TALOUSSUUNNITELMA

Lopen kunta TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Käsittely: Kunnanhallitus 19.11.2012 ( 276) Valtuusto 3.12.2012 ( 60)

1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA 2

3

4

5

6 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Vuosi 2012 on maailmantaloudessa ollut varsin myrskyisää aikaa. Loppuvuotta kohti näkymät ovat tasaantuneet, vaikka taloustilanne yhä on haasteellinen. Maailmanlaajuisesti talouskehityksen heikoin jakso näyttää jääneen loppukesän tienoille. Euroalueen talous on taantumassa eikä merkkejä talouden piristymisestä juurikaan näy. Lisäksi Euroopassa maakohtaiset erot talousnäkymissä pohjoisen ja etelän maiden välillä ovat suuria. Euroalueen kriisi pitää yllä epävarmuutta, sillä kriisin ratkaisemiseksi tarvittavat toimenpiteet edellyttävät poliittisia päätöksiä ja kompromisseja. Euroopalla ennustetaan olevan edessään pitkäkestoinen heikon ja epävarman talouskasvun jakso. Euroopan odotetaan kuitenkin nousevan taantumasta vuoden 2013 aikana. Myös Suomen kansantalous on vajonnut alkuvuoden 2012 aikana viennin vähenemisen, investointien puuttumisen ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisen seurauksena kohti taantumaa. Taloustilanteen heikkeneminen on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta maamme talouteen. Vaikka talouskasvu jää vaatimattomaksi, Suomen taloustilanne on eurooppalaisessa vertailussa kuitenkin vahva mm. vakaan julkisen talouden sekä pankkisektorin tilan ansiosta. Toisaalta euron heikentyminen helpottaa monien suomalaisyritysten vientiponnisteluja euroalueen ulkopuolella. Ennustelaitosten esittämät arviot maamme kokonaistuotannon kehityksestä vuodelle 2012 liikkuvat pääosin 0,5 1 prosentin haarukassa. Myös talousarviovuodelle ennustetaan varsin vaatimatonta kasvua niin, että vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaisiin vasta vuonna 2014. Valtiovarainministeriön syyskuinen arvio keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi niin vuodelle 2012 kuin vuodelle 2013 on 1,0 %. Edessä on pitkä hitaan kasvun kausi, mikä heijastuu kuntatalouteen mm. verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuonna 2012 keskimäärin 2,6 %. Vuonna 2013 veropoliittisena toimenpiteenä toteutettava arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kohottaa kuluttajahintoja vuositasolla 0,6 0,7 prosenttiyksikköä, mutta kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan silti lievästi hidastuvan ja jäävän hieman alle 2,5 %. Palkansaajien yleisen ansiotason arvioidaan kohoavan vuonna 2012 keskimäärin 3,5 %. Talousarviovuonna ansiotason kohoaminen on raamisopimuksen mukaisen palkkaratkaisun myötä hitaampaa ja valtiovarainministeriön arvio keskimääräiseksi ansiotason nousuksi on 2,6 %. Työllisyyden osalta selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta on sen jälkeen jossain määrin parantunut. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee edelleen suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa vuosina 2012 2013 vain niukasti ja jos kokonaistuotannon kasvu toteutuu ennustetuissa vaatimattomissa kasvuluvuissa, arvioi valtiovarainministeriö vuoden 2013 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,1 %. 2.2. Kuntien taloudellinen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu voimistui tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 hieman ja oli 4,8 %. Palkkamenot kasvoivat 4,3 %, mutta tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti, ennakkotiedon mukaan 6,8 %. Arvio vuoden 2012 toimintamenojen kasvuksi on 4,4 %, painottuen yhä ostojen kasvuun. Talousarviovuodelle kasvun arvioidaan hidastuvan alle neljän prosentin lähinnä palkkamenojen kasvun hidastumisen myötä. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan vuonna 2012 kohoavan 3,2 %. Palkkasumma kasvaa tätä hieman nopeammin, arvion mukaan 3,5 %, mikä johtuu mm. henkilökunnan määrän ja rakenteen muutoksesta. Talousarviovuonna kunta-alan palkkasumman arvioidaan nousevan 2,3 % eli hieman hitaammin kuin palkkasumman yleinen kehitys. Kunnan talousarvioehdotukseen on laskettu 2 prosentin korotusvaraus syksyn 2012 tasoon.

7 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen tasossa ei tapahtune merkittäviä muutoksia ja niiden taso suhteessa palkkasummaan säilynee koko taloussuunnittelukauden keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %, vuonna 2012 kustannustason nousun arvioidaan olevan hieman hitaampaa. Talousarviovuonna kustannustason kohoamisen arvioidaan yhä hieman hidastuvan, arviolta 2,3 prosenttiin. Kuntien verotulot lisääntyivät vuonna 2011 keskimäärin 4,1 %. Kuntien tuloveron tilitykset kasvoivat kolmisen prosenttia. Sen sijaan yhteisöveron tilitykset lisääntyivät tuntuvasti, lähes viidenneksen, missä heijastuu talouskehityksen paraneminen vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Kunnallisveron tilitykset ovat vuonna 2012 tammi-lokakuussa kasvaneet noin 4,5 % edellisvuoteen verrattuna. Kasvuvauhti hidastunee loppuvuotta kohden. Kunnallisveron tuottoa lisäävät lähinnä ansiotulojen kasvu sekä kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin 0,09 prosenttiyksiköllä 19,25 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät kunnallisveron vähennyksiin tehdyt muutokset, jotka kasvavat yli seitsemän prosenttia ja joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Kunnallisverotuloa vähentävät veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien tuloveron tilitysten arvioidaan vuonna 2012 kokonaisuudessaan kasvavan edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 4,2 prosenttia, missä on huomioitu tämänhetkiset näkymät kokonaistaloudellisesta kehityksestä ja ansiotason noususta, valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotettujen veroperustemuutosten vaikutukset sekä hallituksen kehysriihen päätös luopua väliaikaisesti vuosina 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi arvioitua kasvua. Syksyn 2012 arvio ennustaa kuntien yhteisöveron tilitysten vähenevän vuonna 2012 peräti lähes kolmanneksen. Merkittävänä syynä tähän on verohallinnon oikaisulautakunnan päätöksen perusteella tekemä verotuksen oikaisupäätös vuosilta 2008 2010 ja siitä johtuva huomattavan suuri veronpalautus. Kuntaryhmän jako-osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti viidellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2012 2013, minkä lisäksi yhteisöverokannan alentaminen 1,5 prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin on kompensoitu kunnille jako-osuutta korottamalla. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen talouskehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämänhetkinen arvio on, että vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat vuoteen 2012 verrattuna kokonaisuutena 13 prosenttia, mutta korkeasta kasvuprosentista huolimatta veron tuotto yhä on selvästi alle vuoden 2008 tason. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Kuntatalouden kehitykseen on yleisen korkotason muutoksilla velkaantuneisuuden johdosta merkittävä vaikutus. Korkotaso on vuoden 2012 aikana laskenut noin prosenttiyksiköllä ja on historiallisen alhaisella tasolla. Markkinoiden nykyennusteen mukaan 6 kk:n euribortaso säilyisi syksyn 2012 tasolla kevääseen 2013 saakka ja sen jälkeen loppuvuotta kohden hienokseltaan nousisi. Ennusteessa on epävarmuutta liittyen maailmantalouden yleiseen kehittymiseen. Yleiset arviot vuoden 2013 kokonaiskehityksestä ennakoivat kuntasektorin talouden kiristyvän. Vuosikatteeseen ennustetaan lievää heikentymistä ja kuntajaoston yleisohjeen muutoksesta johtuva poistotason arvioitu korotus johtaisi siihen, että kaikkiaan tilikauden tulos kääntyisi hieman negatiiviseksi. Arvioinnissa vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, mikä johtaa siihen, että kuntasektorin velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan. Ennakoinneissa huomattavan määrän kuntia on arvioitu nostavan tuloveroprosenttiaan vuodelle 2013, minkä johdosta keskimääräinen tuloveroprosentti noussee hieman nykyisestä 19,25 prosentista.

