OMA SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2013 Yritys- ja yhteisötunnus: 2231936-2 Postiosoite: Keskustori 3, 60100 Seinäjoki Käyntiosoite: Keskustori 3, Seinäjoki Kotipaikka: Parkano
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 3 Tase... 5 Konsernitilinpäätös... 8 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 8 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Riskienhallinta... 10 Hallinto ja henkilöstö... 14 Yhteiskuntavastuu... 15 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 15 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014... 16 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 16 Tunnuslukujen laskentakaavat... 17 Tilinpäätös... 18 Oma Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma... 18 Oma Säästöpankki Oy:n tase... 19 Oma Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma... 21 Liitetiedot... 22 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 45 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 46
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 Oma Säästöpankki Oy on itsenäinen säästöpankki. Pankki toimii Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Parkanon Säästöpankki luovutti 30.4.2013 liiketoimintansa Oma Säästöpankki Oy:lle. Luovutus toteutettiin Säästöpankkilain 90-92 :n mukaan niin, että Parkanon Säästöpankin varat ja velat siirtyivät Oma Säästöpankki Oy:lle kirjapitoarvoin. Samassa yhteydessä Parkanon Säästöpankki muuttui Parkanon Säästöpankkisäätiöksi, joka tuli Oma Säästöpankki Oy:n omistajaksi 40,48 %:n osuudella. Töysän, Kuortaneen ja Parkanon Säästöpankkisäätiöt ovat Oma Säästöpankki Oy:n omistajat. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa säästöpankkitoiminnan edellytyksiä yhdistyvien säästöpankkien toimialueella luomalla voimakas, tasapuolisesti eri väestöpiirejä ja toimialueen eri osia edustava ja palveleva säästöpankki. Tasekirja on laadittu Oma Säästöpankki Oy:n virallisten lukujen perusteella ja Parkanon Säästöpankin liiketoiminnan luovutuksen johdosta ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden lukuihin. Oma Säästöpankki Oy:n virallinen tilinpäätös kaudelta 1.1. 31.12.2013 sisältää pankin virallisen toimintakertomuksen, tuloslaskelma- ja tasetiedot, rahoituslaskelman ja liitetiedot vertailutietoineen. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 44 800. Pankilla on yhteensä 17 konttoria, Alajärvellä, Alavudella, Ilmajoella, Kuortaneella, Seinäjoella, Parkanossa, Kihniössä, Kankaanpäässä, Kauhajoella, Jalasjärvellä, Kurikassa, Karviassa ja Tampereella. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 94,0 prosenttia. Vuoden lopussa yli 15 900 pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Oma Säästöpankki Oy:n liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Oma Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli 115,3 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 61,8 miljoonaa euroa.
2 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna 2015. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Vuoden 2012 lopulla aloitettu kiinteistövälitystoiminta Oma Säästöpankki Oy:n toimialueella (Ilmajoki, Hyllykallio ja Seinäjoki) on jatkunut vilkkaana koko vuoden. Lisäksi pankilla on enemmistöomistus kuusiokuntien alueella toimivasta Asuntokamari Oy nimisestä kiinteistönvälitystoimistosta. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Syyskuussa 2013 Kantasäästöpankki Oy:n ja Oma Säästöpankki Oy:n hallitukset solmivat yhdistymissopimuksen. Oma Säästöpankin ja Kantasäästöpankin ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyivät hankkeen lopullisesti lokakuussa 2013. Kantasäästöpankin liiketoiminta luovutetaan Oma Säästöpankki Oy:hyn 30.3.2014 ja vastikkeeksi Hauhon ja Rengon Säästöpankkisäätiöt saavat omistusosuuden yhteisestä säästöpankkiosakeyhtiöstä. Marraskuussa 2013 Suodenniemen Säästöpankin ja Oma Säästöpankki Oy:n hallitukset solmivat yhdistymissopimuksen. Suodenniemen Säästöpankin isännät hyväksyivät yhdistymisen lopullisesti joulukuussa 2013. Oma Säästöpankin ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hankkeen lopullisesti helmikuussa 2014. Suodenniemen Säästöpankin liiketoiminta luovutetaan Oma Säästöpankki Oy:hyn 30.5.2014 ja vastikkeeksi Suodenniemen Säästöpankkisäätiö saa omistusosuuden yhteisestä säästöpankkiosakeyhtiöstä. Marraskuussa 2013 Etelä-Karjalan Säästöpankin ja Oma Säästöpankki Oy:n hallitukset solmivat yhdistymissopimuksen. Etelä-Karjalan Säästöpankin isännät hyväksyivät yhdistymisen tammikuussa 2014. Etelä-Karjalan Säästöpankin liiketoiminta yhdistetään Oma Säästöpankki Oy:hyn vuoden 2014 loppupuolella, vastikkeeksi Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö saa merkittävän omistusosuuden yhteisestä säästöpankkiosakeyhtiöstä. Samassa yhteydessä edellä mainitut pankit ilmoittivat että eivät tule liittymään rajattomaan yhteisvastuuseen perustuvaan Säästöpankkien yhteenliittymään, vaan jatkavat toimintaansa täysin itsenäisenä ja Suomen suurimpana Säästöpankkina, nimellä Oma Säästöpankki Oy. Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd.
