SISÄLLYSLUETTELO SIIKAISTEN PÄIVÄKOT I PIKKU-SANTRA

SISÄLLYSLUETTELO SIIKAISTEN PÄIVÄKOT I PIKKU-SANTRA 1. PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. HENKILÖKUNNAN ARVOTAUSTA 3. VARHAISKASVAT UKSEN T OTEUTTAMINEN. LAPSEN T APA TOIMIA JA OPPIA 3.1 Oppiminen 3.2 Leikkiminen 3.3 Tutkiminen ja kokeilu 3.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 3.4.1 Musiikki 4. VARHAISKASVAT UKSEN SISÄLLÖT 4.1 0-1 vuotiaiden lasten toiminnan sisältöjä 4.2 2-3 vuotiaiden lasten toiminnan sisältöjä 4.3 4-5 vuotiaiden lasten toiminnan sisältöjä 5. ERITYISEN TUEN JÄRJEST ÄMINEN LAPSEL LE 6. ESIOPETUKSEN PER IAATTEET JA JÄRJEST ÄMINEN 6.1 Äidinkielen opetus esikoulussa 6.2 Matematiikka 7. YHTEISTYÖ KASVATUSKUMPPANUUS 7.1 Vanhemmat 7.2 Muita yhteistyötahoja SIIKAISTEN PÄIVÄKOT I PIKKU-SANTRA Siikaisissa aloit ti kunnan ensimmäinen päiväkoti toimintansa elokuussa 1990 kerrostaloon saneeratuilla tiloilla. 20-paikkainen päiväkoti sijaitsi kunnan keskustassa ja ehti toimia siellä reilut 15 vuotta. Viereisessä kerrostalossa sijaitsi 8-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti, joka puolestaan ehti toimia kerrostalokolmiossa reilut 10 vuotta. Helmikuussa 2006 molemmat ryhmät saivat siirtyä uusiin tiloihin myös keskustassa sijaitsevan vanhainkodin viereen. Uudessa kiinteistössä on omat tilat pienille ja isommille lapsille. Isompien ryhmään kuuluvat myös esikoululaiset. Piha-alueet leikkivälineineen ovat yhteisessä käytössä. Syksyllä 2006 päiväkodin pihan viereen ilmestyi kaksi LAPPSET kiipeily-

ja leikkitelinettä, joka uutena alueena tullaan aidalla liittämään nykyiseen pihaan. Siikaisten päiväkodissa on edelleen sama kasvatushenkilökunta, joka aloitti kesällä 1990. Ryhmäperhepäiväkodissa on myös ollut samat hoitajat reilut 10 vuotta. Tällä hetkellä koko kunnan päivähoito on keskitetty em. tiloihin. 1.PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS Siikaisten päivähoidon tavoitteena on tarjota laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tällä hetkellä varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkoti Pikku-Santrassa ja samassa yhteydessä olevassa ryhmäperhepäiväkodissa. Tavoitteenamme on järjestää mahdollisimman monipuolista toimintaa lapsille, huomioiden heidän kehitystasonsa sekä yksilölliset että yhteisölliset tarpeensa. Kiireisessä yhteiskunnassa hoitopaikka on monelle lapselle varakoti, jolloin kasvattajan vaikutus lapsen tasapainoiseen kehittymiseen on valtaisa. Siksi pidämmekin tärkeänä kasvatuksessa rakkauden ja rajojen antamista. Sen mahdollistaa ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen henkilökunta joka haluaa puhaltaa yhteen hiileen. Työkavereiden hyvät keskinäiset ihmissuhteet eivät voi olla vaikuttamatta myönteisesti lapsiin. 2. HENKILÖKUNNAN ARV OTAUSTA Haluamme antaa lapselle turvallisen kasvuympäristön, jossa hän omaksuisi terveen itsetunnon sekä oppisi suvaitsemaan ja huomioimaan toisia. Kasvatuksen pohjana toimivat kristilliset perusarvot, kuten rehellisyys, kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja vastuunottaminen. Korostamme myös hyviä käytöstapoja sekä terveitä elämänohjeita. Haluamme myös opettaa lapsia arvostamaan luontoa ja sen haavoittuvaisuutta. 3. VARHA ISKASVAT UKSEN T OTEUTTAMINEN. LAPSEN T APA TOIMIA JA OPPIA 3.1 Oppiminen Lapsen perustarpeet pitää olla kunnossa, jotta voidaan luoda edellytykset oppimiselle. Näitä ovat mm. huolenpito, turvallisuuden tunne ja hyväksytyksi kokeminen omana itsenään. Hyvät ihmissuhteet niin lapsiryhmään kuin aikuisiin tulee myös olla kunnossa.