8 2.3. Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS 1990-2012 Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos ka./v 1990 7 405 1995 7 506 101 20,2 2000 7 578 72 14,4 2005 7 964 386 77,2 2010 8 273 29 61,8 2011 8 377 104 2012 8 343-34, ennakkotieto syyskuu Loppi on vahvasti kasvukunta niin, että asukasluvun kasvuvauhti on 2000-luvulla ollut vuoteen 2011 saakka suhteellisesti mitaten Kanta-Hämeen toiseksi kovin. Vuosi 2012 on ollut kehityksessä poikkeus, sillä asukasluku on ollut syyskuun loppuun saakka loivassa laskussa. Taustana on osaltaan yleinen taloustilanne, sillä kehitys on ollut yleisempääkin esimerkiksi koko Kanta-Hämeessä kasvu on alkuvuoden aikana ollut vain neljännes siitä, mitä se oli vuonna 2011. Lopella väestönlisäyksen vaikutukset ovat heijastuneet voimakkaasti kunnan talouteen välttämättömien investointien toteuttamisesta johtuvan velkamäärän kasvun sekä peruspalvelujen tuottamisen tarpeen kasvamisen vuoksi. Viime vuosina tilanne on kuitenkin saatu paremmin hallintaan ja talouden kehityksen suunta on kunnassa ollut myönteinen. LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE Ikäryhmät 0-4 5-14 15 19 20 34 35 49 50 64 65 79 80- Yht. Vuosi 2000 434 1 061 466 1 071 1 688 1 581 959 318 7 578 % 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2 Vuosi 2005 473 1 125 458 1 039 1 731 1 764 1 040 334 7 964 Vuosi 2010 504 1 126 500 1 057 1 722 1 842 1 131 391 8 273 Vuosi 2011 495 1 139 511 1 063 1 743 1 831 1 194 401 8 377 % 5,9 13,6 6,1 12,7 20,8 21,9 14,3 4,8 Koko maa 5,6 10,8 6,1 18,9 19,2 21,3 13,3 4,9 Tarkastelujaksolla suurimmat suhteelliset muutokset ovat tapahtuneet iäkkäämpien, yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Suhteellisesti voimakkaimmin on lisääntynyt 65 79-vuotiaiden osuus. Myös nuorimman 0-4- vuotiaiden ikäryhmän osuus on lievästi kasvanut. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Lopella on 20 34-vuotiaiden osuus huomattavasti keskimääräistä pienempi johtuen siitä, että Lopelta mennään muualle opiskelemaan. Huomioitavaa on, että 0 14- vuotiaiden osuus on Lopella 3,0 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 0,9 % yli maan keskiarvon kyse on ikäryhmistä, joissa kunnallisten palvelujen kysyntä on suurinta. VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen vuodelta 2012 olevan väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa lähivuosina voimakkaasti ja on 8.727 suunnitelmakauden lopussa. 9.000 asukkaan raja ylittyy ennen vuotta 2020.

9 Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kokonaisväkiluvusta kasvavat nykyisestä selvästi. Ennusteessa näihin ikäluokkiin kuuluvien määrän prosentuaalinen kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2030 on 63,0 %. Kouluikäisten ikäryhmissä on lievää kasvua, mutta alle kouluikäisten määrässä ei juurikaan tapahdu muutosta. Ikäryhmät 0-4 5-14 15 19 20 34 35 49 50 64 65 79 80- Yht. Vuosi 2015 490 1 209 525 1 083 1 709 1 863 1 415 433 8 727 Vuosi 2020 498 1 239 571 1 086 1 709 1 886 1 608 521 9 118 Vuosi 2030 498 1 264 597 1 074 1 802 1 862 1 753 847 9 697 lkm muutos 2011-30 3 125 86 11 59 31 559 446 1 320 %-osuus 5,1 13,0 6,2 11,1 18,6 19,2 18,1 8,7 100,0 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VUONNA 2010 15 vuotta täyttäneet tutkinnon suorittaneet keskiaste korkea-aste % % % Loppi 6 643 61,8 41,4 20,4 Kanta-Häme 145 413 65,6 40,1 25,5 - kaupungit 95 884 66,1 39,3 26,8 - muut kunnat 49 529 64,6 41,5 23,0 Koko maa 4 487 599 67,0 39,2 27,8 Koulutusaste on Lopella hitaasti noussut, sillä vuonna 2000 oli 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä tutkinnon suorittaneita 51,1 %, joista keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,0 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 16,1 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on Lopella keskimääräistä pienempi. Koulutustason alhaisuutta selittänee se, ettei Lopella ole lukion jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia. 1990-luvulla saatu oma lukio lienee osaltaan vaikuttanut koulutustason nousuun. 2.4. Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS 2000-2012 Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % 2000 10,6 12,2 12,9 2005 8,4 10,0 10,6 2008 5,6 7,1 7,6 2009 7,5 9,0 9,8 2010 6,8 9,3 10,0 2011 6,0 8,3 9,1 1-9/2012 5,8 8,2 9,2

