Helsingin kaupungin pelastuslaitos Toimintakertomus 2007
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 PELASTUSKOMENTAJAN KATSAUS...3 HELSINGIN PELASTUSLAITOS TURVALLISUUTTA KAIKILLE KAUPUNKILAISILLE...4 STRATEGIA...4 ORGANISAATIO...4 PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO JA PROSESSIT...6 PELASTUSLAUTAKUNTA VUONNA 2007...7 AVAINTIETOJA VUODELTA 2007...8 HENKILÖSTÖ...8 TALOUS...8 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN...9 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY...10 ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS...15 VÄESTÖNSUOJELU...17 KOULUTUSTOIMINTA...19 TEKNIIKKA JA HALLINTO...21 YMPÄRISTÖNSUOJELU...23 VUODEN 2007 TÄRKEIMPIÄ TAPAHTUMIA...24 2
Pelastuskomentajan katsaus Vuosi 2007 merkitsi Helsingin pelastuslaitokselle jälleen kerran työntäyteistä vuotta. Paloja pelastustehtävien sekä ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen tehtävämäärä kasvoi vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna noin 9 prosenttia. Erityisesti lisääntyivät rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien määrä. Vuotta 2007 voi luonnehtia myös suurten yleisötapahtumien vuodeksi. Suomessa järjestettiin toukokuussa ensimmäistä kertaa Eurovision laulukilpailut ja Helsinki toimi kilpailun isäntäkaupunkina. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin Helsingissä useita muita yleisömäärältään suuria yleisötapahtumia. Euroviisujen ja muiden tapahtumien turvallisuuden takaamiseksi tehtiin pelastuslaitoksella paljon työtä yhdessä tapahtumajärjestäjien ja muiden viranomaisten kanssa. Tämän yhteistyön hedelmät näkyivät tapahtumien hyvänä turvallisuustasona. Pelastuslaitos onnistui hyvin tammikuun puolessavälissä, kun Itä-Helsinkiä uhannut tulvatilanne saatiin torjuttua. Avain tehokkaaseen tulvantorjuntaan oli perusteellisesti laadituissa tulvantorjuntasuunnitelmissa sekä hyvässä yhteistyössä viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken. Vuoden 2007 aikana Helsingin pelastuslaitos panosti huomattavasti toiminnan suunnitteluun. Laitoksen onnettomuuksien ennaltaehkäisy sai vuoden aikana lisäresursseja, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen. Pelastuslaitoksella panostettiin entistä enemmän riskien analysointiin, kuten laitoksemme oman palvelutasopäätöksen päivittämiseen. Lisäksi valmistuivat Helsingin poikkeusolojen riskianalyysi sekä pelastuslaitoksen oma valmiussuunnitelma poikkeusolojen varalle. Merkittävimpiä teknisiä uudistuksia vuonna 2007 olivat uusien tietojärjestelmien käyttöönotto. Keskeisimpiä niistä olivat ensihoidon tietojärjestelmä Merlot Medi ja palotarkastusohjelma Palo Merlot. Uusi tekniikka antaa hyvät mahdollisuudet tehostaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja siten helsinkiläisten turvallisuuden takaamista. Vuonna 2007 pelastuslaitos sai käyttöön uutta kalustoa, mikä tehostaa laitoksemme toimintaa tuntuvasti. Lisäksi laitoksemme Pelastuskoulu sai tammikuussa uudet toimitilat Steniuksentieltä, mikä parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kouluttaa uutta henkilöstöä laitoksemme palvelukseen. Kokonaisuutta tarkastellen on helposti todettavissa, että onnistuimme pelastuslaitoksen perustehtävien hoidossa vuonna 2007 hyvin ja tuloksellisesti. Tämä antaa hyvän pohjan jatkaa toimintaa tulevina vuosina. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä ja vuodesta 2007! Kari Lehtokangas Pelastuskomentaja 3
Helsingin pelastuslaitos turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tavoitteena on ennaltaehkäisevän toiminnan määrätietoinen kehittäminen sekä korkeatasoisen operatiivisen osaamisen ja valmiuden ylläpitäminen. Pelastuslaitos vahvistaa samalla toimintansa laadullista kehittämistä huomioimalla asiakkaiden tarpeet ja Helsingin kaupungin kasvavan koon. Pelastuslaitos vastaa palonehkäisyn valvonta- ja tarkastustehtävistä, palo- ja pelastustoiminnasta, lääkinnällisestä pelastustoiminnasta eli kiireellisestä sairaankuljetuksesta Helsingin kaupungin alueella. Pelastuslaitos vastaa myös Helsingin pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi pelastuslaitos koordinoi Helsingin kaupungin väestönsuojeluun varautumista. Strategia PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA Perustehtävä Pelastuslaitos edistää turvallisuuskulttuuria, ehkäisee onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehtii ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuottaa ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut. Visio Olemme alan edelläkävijä, joustava ja jatkuvasti toimintatapojamme arvioiva pelastuslaitos, johon muut vertaavat omaa toimintaansa. Menestyksemme perustuu tutkittuun tietoon, osaamiseen, yhteistyöhön sekä henkilöstön hyvinvointiin. Pelastuslaitoksen visiota tukevat seuraavat strategiset painopistealueet: - Henkilöstöjohtaminen - Riskien tunnistamisen sekä onnettomuuksien ehkäisy- ja -torjuntakeinojen kehittäminen - Operatiivisen toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen - Väestönsuojelun ja pelastustoiminnan välisen yhteistyön tiivistäminen - Ydin- ja tukitoimintojen sekä prosessien kehittäminen Organisaatio Helsingin pelastuslaitos on yksi Helsingin kaupungin virastoista ja hoitaa Helsingin kaupungin alueen pelastustoimea yhtenä Suomessa toimivista 22 aluepelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo pelastuslautakunta. Pelastuslaitoksen johtajana toimi vuonna 2007 pelastuskomentaja Kari Lehtokangas. 4
Pelastuslaitoksessa on neljä toimialaa. - Operatiivinen toimiala vastaa pelastustoiminnasta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta sekä ensihoidosta. Operatiivista toimialaa johti vuonna 2007 pelastusjohtaja Jorma Lilja. - Riskienhallinnan toimiala vastaa pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja riskianalyysin laatimisesta ja ylläpidosta, onnettomuuksia ennaltaehkäisevästä toiminnasta, väestönsuojeluun varautumisesta, pelastustoimen koulutuksen ja turvallisuusopetuksen ohjauksesta, pelastuslaitoksen virkatutkintokoulutuksesta (palomies-sairaankuljettaja ja paloesimies) sekä pelastuslaitoksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Toimialaa johti vuonna 2007 riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén. - Hallinnon toimiala vastaa pelastuslaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä yleishallintoon kuuluvista asioista. Toimialaa johti vuonna 2007 hallintopäällikkö Henri Nordenswan. - Tekninen toimiala vastaa laitoksen teknisestä suunnittelusta, kalusto- ja materiaalihallinnosta, tietotekniikasta ja kiinteistötoimesta. Toimialaa johti vuonna 2007 tekninen päällikkö Kari Virtanen. Helsingin pelastuslaitos toimii alueellisesti eri puolille kaupunkia hajautettuna. Päivittäisestä pelastusvalmiudesta huolehtii kahdeksan asemaa. Lisäksi pelastuslaitoksella on kolme miehittämätöntä meriasemaa. 5
