Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palvelujen toimeenpano-ohjelma

Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palvelujen toimeenpano-ohjelma Joensuun kaupunki Versio: Luonnos 2.6.2014 1

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Suunnittelu, seuranta ja raportointi... 3 3. YHTEENVETO: Hankkeiden mittarit ja tavoitetasot vuosille 2015 ja 2017... 4 4. Kärkihankkeiden tarkemmat kuvaukset... 8 Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut... 8 Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku... 9 Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikea-aikaisuus... 10 5. Lasten ja nuorten palveluohjelman hankkeiden kuvaukset... 11 Yhteisöllinen toimintakulttuuri - kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen... 11 Monipuolistuvat varhaiskasvatuspalvelut... 12 Lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolku... 13 Koulutus kannattaa Joensuu on opiskelijalle huippukaupunki... 14 6. Työikäisten palveluohjelman hankkeiden kuvaukset... 15 Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja houkuttelevat tapahtumat ovat kasvava osa kaupungin vetovoimaa... 15 Aikuispsykiatristen avopalvelujen toiminnan kehittäminen... 16 Terveysasemien vastaanottotoiminnan kehittäminen... 17 Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään... 18 Asukkaiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen... 19 7. Ikääntyvien palveluohjelman hankkeiden kuvaukset... 20 Ikääntyvien osallisuus ja toimijuus: Hyvinvoinnin tukeminen kulttuurin ja liikunnan avulla... 20 Asumisen ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla tuetaan esteettömyyttä ja kotona asumista... 21 Monituottajamallia hyödynnetään: palveluja tuottaa kaupunki, yritykset ja kolmas sektori... 22 2

1. Johdanto Joensuun kaupungin strategia vuosille 2013-2016 kantaa nimeä Rajaton tulevaisuus. Sillä vastataan ensisijaisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä palvelujen järjestämisen haasteisiin. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä strategiassa tähdätään kaupungin kasvuun, asukkaiden hyvinvointiin ja Joensuun vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Strategiassa kaupungille on määritelty 16 päämäärää. Päästrategian lisäksi Joensuussa on aiemmin perinteisesti tehty toimialakohtaiset strategiat. Valtuustokaudelle 2013 2016 on ensimmäistä kertaa laadittu elämänkaaren mukaiset palveluohjelmat, joilla strategia jalkautetaan lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyvien palvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Erilaiset politiikkaohjelmat ja suunnitelmat laaditaan niin, että ne toteuttavat palveluohjelmien tavoitteita ja että niiden resursointi ja seuranta tulevat arvioiduksi osana palveluohjelmia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi palveluohjelmat maaliskuussa 2014. Palveluohjelmiin kuuluu kolme kärkihanketta sekä 14 muuta keskeistä kehittämistavoitetta. Palveluohjelmissa kärkihankkeet ja kehittämiskohteet on kuvattu varsin yleisluontoisesti. Kevään 2014 aikana kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet on kuvattu tarkemmin, ja niille on etsitty konkreettiset mittarit sekä määritetty tavoitetasot vuosille 2015 ja 2017. Lisäksi kullekin tavoitteelle on määritetty tuottajan ja tilaajan vastuuhenkilöt sekä arvioitu mahdollisesti tarvittavia kehittämisresursseja tai vastaavia. Palveluohjelmat on näin pyritty saamaan konkreettisen toimeenpano-ohjelman muotoon. 2. Suunnittelu, seuranta ja raportointi Toimeenpano-ohjelman hankkeiden eteneminen arvioidaan ja varmistetaan vuosittaisen tilauksen ja talousarvion laadinnan yhteydessä. Lisäksi hankkeiden etenemisestä ja keskeisistä yhteenvetoon kootuista mittareista raportoidaan puolivuosittain heinäkuun lopun tilanteesta tehtävän osavuosikatsauksen ja vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Muuten hankkeiden etenemistä seurataan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä. 3

3. YHTEENVETO: Hankkeiden mittarit ja tavoitetasot vuosille 2015 ja 2017 KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMISTAVOITE PÄÄMITTARI 2013 TAVOITE 2015 TAVOITE 2017 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, sote) Kärkihankkeen mittarit tarkennetaan vuoden 2015 alussa, kun sotekokonaisuus on paremmin selvillä. Hankkeen piirissä olevat kustannukset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä 37,4 M 165 Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku (sote) Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikeaaikaisuus (sote) Kustannukset Kustannukset kehitysvammaista kohden Käytössä olevat laitoshoidon paikat (lyhyt ja pitkäaikainen hoito) Tuetun asumisen asiakkaat Hoidon ja hoivan sekä esh:n kustannus Hoito ja hoiva ikäihmistä kohden Kotona asuvien ikäihmisten osuus Pitkäaikaisessa hoidossa ikäihmisiä 13,6 M 30 167 34 58 61,6 M 7 308 88,7 % 11,3 % 14,0 M 31 210 24 80 66,0 M 7 704 88,8 % 11,2 % 13,8 M 30 768 17 100 67,0 M 7 439 89,6 % 10,4 % 4