Lapsi omaksuu asioita monin eri tavoin. Hän on aktiivinen tutkija ja havainnoija. Leikin ja mielikuvituksen avulla lapsi oivaltaa ja oppii uutta vertaistensa joukossa, pienemmiltä ja isommilta. Pysyvät kaveri- ja aikuissuhteet ovatkin tärkeitä tavoitteita. Uuden oppimansa asian lapsi liittää aiemmin oppimaansa ja kasvattaa näin omaa kokemusmaailmaansa. Samalla halu uuden oppimiseen lisääntyy. Itseluottamus kasvaa ja vahvistuu. 3.2 Leikkiminen Leikki on lapsen kehityksen ja oppimisen yksi kulmakivistä. Leikissä lapsi on aktiivinen tekijä ja kokija. Siinä käydään läpi tunteita, kokemuksia ja vuorovaikutustaitoja. Leikin avulla mielikuvitus rikastuu. Lapsen leikkiä tulee kunnioittaa ja antaa aikaa ja tilaa leikeille. Leikkejä havainnoimalla kasvattaja saa arvokasta tietoa lapsen kehitysvaiheista. Aikuisen tehtäväksi jää huolehtia siitä, että erilaisia leikkivälineitä on lasten saatavilla ja että ne ovat kunnossa. Niiden on myös vastattava lasten kehitystasoa. Samoin tilat eritellään toimiviksi kokonaisuuksiksi; kotileikki, pelihuone, puutyöverstas jne. Leikille pitää myös antaa mahdollisuus yksin tai eri kokoisissa ryhmissä. Leikki on lapsen tapa toimia ja oppia. Leikkitilanteet s yntyvät niin sisällä kuin ulkona. 3.3 Tutkiminen ja kokeilu Lapsi on luonnostaan utelias. Tutkimisessa luonnon merkitys korostuu eri vuodenaikoina. Retket metsiin ja lähialueille ovat ihanteellisia tutkimisvietin synnyttäjiä. Luonnossa lapsi voi ihmetellä, tehdä havaintoja ja olla vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän ympäristön kanssa. 3.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteen kokemiseen ja ilmaisuun on tavoitteena kokea tekemisen iloa. Lapsia rohkaistaan kannustamalla monipuoliseen itseilmaisuun. Myös valokuvausta ja mv- kuvien kehityksen saloihin paneudutaan esikoulussa. 3.4.1 Musiikki Lapsi nauttii musiikista, sen kuuntelusta, rytmistä, tuottaa sitä itse rytmisoittimin tai laulaen. Musiikki kuuluu päiväkodissa jokapäiväiseen

toimintaan. Aamuhetki koostuu useasta laulusta ja laululeikistä. Lepohetkellä lauletaan, muskarissa lauletaan. Kitara on mukava säestyssoitin, joka ei peitä lasten laulua, mutta tukee sitä rytmisesti. Syksyn -09 uutuutena on Kankaanpään musiikkiopiston järjestämä muskari siikaislaisille eskari-ikäisille. Toiminnasta tuli heti hyvin suosittu. Toivomme kovasti, että muskari jatkuu tulevinakin vuosina. 4. VARHA ISKASVAT UKSEN SISÄLLÖT 4.1 0-1 vuotiaiden lasten toiminnan sisältöjä Perushoitotilanteissa on hyvä harjaannuttaa kaikkia lapsen kehityksen osaalueita Kieli ja vuorovaikutus Kielen ja puhumaan oppimisen ehtona on VUOROVA IKUTUS. Lapselle puhutaan, nimetään asioita ja vastataan lapsen jokelteluun. Lapselle näytetään katselukirjoja ja lueskellaan yhdessä. Lapsen kanssa lorutellaan ja riimitellään. Kuvia käytetään vuorovaikutuksen tukena. Matematiikka Aikuinen perehdyttää lasta matematiikan alkeisiin esim. laskee varpaita, sormia jne. Lasten kanssa luokitellaan ja vertaillaan Leluja, esim. autot, nuket, eläimet omiin koreihin. Aikuinen käyttää avaruudellisia käsitteitä : edessä, takana, alla, päällä jne.) Ympäristökasvatus Tehdään pieniä retkiä lähiympäristöön, jolloin lapsi voi eri aistien kautta havainnoida ympäröivää maailmaa eri vuodenaikoina. Lapsella on saatavilla kuvia ja leluja tutuista eläimistä, joita leikin yhteydessä nimetään ja samalla tutustutaan niiden ääniin. Liikunta ja terveyskasvatus Lapselle luodaan mahdollisuudet kiivetä, kontata, ryömiä jne. Konttaaminen on tärkeä motorisen kehityksen vaihe; se kehittää käsien ja jalkojen yhteistoimintaa ja kehon keskiviivan ylitystä.