Pelastuslaitoksen organisaatio ja prosessit 6
Pelastuslautakunta vuonna 2007 Puheenjohtaja, Ordförande: Ylikomisario Hakola Juha (Kok.) 1.1.-8.5.2007 Leppä-aho Pauli (Kok.) 9.5.2007 alkaen Varapuheenjohtaja, Viceordförande: Mittakirvesmies Puumala Jorma (Vas.) Jäsenet, Medlemmar: Veteraaniasiamies Eklund Merja (Kok.) Yrittäjä Värtö Mikko (Vihr.) Linja-autonkuljettaja Jauhiainen Olavi (SDP) Sairaanhoitaja Seila Päivi (SDP) Henkilökohtaiset varajäsenet, Personliga suppleanter: Jälleenvakuutusasiantuntija Kamel Sari (Kok.) Erikoiskirjastovirkailija Paaso Marjasirkka (Vas.) Liikkeenharjoittaja Pajunen Esa (Kok.) PSM Sievänen Jukka (Vihr.) Toimistosihteeri Kallio Maria (SDP) Työturvallisuustarkastaja Varis Martti (SDP) Opiskelija Pekkanen Meri (Vihr.) Lähihoitajaopiskelija Rantanen Auli (Vihr.) Direktör Kronman Gunvor (SFP) KTM Lillja Jan (SFP) Kauppatieteiden maisteri Mattila Jukka I. (PS) Opiskelija Kähärä Zekki Jyndi Marika (PS) Kaupunginhallituksen edustaja, Stadsstyrelsens företrädare: Valtiotieteen lisensiaatti Molander Sole (Kesk.) Lääkäri Reinikainen Pekka (KD) 1.1.-22.1.2007 Sairaanhoitaja (AMK) Peltokorpi Terhi (Kesk.) 7
Avaintietoja vuodelta 2007 Henkilöstö Helsingin pelastuslaitokselle rekrytoitiin vuonna 2007 yhteensä 13 Pelastusopistossa palomies-sairaankuljettajan tutkinnon suorittanutta työntekijää. Operatiivisen toimialan henkilöstövajetta helpotti myös oman pelastajakurssi 29:n valmistuminen joulukuussa 2007. Pelastuskoulun kurssilta valmistui 18 palomies-sairaankuljettajaa. Vuoden aikana täytettiin 6 uutta palotarkastajan vakanssia riskienhallinnan toimialalle, mikä tulee tehostamaan palotarkastusten toteuttamista kaupungin alueella vuonna 2008. Helsingin pelastuslaitoksen palveluksessa oli 31.12.2007 yhteensä 616 työntekijää sisältäen sekä määräaikaiset että vakituiset työsuhteet. Vuoden lopussa pelastuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 42,1, kun vuonna 2006 se oli 41,5 vuotta. Vuonna 2007 laitokseen palkattiin yhteensä 40 uutta työntekijää. Luonnollinen poistuma vuonna 2007 oli 19 ja laitoksen palveluksesta erosi vuoden aikana 15 työntekijää. 10.2007 alkaen käynnistyi kunta-alan virka- ja työehtosopimusten uusi kausi ja 1.10.2007 alkaen toteutettiin 3,4 prosentin suuruinen yleiskorotus. Pelastuslaitos kävi vuonna 2007 neuvotteluja pelastuslaitoksen henkilöstöjärjestöjen kanssa pelastustoimen työaikarytmistä ja muista työehdoista. Neuvottelujen tavoitteena oli muodostaa yhteinen kanta siitä, millainen työaikarytmi varmistaa parhaiten pelastustoiminnan tehokkaan järjestämisen ja mitä muita tekijöitä tulee huomioida työaikaa koskevan poikkeusluvan uudistamisen yhteydessä. Nykyinen poikkeuslupa päättyy vuoden 2008 lopussa. Myös päätoimisten sairaankuljettajien työaikasopimuksen uudistaminen aloitettiin. Vuoden aikana panostettiin vahvasti henkilöstöpolitiikan kehittämiseen, minkä seurauksena uudistettiin mm. henkilöstöetuja ja palkitsemista koskevat ohjeet ja menettelyt. Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen henkilöstöstä löytyvät tilastoliitteen sivulta 2. Talous Pelastuslaitoksen talous kehittyi vuonna 2007 budjetin mukaisesti palkkojen ja palveluiden ostojen osalta. Operatiivisen toimialalla jouduttiin maksamaan ennakoitua enemmän epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä niin sanottuja haittalisiä, koska kaikkia vakansseja ei pystytty täyttämään. Aineissa ja tarvikkeissa tuli budjettiylitystä noin 400 000 euroa ilman varaston muutosta. Suurimmat ylitykset kohdistuivat suojavaatetukseen, lääkinnän hoitotarvikkeisiin, lämmitykseen sekä palo- ja pelastuskaluston huoltoon. Palo- ja pelastustehtävissä sekä ensihoidon tehtävämäärissä oli selkeä nousu edelliseen vuoteen nähden, mikä korreloi kustannusnousua aineissa ja tarvikkeissa. Pelastuslaitoksen talousprosessin tavoitteita täsmennettiin vuoden 2007 lopussa. Kaupungin keskushallinnon asettamat aikataulutavoitteet täytettiin, mutta 8
budjettipoikkeamien tarkempaa analyysia ei ehditty tehdä. Vuoden aikana kehitettiin atkjärjestelmien integrointia järjestelmien välillä sekä taloussuunnittelun kytkemistä pelastuslaitoksen strategioihin. Tarkat tiedot pelastuslaitoksen taloudesta vuodelta 2007 löytyvät tilastoliitteen sivulta 3. Tavoitteiden saavuttaminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2007 seuraavalla tavalla. Tavoite 1: Viranomaislausunnot annetaan asetetussa määräajassa. - Viranomaislausuntoja annettiin kaikkiaan 233 kpl ja nämä annetussa määräajassa. Tavoite 2: Pelastuslaitos toteuttaa kuntalaisten turvallisuuteen liittyviä palotarkastuksia 4 400 kpl. Turvallisuuskoulutusta annetaan 15 000 helsinkiläiselle. - Palotarkastuksia tehtiin yhteensä 3 803 kpl ja keskityttiin erityiskohteisiin, kuten euroviisuihin. Turvallisuuskoulutusta annettiin yhteensä 31 152 helsinkiläiselle. Tavoite 3: Laadullisena tavoitteena on saavuttaa 50 % I-riskialueella tapahtuvista kiireellisiksi luokitelluista palo- ja pelastustehtävistä kuudessa minuutissa (mittarina käytetään Pronto-tietokantaa). - Tavoite toteutui 42 %:sti. Hälytystehtävien määrä kasvoi noin 7 % viime vuoteen verrattuna. Toiseksi lähimmältä pelastusasemalta jouduttiin lähtemään aiempaa useammin. Tavoite 4: Ensihoidon ja lääkinnällisen pelastustoimen toiminnallisena tavoitteena on toimintavalmiusajan säilyttäminen elvytyspotilaiden osalta enintään 8 minuutissa. - Asetettuun tavoitteeseen ei päästy. Elvytyspotilaat saavutettiin noin 10,1 minuutissa. Hätäkeskuksen toiminta aiheutti vääriä hälytyksiä, viivettä hälytyksiin lähdössä sekä ensihoidon tehtävämäärien kasvua. Tavoite 5: Ensihoidon ja lääkinnällisen pelastustoimen toiminnallisena tavoitteena on maallikoiden havaitsemien kammiovärinäpotilaiden selviytymisprosentin pitäminen vähintään 32 % tasolla. - Tavoite tullaan saavuttamaan. Laskenta tehdään yhteistyössä HUS:n kanssa ja tarkat luvut selviävät vuoden viiveellä. Laskennan hitaudesta huolimatta kammiovärinäpotilaiden selviämistä pidetään yleisesti parhaiten ensihoidon ja lääkinnän onnistumista mittaavana tekijänä. Tavoite 6: Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vähintään yhdessä harjoituksessa. - Tavoite saavutettiin, väestönsuojeluharjoituksia pidettiin yhden kerran vuonna 2007. 9
Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslaitos panostaa voimakkaasti onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, joka on yksi pelastustoimen painopistealueista. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee riskianalyysia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palotarkastuksia ja katsastuksia, suorittaa onnettomuustutkintaa sekä antaa kaupunkilaisille turvallisuusopetusta ja -viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa myös kemikaalivalvonnan, nuohoustoiminnan sekä yleisötapahtumien turvallisuusvalvonnan asioita. Toiminnan kehittämiseen panostettiin vuonna 2007 Vuonna 2007 pelastuslaitos panosti voimakkaasti onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen. Pelastuslaitos sai vuonna 2007 useita henkilövakansseja onnettomuuksien ehkäisyn toteuttamiseen: kuusi uutta palotarkastajan vakanssia sekä tutkimuspäällikön toimen. Pelastuslaitos panosti vuonna 2007 tutkimustoiminnan ja riskianalyysin kehittämiseen ja niiden pohjalta toteutettavan palvelutasopäätöksen sisällön kehittämiseen, jotta pelastustoimi voisi vastata tulevaisuudessakin Helsingin kaupungin kasvavasta koosta johtuviin haasteisiin. Vuonna 2007 Helsingin pelastuslaitos jatkoi yhteistyön kehittämistä onnettomuuksien ehkäisyssä sekä valtakunnallisesti että pääkaupunkiseudun aluepelastuslaitosten kanssa. Vuonna 2007 Helsingin pelastuslaitos toimi yhdessä Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa promoottorina valtakunnallisen kemikaalivastaavien yhteistyön käynnistämisessä. Pelastuslaitos osallistui myös Helsingin kaupungin yhteisen Kamppi-Kluuvi - turvallisuusprojektin ohjausryhmän työskentelyyn. Lisäksi pelastuslaitos osallistui kaupungin ilmanlaadun valmiussuunnitelman päivitykseen ja kunnallisen turvallisuussuunnittelun työryhmään. Merkittävin yksittäinen onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalue vuonna 2007 oli Euroviisujen laulukilpailun turvallisuusjärjestelyihin osallistuminen. Vuonna 2007 päivystävä palotarkastaja puhelinaika muutettiin päivystämään arkipäivisin klo 08:30-15:30. Vuonna 2007 päivystävä palotarkastaja käsitteli yhteensä 1352 puhelua. Tarkemmat tiedot päivystävän palotarkastajalle tehtyjen puhelujen asiasisällöistä löytyvät tilastoliitteen sivulta 6. Onnettomuuksien ehkäisyn toimintoihin liittyvä tietotekninen Palo Facta ohjelma muutettiin toukokuussa Merlot-tuoteperheen ohjelmistoon käyttönimellä Palo Merlot. Vastaava ohjelma on käytössä lähes kaikissa Suomen aluepelastuslaitoksissa onnettomuuksien ehkäisyn tietokantaohjelmana. Yhteensä 3 803 palotarkastusta vuonna 2007 Vuonna 2007 pelastuslaitos saavutti onnettomuuksien ehkäisyn kentässä (palotarkastukset, rakenteellinen paloturvallisuuden neuvonta, katsastukset, turvallisuusopetus- ja viestintä sekä onnettomuuden tutkinta) tavoitteet 86 % 110 %:sti. Tarkastustoimintaan kuuluvia tilastoituja kohdekontakteja kertyi palotarkastusten muodossa vuonna 2007 yhteensä 3 803 kertaa. Erityiskohteista tarkastettiin 1 726 kohdetta. Tavoitteena oli 1 600 erityiskohteen tarkistaminen vuoden aikana. 10
Asuinrakennuksia tarkistettiin vuonna 2007 yhteensä 779 kappaletta. Muita tarkastuksia ja katsastuksia tehtiin yhteensä 1 298 kohteeseen. Vuoden 2007 aikana uusittiin ja luotiin hallitumpi asiakirjavalmius hallintopakkokeinojen käytölle sekä uuden auditoivan tarkastusmallin käyttöön ottaminen vuoden 2008 alusta. Pelastuslaitoksen neuvontaryhmä vastaa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen ohjaamisesta ja neuvonnasta paloturvallisuuden osalta. Ryhmä antoi uudis- ja korjausrakentamiseen liittyviä lausuntoja 233. Suunnitelmien tarkastuksia tehtiin 218 ja suunnittelijoiden neuvontatapahtumia oli 913. Yhteensä tapahtumia oli 1 364 kpl. Tämän lisäksi ryhmä suoritti uudisrakennusten erityisiä palotarkastuksia yhteensä 430 kpl. Tarkemmat tiedot tarkastustoiminnasta löytyvät tilastoliitteen sivulta 4. Turvallisuusopetuksessa tavoitteet ylitettiin Helsingin pelastuslaitos on kirjannut turvallisuusopetukseen ja viestintään liittyviä tapahtumia tarkemmin kuin sisäasianministeriön ohjeistamat kriteerit edellyttävät. Tavoitteena on antaa 5 %:lle helsinkiläisistä asiaan liittyvää ohjausta ja valistusta. Turvallisuusluennoilla ja poistumisharjoituksiin osallistui yhteensä 25 962 henkilöä vuonna 2007. Alkusammutuskoulutusta annettiin 5 190 kuntalaiselle. Neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa paloturvallisuustietoutta saaneita laskettiin olevan 91 630 henkilöä. Turvallisuusopetuksen ja viestinnän keinoin onnettomuuksien ehkäisytietoutta annettiin kaikkiaan siis 122 782 henkilölle. Valtakunnallisten kriteerien mukaan katsottuna turvallisuuskouluttajat tavoittivat 21,9% helsinkiläisistä, mikä on selvästi yli tavoiteasettelun 20% tasosta. Turvallisuusopetuksessa ja viestinnässä aloitettiin vuonna 2007 paikallinen turvallisuusyhteistyö poliisin ja sosiaaliviranomaisten kanssa Itä-Helsingissä osana paikallista turvallisuussuunnittelua. Vuonna 2007 keskeinen turvallisuuskoulutusta saaneiden ryhmä oli edelleen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Heitä olivat muun muassa HUS:n sairaalahenkilöstö ja Diakonissalaitoksen henkilöstö. Tarkemmat tiedot turvallisuusopetuksesta ja viestinnästä löytyvät tilastoliitteen sivulta 6. Kahdeksan palokuolemaa vuonna 2007 Onnettomuustutkinta keskittyy palontutkintaan. Palontutkinta on sisäasiainministeriön ohjaamaa palokuolemien sekä muiden paloista johtuvien henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen sekä tulipalojen vähentämiseen tähtäävää eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Vuonna 2007 tehtiin erillisiä onnettomuustutkinnan raportteja palokuolematapausten tutkinnan lisäksi seitsemästä vaikutuksiltaan suuremmasta tai muuten yleistä mielenkiintoa herättäneestä tulipalosta. Lisäksi rakennuspalojen johdosta laadittiin 214 erillistä tulipalon jälkeistä rakennusselostetta. Vuonna 2007 Helsingin tulipaloissa kuoli 8 ihmistä. Tulipaloissa menehtyneistä 2 oli miehiä ja 6 naisia. Viime vuosina naisten osuus palokuolemissa on kasvanut, kahtena vuotena naisia on kuollut tulipaloissa enemmän kuin miehiä. Tulipalon uhreista 5 menehtyi asuinkerrostalojen huoneistoissa tapahtuneissa tulipaloissa ja yksi omakotitalon 11
