Uusi varhaiskasvatuslaki - muita lainsäädännöllisiä muutoksia - kansallinen ja kansainvälinen kehittäminen

Uusi varhaiskasvatuslaki - muita lainsäädännöllisiä muutoksia - kansallinen ja kansainvälinen kehittäminen 20.9.2016 KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus- ja kulttuuriministeriö Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto

Esityksen sisältö Hallitusohjelma / varhaiskasvatus Varhaiskasvatuslain I vaihe, yleisesti ja pykäläkohdittain Uuden varhaiskasvatuslain (36/1973) muutokset 1.8.2016 Varhaiskasvatusoikeuden muutos Päiväkodin henkilöstömitoituksen muutos Varhaiskasvatuslain II vaihe Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulainsäädännön valmistelusta Varhaiskasvatuksen muu kansallinen ja kansainvälinen kehittäminen Pohdintaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutoksesta Johtajuuden teesit

Uusi varhaiskasvatus? Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos ja murros; uusi suunta? Hallinnonalasiirto 1.1.2013 -> varhaiskasvatus osana koulutusjärjestelmää ja koulutuspolitiikkaa: elinikäinen-oppiminen, koulutuksellinen tasa-arvo, sivistys, lapsen oikeus yhteiskuntasopimus, varhaiskasvatuksen politiikka Päivähoidosta varhaiskasvatukseen yhteiskunnalliset tehtävät ja niiden painotuksen muutos Varhaiskasvatuslaki juridinen laadun viitekehys pedagogiikan painotus (mitä on pedagogiikka?), tavoitteet ym. Uusi Vasu sisällöllinen laadun viitekehys velvoittavuus, ops-jatkumo Käsitteellinen muutos iso haaste, käsitteiden merkitys osana juridista, hallinnollista, ideologista, pedagogista, praktista.muutosta Ohjausjärjestelmän muutos OPH:n ja Karvin rooli => kehittäminen ja arviointi OLENNAISTA: Henkilöstön ja johtajuuden roolit ja tehtävät muutoksen toteuttamisessa!

Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa 27.5.2015, poimintoja liitteestä Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa työttömänä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluvun muutos päiväkodeissa -> nostetaan yli 3v suhdelukua 1:7 => 1:8 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, että kuntien maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvittää 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat => ei toteuteta Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevien lasten hoito maksullisena kerhotoimintana. => asiassa ei päätöksiä

Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015 (Lain I vaihe)

tullut voimaan 1.8.2015 Varhaiskasvatuslaki, vaihe I lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muutos, lain nimeksi varhaiskasvatuslaki Sisältö: varhaiskasvatus määritelty varhaiskasvatus käsitteenä korvaa päivähoidon varhaiskasvatuksen kattavat tavoitteet subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan monialaisen yhteistyön korostus varhaiskasvatusta järjestettäessä säädetään varhaiskasvatusympäristöstä sekä toimitilojen ja välineiden asianmukaisuudesta ja esteettömyyden huomioimisesta säädetään ruokailusta ja ravinnosta

Varhaiskasvatuslaki, vaihe I asiantuntijavirastoksi tuli THL:n sijaan Opetushallitus => laatii velvoittavana noudatettavan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirjan, jotka tulee ottaa toiminnan järjestäjien toimesta käyttöön viimeistään 1.8.2017. paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen tuli velvoittavaksi varhaiskasvatuksen järjestäjälle velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa enimmäisryhmäkoon säätäminen eduskunta edellyttänyt, että hallituksen tulee antaa selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 keväällä.

Taustat ja eteneminen Taustalla pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön (1.1.2013) sekä hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) Tavoitteena varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitykset pohjana. Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014. (OKM 2014:11) Lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain ottaen huomioon valtion talousarvio ja kehykset

Varhaiskasvatuslain l vaihe Ensimmäisenä vaiheena kohti uutta varhaiskasvatuslakia hallitus antoi 18.12. 2014 HE:n eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014). StVL 20/2014 vp, SiVM 29/2014 vp - > muutoksia hallituksen esitykseen, muutokset dioissa kursiivilla Lakiesitys ja siihen liittyvä eduskunnan lausunto hyväksyttiin eduskunnassa 14.3.2015 Eduskunnan vastaus EV 357/2014 vp, presidentti vahvisti lainmuutokset 8.5.2015 Esityksen perusteella muutettiin lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimike, 1, 2 a, 2 b, 6, 7 a ja 9, 11 :n 1 momentti sekä 11 a. Lisäksi lakiin lisättiin uusi 5 a, 7 b, 9 a, 9 b ja 11 e. Muilta osin päivähoitolaki ja asetus jäivät edelleen voimaan. Myös sosiaalihuollon säädöksiä sovelletaan kuten aiemmin. Muutoksia myös Opetushallituksesta annettuun lakiin (182/1991) 1-4 pykäliin ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettuun lakiin (1295/2013) pykäliin 1 ja 2 Uudistuvat säännökset astuivat voimaan 1.8.2015. Lakiin perustuviin suunnitelmiin sisältyy siirtymäsäännöksiä.