10 Lopen työllisyystilanne on ollut hyvä kunnan työttömyysaste on ollut helmikuusta 2010 alkaen Hämeen ELY-keskusalueen kunnista matalin ja selkeästi parempi kuin maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä oli syyskuussa 2012 yhteensä 221, joista alle 25-vuotiaita oli 15 ja yli vuoden työttömänä olleita 47. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 197, 16 ja 46 eli tilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. 2.5. Nettomuutto iän mukaan 0-6 7-14 15 24 25 34 35 64 65- Yhteensä 2000-04, ka./v 33,2 3,6-56,6 45,2 42,8 3,4 71,6 2005-09, ka./v 31,8 12,0-52,4 58,4 36,6-3,2 83,2 2010 44-9 -63 37 21 7 37 2011 22 19-37 48 30 5 87 Yhteensä 391 88-645 603 448 13 898 Lopelle muuttajat ovat olleet pääosin nuoria lapsiperheitä. Lopelta muutetaan ainakin väliaikaisesti muualle jatko-opiskeluiässä. 2.6. Työpaikat Lopella Elinkeino 2007 2010 Maa- ja metsätalous 306 262 Teollisuus; Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 211 216 Rakentaminen 239 253 Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 504 513 Informaatio ja viestintä; Rahoitus ja vakuutustoiminta; Kiinteistöala 42 34 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja 177 242 tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 539 501 Muut palvelut 67 63 Tuntematon 48 53 YHTEENSÄ 2 133 2 137 Työlliset yhteensä 3 613 3 585 Työpaikkaomavaraisuus % 59,04 59,61 Elinkeinoryhmittely yllä perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimialaluokitukseen. Sitä on muutettu vuonna 2008, minkä johdosta aikaisemmat vertailuluvut ko. ryhmittelyllä puuttuvat. Työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla heikentynyt runsaat kolme prosenttia (vuonna 2000 = 63,19 %), mitä osaltaan selittää kunnan asukasluvun kasvu. Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 393 hengellä, kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä 120:lla. Pääryhmittelyä tarkastellen maa- ja metsätalouden työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 114:lla. Eniten on kasvanut palvelusektori, jossa työpaikat ovat lisääntyneet 208:lla 1.353:een. Jalostuksen työpaikat ovat lisääntyneet 50:llä 469:ään. Muualta vuonna 2010 kävi Lopella työssä 676 henkilöä (vuonna 2000 = 365), mikä on 31,6 % kunnassa olevista työpaikoista (18,1 %). Loppilaisista 2.124 kävi työssä kunnan ulkopuolella, kun määrä vuonna 2000 oli 1.540.

11 3. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINON SÄILYTTÄMINEN Kunnassa on viime vuosina tehty joukko tervehdyttämistoimia talouden tasapainottamiseksi. Taloustilanteen helpottamiseen on lisäksi vaikuttanut verotulojen myönteinen kehitys, suotuisa kehitys asiakaspalvelujen ostoissa sekä yleisen korkotason alhaisuus. Tapahtuneen kehityksen myötä kunta on vuonna 2012 tekemässä neljäntenä vuonna peräkkäin selkeästi ylijäämäisen tilinpäätöksen. Talouskehityksen suunnan kääntyminen ei kuitenkaan olisi tapahtunut ilman, että hallintokunnat ovat vahvasti sitoutuneet käyttötaloutensa rajaamiseen ja talousarvion mukaiseen toteuttamiseen. Kunnan vuoden 2013 talousarvioon ei sisälly erityisiä uusia tervehdyttämistoimia. Kunnan talouden nykyinen tasapaino on kuitenkin herkkä ja tilanne saattaa nopeastikin kääntyä kunnalle epäedulliseen suuntaan kunnasta riippumattomista syistä. Yleiseen talouskehityksen arviointiin kohdistuu merkittäviä epävarmuustekijöitä. Lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämäisen talouden tasapainottaminen edellyttää jäsenkunnilta lisäpanostuksia, joihin yksittäisen kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sen johdosta on tärkeätä, että talouteen haetaan mahdollisimman vankkaa puskuria edessä olevista haasteista selviämiseksi. Kunnan velkamäärän kehityssuunta on pidettävä laskevana, koska yleinen korkotaso tulee jatkossa joka tapauksessa nousemaan ja siten rasittamaan käyttötaloutta. Pitemmällä tähtäimellä Lopella on edessään mittavat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeisiin ja jo pelkästään siitä on ennakoitavissa työvoiman lisäyspaineita. Valtionosuuksiin on kohdistettu huomattavia leikkauksia ja talousarviovuonna valtionosuuksia leikataan lisää niin, että kokonaisuus vastaa jo yhden veroprosentin tuottoa. Todennäköistä on, että jatkossa valtionosuuksien leikkauksia nähdään lisää. Ja kuten edellä on todettu, terveydenhuoltomenoihin kohdistuu lisäyspaineita, jotka tulevat varmuudella realisoitumaan. Kaikki nämä edellyttävät kunnan talouden sopeuttamista niukkeneviin resursseihin, minkä johdosta toimintamenoja leikkaavia rakenteellisia muutoksia tulee toteuttaa silloin, kun olosuhteet ne muutoin mahdollistavat. Kunnan toimintamenoissa talouden todellinen liikkumavara on lakisääteisten palvelujen tuottamisen edellyttämän rahoituksen jälkeen niin pieni, ettei niiden merkittävä leikkaaminen ole mahdollista ilman rakenteellisia muutoksia. Tästä osoituksena on myös se, että kunnan toimintamenoihin käyttämä asukaskohtainen rahamäärä on selvästi alle valtakunnallisen keskitason vuoden 2011 tilinpäätöstietojen mukaan kunta käytti toimintamenoihin asukasta kohti laskien vähiten Kanta-Hämeen kunnista ja 1.329 euroa vähemmän kuin samankokoiset kunnat keskimäärin, mikä kokonaissummana merkitsee noin 11,1 miljoonaa euroa. Kunnan talouden tasapainottamiseksi tuloverotusta korotettiin vuodelle 2009 0,75 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2013 talousarvio on valmisteltu edelleen saman 20,00 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2013 talousarvioehdotus on kyetty valmistelemaan ylijäämäiseksi taloudelliset realiteetit tunnustaen tiukalla menoraamilla ja tiiviissä vuoropuhelussa hallintokuntien kanssa. Lisäksi talouden hyvä kehitys vuonna 2012 antaa hyvän pohjan talousarviolle. Lopputulosta tukee investointiohjelma, joka mahdollistaa velkataakan keventämisen ja joka sitä kautta tuo liikkumavaraa käyttötalouteen. Terveen käyttötalouden kautta investoinnit voidaan nykyistä enemmän rahoittaa omalla tulorahoituksella lainarahoituksen sijaan. Talousarvioehdotus sisältää aikaisempien tervehdyttämisohjelmien noudattamisen, joista hallintokunnittain keskeisimpiä ovat: Perusturva Tulee edelleen panostaa toimiin, joiden avulla pystytään vaikuttamaan vähentävästi laitospalvelujen tarpeeseen. Hoitosijoitukset tulee käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. Asiakkaiden kotiuttamista laitoksista ja sijoituksesta tulee jatkaa olosuhteiden sen mahdollistaessa ja käyttää edullisempia laitospaikkoja ja perhehoitoa aina, kun se on olosuhteiden puolesta mahdollista. Kasvatus- ja koulutustoimi Lasten päivähoidossa tulee jatkuvasti pitää huolta siitä, että käytännöt eri päivähoitoalueilla ovat yhdenmukaiset. Päivähoitopaikan tarjoamisessa kunnan aluetta tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin hoitopaikka voidaan osoittaa muustakin kuin lähimmästä päivähoitoyksiköstä, mikäli se on kokonaisjärjestelyn kannalta perusteltua. Perhepäivähoito säilytetään myös jatkossa tärkeänä osana lasten päivähoitopalvelujen tarjontaa. Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella nykyistä laajemmin koulualuekokonaisuutta, huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet. Iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen ryhmäkokoraja on 10. Mikäli ryhmäkoko putoaa toimintavuoden aikana alle em. rajan, ryhmä lakkautetaan.