Lasten ja nuorten palveluohjelman hankkeet Yhteisöllinen toimintakulttuuri kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen (varko) Monipuolistuvat varhaiskasvatuspalvelut (varko) Opetussuunnitelmaprosessin toteutuminen Kouluterveyskyselyn indikaattorit kiusaamiseen ja koulun työilmapiiriin liittyen Päiväkotiasiakkaat, /asiakas Yksityisen hoidon osuus Perhepäivähoitopaikkojen määrä Hoitoaikaperusteisen laskutuksen selvitys Suunnittelu 2013 TAVOITE 2015 TAVOITE 2017 Kouluterveyskyselyn tulokset KV 31.03.2014 35 11 727 10 % 520 Suunnittelu Linjaukset tehty Parannusta vuoteen 2013 11 500 12 % Vuoden 2014 taso Kokeilu Toimeenpano kustannusneutraalisti Parannusta vuoteen 2015 11 500 20 % Vuoden 2014 taso Käytössä Lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolku (vapari, varko) Koulutus kannattaa Joensuu on opiskelijalle huippukaupunki (varko) Toimintamalli; integroiminen osaksi normaalitoimintaa Peittävyys Koulutus kannattaa teemavuoden toteutus laajassa yhteistyössä Oppilaitosten hakijamäärät Suunnittelu Valmistelu käynnissä Kokeilu 25 % Toteutus Positiivinen kehitys Käytössä 90 % - Positiivinen kehitys Opiskelijoiden tyytyväisyyskysely; mm. kysymys haluaisiko valmistumisen jälkeen jäädä Joensuuhun? 20 % kyllä, 43 % ehkä (n=822) 25 % kyllä, 45 % ehkä 30 % kyllä, 45 % ehkä 5

Työikäisten palveluohjelman hankkeet 2013 TAVOITE 2015 TAVOITE 2017 Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja houkuttelevat tapahtumat ovat osa kaupungin vetovoimaa (vapari) Aikuispsykiatristen avopalvelujen toiminnan kehittäminen (sote) Terveysasemien vastaanottotoiminnan kehittäminen (sote) Teknisen keskuksen tuottavuutta parannetaan prosesseja kehittämällä Teknisen keskuksen tuottavuutta parannetaan tuotantotapoja muuttamalla Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään (vapari, varko, sote) Kulttuuri- ja liikunta-palvelujen kustannukset, /asukas Kärkitapahtumat Kärkitapahtumien kävijät Kustannukset Aikuispsykiatrian integrointi Kustannukset Yhteispäivystyksen käyttö (PKSSK) Siirretään osaksi rakennemuutosohjelman seurantaa Siirretään osaksi rakennemuutosohjelman seurantaa Leader-rahoitus, /Leader-alueen asukas 282 280 14,7 M - 20,0 M - 2,93 /asukas 4 285 000 14,8 M Suunnitelma 21,0 M 5-6/2014 selvitys määrittää 3,00 /asukas 280 2 95 000 15,0 M Toteutus 21,0 M 5-6/2014 selvitys määrittää 3,00 /asukas Avustusten kohdentuminen maaseutualueille, % kulttuuriavustuksista % % % Asukkaiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen (tilaaja ja vapari) Maaseutualueilla järjestettyjen tapahtumien osuus, % kulttuurityön ja kirjastojen tapahtumista Kansalaislähtöisen kehittämisen toteuttaminen KaKe-rahoitus, /kantakaupungin asukas % Alustava valmistelu käynnissä - % Toteutus alkaa 1,15 % Toteutus käynnissä 1,15 Osallistavia suunnitteluprosesseja toteutettu - 6

Ikääntyvien palveluohjelman hankkeet 2013 TAVOITE 2015 TAVOITE 2017 Ikääntyvien osallisuus ja toimijuus (sote) Asumisen ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla tuetaan ikäihmisten esteettömyyttä ja kotona asumista (sote, krak) Monituottajamallia hyödynnetään: ikäihmisten palveluja tuottaa kaupunki, yritykset ja kolmas sektori (sote) Vanhusneuvoston kokoukset Seniorikorttien määrä Hissikorjaukset Liikuntaesteiden poistot Kodin muutostyöt Kotihoidon palveluseteli-asiakkaat Kotihoidon palvelusetelin kustannukset Ostetut hoitopaikat 8 600 3 taloa 2 taloyhtiötä 24 kohdetta 300 0,34 M 384 8 700 3 taloa 3 taloyhtiötä 22 kohdetta 440 0,68 M 397 8 800 6 taloa 2 taloyhtiötä 20 kohdetta 570 0,78 M 467 7