Edelleen sovellettavat sosiaalihuollon säädökset laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001).

Varhaiskasvatuksen käsite ja määritelmä sekä lain soveltamisala Laki lasten päivähoidosta -> lain nimike Varhaiskasvatuslaki Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen (1 ). Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka (1 ). Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (1 ). Otetaan käyttöön käsite varhaiskasvatus. -> 1 :n mukaan jäljempänä tässä laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan Uudistettu 2 a, 1-10 kohtaa,..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

Varhaiskasvatuksen tavoitteet 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Ravinto ja ruokailun järjestäminen Uudistettu 2 b :ää Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Ei koske kliinisiä ravintovalmisteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa kodissaan. Perusteluissa kiinnitetty huomiota siihen, että ruokaa tarjottava riittävän usein hoitopäivän pituudesta riippuen. Ravitsemussuositukset antavat tarkempia ohjeita ruokailusta.

Uusi 5 a Enimmäisryhmäkoko päiväkodeissa Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Edelleen sovelletaan myös päivähoitoasetuksessa määriteltyjä suhdelukuja. Ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä esim. 3 vuotta täyttäneitä max 21 ja alle 3-vuotiaita max 12 kokopäivähoidossa. Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia pienryhmiä. Voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä.

Varhaiskasvatusympäristö Uudistettu 6 :ää Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Perusteluissa todettu, että varhaiskasvatusympäristö kattaisi rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaisi niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön -> esim. kiusaamisen ehkäisy Tilat ja ympäristö eivät saisi vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta. Otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.

Uudistettu 7 a Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perusteluja Säännös korvaa viittauksen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) sekä päivähoitolain 7 a :ssä säädetyn kuntoutussuunnitelman. Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet sekä monialainen osaaminen. Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että arvioinnin kohteena tulisi olla varhaiskasvatustoiminnan mahdollisimman laadukas toteuttaminen ja puitteet, ei yksittäisten lasten eritahtinen oppiminen ja kehitys. Suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat. Lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin 9 :ssä säädetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perustelut jatkuvat Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Laatiminen perustuisi tarvittavaan monialaiseen osaamiseen muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Päiväkodissa suunnitelman laatimisesta vastaisi lastentarhaopettajan kelpoisuuden omaava henkilö ensisijaisesti kasvatustieteen kandidaatti. Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta suunnitelmaa tehtäessä. Lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen lapselta itseltään on selvitettävä hänen mielipiteitään ja toivomuksiaan. Suunnitelma laaditaan asiakassuhteen alkuvaiheessa ja tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Voimaantulosäännös SiVM 29/2014vp -> Uusien perusteiden pohjalta laadittuja lapsikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan viimeistään 1.8.2017 lähtien. Sitä ennen sovelletaan ja laaditaan nykyisiä kunnissa käytössä olevia lapsikohtaisia suunnitelmia.

Lasten ja vanhempien osallisuus Uusi 7 b Lapsen varhaiskasvatusta toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Myös lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Uudistettu 9 Opetushallitus asiantuntijavirastoksi Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus, josta säädetään Opetushallituksesta annetussa laissa (182/1991). Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.

Opetushallitus asiantuntijavirastoksi, perusteluista Asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Opetushallitukselle. Varhaiskasvatuksen tilastoviranomaisena on jatkossa Tilastokeskus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee toiminnan järjestäjiä velvoittavat. Perusteiden laatiminen tulisi tapahtua avoimesti ja valmistelussa tulisi huomioida monialainen osaaminen, esim. OPH:n ja THL:n yhteistyö olisi edelleen tärkeää. Perusteet pohjautuvat tähän lakiin eikä niissä voida määrätä lakiin perustamattomista uusista velvoitteista. - > Muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 :iin.