Lasta keinutellaan ikätasoon sopivassa keinussa. Lapsen saatavilla on erilaisia välineitä liikkumisen tueksi esim. palloja, kärryjä jne. Musiikin avulla lasta hyppyytellään ja annetaan lapsen kokea rytmi. Lapsi koittaa tässä vaiheessa tehdä jo itse kuperkeikan. 4.2 2-3 vuotiaiden lasten toiminnan sisältöjä Tässä kehityksen vaiheessa lapsi haluaa oppia asioita. Lapsi kyselee, vertailee, tuumii ja pohtii. Lapsi on hyvin itsekeskeinen ja haluaa tehdä kaiken itse. Vähitellen lapsi siirtyy yksin leikeistä yhdessä leikkimiseen. Kieli ja vuorovaikutus Lapselle luetaan kuvakirjoja ja kerrotaan tarinoita. Lapsi oppii lyhyitä loruja ja riimejä. Lapsi keksii myös itse tarinoita. Sanavarasto kasvaa ja aikuinen käyttää tietoisesti uusia käsitteitä. Lasta rohkaistaan puhumaan ja lasta kuunnellaan. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan. Matematiikka Luokitellaan esim. leluja, pieni/iso, eläin/kasvi jne. Vertaillaan kokoa, lukumääriä jne. Lukusanoja käytetään arjen toiminnoissa. Lasketaan lukualueella 1 5. Harjoitellaan jakamista: yksi sulle ja yksi mulle. Rakennellaan palikoilla, palapeleillä yms. Käsitteitä harjoitellaan leikin ohessa, esim. auto pöydän alle, nukke pöydän päälle. Pelataan helppoja pelejä esim. muistipelejä, domino, väri-ja muotopelejä. Tutustutaan aikakäsitteeseen : eilen, tänään ja huomenna. Ympäristökasvatus Tehdään retkiä metsään, missä liikkuminen epätasaisessa maastossa on motoriikalle hyväksi ja tutkitaan samalla aikuisen opastuksella luontoa. Tutustutaan ympäristöön eri aistien avulla. Maistellaan marjoja, haistellaan luonnon tuoksuja, kuunnellaan luonnon ääniä, tunnustellaan ja koetaan luonto eri vuodenaikoina. Opetetaan samalla myös luonnon suojelua esim. ei roskata ja vahingoiteta luontoa. Liikunta ja terveyskasvatus

Lapselle annetaan mahdollisuus monipuoliseen vapaaseen ja myös ohjattuun liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Viereinen liikuntahalli käytettävissä 1-2 krt./vko. Annetaan mahdollisuus myös voiman käyttöön ja rajuihinkin leikkeihin. Harjoitellaan liikkumistaitoja: juostessa suunnan nopea vaihtaminen, varpailla kävely, yhdellä jalalla hyppelyä, kiipeämistä, pujottelua jne. Käytetään myös liikuntavälineitä esim. pallon potkimista/kiinni ottamista, hernepusseja jne. Harjoitellaan rentoutumista. Leikitään kehon hahmotusta ja vahvistumista tukevia leikkejä. Opetellaan henkilökohtaiseen hygieniaan, käsien pesemiseen, nenän niistämiseen. Uskonto-opetus ja etiikka Opetellaan hyviä tapoja, kuten anteeksi pyytämistä, kiittämistä jne. Vietetään kalenterivuoden juhlia ja kerrotaan niihin liittyvistä asioista Esim. joulu ja Jeesuksen syntymä. Kirkon nuoriso-ohjaaja käy pitämässä säännöllisesti ns. pikkupyhiksiä. Pk:n aloitteesta Siikaisissa on kouluunmenevien siunaus toimitettu jo alusta alkaen. 4.3 4-5 vuotiaiden lasten toiminnan sisältöjä Kieli ja vuorovaikutus 5- vuotias puhuu jo selkeästi lauseita ja sanavarasto karttuu. Käyttäytymisen kielellinen säätely kehittyy. Lapselle luetaan kuvakirjoja ja kirjoja. Tutustutaan erilaisiin kirjoihin, tietokirjat jne. Luetaan loruja, riimejä, arvoituksia, loppusointuja yms. Kirjoitetaan muistiin myös lasten itse keksimiä satuja. Harjoitellaan kuullun ymmärtämistä kuten ohjeiden noudattamista, kuvan ja kerrotun vihjeen yhteen sovittamista. Tutustutaan kirjoitettuun kieleen esim. nimilappu vaatteissa, leluissa jne. Harjoitellaan oman nimen kirjoittamista. Kirjoitetaan mallin mukaan. Matematiikka Harjoitetaan matematiikkaa arjen tilanteissa. Lasketaan lasten lukumäärä, katsotaan monesko päivä ja kuukausi on jne. Harjoitellaan lukualueella 1-10 numeron vastaavuutta määrään. Pelataan eri noppapelejä, joissa etenemistä ym. lasketaan.