4. Kärkihankkeiden tarkemmat kuvaukset Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut Valtakunnallisen sote-ratkaisun keskeneräisyys hidastaa hankkeen etenemistä. 1. Nykytilan analyysin perusteella on tarve selkeyttää tuen prosessit ja vastuut sekä kokonaisuuden johtaminen. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan hankkeen piiriin luetut kustannukset olivat 37,4 M. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Vuosi 2017: Tavoite on ehkäistä raskaan tuen palvelujen tarvetta ja varmistaa resurssien tehokas käyttö varhaiseen tukeen kokoamalla eri keskuksiin sijoitetut palvelut ja resurssit yhteen kokonaisuuteen (KV 25.11.2013 ja 31.3.2014). Vuoden 2015 alussa hankkeen etenemissuunnitelma on tarkennettu ja siinä on huomioitu valtakunnallinen SOTE-malli. Syksyllä 2014 vastuuhenkilöiden johdolla kuhunkin osa-alueeseen nimetty henkilöstö aloittaa kehittämisen alla kuvatussa viitekehyksessä. Kehittämisen kohteena ovat yhteistyö ja prosessit. Tähän vaiheeseen ei liity muutoksia organisaatioon, johtamisjärjestelmään tai henkilöstön asemaan. Hankkeen ohjausryhmänä on tuottajan johtotiimi. Kehittämishanketta vetää tuottajan neuvottelukunnan palvelupäällikkö. Käytännön kehittämistä koordinoi kehittämisryhmä, jonka muodostavat tuottajan neuvottelukunnan palvelupäällikkö sekä keskusten nimeämät vastuuhenkilöt. Tilaajan edustaja on sivistyspalvelujen tilaajajohtaja. 4. Kehittämisen resursointi Kustannusvaikutukset, muun muassa henkilöstön koulutus yhteistyöhön ja prosessien kehittämiseen, tarkentuvat syksyn 2014 aikana. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutukseen käytetään laista seuraava tulokertymä ja valtionosuuden lisäys. 8

Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku Vastuut Tilaaja: soten tilaajajohtaja Tuottaja: vammaispalvelujen päällikkö 9

Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikea-aikaisuus 1. Tavoitteet ja toimenpiteet 2013-2017 2. Vastuut Tilaaja: sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajohtaja Tuottaja: hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Muut keskeiset toimijat: johtava ylilääkäri 10

5. Lasten ja nuorten palveluohjelman hankkeiden kuvaukset Yhteisöllinen toimintakulttuuri - kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen 1. Nykytila Kaupungin esiopetus- ja perusopetussuunnitelman päivittäminen toteutetaan seudullisena prosessina vuosina 2014 2016. Seudun kunnat laativat yhteisen paikallisen opetussuunnitelman. Tavoitteena on yhtenäistää seudun opetuksen ja oppimisen linjaukset niin, että oppilaan näkökulmasta hänen oppimisen polkunsa on eheä myös mahdollisissa asuinpaikan muutoksissa. Yhtenäisellä opetussuunnitelmaprosessilla tavoitellaan suunnitteluresurssien käytön tehostamista, mikä tarkoittaa prosessin koordinaation keskittämistä. Lukion uudet opetussuunnitelmat otettaneen käyttöön 2016 2017, lisäksi sähköiset ylioppilaskokeet otetaan porrastetusti käyttöön 2016 2019. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on keskiössä lukio-opetuksen kehittämisessä lähivuosina. Joensuussa esiopetuksen järjestäminen arvioidaan ja arvioinnin pohjalta on tarkoitus yhtenäistää esiopetuksen käytäntöjä ja toimintoja vuonna 2014 sekä luoda yhtenäinen esiopetuksen toteutusmalli syksyyn 2015 mennessä. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 2015 Tavoite 2017 Mittarit Opetussuunnitelma- 2016 (esi- ja perusopetus) Esiopetuksen toteuttamismalli/jns Peruspalveluiden yhteisöllisen toiminnan kehittäminen Perusopetuksessa jatketaan joustavien opetusjärjestelyjen sekä ohjauksen kehittämistä Yhtenäistää seudun ja oppimisen linjaukset 2016 mennessä Yhtenäinen malli esiopetuksen toteuttamiseen 1.8.2015 Kiusaamisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen siihen Mahdollistetaan onnistumisen kokemukset lapsille ja nuorille (Päivähoidon kiusaamisen ehkäisyohjelma, Kiva-koulu, Prokoulu, Tasa-arvo-hanke, Toiminnallinen osallistaminen, Maailma koulussa.) Opetuksen toteuttaminen OPS:n pohjalta/ mahdolliset koulukohtaiset tarkennukset lv 20-16 Jatketaan vuoden 2015 käytännön toteuttamista Oppilaiden ja opettajien valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja globalisoituvassa yhteiskunnassa kehitetään Tilaaja: sivistyspalveluiden tilaajajohtaja Tuottaja: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja sekä hallinnon aluevastaava Opetussuunnitelman linjaukset yhtenäistetty seudullisesti Esiopetusmallin arviointi Oppimisen arvioinnit Asiakastyytyväisyyskyselyt 4. Kehittämisen resursointi Hankkeessa ovat mukana Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen peruspalvelut: varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion osalta 73 milj.. Henkilöstö pysyy vähintään ennallaan ja hallinto ei kasva. Perusrahoitus TA2015,2016 ja TA2017 kautta Lisäksi hankerahoituksella (mm. POP-rahat ja tasa-arvohankerahoitus) tuetaan peruspalveluiden yhteisöllisen toiminnan kehittämistä. Uuden seudullisen opetussuunnitelman toimeenpano on kustannusneutraali. Pohjois- Karjalan tulevaisuusrahastosta on saatu 60 000 seudullisen OPS-koordinaattorin palkka- ja toimintakustannuksiin ajalle 1.8.2014-31.12.2016. 11