12 Opettajasijaista voi käyttää lyhyissä sijaistarpeissa harkitusti. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan muiden opettajien toimesta. Opetusryhmiä muodostettaessa huomioidaan valtuuston määrittämät ryhmäkokokriteerit ikäluokan koosta riippumatta. Tekninen toimi Kiinteistöhoidossa tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota energiatalouden parantamiseen. Kiinteistöhuollossa hyödynnetään tukityöllistettyjä ostopalveluiden sijaan. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa joko vähentämällä lainanottoa tai maksamalla pois vanhoja lainoja. Seuraavat kohteet myydään: Räyskälän leirikeskusalue. Åvikintie 7:n huoneistot (kaksi päivähoidon käytössä aiemmin ollutta asunto-osakehuoneistoa). 2-3 vapautuvaa yksittäistä asunto-osakehuoneistoa. Lisäksi: Taksapolitiikan on oltava aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten asettamissa rajoissa. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden. Tarvitaan vielä usean vuoden myönteinen kehitys ennen kuin taseen tunnusluvuissa saavutetaan valtakunnallinen keskiarvotaso.

13 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2013 Talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat henkilöstömuutokset: Kunnanhallituksen toimialueella Ruokapalvelujen tehtäväalueella kunta ryhtyy vastaaman terveyskeskuksen Lopen vuodeosaston keittiötoiminnasta jakelukeittiönä ja siinä yhteydessä tulee perustaa kaksi ruokapalvelutyöntekijän tointa, joihin sijoitetaan kaksi terveyskeskuksen palveluksessa olevaa keittäjää ns. vanhoina työntekijöinä. Uusien esiopetustilojen jakelukeittiöön perustetaan palveluvastaavan toimi, jonka tehtäviin kuuluvat ruokapalvelutyöntekijän ja laitoshuoltajan tehtävät. Toimi on suoritettavasta mitoituksesta riippuen joko ruokapalvelujen tai siivoustoimen alainen. Maaseutuhallinnon uudelleen organisointiin liittyen maataloussihteerin virka lakkautetaan vuoden 2013 aikana. Perusturvalautakunnan toimialueella Kehitysvammahuollon tehtäväalueella vakinaistetaan vuonna 2012 määräaikaisena perustettu ohjaajan toimi / Kotihoidon ohjaus ja kuntoutus. Mäntykotiin on lisäksi perustettu kunnanhallituksen päätöksellä sosiaaliohjaajan toimi 1.9.2012 lukien. Toimintakeskus Kuuselan ohjaajan toimen pätevyysvaatimus muutetaan 2. asteen tutkinnoksi (aikaisemmin AMK). Vanhustenhuollon tehtäväalueella uusi lähihoitajan toimi Hoivakoti Eedilään. Vanhustenhuollon sijaistehtäviin kaksi varahenkilöä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimialueella, varhaiskasvatuksen tehtäväalueella Päiväkodinjohtajan virka kirkonkylän kasvatusalueelle 1.8.2013 alkaen, kun uudet esiopetustilat otetaan käyttöön. Varhaiskasvatuspäällikön virka muutetaan kokoaikaiseksi. Kirkonkylän kasvatusalueella Koulurinteen ryhmäperhepäiväkoti muutetaan 1.8.2013 lukien päiväkotiryhmäksi, jolloin yksi ryhmäperhepäivähoitajan toimi lakkautetaan ja perustetaan lastentarhanopettajan toimi ja yksi ryhmäperhepäivähoitajan toimi lakkautetaan ja muutetaan ryhmäavustajan toimeksi. Läyliäisten kasvatusalueella Päiväkoti Pellavaan perustetaan uusi lastenhoitajan toimi 1.1.2013 lukien. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimialueella Nuorisotoimen tehtäväalueella kerho-ohjaajan toimi 1.3.2013 lukien. Teknisen lautakunnan toimialueella Kiinteistönhoitajan toimi kirkonkylään 80 %:n työajalla. Talousarvioehdotukseen sisältyy lisäksi seuraavat nimikemuutokset: Tehtäväalue Nykyinen nimike Uusi nimike Henkilöstöhallinto palkkasihteeri henkilöstösihteeri Perusopetus erityisopettajan virka (0114) erityisluokanopettajan virka (0114) Nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkauskustannuksiin. Talousarvion kohtaan Henkilöstö on kirjattu tehtäväalueittain kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin ja työpanoksen kohdentumiseen perustuen. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

14 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen määrärahat ja tuloarviot sekä erikseen talousarvion perusteluissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidemmälläkin aikavälillä ohjaava asiakirja. Talousarvion perusteluissa on erikseen todettu ne tehtävät tai kustannuspaikat, jotka toimivat nettoyksikköinä eli niiden määrärahan sitovuustaso on tulojen ja menojen erotus. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, hallintokuntien tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia eivätkä valtuustoon nähden sitovia. Kuel-maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamiskäytännön mahdollisesti edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä talousarvion toteutumaseurannan helpottamiseksi. Talousarviorakenteessa on huomioitu valtuuston 11.6.2012 päättämä kasvatus- ja sivistystoimen hallinnon uudelleen organisointi ja sen mukainen tehtäväjako kasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kesken. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan sitovuudesta ja käyttövaltuuksista. Talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä lautakunnat voivat vahvistaa hallinnonalakohtaisia toiminnallisia tavoitteita, joiden toteutumista lautakunta itse seuraa. Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt määrärahat ovat perusteluosassa mainituin täydennyksin valtuustoon nähden hankekohtaisesti sitovia seuraavasti: 1. Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Talonrakennus hankeryhmäkokonaisuuksina, erikseen peruskorjaus- ja muutostyöt 4. Liikenneväylät 5. Ympäristötyöt sekä urheilu- ja liikuntapaikat 6. Lopen vesilaitos Kunkin toimielimen tulee talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistaa investointimäärärahan jakaminen eri kohteille talousarviovalmistelussa käytössä olleen yksityiskohtaisemman erittelyn pohjalta.