3 Tulos Oma Säästöpankki Oy:n liikevoitto oli 5 076 tuhatta euroa (4 000 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 26,9 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,9 prosenttia (1,1). Liiketuloksen suotuisa kehitys johtui kasvuaan jatkaneista liiketoimintavolyymeistä sekä maltillisesta kustannuskehityksestä, vaikka yhdistyminen toi kertaluonteisia kustannusvaikutuksia. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 59,2 prosenttia (56,1). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2013 01-12/2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate 9 225 5 796 59,2 5 568 4,1 Nettopalkkiotuotot 6 150 3 598 70,9 3 301 9,0 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 27 13 19-35,5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 036 691 655 5,6 Suojauslaskennan nettotulos -13-10 29,9 12 Muut tuotot 906 241 249-3,3 Tuotot yhteensä 17 332 10 329 67,8 9 805 5,3 Henkilöstökulut -3 672-2 444 50,2-2 213 10,5 Muut hallintokulut -4 053-2 188 85,2-2 018 8,5 Muut kulut -2 543-1 158-1 209-4,2 Kulut yhteensä -10 267-5 791 77,3-5 440 6,4 Kulu-tuotto -suhde 59,24 56,06 55,48 Arvonalentumistappiot luotoista -1 989-539 -675-20,3 Liikevoitto 5 076 4 000 26,9 3 689 8,4 Tilikauden voitto 3 462 1 855 86,6 2 009-7,7 *) Muutos 2013-2012 **) Muutos 2012-2011 Pankin korkokatteeksi muodostui 9 225 tuhatta euroa (5 796). Korkokate kasvoi 59,2 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 1 048 tuhatta euroa (560). Korkotuottojen määrä oli 14 004 tuhatta euroa (9 999), jossa lisäystä edellisvuoteen oli 4 005 tuhatta euroa. Korkokulut olivat 4 778 tuhatta euroa (4 203). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 575 tuhatta euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 6 150 tuhatta euroa (3 598). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 6 679 tuhatta euroa (3 900) ja palkkiokulujen 529 tuhatta euroa (301). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1 203 tuhatta euroa (726), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 331 tuhatta euroa (255) ja muista välitetyistä tuotteista 872 tuhatta euroa (471). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä
4 esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 2 197 tuhatta euroa (1 425), palkkiot maksuliikenteestä 2 632 tuhatta euroa (1 405) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 258 tuhatta euroa (145). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 036 tuhatta euroa (691). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 1 036 tuhatta euroa (691). Suojauslaskennan nettotulos oli -13 tuhatta euroa (-10). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 906 tuhatta euroa (241). Saadut osingot olivat 152 tuhatta euroa (151), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 0,1 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 141 tuhatta euroa (20). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 613 tuhanteen euroon (69). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 3 672 tuhatta euroa (2 444), mikä oli 50,21 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 85,2 prosenttia, 4 052 tuhanteen euroon (2 188). Muut kulut, 2 543 tuhatta euroa (1 158), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 496 tuhatta euroa (315). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 2 047 tuhanteen euroon (843). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 1 989 tuhatta euroa (539), jossa kasvua edellisvuodesta oli 1 450 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 2 008 tuhatta euroa (559). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 19 tuhatta euroa (20).