Monipuolistuvat varhaiskasvatuspalvelut Tavoitteet: Tavoitteena paremmin kohdentuvat palvelut ja tuottavuuden parantaminen Tavoitteet ja aikataulu v. 2015-2017 1) Tuetaan yksityisten palvelutuottajien päivähoidon laajentamismahdollisuuksia Päivähoidon yksityisten palvelutuottajien laajentamismahdollisuuksia on kartoitettu sekä kaupungissa jo toimivien yrittäjien että valtakunnallisten päiväkotiketjujen osalta. Tavoitteena on, että syksyllä 2015 Karhunmäen alueella aloittaisi vähintään 4- ryhmäinen yksityinen päiväkoti. Eri kaupunkien yksityisen päivähoidon tukimuodoista on tehty vertailu syksyllä 2013. Joensuun kaupungin yksityisen päivähoidon tukijärjestelmän kehittäminen on parhaillaan käynnissä. 2) Kehitetään positiivisia kannusteita perhepäivähoitajien rekrytoinnin onnistumiseksi Perhepäivähoitajien rekrytointikampanja toteutettiin keväällä 2014. Kampanjan tuloksena saatiin palkattua 11 uutta perhepäivähoitajaa. Lisäksi syksylle olemme saamassa 12 uutta perhepäivähoitajaa. Positiivisia kannusteita perhepäivähoitajan työhön on ideoitu yhdessä henkilöstöyksikön ja tilaajan kanssa. Osa niistä on otettu käyttöön, osassa on vielä neuvottelut kesken. Työtä jatketaan. 3) Parannetaan ICT-sovellusten hyödyntämistä osana toimintaprosessien kehittämistä Päivähoidon sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä (mobiili) on otettu käyttöön porrastetusti syys- ja lokakuussa 2013 päiväkodeissa. 4) Selvitetään hoitoaikaperusteisen laskutuksen toimivuus kaupungin omassa palvelutoiminnassa Odotetaan uuden varhaiskasvatuslain voimaan astumista, koska siinä otetaan kantaa myös päivähoidon käyttöön perustuvaan asiakasmaksujen laskuttamiseen. Uusi laki astunee voimaan 1.1.2015. Tilaaja: tilaajajohtaja (sivistys) Tuottaja: päivähoidon johtaja Mittarit 2013 2015 2017 Päiväkotiasiakkaat, /asiakas Yksityisen hoidon osuus Perhepäivähoitopaikkojen määrä Hoitoaikaperusteisen laskutuksen selvitys 11 727 10 % 520 Suunnittelu 11 500 12 % Vuoden 2014 taso Kokeilu 11 500 20 % Vuoden 2014 taso Käytössä 12

Lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolku 1. Nykytila Kyseessä on selvityshanke, jonka aikana selvitetään nykytoiminnot ja niiden vaatimat resurssit. Hanke kohdistuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin. Selvitystyöhön on kulttuuripalveluilla käytettävissä opetus- ja kulttuuriministeriön 60 000 hankerahoitus, jolla on rekrytoitu 1 htv. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tehostaa nykyisten resurssien käyttöä. Tällä hetkellä osa lapsista ja nuorista jää ilman kokemuksia kaupungissa olevasta kulttuuri- ja harrastetarjonnasta, koska mm. kouluista puuttuu systemaattinen tarjontaan tutustumisen malli. Lisäksi hallintokuntarajat ovat hankaloittaneet toimivan mallin luomista (esim. kuljetus- ja pääsylippukustannusten kohdistuminen). Toimenpiteet 2014 2015-2017 Mittarit Selvitetään nykyiset käytännöt ja luodaan toimintamalli, jonka tavoitteena on nykyresurssien tehokkaampi ja tavoitteellisempi käyttö Kehitysvaiheessa hyödynnetään hankerahoitusta. Hanke integroidaan yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmaprosessiin Kulttuuripalvelut on käynnistänyt Kulttuurin virtaa hankkeen, jonka aikana selvitetään nykytilanne, miten erityisesti kouluissa hyödynnetään tarjolla olevaa kulttuuritarjontaa, lisäksi pyritään kartoittamaan iltapäiväja muuta harrastustoimintaa. Hankkeen aikana luodaan nykyresursseihin perustuva toimintamalli. Pilotoidaan uusia konsepteja. Kulttuuripalvelut etsii aktiivisesti hankerahoitusta Kulttuurin virtaa -hankkeen lisäksi tavoitteena laajentaa kouluille ja varhaiskasvatukselle tarjottavaa kulttuuritarjontaa. Yhteistyössä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen kanssa katsotaan integroitavat kohdat toteuttavasta toimintamallista. Toimintamallin käyttöönotto ja asteittainen laajentaminen, arvioidaan mallin toimivuutta. Vuoteen 2017 mennessä kustannusneutraali ja tavoittaa vähintään kolme luokka-astetta. Hankerahoitusta suunnataan toiminnan jatkokehittämiseen tehtyjen arviointien mukaan. Hankerahoitusta haetaan vähintään 50 000 /vuosi vuosille 2015-2016. Jatketaan integrointia ja ryhdytään toteuttamaan osana opetussuunnitelmia. Toimintamalli tehty Toimintamallin tavoittavuus ja tehokkuus Myönnetyt hankerahoitukset Opetussuunnitelmamaininnat Tilaaja: tilaajajohtaja (sivistys) Tuottaja: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja, hallinnon aluevastaava Muut keskeiset toimijat: kulttuuripalveluiden yksiköiden päälliköt, liikuntasuunnittelija 4. Kehittämisen resursointi Hankkeessa ovat mukana Vapaa-aikakeskuksen palvelualueet soveltuvin osin. Henkilöstö pysyy vähintään ennallaan. Perusrahoitus TA2015,2016 ja TA2017 kautta Lisäksi hankerahoituksella tuetaan toiminnan kehittämistä. 13