15 Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain tuloslaskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla, joista viimeinen on tilinpäätös. Hallintokunnilla on käyttöoikeuksiensa kautta jatkuva mahdollisuus toimialueensa talousarvion toteutumisen seurantaan ja raportointiin. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova määräraha. Vastaavasti tuloista ovat verotulot, valtionosuudet ja korkotulot valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita. Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan erän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten lainojen enimmäismäärä.

16 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot + 8 381 091 8 050 070 8 448 820 8 539 660 8 578 670 Valmistus omaan käyttöön + 27 880 56 700 58 500 58 500 58 500 Toimintakulut - 43 811 693 45 534 790 47 849 380 48 554 040 49 216 180 Toimintakate -35 402 721-37 428 020-39 342 060-39 955 880-40 579 010 Verotulot + 24 388 864 24 188 000 25 605 000 26 173 590 26 876 920 Valtionosuudet + 14 829 853 15 320 000 15 850 000 15 850 000 15 850 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + 99 347 82 790 75 200 75 200 75 200 Muut rahoitustuotot + 35 656 10 000 10 000 10 000 10 000 Korkokulut - 477 059 469 290 396 400 448 400 403 000 Muut rahoituskulut - 675 10 500 11 500 11 500 11 500 Vuosikate 3 473 266 1 692 980 1 790 240 1 693 010 1 818 610 Poistot käyttöomaisuudesta - 1 400 850 1 369 830 1 604 530 1 691 090 1 746 010 Arvonalentumiset - Satunnaiset erät Tilikauden tulos 2 072 416 323 150 185 710 1 920 72 600 Tilikauden yli-/alijäämä 2 072 416 323 150 185 710 1 920 72 600 Suunnitelmakauden talous on lähtökohdiltaan niukasti ylijäämäinen, suunnitelmavuosiltaan kiristyvä. Vuosikatteella mitaten talousarvio ja myös suunnitelmavuodet ovat hieman vuoden 2012 talousarviota paremmat, mutta poistosuunnitelman tarkistaminen talousarviovuoden alusta lukien nostaa suunnitelmapoistojen määrää ja siten tiukentaa käyttötaloutta. Talousarvion tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on jäljempänä. Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran omalla tulorahoituksella pystytään kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskeinen tunnusmerkki on, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Talousarvioehdotuksessa vuosikate riittää kattamaan poistot, mutta ei riitä investointeihin, mikä lisää lainanottotarvetta. Suunnitelmakausi on kuitenkin vuosittain kyetty valmistelemaan tulokseltaan ylijäämäiseksi. Talouden tasapainotilanteen vakiinnuttaminen edellyttää taloudellisten perusteiden pitämistä tärkeänä osana päätöksentekoa sekä tarkkaa taloudenpitoa, jota tukee kunnan myönteisen yleisen kehityksen jatkuminen. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2013 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioimatta. Palkkauskustannusten ja asiakaspalvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 1 2 %. Verotulojen kertymä on arvioitu hitaasti nousevaksi, miltä osin laskenta perustuu arvioihin yleisen taloustilanteen hitaasta elpymisestä sekä palkkasummakehityksestä, jota kunnan väestökasvu täydentää. Yhteisöverotuksessa kuntasektorin jako-osuuden tilapäinen 5 %:n korotus poistuu nykypäätöksin vuoden 2013 jälkeen. Valtionosuudet ovat suunnitelmassa määrällisesti samalla tasolla koko suunnitelmakauden.

17 Poistot Talousarviossa ja suunnitelmassa on huomioitu valtuuston hyväksymä poistosuunnitelman tarkistus, mikä lisää aikaisemmin hankitun käyttöomaisuuden osalta vuotuista poistojen määrää noin 169.000 eurolla. 6.2. Rahoituslaskelma TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Tulorahoitus Vuosikate(+/-) 3 473 266 1 692 980 1 790 240 1 693 010 1 818 610 Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -282 290-250 000-250 000-250 000-250 000 Tulorahoitus yhteensä 3 190 976 1 442 980 1 540 240 1 443 010 1 568 610 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit (-) -477 680-2 091 500-3 201 050-3 680 000-3 190 000 Rahoitusosuudet investointeihin (+) 130 000 10 000 210 000 660 000 Käyttöomaisuuden myyntituotot (+) 365 883 250 000 250 000 300 000 300 000 Investoinnit -111 797-1 711 500-2 941 050-3 170 000-2 230 000 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto 3 079 180-268 520-1 400 810-1 726 990-661 390 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys (+) 566 812 Antolainojen lisäys (-) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 1 500 000 2 000 000 4 000 000 4 500 000 3 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -3 877 810-3 917 790-4 499 480-4 662 290-4 012 630 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) -1 300 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 301 210 588 060 1 900 290 1 889 280 1 174 020 Rahoitustoiminnan kassavirta -2 809 788-1 329 730 1 400 810 1 726 990 661 390 Kassavarojen muutos 269 391-1 598 250 Lainakanta 31.12. 18 147 404 16 229 614 15 730 134 15 567 844 15 055 214 Lainamäärä euroa/as. 2 166 1 937 1 853 1 810 1 725 Asukasluku 8 377 8 380 8 490 8 600 8 727 Laskelmassa on vuoden 2012 lainanotto korjattu talousarviosta poiketen siten kuin se toteutuu. Tämä lisää laskelmassa kassavarojen muutosta, mutta toisaalta siinä ei ole huomioitu sitä, että vuonna 2012 vuosikate tulee toteutumaan budjetoitua paremmin ja suunnitellut investoinnit eivät toteudu täysimääräisesti. Eri vuosien asukasluvut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteeseen.