Uusi 9 a Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, perusteluja HE:stä poiketen myös paikallisten suunnitelmien laatiminen velvoittavaksi (SiVM 29/2014). SiV näkemyksen mukaan Perusteet ja lapsikohtaiset suunnitelmat eivät ohjaa riittävällä tavalla paikallista työtä ja varmista varhaiskasvatuksen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimii paikallisen ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Paikallinen suunnitelma toimisi myös 9 b :n mukaisen arvioinnin pohjana. Jo nykyisin lähes kaikki kunnat ovat laatineet paikallisen suunnitelman suositusluonteisten Perusteiden pohjalta, joten tehtävää ei voida pitää kokonaan uutena. Myös yksityisen palvelun tuottajan tulee laatia paikallinen suunnitelma. Säännös jättää toiminnan järjestäjille laajan harkintavallan siitä, miten ja missä muodossa paikallinen suunnitelma laaditaan ja hyväksytään.

Varhaiskasvatuksen arviointi Uusi 9 b Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013). Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

Varhaiskasvatuksen arviointi, perusteluja Toiminnan järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ulkopuolista arviointia voisi suorittaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tai muu taho. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014. Se on koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Arvioinnissa käytettävät menettelytavat ovat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätettävissä. Arvioinnin oltava kuitenkin suunnitelmallista ja säännöllistä ja lapsille ja vanhemmille annettava mahdollisuus osallistua. Keskeiset tulokset tulee julkistaa järjestäjän päättämällä tavalla. -> Muutoksia Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 2 :iin.

Lapsen etu huomioon Uudistettu 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Lisätty 1 momenttiin lause: Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Perusteluissa todetaan mm., että lapsen edun huomioiminen perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Subjektiivinen oikeus, uudistettu 11 a, HUOM! tämä muuttunut 1.8.2016! Sen lisäksi, mitä 11 :ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, ei kuitenkaan aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa, ja että lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai kun lapsi perusopetuslain 25 :n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää 1 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen sanotussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää.

Subjektiivinen oikeus, perusteluja Uudistettu 11 a :ää > oikeus kuitenkin säilyy nykyisen laajuisena huom: 1.8.2016 voimaan tullut lainsäädännön muutos muutti oikeutta Esityksen 1 :ssä säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Vastaavasti 11 a :ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Laissa ei enää säädettäisi vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada päivähoitopaikka, vaan kunnan olisi nykyistä vastaavasti huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa. Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muuttuisi suhteessa voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa.

Monialainen yhteistyö Uusi 11 e Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Säännös korostaa eri toimialojen ja palvelujen välisen yhteistyön tärkeyttä. Perustelujen mukaan muita tahoja voisivat olla esimerkiksi yksityiset palvelun tuottajat tai kerhotoimintaa järjestävä seurakunta tai järjestö. Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitten yhteistyörakenteiden luomista. Lastensuojelulaki (417/2007), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) sisältävät velvoitteita viranomaisten välisestä yhteistyöstä.

Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle Valiokunta painottaa, että Suomessa varhaiskasvatuksen toteuttamisen tärkeänä periaatteena on ns. educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on tärkeä pienten lasten kasvun tukemisessa. Valiokunta korostaa, että lasten tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon myös varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Monikulttuurisuus on monen lapsen arjessa mukana. Valiokunta painottaa myös sukupuolisensitiivisen kasvatuksen merkitystä. Varhaiskasvatuksen tavoitteita koskeva säännös erittäin tärkeä. Jatkovalmistelussa on otettava tarkemmin kantaa mm. perhepäivähoidossa ja osa- ja vuorohoidossa olevien lasten varhaiskasvatukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten varhaiskasvatukseen.

Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle, jatkuu Lasten oikeus varhaiskasvatukseen asettaa toiminnan sisältöön, yhteistyömuotojen kehittämiseen päiväkotien eri ammattiryhmien kesken ja kaiken henkilökunnan osaamistason kehittämiseen erityisiä vaatimuksia. Valiokunta korostaa henkilökunnan koulutustarvetta ja tarvetta tarkastella uudelleen eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattihenkilöiden tarvetta varhaiskasvatuksessa ja sen mukaisia koulutusratkaisuja. Ryhmäkokosäännöksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, ettei se jatkossakaan johda siihen, että se jäykistää toimintamalleja, estää kokeilutoimintaa tai vaikeuttaa erityistä kasvatusperiaatetta tai pedagogiikkaa soveltavien päiväkotien toiminnan jatkumista. Valiokunta painottaa tilojen riittävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta. Sisäilmaongelmiin pitää puuttua tehokkaasti. Tärkeää, että liikunta on huomioitu tavoitteissa ja myös yhteistyövelvoitteissa. Kasvattajien koulutuksessa tulee painottaa liikunnan merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen toisen vaiheen uudistusta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja tulevan hallituksen toimesta vielä tarkasti analysoidaan yhteiskunnan tavoitteet ja lainsäädännön sisältö niin, että varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukaiset kasvatusperiaatteet toteutuvat.

Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp lausuma Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.

1 Toimiala Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona Opetushallitus. Valtioneuvoston asetuksella säädetään Opetushallituksen toimialaan kuuluvasta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta (poist.) sekä muusta toiminnasta. 2 Tehtävät Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seurata niiden järjestämistä. (Kuten HE)

3 Johtokunta Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta Opetushallituksessa on koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koottu johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 Organisaatio Opetushallituksessa voi olla toimintayksiköitä eri tehtäväkokonaisuuksia varten. Toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallituksessa on kuitenkin aina yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviä varten. Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään Opetushallituksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös Opetushallituksen johtamisesta, toimintayksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.

Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksen annetun lain muuttamisesta 1 Toimiala Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten. Arviointikeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. 2 Tehtävät Arviointikeskuksen tehtävänä on: 1) toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja 5 :ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti; 3) tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa; 4) kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia; sekä (kuten HE)

Varhaiskasvatusoikeus muuttui 1.8.2016 - muutokset varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen

Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen 1.8.2016=> Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 22.10.2015 (HE 80/2015). Varhaiskasvatuslain muutos 108/2016, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muutos 109/2016. Oikeus varhaiskasvatukseen muuttuu -> kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat päätoimisesti, toimivat päätoimisesti yrittäjänä tai ovat päätoimisesti omassa työssä. jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. vanhemman jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen jatkuu 2 kuukauden ajan. Lapsella oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen: vanhempien osa-aikatyö, väliaikaiset työskentelyjaksot, työmarkkinatoimenpiteet ja kuntoutus 38

Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen Vastuu 20 tuntia laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen osoittamisesta on lähtökohtaisesti lapsen huoltajilla. Perheiden valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa saamaansa palveluun turvataan. Kunnan tulee järjestää 20 tunnin laajuinen varhaiskasvatus ainakin kahdella vaihtoehtoisella tavalla; joka päivä tapahtuvana osapäiväisenä varhaiskasvatuksena tai osaviikkoisena mallina, jolloin lapsi voi osallistua tiettyinä ennalta määriteltyinä viikonpäivinä kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. kunta päättää lapsikohtaiset toiminta-ajat. Lapsen tarpeet huomioidaan. Mikäli lapsen oikeus varhaiskasvatukseen muuttuu, taataan päiväkodissa olevan lapsen oikeus samaan varhaiskasvatusyksikköön. Mahdollisuuksien mukaan myös perhepäivähoidossa. Toiminta on järjestettävä siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa myös 20 tunnin laajuisessa varhaiskasvatuksessa. 39

11 a -> 20 tunnin oikeus, voimaan 1.8.2016 HE 80/2015, 108/2016 Sen lisäksi, mitä 11 :ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Varhaiskasvatusta ei kuitenkaan ole järjestettävä aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa. (1 mom) Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä tämän momentin mukaisesti kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. (2 mom) 40

11 a, 3-5 momentit, jatkuu Lapsella on lisäksi oikeus 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. (3 mom) Lapselle on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. (4 mom) Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 1 momentissa säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. (5 mom) 41

11 a, 6-8 momentit, jatkuu Edellä 1 4 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää tämän pykälän mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen mainitussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla. (6 mom) Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. (7 mom) Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen aikana. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu 1 4 momentissa säädetyllä tavalla. (8 mom) 42

11 a, 9-10 momentit Kunnan on tarjottava 1 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. (9 mom) Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 7 momentissa tarkoitetusta varhaiskasvatukseen hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa. (10 mom) 43