Koulutus kannattaa Joensuu on opiskelijalle huippukaupunki 1. Nykytila Joensuussa on lähes 20 000 opiskelijaa ja koululaista, Joensuu on imagoltaan opiskelijakaupunki. Ikäluokkien pienentyessä opiskelijakaupungin houkuttelevuuden merkitys opiskelijarekrytoinneissa korostuu. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Koulutus kannattaa -teemaan liittyen korostetaan koulutuksen ja oppimisen merkitystä ja kehitetään Joensuun palveluja ja profiilia opiskelijaystävällisyys huomioiden. Tavoitteena on myös toteuttaa Lyseon lukion 150v juhlavuonna 2015 laaja, valtakunnallista mielenkiintoa herättävä Koulutus kannattaa teemavuosi. Samalla kehitetään yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Toimenpiteet 2014 2015-2017 Mittarit Opiskelijaystävällisyys huomioidaan kaupungin viestinnässä ja palveluiden kehittämisessä Lyseon lukion 150v juhlavuoden 2015 toteuttaminen Kehitetään opiskelija-asioiden yhteistyöryhmän toimintaa ja palveluja ryhmän linjausten mukaisesti Suunnittelu ja vuosikellon laadinta, hankerahoituksen hankkiminen Juhlavuoden tapahtumat toteutetaan 2015 Vuosikello ja toteutetut tapahtumat Tilaaja: tilaajajohtaja (sivistys) Tuottaja: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja, lyseon lukion rehtori Muut keskeiset toimijat: Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 4. Kehittämisen resursointi Hankerahoituksella palkataan osa-aikainen koordinaattori vuosina 2014 2015, muuten osana normaalitoimintaa. 14

6. Työikäisten palveluohjelman hankkeiden kuvaukset Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja houkuttelevat tapahtumat ovat kasvava osa kaupungin vetovoimaa 1. Nykytila Tapahtumia toteutetaan konsernihallinnon ja vapaa-aikakeskuksen myöntämien avustusten avulla sekä kaupungin omana toimintana eri palvelukeskuksissa. Tapahtumatoimijoille tukipalveluita tuottaa vapaaaikakeskuksen Tapahtumapalvelut-yksikkö. Kustannusvertailua verrokkikaupunkien kanssa ei ole tehty aikaisemmin. Tilastoituja tapahtumia oli 2 130 vuonna 2013. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Toteuttaa strategian päämäärää 3 Vetovoima Vapaa-aikapalvelut pidetään kilpailukykyisellä tasolla itäsuomalaisiin verrokkikaupunkeihin nähden. Joensuulaisen osaamisen kehittymistä tapahtumien ja musiikki/elokuvaklusterin tuottamisessa tuetaan. Tulevia kärkitapahtumia hyödynnetään vetovoiman kannalta (mm. ampumahiihdon maailmancup 2014, MMkisat 2015, Kuninkuusravit 2015) Areenan, musiikkiklusterin ja muun vapaa-aikasektorin tulevaisuutta tarkastellaan ennakkoluulottomasti ja yhteistyömahdollisuuksia hyödyntäen Toimenpiteet 2014 2015-2017 Mittarit Lupa.fi järjestelmää testataan Jatketaan toimenpiteitä. Tilastovertailu lupapalveluihin soveltuvaksi ja Tapahtumien Toteutetut Tapahtumajärjestäjän opasta kävijämäärät säilyvät tapahtumat kehitetään verkkoversiona. vähintään nykytasolla. Tapahtumien Laulurinteen toimintaedellytysten kävijämäärät kehittäminen tapahtumien järjestämispaikkana Tehdään tilastovertailu Kuopion, Lappeenrannan ja Jyväskylän vapaaaikapalveluihin nähden. Tapahtumien lukumäärää ja kävijämääriä seurataan kuukausittain osana tilausta. Ampumahiihdon maailman cup maaliskuussa 2014, elokuussa on Pohjoinen valo Rakennemuutosselvitykset Toteutetut kärkitapahtumat ja kävijämäärät Arvio medianäkyvyydestä 2015:Ampumahiihdon MM-kisat(100000), Ilosaarirock (55000), Kuninkuusravit 60 000, Farmari-messut(70 000) 2017: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, Jukolan viesti (40 000) Rakennemuutosselvitysten mukaiset toimenpiteet Tarkentuu Tilaaja: tilaajajohtaja (sivistys) Muut keskeiset toimijat: konsernihallinto Tuottaja: vapaa-aikajohtaja 4. Kehittämisen resursointi Hankkeessa ovat mukana vapaa-aikakeskuksen palvelualueet. Perusrahoitus TA2015,2016 ja TA2017 kautta. 15

