö
Trauma laukeaa uudestaan? Äkillisesti mieleen palaavat takaumat saavat toimimaan kuin traumatapahtuma olisi nyt päällä Pakene Taistele Jähmety Kosketus (kiinnipidot!) Syyllistäminen, ankaruus, pelottavaksi koettu aikuinen, rankaisut Kaveriporukka härnää tai kiusaa
Aikuisen keinot koulussa Tunnistaminen Puheeksiotto Lisätraumojen esto Vakautus Oman mielen ja kehon suojaus
Tunnistaminen Trauma-anamneesi peilisolut- nähty trauma riittää! Ulkopuolinen ei voi päättää onko trauma tarpeeksi vakava Triggereiden tunnistus vireystilan muutoksien havainnointi Lapsen säätelykeinojen tunnistus Liikehdintä Hengitys Naputtelu Rituaalit Välttäminen
Puheeksiotto Lapsi/nuori ja vanhemmat ei ole tarpeen saada salaisuutta selville, eteenpäin voi ohjata oireiden perusteella Myös vanhemmilla traumaoireet voivat aktivoitua
Lisätraumojen esto Koulun toimien muokkaus tarvittaessa Perheen tilanteen selvittely Lapsen/nuoren säätelykeinojen vahvistus Paralleeliprosessien tunnistus ja esto: esim. dissosioivan lapsen kyykyttäminen tulee lopettaa
Kognitiiviset keinot: ABC-leikki Turvapaikka Amuletti mantra Aistitoiminnot: Maku Kuulo Näkö Syvätunto (liike, kosketus) amuletti Vakautus
Työntekijän suoja Sijaistraumatisoituminen tulee ottaa vakavasti Sekoittuu usein työuupumukseen, masennukseen, ahdistushäiriöihin AKTIIVINEN suojautuminen unohtuu kiireessä tai välttämiskäyttäytymisen tarttuessa Myös omat traumat voivat aktivoitua triggereistä
Luettavaa Lapsen traumasta, Duodecim-lehti, 2010: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99180.p df Traumatietoutta: http://www.traumaterapiakeskus.com/18 Asiantuntijoita mm. Salli Saari, Tuija Turunen
Lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti www.jannarantala.fi FB: lastenpsykiatri Janna Rantala Twitter: @jannarantala Blogi: Täähän pistää kampoihin