tulipalossa. Kaksi henkilöä menehtyi palvelutalossa tapahtuneissa tulipalossa. Yli kaksi kolmasosaa palokuolemiin johtaneista tulipaloista syttyi tupakasta. Tarkemmat tiedot palokuolemista löytyvät tilastoliitteen sivulta 4-5. Helsinkiläiset tyytyväisiä nuohoukseen Nuohoustoiminnasta vastasi vuonna 2007 neljä yksityistä, Helsingin kaupungin kanssa nuohoussopimuksen solminutta piirinuohoojaliikettä. Meneillään oleva nuohoussopimuskausi on 1.1.2006 31.12.2010. Piirinuohoojat suorittavat pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen ja savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt Helsingin kaupungin pelastustoimen alueella. Piirinuohoojat suorittavat myös ilmanvaihtohormien puhdistuksia. Lisäksi nuohoojamestarit osallistuvat pelastuslaitoksen varallaoloon päivystysmääräyksen mukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa tarkastustoimintaan ja antavat asiantuntijalausuntoja toimialaltaan. Nuohouksen toimivuutta selvitettiin vuonna 2007 asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Kyselyyn vastanneista yli 90 % ilmoitti olevansa joko erittäin tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä nuohouspalveluiden yleiseen laatuun. Sisäistä turvallisuutta kehitettiin Pelastuslaitos jatkoi vuonna 2007 laitoksen sisäisen turvallisuuden kehittämistä. Laitoksen henkilökunnalle järjestettiin sisäiseen turvallisuuteen liittyvää koulutusta, jolla edistetään jokaisen työntekijän valmiuksia toimia hätätilanteissa. Lisäksi vuonna 2007 panostettiin yleiseen toimitilaturvallisuuteen ja käynnistettiin turvallisuushavaintojärjestelmä. 12
Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamat pelastustoimen tehtävät lisääntyivät vuonna 2007 yhteensä 6,7 prosentilla. Palo- ja pelastustehtävien kokonaismäärä oli vuonna 2007 yhteensä 9 581 tehtävää, kun vuonna 2006 tehtäviä oli yhteensä 8 952. Vuonna 2007 lisääntyivät erityisen paljon rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien määrät, kummatkin 51 prosentilla. Lisäksi nousivat muun muassa öljyvahinkojen, luonnononnettomuuksien sekä tarkistus- ja varmistustehtävien määrä. Sen sijaan maastopalojen määrä putosi huomattavasti vuoteen 2006 verrattuna, mikä selittyy kesän 2006 ennätyskuivuudella. Varautumista lintuinfluenssan aiheuttamaan pandemiatilanteeseen pidettiin vuonna 2007 yllä, vaikka tilanne pysyikin Suomen kohdalla muuttumattomana. Valmiustilaa ja tietotaitoa pandemian mahdollista puhkeamista varten pidettiin vuoden aikana yllä pelastuslaitoksella. Määrätietoista kehittämistä jatkettiin Vuonna 2007 jatkettiin pelastustoiminnan käytäntöjen kehittämistyötä erityyppisten onnettomuuksien varalle. Pelastustekniikoiden ja työmenetelmien kehittämisessä on otettu huomioon uuden teknologian ja muiden tekijöiden, kuten yhteiskunnallisen kehityksen tuomat vaatimukset. Tekniikoiden ja työmenetelmien kehittämisen lisäksi pelastuslaitos on panostanut myös operatiivisen henkilökunnan täydennyskoulutukseen, jota on annettu vuonna 2007 muun muassa liikenneonnettomuuksista, vaarallisten aineiden torjunnasta, sukellustoiminnasta, meritoiminnasta, öljyvahinkojen torjunnasta ja eläinten pelastamisesta. Täydennyskoulutusta on järjestetty sekä esimiestasolla työskenteleville että miehistölle. Henkilöstön täydennyskoulutus on tuottanut selkeästi tulosta parempana valmiutena toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitos osallistui useisiin yhteistoimintaharjoituksiin yhteistyöviranomaisten, kuten Helsingin kaupungin pelastuspalvelujärjestelmään kuuluvien toimialojen, puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, poliisin sekä muiden pelastuslaitosten kanssa. Helsinki valtakunnalliseen öljyntorjuntahankkeeseen Helsingin pelastuslaitos liittyi mukaan valtakunnalliseen SÖKÖ II hankkeeseen. Suomenlahden öljyjätteiden kuljetusta ja välivarastointia öljyonnettomuudessa käsittelevässä SÖKÖ II-hankkeessa laaditaan toimintamalli merkittävän alusöljyvahingon varalle. Pilottihanke SÖKÖ I toteutettiin Kymenlaaksossa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Hankkeen tarkoituksena oli pelastusviranomaisten valmiuden parantaminen suuren öljyonnettomuuden torjuntaan varautumisessa. Pilottihankkeesta saatujen hyvien kokemusten perusteella sitä jatketaan koko Suomenlahden etelärannan alueella. Suomenlahden alueella kuljetettiin vuonna 2006 noin 120 miljoonaa tonnia öljyä ja arvioiden mukaan vuonna 2010 öljyä kuljetetaan noin 200-220 miljoonaa tonnia. 13
SÖKÖ II hankkeessa pyritään soveltamaan ensimmäisen vaiheen hyväksi havaittuja malleja myös muilla alueilla. Helsingin ohella hankkeen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Uudenmaan ympäristökeskus. Partnerisopimus hankkeeseen osallistumisesta allekirjoitettiin 9.3.2007. Projekti käynnistyi 1.8.2007 ja kestää vuoteen 2011 saakka. Helsinki mukana suunnittelemassa erheellisen paloilmoitusten ehkäisyä Helsingin pelastuslaitos on osallistunut vuonna 2007 sisäasiainministeriön vetämään hankkeeseen, joka pyrkii vähentämään erheellisiä paloilmoituksia. Hankkeen toimikausi on 1.11.2005 31.12.2007 ja sille on myönnetty jatkoaikaa 31.3.2008 saakka. Sisäasiainministeriön ylläpitämän pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä Pronton mukaan vuonna 2004 automaattisten paloilmoittimien kautta tulleista hälytyksistä 97 % oli erheellisiä eli niissä ei ollut tarvetta sammutus- tai pelastustoimiin. Paloilmoitinlaitteistojen yleistyessä ja tekniikan kehittymisen myötä erheellisten ilmoitusten määrä on kasvanut joka vuosi. Sisäasiainministeriö on asettanut pelastustoimen pitkän aikavälin tavoitteeksi, että vuonna 2009 erheellisten automaattisten paloilmoitusten määrä on vähentynyt vähintään puoleen vuodesta 2003. Helsinki oli valmiudessa kansainvälisiin tehtäviin Helsingin pelastuslaitos on mukana Suomen kansainvälisessä pelastuskomennuskunnan eli Finn Rescue Forcen (FRF) toiminnassa ja huolehtii muun muassa sen esikuntapalveluista. FRF voidaan lähettää tarvittaessa kansainvälisiin pelastustehtäviin ja sen toimintaa koordinoi sisäasiainministeriö. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu tarvittaessa kansainväliseen toimintaan YK:n ja EU:n kansainvälisen humanitaarisen toiminnan kautta. Vuoden 2007 aikana Helsingin pelastuslaitoksen työntekijöitä ei osallistunut kansainvälisiin operatiivisiin tehtäviin. Pelastustoimintaan liittyvät tilastotiedot löytyvät tilastoliitteen sivuilta 7-12. 14