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja 1.8.2016 lähtien jokaisella lapsella on pääsääntöisesti oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä vanhemman vanhempainrahakauden päättymisestä lapsen oppivelvollisuuden alkuun. Lapsilla ei jatkossa enää olisi kokopäiväistä oikeutta varhaiskasvatukseen, paitsi jos edellytykset kokopäiväiselle varhaiskasvatukselle täyttyisivät. Lapsen osallistuminen perustuu edelleen huoltajien valintaan, eikä velvoitetta osallistua ole. Äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavan isyysrahakauden aikana kunnan ei tarvitse järjestää lapselle varhaiskasvatusta Ei muutosta nykytilaan. Varhaiskasvatusta edelleen järjestettävä mahdollisuuksien mukaan vanhempien toivomassa muodossa siirretty 7 momenttiin. Varhaiskasvatuksen lain 2 a :n tavoitteiden tulee toteutua myös 20 tunnin varhaiskasvatuksessa. 44

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, jatkuu 2-4 momenteissa säädetään tilanteista, joissa lapsella oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen. Laajuuden tulee mukautua lapsen ja perheen tosiasiallisiin tarpeisiin. Laajuus vahvistetaan kunnan päätöksellä perheen pääasiallisen elämän tilanteen mukaan. Tilapäisissä ja yllättävissä tilanteissa lapselle tarjotaan varhaiskasvatusta tarpeen mukaan joustavasti yli mainitun päätöksen mukaisen tuntimäärän. Päätöstä päivitetään tarvittaessa perheen elämäntilanteen muuttuessa. Lapsen turvallisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen näkökulmasta jatkuvat pysyvät ihmissuhteet ovat erittäin tärkeitä. -> Kunta voi aina järjestää varhaiskasvatusta laajempana kuin mihin laki velvoittaa eli yli 20 tuntia viikossa. 45

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a 2 mom, kokopäiväinen oikeus Kokopäiväistä varhaiskasvatusta järjestettävä 2 kuukauden ajan työsuhteen päättyessä. - Lyhytkestoinen työttömyys ei aiheuta kokopäiväisen paikan menettämistä. 2 kk suoja koskee myös tilanteita, kun henkilö itse irtisanoutuu. 2 kk aikaa sovelletaan riippumatta siitä, mistä syystä työskentely päättyy. Oikeuden laajuus muuttuu välittömästi, kun huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta ja huoltaja saa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahoja, kotihoidon tukea, on hoitovapaalla, tai virkavapaalla lapsen hoitamiseksi tai kun huoltaja jää eläkkeelle. -> Nämä tilanteet ovat ennakoitavissa. Jos henkilö on irtisanottu ja hänellä on esim. 6 kuukauden irtisanomisaika ja sinä aikana työvelvoite. -> 2kk aika lähtee liikkeelle siitä, kun työskentely tosiasiallisesti päättyy, esimerkiksi kun irtisanomisajan päätyttyä työsuhde päättyy. Vastaavasti, jos irtisanomisajalla ei ole työvelvoitetta, niin 2 kk aika alkaa jo työsuhteen aikana, kun työskentely tosiasiallisesti päättyy. 46

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a :n 2 mom, kokopäiväinen oikeus Kokopäiväisen varhaiskasvatuspaikan edellytyksiä vanhempien työsuhteelle: Työsuhteen tulee olla kokoaikainen ja työskentelyn tosiasiallisesti kokoaikaista. Työttömyysturvalain mukainen määrittely työsuhteen kokoaikaisuudesta. Virkasuhteessa tehtävä työ rinnastetaan työsuhteessa tehtävään työhön. Työttömyysturvalain mukaan kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on enemmän kuin 80 %:a alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työsuhteelta edellytettäisiin myös jatkuvuutta. -> toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Ei tilapäinen työsuhde 47

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, jatkuu, 2 mom, kokopäiväinen oikeus Lyhyen tilapäisen työsuhteen jälkeen ei alkaisi uudelleen 2 kk oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Tilapäisten työssäolojaksojen aikana sovellettaisiin säännöksen 3 momenttia ja lapsi saisi joustavasti varhaiskasvatusta tarvittavassa laajuudessa. ->pitää mahdollistaa vanhempien työssäkäynti Kokoaikaisessakin työsuhteessa voi olla jaksoja, jolloin työaika on osa-aikainen tai työntekovelvoitetta ei ole lainkaan. perhevapaat, vuorottelu- tai virkavapaa, virantoimituksesta pidättäminen, lomautus, irtisanomisaika ilman työntekovelvoitetta -> Näissä tilanteissa varhaiskasvatusoikeus pääsääntöisesti 20 tunnin mukainen. 48