18 Rahoituslaskelma osoittaa velkamäärän laskevan suunnan säilyttämisen olevan mahdollista, mikäli talouden yleinen kehitys on ennakoidun mukainen ja kunnan oma talous pidetään perusteiltaan tiukkana. Kunnan oma tulorahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan investointien määrää, joten tällä mittarilla suunnitelmakauden talous ei täysin ole tasapainossa. Kunta tarvitsee tulokseltaan selkeästi ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, jotta lainamäärä saadaan pidettyä laskevana ja sen myötä kunnan taserakennetta ja talouden tunnuslukuja paremmaksi. 6.3. Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon: TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kunnallisvero 21 535 932 21 553 000 23 060 000 23 613 440 24 251 000 - tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kiinteistövero 1 489 124 1 480 000 1 515 000 1 530 150 1 545 450 Yhteisövero 1 363 808 1 155 000 1 030 000 1 030 000 1 080 470 YHTEENSÄ 24 388 864 24 188 000 25 605 000 26 173 590 26 876 920 Kunnallisverotuloa ennakoidaan kertyvän vuonna 2012 yli budjetoidun, mikä antaa hyvän lähtökohdan talousarvion tasapainottamiselle. Talousarvioehdotuksessa on pyritty huomioimaan epävarmuus yleisessä talouskehityksessä ja laskenta perustuu valtakunnantasoisten talousodotusten pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon varovaisuuden periaatteet huomioiden. Talousarvio edellyttää 2,4 %:n kasvua vuoden 2012 ennakoituun toteutumaan, kun koko maan tasolla kasvuarvioksi on esitetty 4,2 %. Taloussuunnitelmavuosille ennustetaan nykytiedoin noin kahden prosentin reaalikasvua, jota kunnan väestökehitys lisäksi tukee. Laskenta perustuu 20,00 prosentin tuloveroon koko suunnitelmakauden. Yhteisöveroissa tapahtuu vuonna 2012 raju pudotus ja tilitysten arvioidaan valtakunnallisesti vähenevän lähes kolmanneksen; Lopella jopa tätä hieman enemmän niin, että talousarviotavoite ei tule toteutumaan. Vuonna 2013 tilityksiin ennakoidaan runsaan 10 %:n kasvua. Kuntien ryhmäosuuden tilapäinen korotus poistuu nykynäkymin vuoden 2014 alusta lukien ja tämä on huomioitu laskennassa. Talousarvioehdotus noudattelee perusteiltaan yleistä arviota yhteisöverotulojen kehityksestä. Kiinteistöveron tuottoon ei odoteta merkittävää muutosta suunnitelmakaudella. Laskenta perustuu nykyisiin kiinteistöverotuksen perusteisiin koko suunnitelmakauden. Koiraveroa ei peritä suunnitelmakaudella. 6.4. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uusittu vuoden 2010 alusta. Uudistuksessa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset, yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset, asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi sekä entinen yleinen valtionosuus. Tämän ns. yhden putken järjestelmän ulkopuolella on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus, joka sisältää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistotoiminnan, liikuntaja nuorisotyön sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen toisen asteen koulutuksen eli Lopella lukion. Valtionosuusuudistuksessa suurimmat muutokset tapahtuivat esi- ja perusopetuksen rahoituksessa, jossa siirryttiin ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan.

19 Talousarvioehdotuksessa valtionosuudet on huomioitu valtion budjettiesityksen ja muiden talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden perusteella, jotka pohjautuvat hallitusohjelmaan ja joihin sisältyy maaliskuun 2012 kehysriihessä päätetty 125 M :n lisäleikkaus vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksiin. Lisäleikkaus alentaa valtionosuusprosenttia siten, että kunnan omarahoitusosuutta kasvatetaan noin 23 eurolla asukasta kohden. Lisäksi kehysriihipäätöksen mukaan vuoden 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksessa jäädytetään rahoituslain mukaiset indeksikorotukset. Varsinaiset valtionosuuspäätökset tehdään joulukuussa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuusperusteisiin tehdään valtion budjettiesityksen mukaan 3 %:n suuruinen indeksitarkistus. Vuosina 2001 2007 tehdyt vajaat indeksitarkistukset säilyvät myös jatkossa kuntien rasitteena valtionosuutta vähentävinä, samoin muut aikaisemmin päätetyt vähennykset ja lisäykset vaikuttavat jatkossakin valtionosuuden määrään. Lisäksi valtionosuusperusteissa kunnille kompensoidaan lainsäädännöstä johtuvat verotulomenetykset ja tältä osin Lopelle kompensoidaan valtionosuuksissa vuosien 2010 2012 verotulomenetyksiä 1.463.501 euroa. Vuoden 2013 valtion budjetin kautta tulevista lisäyksistä ja vähennyksistä ei tässä vaiheessa ole käytettävissä yksityiskohtaisia laskelmia, mutta ennakollisten laskelmien mukaan niiden kokonaisvaikutus vähentää kunnan saamaa valtionosuutta 56.511 euroa. Valtionosuusperusteissa on myös otettu huomioon kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus koskien nykytiedon mukaan 1.7.2013 voimaan tulevaa ns. vanhuspalvelulakia. Valtionrahoituksen lisäyksenä valtion budjetissa on 27,3 M, mikä on tarkoitus sisällyttää valtionosuuden perusteena käytettäviin sosiaalihuollon perushintoihin. Kunnan vuoden 2013 valtionosuuden määräytymisperusteet on tiivistetty liitteenä olevaan laskelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntauudistusta siten, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan vuonna 2015. Uudistuksen tarkoituksena on jälleen mm. järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen sekä kannustavuuden parantaminen. Uudistusta valmistelemaan selvitysmieheksi on kutsuttu Arno Miettinen. 6.5. Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2012 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi 4.000.000 euroa, uuden pitkäaikaisen lainan nosto jää 2.000.000 euroon. Se merkitsee sitä, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee runsaat 1,9 M ja, että tilinpäätöksessä lainakanta kokonaisuudessaan on noin 1.940 euroa asukasta kohti eli 220 euroa vähemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Velkaantuneisuuden laskeva suunta on kunnan strategisen linjauksen mukainen ja kunta on nyt myös valtakunnan keskiarvoa vähemmän velkaantunut. Vuoden 2013 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin 350.000 euroa. Korkotaso on jo pitkään ollut historiallisen alhaisella tasolla ja talousarvion valmisteluajankohtana tarkasteltuna korkotason odotetaan säilyvän samalla tasolla alkuvuoteen 2013 ja kääntyvän sen jälkeen talousarviovuoden loppua kohden loivaan nousuun. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin 4.500.000 euroa eli lainojen hoitoon käytetään talousarviovuonna kaikkiaan noin 4,85 M. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2013 on noin 4.000.000 euroa. Kunnan velkamäärä laskee myös suunnitelmakaudella.