Ensihoito ja sairaankuljetus Helsingin pelastuslaitos tuottaa yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin ensihoitoyksikön sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa lääkinnällisen pelastustoimen ensihoitopalvelun ja kiireellisen sairaankuljetuksen Helsingin kaupungin alueella. Nämä palvelut tuotetaan kaupunkilaisille Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Ensihoitojärjestelmän yksiköt päivystivät vuonna 2007 edellisvuosien tapaan yhdeksällä asemalla eri puolilla Helsinkiä. Suomenlinnan pelastusaseman sulkeuduttua talvikaudeksi Suomenlinnassa päivystävä sairaankuljetusyksikkö siirrettiin Erottajan pelastusaseman yhteyteen. Tehtävämäärissä 10 prosentin kasvu Ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen tehtävien kokonaismäärä nousi vuonna 2007 yhteensä 10 prosentilla. Pelastusyksiköiden suorittamat ensivastetehtävät lisääntyivät vuoteen 2006 verrattuna 9 prosentilla. Pelastuslaitos suoritti ensihoito- ja sairaankuljetustehtäviä vuonna 2007 yhteensä 45 118. Ensihoitotehtävistä yleisin tehtävätyyppi oli peruselintoimintojen häiriöt, joita ovat elottomuus, hengitysvaikeus, rintakipu, sydämen rytmihäiriö, tajuttomuus ja aivohalvaus. Näitä tehtäviä oli vuonna yhteensä 34 prosenttia kaikista ensihoitotehtävistä. Muita yleisimpiä ensihoitotehtäviä olivat kaatuminen (14 %), heikentynyt yleistila (7,9 %), kouristelu (6,8 %) ja myrkytys (7,6 %). Tehtävämäärät ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan vuoteen 2006 ja sitä edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2007 yhteensä 16 584 tehtävää (37 %) ei johtanut kuljetukseen terveydenhuollon päivystyspisteeseen. Osaamisen kehittämistä jatkettiin Pelastuslaitoksen lääkintäyksikkö suunnittelee ensihoidon koulutuksen toteutussuunnitelman yhdessä hoitavan henkilöstön ja HUS ensihoitoyksikön kanssa. Opetussisällöt perustuvat ydinprosesseista sekä asiakkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä saatuun tietoon. Lisäksi sisältöön vaikuttavat uudet hoitokäytännöt sekä uusi tekniikka ja teknologia. Koulutusjärjestelmä jakaantuu tutkinto-, täydennys- ja vuorokoulutukseen sekä jatkokoulutuslinjoihin. Täydennyskoulutuksella ylläpidetään ja luodaan uutta osaamista ensihoitojärjestelmässä toimiville henkilöstöryhmille. Henkilöstön osaamista arvioidaan myös vuosittaisilla testeillä. Tietojärjestelmä Merlot Medin käyttöönotto Helsingin pelastuslaitos ja HUS Helsingin ensihoitoyksikkö otti 17.1.2007 käyttöön uuden sähköisen raportointi- ja johtamisjärjestelmän ensimmäisenä Suomessa. Järjestelmä rakennettiin Helsingin pelastuslaitoksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja WM-datan ja LogicaCMG Companyn kanssa. Järjestelmän tärkeimpänä tehtävänä on luoda sähköinen potilaskohtainen ensihoitokertomus, johon tallennetaan tehtävällä kerätyt potilaan haastattelu-, mittaus- ja hoitotiedot. 15
Merlot Medi järjestelmä parantaa potilaan tietosuojaa ja se helpottaa ja nopeuttaa arkistointia ja laskutusta. Järjestelmä parantaa asiakirjojen luettavuutta ja potilastietojen kirjaamista sekä mahdollistaa paremman tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Järjestelmä myös tehostaa operatiivista johtamista ja parantaa hoitohenkilökunnan ja konsultin oikeusturvaa nopeuttamalla konsultaatiota ja ennakkoilmoitusta. Merlot Medin kautta luotettava tieto hoitotapahtumasta voidaan antaa helposti ja nopeasti. Lisäksi järjestelmän kautta hoitotoimenpiteiden ja lääkekulutuksen seuranta helpottuu ja parantuu. Järjestelmä tehostaa johtamista suuronnettomuustilanteissa. Kahdeksan uutta ambulanssia käyttöön Pelastuslaitos sai vuoden 2007 aikana käyttöön kahdeksan uutta perustason sairaankuljetusyksikköä. Uusien ambulanssien alustat toimitti Veho. Hankinta toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaistoimituksena. Korityöt teki alihankintana Profile Oy. Pelastuslaitoksella uusien autojen hankintaa koordinoi oma työryhmä, joka kävi lävitse toimittajien kanssa muun muassa tarvittavat tekniset yksityiskohdat. Uusien ambulanssien käyttöönotto ja luovutus asemille alkoivat syyskuun alussa. Ensihoitoon ja kiireelliseen sairaankuljetuksen liittyvät tilastotiedot löytyvät tilastoliitteen sivuilta 13-15. 16
Väestönsuojelu Helsingin pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen vaatiman väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä koordinoi väestönsuojeluun varautumista koko Helsingin kaupungin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Laaja panostus suunnittelutyöhön Vuoden 2007 aikana valmistui laajennettu versio Helsingin poikkeusolojen riskianalyysista. Riskianalyysissä tarkasteltiin strategisen iskun suoritusperiaatteita, Helsingin kaupungin alueella olevia yhteiskunnan ja kaupungin toiminnan kannalta merkittäviä kohteita sekä strategisen iskun mahdollisia vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kaupungin alueella. Poikkeusolojen riskianalyysiä voidaan soveltaa tietyiltä osin myös normaaliolojen erityistilanteisiin, vaikka asioita tarkasteltiinkin sotilaallisen uhan näkökulmasta. Tehty työ antaa perusteita laitoksella laadittavien poikkeusolojen toimintojen suunnitteluun ja väestönsuojeluorganisaation mitoitukseen. Poikkeusolojen riskianalyysiä hyödynnytetään muun muassa kaupungin suojelusuunnitelman ja evakuointisuunnitelman