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a :n 2 mom, kokopäiväinen oikeus Yrittäjyyden / oman työn päätoimisuudesta -> toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle (työttömyysturvalaki, 2.luku 5 ) Omassa työssä työllistyvät esim. freelancer-toimittajat, -taiteilijat sekä omaishoitajat. Opintojen päätoimisuus perustuu opintojen tutkintotavoitteisuuteen tai laajuuteen (työttömyysturvalaki, 2.luku 10 ) Yrittäjyyden, oman työn ja opiskelun päätoimisuuden arviointi -> Tarvittaessa tulee tukeutua esim. työ- ja elinkeinoviranomaisen työttömyysturvalain mukaisesti antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon. Ei lähtökohtaisesti ole varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävä arvioida päätoimisuutta. Palkaton vapaaehtoistyö tai talkootyö -> 20 tunnin oikeus varhaiskasvatukseen 49

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a 3 mom, laajempi oikeus 20 viikkotunnin oikeutta laajempi oikeus varhaiskasvatukseen (11 a 3 mom) Varhaiskasvatusta siinä laajuudessa, kun se on tarpeen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Varhaiskasvatuksen laajuus ei saa hankaloittaa vanhemman työn vastaanottamista tai tekemistä tai työllistymistä edistäviin palveluihin, kuntoutukseen tai muuhun vastaavaan osallistumista. -> Edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Otettava huomioon myös tarvittavat matkaajat. Varhaiskasvatusta tulee tarvittaessa järjestää tilapäisesti laajempana kuin lapsen varhaiskasvatusoikeutta koskevassa päätöksessä on määritelty, esim. vanhemman lyhyen työsuhteen vuoksi. 50

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a 3 mom Työllistymistä edistävä palvelu (työttömyysturvalaki 1 luku, 5 :n 15 kohta) -> työnhakuvalmennus, uravalmennus, kokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta. Työttömyysturvalaissa tarkoitetun etuuden saajalla on velvollisuus tarvittaessa hakeutua ja osallistua edm. palveluihin. Julkiset työvoimapalvelut ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia ja niiden kesto vaihtelee muutamista tunneista useisiin viikkoihin. Esim. työttömyys etuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu katsotaan päätoimiseksi opiskeluksi. -> lapsella oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Työllistymistä edistäviä toimia myös esim. asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus. Kuntoutusta järjestetään useiden eri lakien perusteella. Kuntoutus voi olla ammatillista, lääkinnällistä tai sosiaalista. 51

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a 4 mom, tuen tarve Lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi tai jos se on muutoin lapsen edun mukaista varhaiskasvatusta on aina järjestettävä kokopäiväisesti. Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja perhe pohtivat yhdessä kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarvetta. Kynnys kokopäiväisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen tulee olla matala eikä lähtökohtaisesti edellytetä asiantuntijalausuntoa tmv. selvitystä -> ei ole tarkoitus lisätä asiantuntijalausuntoja. Lapsella voi olla tuen tarvetta esim. fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän, sosiaalisen tai muun vastaavan kehityksen tai oppimisen osa-alueella. Ei tyhjentävä luettelo, lapsi- ja perhekohtainen harkinta! Maahanmuuttajalapsen kielen kehityksen tukeminen ja kotoutumisen edistäminen, kouluvalmiuksien tukeminen Myös perheen olosuhteista seuraavat syyt ovat moninaisia, esim. vanhempien terveyden ongelmat, päihteiden käytön ongelmat, ongelmien ennalta ehkäisy, monikkoperheet, vanhempien uupumus, perheessä oleva vammainen tai pitkäaikaissairautta sairastava lapsi. 52

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a 5 mom, selvitys varhaiskasvatuksen tarpeesta Oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen on kaikilla lapsilla vanhemman vanhempainrahakauden päättymisestä lapsen oppivelvollisuuden alkuun eikä tämä edellytä selvitystä tarpeesta. Laajempaa ja kokopäiväistä varhaiskasvatusta varten vanhempien esitettävä riittävä selvitys, jotta kunta voi tehdä päätöksen varhaiskasvatuksen laajuudesta. Tilapäisissä ja yllättävissä tilanteissa laajempaa varhaiskasvatusta tulee järjestää joustavasti ja ilman kirjallisia selvityksiä. Kunta voi edellyttää määräajoin, esim. kerran vuodessa, selvitystä laajemman oikeuden tarpeesta. Perustellusta syystä kunta voi tapauskohtaisesti edellyttää selvitystä muulloinkin kuin määräajoin. Vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa muutoksista, jotka vaikuttavat yli 20 viikkotunnin varhaiskasvatustarpeen laajuuteen. 53