20 6.6. Talousarvion yhteenveto vuodelle 2013 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Kasvu % Keskusvaalilautakunta Tulot 11 877 23 800-100,0 Menot -15 267-36 060-100,0 Netto -3 390-12 260-100,0 Tarkastuslautakunta Menot -22 962-24 650-27 650 12,2 Kunnanhallitus Tulot 1 927 268 1 871 490 2 139 280 14,3 Menot -3 535 353-3 571 800-4 010 120 12,3 Netto -1 608 085-1 700 310-1 870 840 10,0 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Tulot 146 016 172 050 176 850 2,8 Menot -284 658-313 790-323 050 3,0 Netto -138 642-141 740-146 200 3,1 Perusturvalautakunta / Terveydenhuolto Menot -12 856 101-13 304 390-14 243 250 7,1 Perusturvalautakunta / Sosiaalitoimi Tulot 1 974 617 1 948 190 1 996 290 2,5 Menot -9 318 406-9 875 220-10 279 220 4,1 Netto -7 343 789-7 927 030-8 282 930 4,5 Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tulot 949 679 910 130 877 090-3,6 Menot -12 747 868-13 267 510-13 599 740 2,5 Netto -11 798 189-12 357 380-12 722 650 3,0 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tulot 115 155 115 250 119 500 3,7 Menot -1 077 025-1 137 460-1 209 190 6,3 Netto -961 870-1 022 210-1 089 690 6,6 Tekninen lautakunta Tulot 3 284 360 3 065 860 3 198 310 4,3 Menot -3 954 053-4 003 910-4 157 160 3,8 Netto -669 693-938 050-958 850 2,2

21 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Kasvu % Käyttötalous yhteensä Tulot 8 408 972 8 106 770 8 507 320 4,9 Menot -43 811 693-45 534 790-47 849 380 5,1 Toimintakate -35 402 721-37 428 020-39 342 060 5,1 Verotulot 24 388 864 24 188 000 25 605 000 5,9 Valtionosuudet 14 829 853 15 320 000 15 850 000 3,5 Rahoitustulot 135 003 92 790 85 200-122,0 Rahoitusmenot -477 734-479 790-407 900-15,0 Rahoitus, netto -342 730-387 000-322 700-16,6 Tulot yhteensä 47 762 693 47 707 560 50 047 520 4,9 Menot yhteensä -44 289 427-46 014 580-48 257 280 4,9 Vuosikate 3 473 266 1 692 980 1 790 240 5,7 Talousarvioehdotuksen mukaan kunnan käyttötalousmenoista hieman yli puolet eli 50,8 % on kohdistettu perusturvalautakunnan toimialueelle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Pääosin sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen kuntayhtymien maksuosuuksista koostuvaa terveydenhuolto on euromääräisesti suurin toimielintaso ja se myös kasvaa voimakkaimmin. Ilman sitä kunnan käyttötalousmenojen kasvu talousarvioehdotuksessa on 4,3 %.

22 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Perustehtävä Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestyksen järjestelytehtävät. TALOUSARVIO 2013 Määrärahat ja tuloarviot TP2011 TA2012 TA2013 2012-13 TS2014 TS2015 +/- % Toimintatuotot 11 877 23 800-100,0 12 000 12 100 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 15 267 36 060-100,0 10 590 16 730 Toimintakate -3 390-12 260 0-100,0 1 410-4 630 Poistot ja arvonalentumiset Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Vuonna 2013 ei ole toimitettavia vaaleja. Vuonna 2014 toimitetaan europarlamenttivaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit.

23 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI Perustehtävä Kuntalain 9. luvussa on määritelty tarkastustoimen tehtävät, joita lautakunta ja tilintarkastaja toteuttavat: Tarkastuksen organisointi sekä tavoitteiden toteutumisen ja talouden tilan arviointi (Kuntalaki 71 ) Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuuden sekä valtionosuusperusteiden oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden varmistaminen (Kuntalaki 73 ja 75 ). TALOUSARVIO 2013 Määrärahat ja tuloarviot TP2011 TA2012 TA2013 2012-13 TS2014 TS2015 +/- % Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 22 962 24 650 27 650 12,2 27 930 28 210 Toimintakate -22 962-24 650-27 650 12,2-27 930-28 210 Poistot ja arvonalentumiset Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Tilintarkastus kilpailutetaan alkuvuodesta 2013.

24 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO Perustehtävä Huolehtia osaltaan kunnan kehittämisestä, edunvalvonnasta ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnan resursseista, joita tarvitaan kunnan kehittämisessä, viranomaistoimintojen hoidossa ja kunnan palvelutuotannossa. TALOUSARVIO 2013 Sitovat tavoitteet Strategian mukainen valtuustokauden tavoite 1. Rakentamisvalmiit yritystontit 2. Lopen Vuokratalot Oy:n talous kestävällä pohjalla suunnitelmakauden 2010 2013 aikana Tavoite 2013 Silmänkannon tp-alueen markkinointisuunnitelma Toteutetaan konsernineuvotteluissa hyväksyttyä toimenpideohjelmaa Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Alueen internetsivut valmiit (kävijöiden seuranta, lkm/kk) Markkinointisuunnitelma valmis Markkinointitoimenpiteiden aiheuttamien yhteydenottojen lkm Lopen Vuokratalot Oy:n tilinpäätöksen tunnusluvut ovat edellistä vuotta paremmat. Yhtiön käyttöaste vähintään 95 %. Saatavien määrä laskeva Vastuuhenkilö Kehittämispäällikkö Talousjohtaja Toiminnalliset tavoitteet Strategian mukainen valtuustokauden tavoite Tavoite 2013 1. Kunnan hallittu kasvu Kunnan asukasluvun ja yritysten määrän kehitys säilyy positiivisena 2. Väkiluku ja palvelutarjonta tasapainossa 3. Koordinoitu ylikunnallinen yhteismarkkinointi Kunnan peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä Tuloksellinen ja toimiva kuntamarkkinointi Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Kunnan asukasluku kasvaa 0,5-1 %, kunnassa toimivien yritysten määrä lisääntyy vrt. 2012 Toteutunut väkiluvun kasvu (%) ja nettomuutto. Peruspalveluiden käyttöaste (käyttö/kapasiteetti) Vuokrataloyhtiön käyttöaste Tapahtumat ja markkinointitoimet 2013 Osallistuminen ylikunnalliseen markkinointiin seutukunnallisesti Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kehittämispäällikkö