Aikuispsykiatristen avopalvelujen toiminnan kehittäminen 1. Nykytila 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 7,4 7,5 15,0 3,7 3,8 1,4 1,4 2,0 2,0 2013 2015 2017 Yhteensä Aik.psyk. laitos PKSSK Asumispalvelut Jns Työtoiminta Jns Kotikuntoutus Jns Avopalvelut PKSSK Avopalvelut Jns 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa ja siten estää asiakkaiden valuminen raskaiden palveluiden piiriin. Integroida Joensuun aikuispsykiatrian avopalvelut PKSSK:n kanssa niin ettei ole päällekkäistä toimintaa, vaan selkeät porrastukset asiakkaan hoidossa koko hoitoketjun matkalla. Erikoissairaanhoitotasoinen palvelu kokonaisuudessaan PKSSK:lle ja kaupunki keskittyy kuntouttavaan perushoitoon ja ennaltaehkäisyyn? 2015: Yhteinen toimintasuunnitelma valmistellaan 2014-2015 2017: Organisointi toteutunut ja toiminta käynnistynyt. Toiminnan analysointi ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet Tilaaja: sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajohtaja Tuottaja: johtava ylilääkäri Muut keskeiset toimijat: PKSSK 16

Terveysasemien vastaanottotoiminnan kehittäminen 1. Nykytila Terveyshyödyn tuottamisella tavoitellaan väestön terveydentilan kohentumista ja vastaanottokäyntimäärien vähentymistä sekä resurssien oikeaa kohdentumista. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Joensuun kiireellisen vastaanoton asiakkaiden palveluja lisätään terveysasemilla, jolloin päivystyksen käyttöä vähenee. Asemien päiväpäivystystoimintaa on tehostettu hoitaja-lääkäri - työparitoiminnalla. Vastaanottotoimintaa tehostetaan enemmän hoitajapainotteiseksi. Henkilöresurssien sijoittelua terveysasemille toteutetaan suunnitelmakaudella eri ammattiryhmien toiveita ja suostumuksia kuunnellen, ennakkoluulottomasti terveyspalveluiden toimintatapaa muokaten. 2015-2017 Terveysasematoiminnan kehittäminen jatkuu suuremmilla muutoksilla ja poliittista linjanvetoa vaativilla toimenpiteillä syksyllä 2014, jonka jälkeen suunnitellut muutokset kyetään aikatauluttamaan. Muutokset ovat asiantuntijavalmistelussa. Tilaaja: sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajohtaja Tuottaja: johtava ylilääkäri 17

Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään 1. Nykytila Vapaa-aikakeskus tukee paikallista aktiivisuutta ja asukkaiden osallisuutta avustuksia myöntämällä: kulttuuriavustukset 121 500, nuorisoavustukset 93 000 liikunta-avustukset 180 000.Tilavuokrat ovat vapaa-aikakeskuksen menoista 31% (7,2 milj. ). Kulttuuritapahtumien alueellisesta jakautumisesta raportoidaan vuosikertomuksessa. Myös Leader rahoituksen kautta kaupunki osallistuu elinvoimaisen maaseudun kehittämiseen. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Toteuttaa strategian päämäärää 7 Tasapainoinen ja vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne. Paikallista aktiivisuutta ja kolmannen sektorin aloitteellisuutta tuetaan taajamien ja kylien omaleimaisuus huomioiden Koulujen ja vapaaaikasektorin yhteistyötä tiivistetään tilojen yhteiskäyttöä mahdollistamalla Kirjastojen kehitystä pienimuotoisten kulttuurikeskusten suuntaan jatketaan, monipalvelukeskusten toimeenpanoa tutkitaan ennakkoluulottomasti Jalkautetaan Joensuun taidelaitosten tarjontaa soveltuvin osin myös kyliin ja taajamiin Toimenpiteet 2014 2015-2017 Mittarit Vapaa-aikakeskuksen avustuksia Jatketaan toimenpiteitä Avustusten suunnataan tasapuolisesti koko kohdistuminen alueelle ja seurataan avustusten taajamiin ja kyliin jakaumaa. Järjestöjen osallisuuden lisäämistä nuorisopalveluiden toteuttamisessa selvitetään. Liikunnan lähipalvelut pidetään vähintään nykytasolla ja lähiliikuntasuunnitelmaa päivitetään toimintaympäristömuutosten mukaisesti paikallisia asukkaita osallistavasti. Valmistellaan Uimaharjun nuorisotilan (363m2) ja kirjaston (166m2) siirtyminen Uimaharjun koululle, tilan tarve 180m2 Tilan käyttö tehostuu 350m2:n verran. Osaa nuorisotiloista profiloida entistä enemmän asukastalon omaisiksi. Kulttuurityön ja kirjastojen yhteistyötä tiivistetään vuoden 2014 aikana yhteisellä tapahtumasuunnittelulla Kulttuurin virtaa hankkeen myötä selvitetään toimintamallia taidelaitosten tarjonnan jalkauttamiseksi kouluille, lisäksi hyödynnetään hankerahoitusta. Uimaharjun toimintojen käynnistyminen, mahdollisuuksien mukaan nuorisotiloja ja kirjastoja siirretään koulujen yhteyteen. 2015 selvitetään maaseutualueen tilojen toimivuus yhteistyössä varkon kanssa. Osallistutaan kaupungin yhteisen tilapolitiikan toteuttamiseen. Jatketaan yhteistyötä Jatketaan hyviksi todettuja toimintatapoja Tilojen käytön tehokkuus Kulttuuripalveluiden tapahtumatarjonnan jakautuminen palvelualueille Taidelaitosten osallistuminen suunnitteilla olevaan kulttuuripolkuun Tilaaja: tilaajajohtaja (sivistys) Tuottaja: vapaa-aikajohtaja Muut keskeiset toimijat: varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelukeskus 4. Kehittämisen resursointi Hankkeessa ovat mukana vapaa-aikakeskuksen palvelualueet. Perusrahoitus TA2015,2016 ja TA2017 kautta. 18

Asukkaiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen 1. Nykytila Asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen kuuluu kaupungin kaikkien keskuksen toimintaan. Strategian mukaan kaupunki kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen ja vastuunottoon ja tukee näitä tavoitteita edistäviä yhteisöllisiä ratkaisuja. Kansalaisten osallistumisen tavat ovat muuttumassa sosiaalisen median ja uudenlaisen kansalaisaktiivisuuden myötä. Kaupungin palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon tämä muuttuva toimintaympäristö. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Toteuttaa strategian päämäärää 9 Toimintatapojen ja tuotannon kehittäminen. Tavoitteena kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen ja vastuunottoon. Vahvistetaan asukkaiden osallisuutta eri toimenpiteillä Vapaaaikakeskuksessa asukkaat ja paikalliset toimijat otetaan mukaan palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen sekä tuottamiseen Toimenpiteet 2014 2015-2017 Mittarit Kaupungilla on useita kanavia vahvistaa MYR hyväksynyt KaKehankkeen, Kartoitus tehty kuntalaisten osallisuutta, kartoitetaan 2015-2017 olemassa olevat kanavat. käytössä vuosittain Käynnistetään kansalaislähtöisen 500 000 avustusrahaa. kaupunkikehittämisen hanke. Kirjaston uusia nettisivuja suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Nuorisopalvelut selvittää järjestöjen mahdollisuudet tuottaa palveluja kaupungille tai järjestää erilaista toimintaa nuorille nuorisotiloja hyödyntäen. Nuorisovaltuuston toimintaa pyritään hyödyntämään asiantuntijoina kaikessa palvelujen suunnittelussa. Kirjastotilojen remonteissa käytetään osallistavan suunnittelun menetelmiä. Mehtimäen alueen kehittäminen. Lähiliikuntaolosuhteet suunnitellaan osallistavalla menetelmällä. Lisäksi liikuntaolosuhteiden rakentamisessa ja ylläpidossa hyödynnetään kuntalaisten osallisuutta lisääviä malleja. Jatketaan toimintoja ja toteutetaan uusia ideoita. 2015:Käynnistetään museoiden asiakasraadit, Mehtimäen palvelutuotannon koordinoinnin suunnittelu ja käynnistäminen. Tavoitteena on, että vuosittain vähintään 500 asukasta osallistuu kehittämistoimintoihin. Osallistuneet asukkaat. Uuden asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto Huhtikuun aikana otetaan käyttöön uusi asiakaspalautejärjestelmä, jossa Tekninen keskus ja kaupunkirakenneyksikkö ovat pilottihallintokuntina Järjestelmä käytössä Uudistettu järjestelmä käytössä Palautteet kpl Tilaaja: tilaajajohtaja (sivistys) Muut keskeiset toimijat: Tuottaja: keskusten johtajat 4. Kehittämisen resursointi Hankkeessa ovat mukana kaikki keskukset. Perusrahoitus TA2015,2016 ja TA2017 kautta. 19