5 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana vauhdikkaasti sekä orgaanisesti että yhdistymisten johdosta ja oli vuoden lopussa 744,7 miljoonaa euroa (392,6). Taseessa olevien luottojen määrä oli 596,2 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 556,2 miljoonaa euroa. Oma Säästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos-% **) 31.12.2011 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 596 199 321 022 85,7 289 596 10,9 Luotot 596 199 321 022 85,7 288 792 11,2 Muut saamiset 0 0 804 Sijoitukset 135 932 63 824 64 786-1,5 Saamiset luottolaitoksilta 56 611 20 151 30 571-34,1 Saamistodistukset 28 755 12 345 8 107 52,3 Osakkeet ja osuudet 43 412 27 303 59,0 21 968 24,3 Kiinteistöt 7 154 4 849 77,8 4 456-2,8 Johdannaissopimukset 3 987 1 930 1 660 16,3 Johdannaissopimukset vastaavaa 4 015 1 930 1 660 16,3 Johdannaissopimukset vastattavaa -28 0 0 Yleisön talletukset *) 556 267 313 755 77,3 293 769 6,8 Velat luottolaitoksille 43 918 22 188 97,9 18 651 19,0 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 65 703 10 959 7 918 38,4 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 41 903 0 0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 23 800 10 959 7 918 38,4 Oma pääoma 40 640 21 902 85,6 19 048 15,0 Tilinpäätössiirtojen kertymä 24 751 15 058 64,4 13 492 11,6 ROA % 0,7 0,9 0,9 ROE % 8,3 11,0 10,5 Omavaraisuusaste 7,9 8,4 8,0 Vakavaraisuussuhde 18,04 % 16,95 % 15,98 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2013-2012 ***) Muutos 2012-2011 Luotonanto Oma Säästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 711,5 miljonaa euroa (411,4). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 596,2 miljoonaa euroa (321,0) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 115,3 miljoonaa euroa (90,4). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1,0 miljoonaa euroa (0,8). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 184,0 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 73,9 prosenttia.
6 Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 5,8 miljoonaa euroa (2,7), mikä vastaa 0,8 prosenttia (0,6) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 15,8 miljoonaa euroa (12,3) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 36,0 miljoonaa euroa (15,5) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.9. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 56,6 miljonaa euroa (20,5). Määrä oli 36,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 28,8 miljoonaa euroa (12,3), mikä on 16,4 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 43,4 miljoonaa euroa (27,3). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 11,2 miljoonaa euroa (5,2) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 32,2 miljoonaa euroa (22,0). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 7,2 miljoonaa euroa (4,0). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 5,3 miljoonaa euroa (3,3) ja sijoituskiinteistöjen arvo 1,9 miljoonaa euroa (0,8). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 0,1 miljoonalla eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2013 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 0,1 miljoonan euron arvosta ja osti 0,4 miljoonalla eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 38 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 4,0 miljoonaa euroa (1,9), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten
7 osuus oli 4,0 miljoonaa euroa (1,9). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Taseen vastattavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat, johdannaisten negatiivinen käypä arvo yhteensä oli -28 tuhatta euroa (0). Näihin kirjanpidossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 556,3 miljoonaa euroa (313,8). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 242,5 miljoonaa euroa eli 77,3 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 187,4 miljoonaa euroa eli 69,3 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 457,8 miljoonaa euroa (270,4). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien lisäys oli 55,1 miljoonaa euroa ja niitä oli vuoden vaihteessa 98,4 miljoonaa euroa (43,3). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 43,9 miljoonaa euroa (22,2). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 2,3 miljoonaa euroa (2,2). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 2,3 miljoonaa euroa (2,2). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodistuksia 12,0 miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainoja 30,0 miljoonaa euroa. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä kolmen muun pankin kanssa debentuurilainan, josta pankin osuus oli 10,0 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 65,7 miljoonaa euroa (11,0), josta sijoitustodistuksia oli 12,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 29,9 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 23,8 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 40,6 miljoonaa euroa (21,9). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 18,7 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 2,3 miljonaa euroa (0,4). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 24,8 miljoonaa euroa (15,1). Tästä luottotappiovaraus oli 24,7 miljoonaa euroa (14,9).