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a, 6 ja 7 mom Varhaiskasvatusoikeuden muutos ei muuta varhaiskasvatuslain 11 a :n 6 momentissa ja lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n 1 momentissa säädettyä valinnanvapautta. Varhaiskasvatuksen hakuaikoja ei ole tarkoitus muuttaa. Hakemisesta säädetään edelleen päivähoitoasetuksen 2 :ssä. Nykyisessä pykälän 7 momentissa oleva asetuksenanto säännös on siirretty pykälän viimeiseen momenttiin eli 10 momenttiin. Ei asiallista muutosta. 54

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a,8 mom, varhaiskasvatuspaikan säilyminen Saman varhaiskasvatuspaikan säilymiseen isyysrahajaksojen ajan ei tule muutoksia. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, jos lapsi jo ennen lain muutosta on ollut varhaiskasvatuksessa. Myös silloin kuin 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen tarve muuttuu laajemmaksi tai kokopäiväiseksi, oikeus samaan päiväkotipaikkaan säilyy. Perhepäivähoidossa sama paikka säilyy mahdollisuuksien mukaan. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että lapsi voi jatkaa tutussa varhaiskasvatusympäristössä. Päiväkodissa olevaa lasta ei voi esim. siirtää toisen päiväkodin osapäiväryhmään, jos lapsen varhaiskasvatusoikeus muuttuu. Saman päiväkodin sisällä voidaan tehdä muutoksia, mutta tällöin on otettava huomioon varhaiskasvatuslain 2 a :ssä todetut mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja henkilöstön välillä sekä lapsen etu. 55

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a,9 mom, 20 tunnin varhaiskasvatuksen järjestäminen Kunnan tulee tarjota vähintään 2 vaihtoehtoista tapaa järjestää viikoittainen varhaiskasvatus: 4 tunnin ajan päivittäin osaviikkoisesti, esim. kolmena päivänä viikossa Vanhemmat saavat päättää, osallistuuko lapsi päivittäiseen vai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää säännöllisen toiminta-ajan viikonpäivät ja kellonajat määräajaksi. Tämä mahdollistaa henkilökunnan mitoituksen ryhmäkokoa ja suhdelukua koskevien säännösten mukaisesti. Kunnan tulee ottaa lapsen vanhempien toiveet huomioon. Kunta voi tarjota varhaiskasvatusoikeuden kannalta tarpeellisia ja perusteltuja tapauskohtaisia joustoja. Osapäiväisen ja osaviikkoisen varhaiskasvatuksen tulee olla lain 2 a :ssä säädettyjen tavoitteiden mukaista. 56

11 a Yksityiskohtaisia perusteluja, 11 a neuvonnasta ja päätöksestä Hallintolain mukainen velvoite asiakkaan neuvonnasta. Myös sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoite antaa tietoa asiakkaan oikeuksista ja erilaisista vaihtoehdoista. Vanhempi ei välttämättä osaa pyytää 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta tai osaa esittää riittävää selvitystä. -> Kunnan on huolehdittava, että eri vaihtoehdot ja hakemisen menettelyt ovat vanhempien tiedossa. Kunnan tulee tarvittaessa pyytää asiakasta täydentämään hakemusta ja ohjeistaa siitä. Varhaiskasvatukseen ottamisesta ja oikeuden laajuudesta tehdään hallintopäätös. Jos varhaiskasvatusoikeuden laajuus muuttuu, tehdään uusi päätös. Muutoksenhaku koskee myös varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevaa päätöstä. Huoltajien asuessa erillään voi olla tarpeen tehdä 2 hallintopäätöstä. uusperheissä vanhemman uudella puolisolla ei lähtökohtaisesti ole juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia puolison lasta kohtaan. -> Lapsen varhaiskasvatus tulee arvioida kokonaisuutena ja välttää turhia muutoksia. 57

11 b, uusi 2 mom, esiopetuksen lisäksi järjestettävä varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta ei tarvitse järjestää lapselle, joka ennen oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen (pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset). Eli esiopetuksessa olevilla lapsilla ei pääsääntöisesti ole oikeutta osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsella, jonka oikeus varhaiskasvatukseen on laajempi kuin 20 tuntia, olisi kuitenkin edelleen oikeus esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään varhaiskasvatukseen. Kuten nykyisin esi- ja perusopetuksen loma-aikoina lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen tarpeen mukaan. 58