7. Ikääntyvien palveluohjelman hankkeiden kuvaukset Ikääntyvien osallisuus ja toimijuus: Hyvinvoinnin tukeminen kulttuurin ja liikunnan avulla 1. Nykytila Vapaa-aikakeskuksen kulttuuri- ja liikuntapalvelut tuottavat monenlaisia palveluita ikääntyneille, mutta tarkempaa selvitystä käytetyistä resursseista ei ole tehty. Lisäksi vapaa-ajan palveluita ikääntyneille tuottaa kansalaisopisto. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Ikääntyneiden osallisuus ja toimijuus Vahvistetaan kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saavutettavuutta Vanhusneuvoston osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseen turvataan Ikääntyneille suunnattujen kulttuuripalvelujen selvittäminen hankerahoituksella ja hankeselvityksen mukainen jatkototeutus Seniorikorttipalvelujen jatkon selvittäminen Ikääntyneille suunnattujen liikuntapalvelujen kehittäminen Selvitetään miten kansalaisopiston osaamista voitaisiin hyödyntää entistä paremmin tuottamalla ikääntyville suunnattuja kursseja Toimenpiteet 2014 2015-2017 Mittarit Kulttuurin virtaa -hankkeen selvitystyö toteutetaan. Selvityksen perusteella toteutetaan kulttuuripalveluiden saatavuutta parantavat toimenpiteet tulevina vuosina Uudet toimintamallit. Kokousten määrä Käynnistetty Kulttuurin virtaa - hanke, jossa selvitetään kulttuuripalveluiden käyttöä yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Seniorikorttipalvelun käyttäjätietojen kerääminen Ikääntyville suunnattujen liikunnan ohjattujen ryhmien kurssitarjonnan kohdentaminen. Ikääntyville suunnattujen ryhmien sisällön kehittäminen kohderyhmän tarpeita kuullen. Kulttuurin virtaa hankkeen toimintamallin toteuttaminen Seniorikorttien määrä Kurssien määrä: 2013: - 2015: 20 2017: 30 Toteutettu hanke Seniorikorttien määrä Ryhmien määrä Kurssien määrä: Tilaaja: tilaajajohtaja Tuottaja: hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Muut keskeiset toimijat: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja, kansalaisopiston rehtori 20

Asumisen ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla tuetaan esteettömyyttä ja kotona asumista 1. Nykytila Edistetään esteettömyyttä asuin- ja elinympäristöjen, palveluympäristöjen ja liikuntaympäristöjen rakentamisessa, peruskorjauksessa ja ylläpidossa. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Kaupungin ja kaupunkikonsernin yhtiöiden toteuttamat uudisrakennus- ja peruskorjauskohteet tehdään perusesteettömiksi. Kaupunkirakenneyksikkö tekee ruutukaava-alueella esteettömyystarkastelun vuosina 2014 2015. Erityisenä huomion kohteena on ikääntyvien henkilöiden liikkumisen edistäminen kotien ja lähipalvelujen välillä. Toimintatapaa laajennetaan muihin kaupunginosiin ja maaseutualueille hyödyntäen aiemmin laadittua liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Lisätään hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin tehostamalla tiedotusta valtion ja kaupungin hissiavustuksista asunto-osakkeiden omistajille. Hyödynnetään tiedottamisessa ja neuvonnassa valtakunnallista Hissi Esteetön Suomi 2017- hanketta ja Rantakylä - Utra asuinalueprojektia. Valtionavustuksen lisäksi kaupunki tukee hissien rakentamista. Lisätään tiedotusta taloyhtiöille liikuntaesteiden poistamisen valtion avustuksista. 3. Mittarit: Mittarit v. 2013 v. 2015 v. 2017 Hissikorjaukset Kohteet Hissit 3 taloa 9 hissiä 3 taloa 6 hissiä 6 taloa 12 hissiä Liikuntaesteiden poistot Kohteet 2 taloyhtiötä 3 taloyhtiötä 5 taloyhtiötä Kodin muutostyöt Kohteet Energiakorjaukset 18 kohdetta 6 pientaloa 16 kohdetta 6 pientaloa 14 kohdetta 6 pientaloa 4. Vastuut Tilaaja: tekninen johtaja Tuottaja: kaupunkirakenneyksikkö, hoito- ja hoivapalvelujen johtaja 21

Monituottajamallia hyödynnetään: palveluja tuottaa kaupunki, yritykset ja kolmas sektori 1. Nykytila Joensuun hoito- ja hoivapalveluissa noin kolmasosa palveluista ostetaan muilta tuottajilta. 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2015-2017 Yksityisellä palvelutuotannolla lisätään ikääntyvien valinnan mahdollisuutta Kaupunki koordinoi laajenevaa ikääntyvien palvelutuotantoverkostoa ja kokeilee erilaisia palvelujen tuottamistapoja: kolmannen sektorin mukaan ottaminen täydentämään ikääntyvien palveluja hyödynnetään opiskelijayhteistyötä eri oppilaitosten kanssa Palvelusetelin käyttöä lisätään kustannusvaikuttavasti: asiakkaille tarjotaan mahdollisuus hankkia määriteltyjä palveluja valitsemaltaan palveluntuottajalta palvelusetelin käyttöä laajennetaan palveluihin, joissa sillä on saatavissa suurimmat kustannushyödyt verrattuna kaupungin omaan toimintaan Mittari v. 2013 v. 2015 v. 2017 Palveluseteli kotihoito Hoitopaikat yksityinen Asiakkaat 300 440 570 Hoitopaikat 384 397 467 Tilaaja: sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajohtaja Tuottaja: hoito- ja hoivapalvelujen johtaja 22