8 Vuonna 2013 luottotappiovarausta kasvatettiin 9,9 miljoonaa euroa (kasvatettiin 1,9 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,0 prosenttia saamisista. Poistoeroa vähennettiin -0,2 miljoonalla eurolla. Konsernitilinpäätös Oma Säästöpankki Oy muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen tytäryhtiöt Koy Töysän Säästökeskus, Koy Kuortaneen Säästötalo, Koy Tervalapikas, Koy Ilmajoen Säästöpankintalo, Koy Parkanon Säästötalo, Asuntokamari LKV Oy ja SP Koti Oy, jotka on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Oma Säästöpankki Oy kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 284 tuhatta euroa. Oma Säästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Oma Säästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Oma Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.
9 Oma Säästöpankki Oy:n omat varat yhteensä olivat 81,9 euroa (42,9), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 36,3 miljoonaa euroa (20,2). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 56,5 miljoonaa euroa (32,1). Toissijaiset omat varat olivat 25,4 miljoonaa euroa (10,8), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 2,3 miljoonaa euroa (0,4) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus 23,8 miljoonaa euroa (11,0). Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 1,10 prosenttiyksikköä 18,04 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 12,44 % (12,69 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä 58 157 32 872 Vähennykset ensisijaisista omista varoista -1 697-752 Ensisijaiset omat varat yhteensä 56 460 32 121 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä 26 084 11 358 Ylemmät toissijaiset omat varat 2 284 399 Alemmat toissijaiset omat varat 23 800 10 959 Vähennykset toissijaisista omista varoista -647-594 Toissijaiset omat varat yhteensä 25 437 10 764 Omat varat yhteensä 81 897 42 885 Kokonaisvastuut yhteensä 795 052 419 750 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski 413 716 232 778 Taseessa olevat erät 399 003 222 919 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 13 670 9 397 Johdannaiset 1 043 461 Operatiivinen riski 30 221 16 437 Markkinariski 9 939 3 833 Valuuttariski 9 939 3 833 Riskipainotetut vastuut yhteensä 453 877 253 047 Omien varojen vähimmäisvaatimus 36 310 20 244 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 45 587 22 641 Vakavaraisuussuhde (%) 18,04 % 16,95 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 12,44 % 12,69 % Oma Säästöpankki Oy:n vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi, taseen kasvu ja debentuurilainan liikkeeseenlasku ja käyvän arvon rahaston muutokset. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astuu voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suo-
10 situksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Oma Säästöpankki Oy:n riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
11 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 65,0 % (62,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 7,4 % (7,5 %) ja muiden 27,6 % (29,1 %). Valtaosa, 71,2 % (71,5 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa kaikki yli 1,2 miljoonan euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Oma Säästöpankki Oy hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 39 200 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 110 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrument-
12 teihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 16,7 % (16,7 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Lisäksi pankilla on johdannaissopimuksia, joilla se operatiivisesti suojaa korkoriskiään, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa, jolloin ne kirjanpidossa käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaisina. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5 Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 12 tuhatta euroa (2). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 2,3 miljoonaa euroa (0,4), joka muodostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 2 296 tuhatta euroa (401), mikä on 2,8 % (0,9 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista.
13 Pankki seuraa sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 6,0 miljoonaa euroa (4,7). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma oli määrältään 2,4 (1,8) miljoonaa euroa, mikä on 0,3 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.
14 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö. Säästöpankkiosakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2013. Yhtiökokouksessa käsiteltiin vuoden 2012 tilinpäätös. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Tilikauden tuloksesta jaettiin osinkoina 150 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Oma Säästöpankki Oy:n hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jyrki Mäkynen ja varapuheenjohtajana Tuula Mäkelä sekä toimitusjohtajana Pasi Sydänlammi. Toimitusjohtajan sijaisena ja varatoimitusjohtajana on toiminut Yrjö Koskimäki. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet 30.4.2013 asti: Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jyrki Mäkynen Tuula Mäkelä Juhana Saari Markku Toivonen Ari Yli-Kaatila Jarmo Ylä-Vannesluoma Hallituksen varsinaiset jäsenet 1.5.2013 alkaen Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jyrki Mäkynen Kai Tammela Riitta Koivunen Tuula Mäkelä Ari Yli-Kaatila Jarmo Ylä-Vannesluoma Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 82 henkilöä. Henkilömäärä lisääntyi kevään fuusion yhteydessä. Henkilökunnan osaamisen kehittämiseen on panostettu tuntuvasti myös vuonna 2013.
