SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen
Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee ravinteita juuresta 4. Viimeinen toukkavaihe erilaistuu koiras- ja naarasankeroiseksi 5. Paritteluvaihe 6. Naarasankeroinen, jonka sisässä kehittyviä munia
Elinkierto Suomessa Maaperän lpt. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 touko kesä heinä elo syys 1200 1000 800 600 400 200 0 lpt. lpt.summa
Yleiset oireet: Taimet kehittyvät hitaasti Kasvu hidastuu taimelle tulon jälkeen Ruiskutukset vioittavat helposti juurikasta (pienilläkin määrillä) Erityisen altis taimipoltteelle ja rhizoctonialle
Juurikas kärsii erittäin helposti veden puutteesta Kärsii Mg-puutoksesta (tumman ruskeat lehden reunat) Kasvustot epätasaisia Myös täysin terveessä kasvustossa voi esiintyä ankeroista
Aiemmin tehtyjä peltotutkimuksia Vuonna 1960 Tutkimus juurikasankeroisen elinmahdollisuuksista Suomessa. Säilyy/lisääntyy Vuonna 1977- Otos 53 tilaa kolmelta eri viljelyalueelta, ankeroista 10 tilalla. Määrät 0-52 kystaa/ 200g maata. Vuonna 1978 - Salon Sokeritehtaan omistamilta tiloilta otettu maanäytteitä 130kpl, ankeroista löytyi 56 näytteestä määrät vaihtelivat 0-90 kystaa/ 200g maata. Vuonna 1991 Väitöskirjatyö ilmaston ja viljelymenetelmien vaikutuksesta juurikas- ja peruna-ankeroisen elinmahdollisuuksiin Suomessa. 2000-luvulla useita erilaisia tutkimuskokonaisuuksia
Ankeroisen Isäntäkasvit Viljelykasvit Sokerijuurikas (vja, kja) Rehujuurikas (vja, kja) Punajuurikas (vja, kja) Kaalit (vja, kja) Nauris (vja, kja) Lanttu (vja, kja) Rypsi (vja, kja) Rapsi (vja, kja) Pinaatti (vja, kja) Kitupellava (vja, kja) Herneet (kja) Härkäpapu (kja) Pavut (kja) Puna-apila (kja) Valkoapila (kja) Rehuvirna (vja, kja) Rikkakasvit Villijuurikas (vja, kja) Jauhosavikka (vja, kja) Peltotaskuruoho (vja, kja) Lutukka (vja, kja) Peltoukonnauris (vja, kja) Peltokanankaali (vja, kja) Peltoretikka (vja, kja) Rikkasinappi (vja, kja) Kiertotatar (vja, kja) Pihatähtimö (vja, kja) Pillikkeet (vja, kja) Kirjallisuuden perusteella oheisen taulukon kasvit on lueteltu juurikasankeroisen isäntäkasveiksi Tattari (vja, kja) Salaatit (vja, kja) Vihreä revonhäntä (vja, kja) vja=valkojuurikasankeroisen isäntäkasvi; kja=keltajuurikasankeroisen isäntäkasvi
Ankeroisen Isäntäkasvit Vuonna 2013 SjT teki kasvihuonekokeen, jossa valvotuissa olosuhteissa kasvatettiin yleisimpiä juurikasankeroisen isäntäkasveja Rypsi Juurikas Härkäpapu 78 700 Kasvatus tehtiin normaalissa puhtaassa peltomaassa, johon kylvön yhteydessä lisättiin 20 g ankeroisen saastuttamaa maata Kitupellava Öljypellava Tattari 19 18 9 Kumina 8 Herne 5 Savikka 0 0 500 1000 1500 2000 2500 munat ja toukat/100 g maata
2010 Haluttiin selvittää missä mennään. SjT ja Sucros keräsivät yht.300 näytettä eri viljelyalueilta. Tilat valittu mukaan satunnaisotannalla Yksi näyte/tila Pitkä juurikkaan viljelyhistoria näyte lohkolla Näytteet tutkittiin Saksassa