päivittämisessä. Vuonna 2007 kehitettiin väestönsuojeluvalmiutta käynnistämällä johtamis-, väestöhälytinja CBRN-valvontajärjestelmähankkeiden esiselvitystyöt. Tavoitteena on käynnistää hankkeet vuoden 2008 aikana. Vuonna 2007 valmistui Helsingin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelma on pelastuslaitoksen yleisluontoinen suunnitelma laitoksen valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä normaaliajan häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Keskeisenä ajatuksena on, että pelastuslaitos pystyy turvaamaan palvelunsa valmiutta joustavasti kohottamalla. Rakenteellisen suojelun suunnitelmaa päivitettiin vuonna 2007. Suojarakentamisen tarpeita kartoitettiin osana kaupungin kokonaiskehittämistä. Vuonna 2007 otettiin käyttöön väestönsuojelun tietojärjestelmä (VSS-HESU) henkilösijoittamisen osalta. Vuoden aikana keskityttiin VAP-raportoinnin kehittämiseen. Yhteisharjoituksia muiden viranomaisten kanssa Vuonna 2007 Helsingin pelastuslaitos järjesti useita koulutustilaisuuksia kaupunkilaisille, yhteisöille ja yhteistyökumppaneilla väestönsuojelusta ja sen kehittämisestä. Lisäksi Väestönsuojelun tietojärjestelmähankkeesta järjestettiin kaksi samansisältöistä koulutustilaisuutta perustajavirastojen yhteyshenkilöille. Helsingin pelastuslaitos osallistui vuonna 2007 useisiin viranomaisten välisiin harjoituksiin, muun muassa Helsingin sotilasläänin esikunnan (HelSlE) järjestämään erityistilanneharjoitukseen (ERTI 07), jossa harjoiteltiin viranomaisten välistä 17
yhteistoimintaa. Pelastuslaitos osallistui myös 28.-29.9.2007 järjestettyyn Suoja 2007 harjoitukseen, jossa se vastasi harjoituksen tilannekuvauksesta. Helsingin pelastuslaitos antoi vuonna 2007 edellisvuosien tapaan asuintalojen sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen liittyvää asiakasneuvontaa. Helsingin pelastusliitto antoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kaupunkilaisille omatoimiseen varautumiseen liittyvää koulutusta. Helsingin väestönsuojelumuseossa järjestettiin vuonna 2007 teemanäyttely Väestönsuojelu 80 vuotta Suomessa. Näyttelyn järjestivät pelastuslaitos, Helsingin väestönsuojeluyhdistys ja pelastuslaitoksen yhteistyökumppanit. Väestönsuojien kokonaismäärä lisääntyi Kaupungin suojarakentamisessa keskitytään tällä hetkellä Kauppakartanonkadun velvoitesuojan valmistumiseen. Vuonna 2007 Helsingin pelastuslaitos osallistui edellisten vuosien tapaan asiantuntijana väestönsuojarakentamishankkeiden suunnitteluun Helsingissä. Helsingin väestönsuojien kokonaismäärä lisääntyi vuoden aikana 78:lla ja suojapaikkojen määrä 8 846:lla. 18
Koulutustoiminta Pelastuslaitos kouluttaa omaa henkilökuntaansa jatkuvasti. Laitos antaa palomiessairaankuljettajan sekä alipäällystötutkinnon virkatutkinto-opetusta Helsingin Pelastuskoulussa. Lisäksi Pelastuskoulu järjestää täydennyskoulutusta laitoksen henkilökunnalle sekä myös muita koulutuksia. Vuoden 2007 alussa Pelastuskoulu sai uudet, toimivat tilat Steniuksentieltä Haagasta. Vuonna 2007 Pelastuskoulun yhteenlaskettu koulutusmäärä oli yhteensä 12 327 koulutettavapäivää, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Neljä kurssia virkatutkinto-opetuksessa Koulussa oli yhtä aikaa ammattitutkintokoulutuksessa kolme pelastajakurssia (kurssit 29,30 ja 31) sekä marraskuussa alkanut alipäällystökurssi (AP 6). Lisäksi Pelastuskoulun tiloissa toteutettiin Pelastusopiston hätäkeskuspäivystäjäkurssi 13. Pelastajakurssi 29:lta valmistui joulukuussa 2007 18 uutta palomies-sairaankuljettajaa. Vuonna 2007 koulussa aloitti pelastajakurssi 31 ja alipäällystökurssi, AP6. Opiskelijoita kurssilla on yhteensä 6. Pelastuskoulun kurssit kouluttautuivat vuoden aikana myös Pelastusopistolla Kuopiossa. Koulutuksen järjestämiseen osallistuivat vuoden 2007 aikana mm. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia (sairaankuljetusopetus), Käpylän kemianalan ammattioppilaitos (kemia), Hyvinkään metsäopisto (vauriopuutyöskentely) ja Keuruun suojelukoulu (suojelutoiminta ja vaaralliset aineet). Täydennyskoulutuksen kehittämiseen panostettiin Pelastuskoulu on panostanut vuonna 2007 laitoksen tarpeita vastaavan koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Pelastuskoulun täydennyskoulutuslinja jatkoi vuonna 2007 työskentelyä aiemmin luodun toimintastrategian mukaisesti. Vuoden aikana aloitettiin täydennyskoulutuksen kehittäminen kohti kokonaisvaltaista osaamisenhallintaa osana koko pelastuslaitoksen henkilöstöhallinnon kehittämistä. Täydennyskoulutuslinja tuki muiden pelastuslaitoksen muiden yksiköiden järjestämää täydennys- ja perehdytyskoulutusta. Vuoden aikana täydennyskoulutuslinja käytti koulun muiden kurssien tavoin hyväkseen koulutuksessa Vuosaaren VPK:n ja pelastuslaitoksen yhteistä väliaikaista harjoitusaluetta Vuosaaressa. Täydennyskoulutuslinja osallistui pelastuslaitoksen harjoitusalueselvityksen laadintaan ja siihen liittyneiden selvitysten tekoon. Vuoden 2007 aikana Pelastuskoululla toteutettiin perehdytyskurssi 7, jolta valmistui yhteensä 13 täydennyskoulutettua palomies-sairaankuljettajaa laitoksen palvelukseen. Lyhytkurssitarjontaa ensiavusta ja varautumisesta Pelastuskoulun lyhytkursseista vastaavat henkilöt jatkoivat vuonna 2007 yhteistyötään Helsingin kaupungin eri virastojen turvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa. Pelastuskoulu järjesti yhteistyössä SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin kanssa erillisen yhteistoimintasopimuksen mukaisia ensiapukoulutuksia. Lisäksi järjestettiin kaupungin 19
virastojen ensiapu- ja suojelutehtävissä työskenteleville suunnattu Ensiapu 3 -kurssi. Pelastuskoululla järjestettiin lisäksi kaikille helsinkiläisille avoimia hätäensiapukursseja, sairaaloiden ja hoitolaitosten paloturvallisuuskoulutuspäiviä ja varautumisopetusta sekä virkatutkintokursseille että Helsingin virastojen ja laitosten henkilöstölle. Uusia varautumiskoulutuksen toteutusmuotoja olivat mm. valmiusharjoituksen järjestäminen 13.3.2007 yhteistyössä Voimatalouspoolin pääkaupunkiseudun voima-alueen aluetoimikunnan kanssa sekä suurten kalliosuojien vastuuhenkilöiden kurssi. Pelastuskoulun henkilöstö on jatkanut vuoden 2007 aikana turvallisuusopetuksen menetelmien ja oppimateriaalien kehittämistä muun muassa Suomen Palopäällystöliiton kanssa. 20