15 Pankin tilintarkastajana on toiminut Tatu Huhtala, KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Osakeyhtiömuotoisen säästöpankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita pankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamisensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio sekä vuosipalkkio. Hallituksen puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi kuukausikohtaisen palkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitysja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Oma Säästöpankki Oy:n yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Oma Säästöpankki Oylle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Oma Säästöpankki Oy huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 1 235 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Oma Säästöpankki Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 5.2.2014 päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkoa 252.000 euroa. Poikkeuksellisesti ajoitettu osinkopäätös johtuu Kantasäästöpankki Oy:n 30.3.2014 tapahtuvasta sulautumisesta.
16 Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Syksyllä ja loppuvuodesta 2013 julkistetut yhdistymishankkeet saatetaan päätökseen tilikauden aikana. Yhdistymishankkeilla on merkittävä vaikutus pankin liiketoimintaan sekä liiketoimintavolyymeihin. Kantasäästöpankki Oy:n sulautuminen tapahtuu maaliskuun lopussa, Suodenniemen Säästöpankin liiketoiminnan luovutus tapahtuu toukokuun lopussa ja Etelä karjalan Säästöpankki yhdistynee Oma Säästöpankkiin marraskuun lopussa. Oma Säästöpankki Oy tulee irtaantumaan Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisöksi muuttuvasta Säästöpankkiliitosta tilikauden aikana. Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2014 aikana. Pankin vertailukelpoisen tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Oma Säästöpankki Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat 28 356 532,56 euroa, josta tilikauden voitto on 3 461 725,67 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden voitto 3 461 725,67 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.
17 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennalllisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
18 Tilinpäätös Oma Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 eur eur Korkotuotot (1.1) 14 003 605,12 9 999 023,23 Korkokulut (1.1) -4 778 146,91-4 202 917,77 KORKOKATE 9 225 458,21 5 796 105,46 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) 152 273,40 151 483,32 Palkkiotuotot (1.3) 6 678 930,05 3 900 365,83 Palkkiokulut (1.3) -528 686,07-301 942,46 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 27 112,93 12 549,95 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) 1 036 402,25 691 194,91 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) -13 051,19-10 044,21 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) 140 664,71 19 725,53 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) 612 887,69 69 344,89 Hallintokulut -7 724 074,93-4 632 572,68 Henkilöstökulut (1.9) -3 671 536,34-2 444 332,65 Muut hallintokulut (1.10) -4 052 538,59-2 188 240,03 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä -496 207,68-314 824,60 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) -2 046 864,32-843 211,91 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) -1 988 940,02-538 553,16 LIIKEVOITTO 5 075 905,03 3 999 620,87 Tilinpäätössiirrot -379 347,53-1 565 817,67 Tuloverot -1 234 831,83-578 961,33 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 3 461 725,67 1 854 841,87 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 3 461 725,67 1 854 841,87
19 Oma Säästöpankki Oy:n tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Käteiset varat 3 631 078,54 2 338 293,82 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 5 957 212,78 2 534 048,44 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) 56 611 138,01 20 151 450,55 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) 596 199 336,50 321 021 610,82 Saamistodistukset (2.3) 22 797 519,28 9 811 175,25 Muilta 22 797 519,28 9 811 175,25 Osakkeet ja osuudet (2.4) 43 412 082,60 27 302 633,26 Johdannaissopimukset (2.5) 4 015 351,26 1 929 637,16 Aineettomat hyödykkeet (2.7) 799 351,24 8 072,56 Aineelliset hyödykkeet 8 005 392,15 5 576 806,85 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) 1 874 321,12 803 476,84 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) 5 279 406,72 4 045 378,30 Muut aineelliset hyödykkeet 851 664,31 727 951,71 Muut varat (2.10) 92 746,09 33 307,67 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) 2 953 153,52 1 656 054,30 Laskennalliset verosaamiset (2.18) 200 949,27 266 697,11 VASTAAVAA YHTEENSÄ 744 675 311,24 392 629 787,79