25 Strategian mukainen valtuustokauden tavoite 4. Toteutettavien rakenne- ja palvelutuotannon muutosselvitysten laadukas toteuttaminen 5. Käyttötalous tasapainossa kestävällä pohjalla siten, että - veroprosentti ei merkittävästi poikkea talousalueen kuntien yleisestä tasosta - maksut ja taksat eivät merkittävästi poikkea talousalueen kuntien yleisestä tasosta 6. Taloudellisesti kestävä investointisuunnitelma 7. Tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan 8. Onnistunut esimiestyö 9. Kunnan keskeisille palvelusuoritteille on laskettu hinta 10. Kunnan velkamäärä kääntyy laskuun valtuustokauden loppuun mennessä Tavoite 2013 Valtakunnalliseen kuntarakenneuudistukseen osallistuminen Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Päätös kuntaliitosselvityksestä Linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta ja organisoinnista Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Veroprosentit ennallaan Tulos > 0 Talousjohtaja Tarkistetut maksut ja taksat käyttöönotettu Taloudellisiin resursseihin sopeutettu investointisuunnitelma vuosille 2013 2017 Toteutetaan talousarvion mukaiset talouden tervehdyttämistoimet Johtoryhmätyöskentelyn tehostaminen Jatketaan sosiaalisektorin palveluiden hinnoittelua Suoritehinta ohjaa päätöksentekoa Velkamäärä laskee Päivitetyt maksut ja taksat käytössä vuoden alusta / maksujen ja taksojen taso vrt. seutukunta Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku laskee Talousarvion 2013 toimenpideohjelman toteutus Johtajaprofiilit (ydinjohtoryhmä) Johtoryhmätyöskentelyn dokumentaatio Sote-palveluiden laskutushinta Perusterveydenhuollon palveluverkon kehittämistoimet Velkaantuneisuuden tunnusluku paranee Talousjohtaja Talousjohtaja Talousjohtaja Kunnanjohtaja Talousjohtaja Perusturvajohtaja Talousjohtaja Määrärahat ja tuloarviot TP2011 TA2012 TA2013 2012-13 TS2014 TS2015 +/- % Toimintatuotot 288 927 101 010 101 630 0,6 102 150 102 670 Valmistus omaan käyttöön 5 Toimintakulut 1 724 314 1 618 910 1 698 570 4,9 1 699 850 1 716 260 Toimintakate -1 435 381-1 517 900-1 596 940 5,2-1 597 700-1 613 590 Poistot ja arvonalentumiset 3 500 25 420 626,3 36 670 25 830

Henkilöstö TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Virat/toimet 10 10 10 10 Perustetut virat/toimet (10): Kunnanjohtaja, talousjohtaja, kehittämispäällikkö, asuntosihteeri, johdon sihteeri, pääkirjanpitäjä, asiakaspalvelusihteeri, laskentasihteeri (2), palvelusihteeri. 26 Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Valtuustokauden alussa laaditaan uusi kuntastrategia ja sen pohjalta päivitetään toimialakohtaiset strategiat toimialaohjelmiksi. Vuoden 2013 aikana otetaan valtuuston päätöksen mukaisesti käyttöön yrittäjyysvaikutusten arviointi. Arviointi aloitetaan talousarvion mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä. Yrittäjyysvaikutusten arviointi huomioidaan kuntastrategiaa laadittaessa sekä sisällytetään osaksi vuoden 2014 talousarvion laadintaprosessia. Silmänkannon työpaikka-alueen kehittämistä koordinoi kunnanhallituksen nimeämä työryhmä. Suunnittelun kustannuspaikalle sisältyy 15.000 euron määrärahavaraus mahdollisia seudullisia selvityksiä tms. varten. Kunta myy 50 % asuntosihteerin työajasta Hausjärven kunnalle. Talousarviossa on 7.500 euron määrärahavaraus Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hankkeeseen osallistumiseksi kunnanhallituksen päätöksen 22.10.2012 ( 264) mukaisesti. Muista talousarvioon sisältyvistä EU-hankkeista on yhteenveto perusteluosan lopussa. Keskitetyt palvelut toimii nettoyksikkönä, sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallintopalvelut Talouspalvelut Neuvonta- ja laitepalvelut Atk Suunnittelu Asuntoasiat

27 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖHALLINTO Perustehtävä Lopen kunnan keskitettyyn henkilöstöhallintoon ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseen sisältyvät keskitetty henkilöstökoulutus, yhteistoiminta, työsuojelu, työterveyshuolto sekä tyky-toiminta. Toimialaan kuuluvat myös työllistäminen ja palkkavaraukset. TALOUSARVIO 2013 Sitovat tavoitteet Strategian mukainen valtuustokauden tavoite Tavoite 2013 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö 1. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja työllistäminen Kunta työllistää pitkäaikaistyöttömiä 7 htv Aktivoitujen ja työllistettyjen lkm/htv Hallintopäällikkö 2. Henkilöstöpolitiikka ja -hallinto on suunnitelmallista ja perustuu henkilöstöstrategiaan Henkilöstöohjelman päivittäminen Hyväksytty henkilöstöohjelma 2013 2016 Hallintopäällikkö Toiminnalliset tavoitteet Strategian mukainen valtuustokauden tavoite Tavoite 2013 Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö 1. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja työllistäminen Nuorten ja aikuisten työpajatoiminta yhdistetään toimimaan samoissa tiloissa Työpajatoimintaan osallistuvien nuorten ja aikuisten pajapaikkojen täyttömäärä kasvaa vrt. 2012 Käytettyjen pajapaikkojen täyttöaste, tavoite 20/24 Hallintopäällikkö 2. Selkeä ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä TVA- ja HTA-järjestelmien päivittäminen (seutukunnallisena yhteistyönä) Palkkausjärjestelmien kehittäminen toteutunut yhteistoiminnallisesti, hyväksytyt TVA- ja HTAkriteerit Hallintopäällikkö 3. Rekrytointiohje käytössä Rekrytointi- ja perehdytyskäytännöt toimivat Lähtövaihtuvuus Palvelussuhteen pituus irtisanoutuessa Hallintopäällikkö 4. Suunnitelmallinen tyky-toiminta Tyky-toimintasuunnitelman 2012-2013 toteuttaminen Suunnitelman mukaiset tapahtumat toteutettu / tyky-toiminnan käyttöaste Hallintopäällikkö 5. Henkilöstön poissaolojen määrä vähenee Varhaisen puuttumisen käytänteet aktiivisessa käytössä Poissaolojen määrä vrt. 2011 ja 2012 Hallintopäällikkö