Tekniikka ja hallinto Pelastuslaitoksen toimintoja tuetaan teknisen toimialan ja hallinnon toimialan tarjoamilla palveluilla. Pelastuslaitoksen tekninen toimiala vastaa laaja-alaisesti erilaisista teknisistä palveluista, kuten teknisistä laitehankinnoista ja niiden kunnossapidosta. Teknisen toimialan palveluita ovat myös materiaalipalvelut, pelastuslaitoksen hallinnassa olevien kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitotyöt, rakennuttaminen sekä tilojen vuokraus ja isännöinti. Pelastuslaitoksen teknisiä toimintoja kehitetään niin, että pelastuslaitoksen toiminta on mahdollista normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa. Useita rakennuskohteita käynnissä Pelastuskoulun muutostyöt Steniuksentie 14:ssa valmistuivat tammikuussa 2007. Erottajan pelastusaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Vuoden aikana valmistuivat Haagan alitalon peruskorjauksen hankesuunnitelma sekä Itä-Pasilan väestönsuojan peruskorjauksen hankesuunnitelma. Vuonna 2007 aloitettiin Mellunkylän pelastusaseman konttihallin muutostyöt. Laajalahdenaukion ja Tiilimäen väestönsuojien peruskorjaukset aloitettiin vuoden 2007 aikana ja ne valmistuvat keväällä 2008. Pelastuslaitos sai vuoden 2007 aikana rakennusluvan harjoitusalueen toteuttamiseksi Herttoniemen Roihupeltoon. Harjoitusalue toteutetaan vuoden 2008 aikana. Useita tietojärjestelmiä käyttöön Tietohallinnon keskeinen kehittämiskohde vuonna 2007 oli tietojärjestelmät ja niiden käyttöönotto. Vuonna 2007 otettiin käyttöön lääkinnän sähköinen raportointijärjestelmä Merlot Medi, palotarkastusjärjestelmä PaloMerlot sekä Helsingin kaupungin poikkeusolojen väestönsuojeluhenkilökunnan suunnitteluun ja hälytykseen suunniteltu VSS-Hesu. Lisäksi vuonna 2007 kehitettiin Merlot johtamissovelluksen uusinta versio, jota testattiin vuoden aikana. Pelastuslaitos osallistui myös hätäkeskusten uuden hälytysjärjestelmän ELS:n suunnitteluun. Vuonna 2007 jatkettiin yhteistyötä Hätäkeskuslaitoksen, Erillisverkot Oy:n ja muiden toimijoiden kanssa hälytyskuulutuksiin liittyneissä ongelmissa. Pelastuslaitoksen piirissä olleet tekniset ongelmat selvitettiin ja korjattiin vuoden 2007 aikana. Uusia ajoneuvohankintoja, projektinhallintaa kehitettiin Vuonna 2007 pelastuslaitos sai käyttöönsä kahdeksan uutta sairaankuljetusyksikköä ja kaksi uutta pioneeriyksikköä. Vuoden aikana laitokselle hankittiin seitsemän uutta pelastusyksikköä, yhdeksän uutta miehistöautoa, uusi lääkäriyksikkö ja kolme uutta johtoyksikköä, jotka otetaan käyttöön vuoden 2008 aikana. Pelastuslaitoksen projektinhallinnan ja investointisuunnittelun rahoituksen kehittämistä jatkettiin vuonna 2007. 21
Hallinnon kehittämistä jatkettiin Hallinnollisia palveluita pelastuslaitoksella ovat muun muassa taloushallinto, sihteeripalvelut, henkilöstöasiat sekä juridiikkaan liittyvät sisäiset palvelut ja viestintä. Vuonna 2007 jatkettiin hallinnollisten palveluiden kehittämistä toimivammaksi henkilöstöjohtamisen, tiedonhallinnan, sihteeripalveluiden sekä sisäisen viestinnän osalta. Tärkeimmät tilastot tekniikasta löytyvät tilastoliitteen sivulta 16. 22
Ympäristönsuojelu Helsingin pelastuslaitos on ottanut toiminnassaan huomioon Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ohjelman laitoksen perustehtävästä lähtien. Laitoksen tehtävänä on kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja terveyden vahvistaminen tuottamalla pelastustoimen palveluita toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla ympäristönäkökulmat huomioiden. Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osaalueeseen: 1) Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen tiedotus-, valistus- ja tarkastustoiminnan avulla. 2) Ympäristöhaittojen minimoiminen torjumalla jo mahdollisesti sattuneet onnettomuudet tehokkaasti ja laadukkaasti. 3) Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitos osallistuu kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmän toimintaan. Laitoksen johtoryhmälle järjestettiin ympäristöjohtamisen koulutus, jossa tavoitteeksi asetettiin laitoksen toimintaan soveltuvan ympäristöjärjestelmän tekeminen. Ympäristöjärjestelmään määritetään laitoksen keskeiset ympäristövaikutukset ja - tavoitteet, niiden kehittäminen, seuranta ja raportointi. Pelastuslaitos vaikuttaa eniten ympäristönsuojeluun onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan kautta. Näissä toiminnoissa keskeisessä asemassa on vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. Kemikaalien haittojen torjunnassa panostettiin tarkastuksiin, koulutukseen, ohjeistuksen kehittämiseen ja kaluston hankintaan. Laitoksen öljyntorjuntavalmius tehostui öljyntorjuntasuunnitelman mukaisten hankintojen jatkuessa. Pelastuslaitoksen omassa toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota laitoksen merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin; energian käyttöön, jätteisiin sekä hankintojen ympäristövaikutuksiin. Kiinteistöjen energiataloutta kehitettiin ylläpidon kehittämisellä ja kiinteistöautomaatiojärjestelmän seurannan avulla sekä korjaushankkeiden yhteydessä tehtävillä energian kulutuksen vähentämiseen tähtäävillä ratkaisuilla. Laitoksen jätehuollon seurannan kehittäminen aloitettiin. Pelastuslaitoksen hankinnoissa pyrittiin valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kaupungin ja laitoksen hankintaohjeiden mukaisesti sekä hyödyntämään kaupungin kilpailuttamia toimittajia. 23