Tilojen määrä kpl per luokka 300 tilan ankeroistilanne vuonna 2010 250 200 150 100 50 0 0 1-250 251-500 501-1000 1001-2500 >2500 Ankerois luokat muna- ja toukkamäärien perusteella Luokka Munia ja toukkia kpl / 100 g maata Kuvaus 0 Puhdas I 1-250 Hyvin vähän ankeroista II 251-500 Vähän ankeroista III 501-1000 Selvästi ankeroisia IV 1001-2500 Paljon ankeroisia V yli 2500 Erittäin paljon ankeroisia
Luokka I o Hyvin vähän ankeroisia: 1 250 munaa ja toukkaa/100 g maata o Normaali lajike tai sietävä lajike o Viljelykierto: sj-vilja-sj-vilja Luokka II: o Vähän ankeroisia: 251 500 munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävän lajike o Viljelykierto: sj (sietävä)-vilja- vilja-sj (normaalilajike)-sj (sietävä) Luokka III: o Selvästi ankeroisia: 501 1000 munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävä lajike o Erityistä huomiota nostojärjestykseen o Suositellaan saneeraavat öljyretikka ja sinappi (vain sietävät lajikkeet) o Viljelykierto: sj (sietävä)- saneerauskasvi- sj (sietävä); vilja- sj (sietävä) o Ankeroisnäyte viljelykierron aikana Kg/ha 1200 1000 800 600 400 200 0 Julietta koe 2005 (Kärkkä): Julietta- ja Etna-lajikkeiden välinen kiteytyvän sokerisadosn ero eri ankeroistasoilla y = 144,78e 0,2858x R 2 = 0,9489 9-12 13-16 17-19 20-23 24-27 28-31 32-36 Juurikasankeroisen määrä (munia ja joukkia kpl/g maata)
Luokka IV: o Paljon ankeroisia: 1001 2500 munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävä lajike o Erityistä huomiota nostojärjestykseen o Saneerauskasvit heti mukaan o Viljelykierto: saneerauskasvi- vilja- vilja- sj (sietävä) o Ankeroisnäyte viljelykierron aikana Luokka V: o Erittäin paljon ankeroisia yli 2500 munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävä lajike o Erityistä huomiota nostojärjestykseen o Saneerauskasvit heti mukaan o Viljelykierto: saneerauskasvi-vilja-saneerauskasvi- vilja- sj (sietävä) o Ankeroisnäyte viljelykierron aikana Mihinkään ankeroista sisältävään maahan ei suositella viljelykiertokasviksi rypsiä tai hernettä, koska ne ovat ankeroisen isäntäkasveja.
Ankeroiset syvemmällä maaperässä? 2014-2015 kerättiin syvämaanäytteitä Yhteensä 17 tilaa Tiloja joiden ankeroishistoria tiedossa etukäteen Näytteenottoajankohta keväällä ennen kylvöjä Näytteenotto: 1 näyte 25-30 cm 2 näyte 50-60 cm
Säkylän alue Häme Varsinais-Suomi
Tuloksia 2015 Lähtötilanne vuonna 2010 Näyteet 2015 Tila Luokka Ankeroismäärä Viljelykierto 30 cm 60 cm 9 1 50 on 48 2 11 1 220 on 32 0 16 1 60 on 9 66 5 2 260 on 345 23 17 2 400 on 296 34 4 3 950 on 90 10 13 3 720 on 76 0 2 4 1735 on 160 0 8 4 1261 on 30 18 10 4 1075 on 49 8 15 4 1240 on 100 0 1 5 2000 on 331 0 3 5 2040 on 424 0 6 5 7558 ei 2167 900 7 5 4511 ei 621 246 12 5 15560 on 563 14 14 5 3020 ei 1495 168
17 tilan ankeroismäärä (yhdellä lohkolla) vuoden 2010 näytteenotossa. Tilat jaettuna luokittain. Vastaava määrä samalla lohkolla 2015 (30 ja 60 cm syvyydellä).
Tarkempi katsaus luokkien I ja II tilanteeseen. Ankeroismäärät (30 ja 60 cm syvyydessä). Miten satotasot ovat muuttuneet vastaavissa luokissa aiemmin (2010 tehdyn tutkimuksen tuloksia).
Yhteenveto Laikkuna esiintyvä ongelma juurikaspellolla voi olla ankeroisen aiheuttama Alhainenkin ankeroismäärä voi tunnistamattomana aiheuttaa merkittävää sadonalenemaa Jos epäilet ota näyte selvitä tilanne