Päivähoitoasetuksen muutos, VNA 1282/2015 Muutos henkilöstömitoitukseen päiväkodeissa Valtioneuvosto hyväksyi 22.10.2015 päivähoitoasetuksen (239/1973) 6 ja 8 muutokset (VNA 1282/2015) Yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa muutetaan kasvattajien ja lasten suhdelukua 1/7:stä 1/8:aan. Alle 3-vuotiaiden lasten ryhmien kasvattajien ja lasten suhdelukua ei muuteta. Osapäivätoiminnan mitoitus myös ennallaan. Lisäksi tekninen korjaus => viittaus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annettuun lakiin (272/2005) 7 ja 8 :ään, sellaisina kuin ne ovat 1.1.2013. Muutokset voimaan 1.8.2016 59

Päivähoitoasetuksen muutos, VNA 268/2016 Laajentunut varhaiskasvatuksen tarve Valtioneuvosto hyväksyi 14.4.2016 asetuksen (268/2016), jolla muutettiin lasten päivähoidosta annetun asetuksen 2 :n 3 momenttia. Mikäli päivähoidossa olevan lapsen hoitotarve ennakoimattomasti laajentuu varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a :n 2 tai 3 momentissa säädetyllä tavalla, kunnan on kuitenkin järjestettävä laajentuneen hoitotarpeen mukainen hoitopaikka välittömästi saatuaan tiedon tarpeen muutoksesta. Muutos voimaan 1.8.2016. 60

Muutokset yksityisen hoidon tukeen Lähtökohtana nykyinen alempi tuen taso eli hoitorahan määrä olisi 64, 16 euroa. Korkeampaa tukea eli 174,38 euroa vain edellytysten täyttyessä (tukilaki 4 3 mom) Vanhemman tulisi tuen hakemuksessaan ilmoittaa oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen ja korkeampaan tukeen Lapsen tai perheen tuen tarpeen vuoksi laajempi varhaiskasvatusoikeus (varhaiskasvatuslain 11 a 4 momentti) tulisi osoittaa Kelalle kunnan päätöksellä. 61

Varhaiskasvatusoikeuden ja suhdeluvun muutosten kustannusvaikutukset Varhaiskasvatusoikeuden muutos - Subjektiivisen oikeuden muutoksen vuosittaisten valtionosuusjärjestelmän mukaisten kokonaissäästöjen arvioidaan olevan noin 62 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2017 alkaen. - Tästä henkilöstömenojen vähennys 43 miljoonaa eli 69 % Henkilöstömitoituksen muutos - Suhdeluvun muutoksen säästöarvio on yhteensä noin 67 miljoonaa euroa. Säästö olisi täysimääräinen vuodesta 2019 alkaen. - Henkilöstövähennys arviolta 1580 henkilöä

Lausuntokoonti varhaiskasvatusoikeuden ja henkilöstömitoituksen muutoksesta Esitykset olleet yhtä aikaa lausunnolla 28.8.-25.9.2015. Lisäksi 25.9.2015 järjestettiin erillinen kuulemistilaisuus. Lausuntokoonti osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka /vireilla_koulutus/vaka/lausuntokoonti_okm_53_010_2015.pdf

Varhaiskasvatuslain valmistelun II vaihe

Varhaiskasvatuslain Il vaihe Luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 :n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) ollut lausunnoilla 24.2. 7.4.2015 Lausuntokoonti osoitteesta: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/virei lla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/lausuntoyhteenveto_varhaiskasvatuslaki.pdf II-vaiheessa kumottaisiin nykyiset pykälät ja annettaisiin kokonaan uusi yhtenäinen ja selkeä varhaiskasvatuslaki. Esitysluonnos pitää sisällään nykyisen varhaiskasvatuslain pykälät. Lisäksi kumottaisiin sosiaalihuoltolain kytkökset, osin siirtämällä tarvittavia pykäliä varhaiskasvatuslakiin. (Edelleen kuitenkin sovellettaisiin palvelusetelilakia) Luonnoksessa on uusia tai muuttuvia säännöksiä koskien mm. lapsen tukea, tietosuojaa, salassapitoa, hallintoa, valvontaa ja oikeusturvakeinoja. Lisäksi ehdotukseen sisältyy uusia tai muuttuvia pykäliä yksityisten palvelujen tuottamisesta, omavalvontasuunnitelman laadinnasta myös kunnallisessa toiminnassa sekä vuorohoidon järjestämisestä. Lain valmistelua jatketaan opetus- ja kulttuuriministeriössä