Vuoden 2007 tärkeimpiä tapahtumia Tulvantorjunta tammikuussa 2007 15. tammikuuta alkaen Helsingin pelastuslaitos työskenteli määrätietoisesti meriveden pinnannoususta johtuneen tulvauhan torjumiseksi. Tulvatilanteiden hoitamiseen oli varauduttu etukäteen vuoden 2004 ja 2005 ennätyksellisten tulvatilanteiden johdosta. Vastaavanlaisia tilanteita varten laadittiin vuonna 2005 tulvavahinkojen estämiseen painottuva toimintasuunnitelma. Suunnitelma perustuu Helsingin kaupungin pelastuspalveluviranomaisten sekä Merentutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen väliseen yhteistyöhön. Asiantuntijoiden kautta saadut tulvaennusteet mahdollistavat pelastusviranomaisen etupainotteisen ja nopean toiminnan tulvavahinkojen estämiseksi. Tulvantorjuntasuunnitelma otettiin käyttöön merenpinnan nousun jatkuttua. Tulvantorjuntatöiden keskeisimmät alueet Helsingissä olivat Marjaniemi, Kulosaari, Vartiokylä ja Laajasalo. Pelastuslaitoksen ohella tulvantorjuntatyöhön osallistuivat muun muassa Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin vesi sekä sopimuspalokunnat. Tulvavahinkojen estämiseksi rakennettiin vaara-alueilla tulvavalleja hiekkasäkeistä. Lisäksi alueilla pumpattiin ylimääräistä vettä kaduilta, jonne vesi oli noussut sadevesikaivojen kautta. Eurovision laulukilpailut Helsingissä 2.-12. toukokuuta Eurovision laulukilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa toukokuussa 2007. Helsingillä oli kunnia toimia kisojen isäntänä 2.-12. toukokuuta. Pelastuslaitos oli mukana euroviisujen turvallisuusjärjestelyjen toteuttamisesta heti alkumetreiltä saakka Yleisradion, poliisin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin muiden virastojen kanssa. Pelastuslaitoksen palotarkastajat tekivät mittavaa rakenteellisen paloturvallisuuden ja käytön suunnittelua kisojen pitopaikalla Hartwall Areenalla rakentamisvaiheen aikana sekä kisojen alla erilaisten riskien minimoimiseksi. Pelastuslaitos panosti myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kisojen aikana eri puolilla kaupunkia järjestetyissä yleisötapahtumissa. Lisäksi pelastuslaitoksella tehtiin sekä pelastustoimen että lääkinnällisen pelastustoimen puolella mittavat varautumiset mahdollisen operatiivisen tilanteen hoitamista varten. Myös pelastuslaitoksen väestönsuojelun asiantuntijat osallistuivat CBRN-valmiuden kehittämiseen euroviisujen turvallisuuden takaamiseksi. Arvioiden mukaan Helsingissä järjestetyt Eurovision laulukilpailut onnistuivat kansainvälisenä tapahtumana hyvin. Arvioiden mukaan euroviisujen finaalipäivänä Senaatintorin tapahtumassa arvioitiin olleen lähes 30 000 ihmistä. Helsingin pelastuslaitos sai euroviisujen jälkeen yhteistyökumppaneiltaan kiitosta hyvästä yhteistyöstä, jota tehtiin kisojen onnistumiseksi. Meripelastusharjoitukset Vuonna 2007 järjestettiin Helsingissä kaksi mittavaa meripelastusharjoitusta, joissa testattiin onnistuneesti viranomaisten välistä yhteistyötä merionnettomuustilanteissa. 24
Toinen harjoituksista oli 14. kesäkuuta järjestetty Moona-harjoitus, jossa tilanteena oli kahden aluksen yhteentörmäys Helsingin Kasuunin vesillä. Harjoituksen lähtötilanteessa toinen aluksista oli syttynyt tuleen ja tilanteesta aiheutuu loukkaantuneiden ihmisten lisäksi mittava öljyvuoto mereen. Pelastuslaitokselta harjoitukseen osallistui Leka-ryhmä, joka lähetettiin pelastusryhmäksi onnettomuuspaikalle. Harjoitus jatkui meripelastusosuuden jälkeen öljyntorjuntatilanteena. Moona-harjoituksen järjestelyvastuu sekä meripelastusosuuden johtaminen oli Suomenlahden merivartiostolla. Öljyntorjuntaa saaristossa johti Helsingin pelastuslaitos. Harjoitukseen osallistui lisäksi Helsingin Vartiolentolaivue, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Suomenlahden meripuolustusalueen- ja puolustusvoimien yksiköitä, Suomen ympäristökeskus, Suomen meripelastusseura, sopimuspalokuntien yksiköitä sekä Helsingin kaupungin virastoista rakennusvirasto, liikuntavirasto ja Helsingin Satama. Lisäksi harjoitukseen osallistui Palmia Catering. Suomenlahden Merivartiosto ja Helsingin pelastuspalveluorganisaatiot järjestivät yhdessä Suomenlinnan liikenne Oy:n kanssa Skatta- meripelastusharjoituksen Helsingin edustalla 25. syyskuuta. Harjoitus koostui meripelastusosuudesta ja yleisen pelastuspalvelun osuudesta evakuointikeskuksessa. Harjoitus toteutettiin Suomenlinna II-aluksella ja sen tavoitteena oli muun muassa viranomaisyhteistyön kehittäminen sekä ensihoidon harjoittelu merellä tapahtuvassa suuronnettomuudessa. Harjoitukseen osallistuivat Helsingin pelastuslaitoksen lisäksi Suomenlahden Merivartiosto, Vartiolentolaivue, Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunnan jäsenorganisaatiot, Helsingin meripelastusyhdistykset, Suomen ympäristökeskus, Helsingin hätäkeskus ja SPR. Vuosaaren tietunneli käyttöön 9.10.2007 Vuosaaren tietunneli avattiin liikenteelle 9.10.2007. Tunnelin pituus on 1,5 km ja se oli valmistuessaan Suomen pisin tietunneli. Lisähaastetta tunnelin suunnitteluun ja toteutukseen on tuonut sen sijainti puoliksi Helsingin ja puoliksi Vantaan puolella. Toteutuksen aikana tunnelin nimi muuttui Porvarinlahden tietunnelista Vuosaaren tietunneliksi. Vuosaaren sataman tiejärjestelyjen ja niihin liittyvien tunneleiden perusratkaisut perustuvat vuosina 1996-1997 laadittuun tiejärjestelyjen yleissuunnitelmaan. Liikenneyhteyksien yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi aiempien suunnitteluvaiheiden pohjalta vuonna 2000 tiejärjestelyjen tiesuunnitelman laatimisella. Tämän jälkeen liikenneyhteyksien jatkosuunnittelu on ollut käynnissä lähes koko ajan. Tunneleiden turvallisuus- ja käyttöjärjestelmät, lähtökohtana pelastustoiminnan edellytykset, on määritelty satamaradan alustavan yleissuunnitelman ja varsinaisen yleissuunnitelman laadinnan sekä niiden tarkentamisvaiheen aikana vv. 1996 2003 yhteistyössä Helsingin, Vantaan, Sipoon ja Keravan pelastuslaitosten kanssa. Nämä laaditut turvallisuus- ja käyttöjärjestelmien suunnitelmat ovat olleet lähtökohtana vuoden 2004 aikana laadittaville toteutussuunnitelmille. Vuodesta 2004 alkaen pelastuslaitos on ollut tiiviisti mukana ohjaamassa toteutussuunnittelua tietunnelin turvallisuudesta ja pelastustoimen järjestelyistä. Tärkeänä 25
osana tätä toimintaa ovat olleet säännölliset VUOLI-projektin paloryhmän kokoukset, joissa suunnittelun ja toteutuksen etenemistä on seurattu ja joissa pelastuslaitoksella on ollut mahdollista ohjata suunnittelua ja puuttua havaittuihin puutteisiin. Operatiiviselle henkilöstölle on järjestetty rakentamisen aikana lukuisia kohdetutustumisia ja tunnelin teknisistä järjestelmistä on järjestetty sekä teoria- että käytäntökoulutusta. Ennen tunnelin avaamista vuoden kestäneen tiiviin koulutuspaketin päättivät yhteistoiminnassa muiden alueen pelastuslaitosten, hätäkeskusten ja poliisilaitosten sekä muiden tunnelin toimijoiden kanssa järjestetyt loppuharjoitukset. 26