Pelataan myös eri korttipelejä esim. UNO, SKIBBO, joissa Tunnistettava numeroita ja värejä. Jälkimmäisessä myös lukujen järjestystä 1-12. Vahvistetaan peruskäsitteitä: suuri/pieni, kevyt/painava, vähän/paljon, korkea/matala jne. Tutustutaan geometrisiin muotoihin: ympyrä, neliö, kolmio jne. Vertaillaan esim. yhtäläisyyksiä kahdesta eri kuvasta, esineestä. Lasketaan erilaisissa leikeissä ja harjoitellaan järjestykseen laittamista. Vahvistetaan aikakäsitteen osaamista: eilen, tänään ja huomenna. Tutustutaan kolmiulotteiseen rakenteluun erilaisilla rakentelupalikoilla. Ympäristökasvatus Tutustutaan ympäristöön ja tehdään havaintoja yleisimmistä puu- ja kasvilajeista sekä mahd. eläimistä. Huomioidaan eri vuodenaikoihin liittyvät muutokset. Rakennellaan majoja luontoa kunnioittaen. Kasvatetaan omia taimia ja pohditaan kasvamisen ihmettä. Tutustutaan kierrätykseen ja syvennetään luonnonsuojelun käsitettä Liikunta ja terveyskasvatus Vahvistetaan karkeamotorisia taitoja : kävely, juoksu, kiipeily, roikunta, tasapainoilu,pituushyppy, hiihto, luistelu jne. Otetaan liikuntaleikkejä isommissa ryhmissä esim. sähly, jalkapallo,jääkiekko, hippaleikit jne. Käytetään eri liikuntavälineitä,kuten palloja, renkaita,mailoja,trampoliinia jne. Vahvistetaan oman kehon hallintaa : tietyn kehon osan hallintaa, Rentoutusta, liikkeen pysäyttämistä, kehon keskiviivan ylittämistä jne. Terveyskasvatuksessa käsitellään mm. hampaiden hoitamista, käsihygieniaa ja henkilökohtaista hygieniaa. Ruokailussa harjoitellaan veitsen ja haarukan käyttöä sekä opetellaan maistamaan kaikkia ruokia. Liikennekasvatuksessa tutustutaan lapsia koskeviin liikennemerkkeihin. Uskonto-opetus ja etiikka Jatketaan hyvien tapojen opettelua. Opetellaan toisesta huolehtimista ja erilaisuuden hyväksymistä. Tutustutaan kristillisten juhlien kertomuksiin, esim. joulukirkko ja pääsiäisvaellus. Paikallisen seurakunnan työntekijä käy pitämässä pyhäkoulua joka toinen viikko. Katsellaan raamatun kertomuksia videolta.

5.0 ERITYISEN TUEN JÄRJEST ÄMINEN LAPSEL LE Päiväkodissa toimii PÄIVÄHOIDON TUKIRYHMÄ, joka pääsääntöisesti kokoontuu kerran syksyllä ja kerran keväällä. Työryhmään kuuluu lastenneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja päiväkodista kyseessä olevan lapsen ryhmässä toimiva työntekijä. Kevään kokoontumisessa päähuomio on esikouluikäisissä lapsissa, jolloin mukana ovat myös koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja mahdollisesti myös koulun erityisopettaja. Ryhmän toiminta on ennaltaehkäisevää ja lasten kasvatusta tukevaa. Ryhmässä käsitellään tavallisimpia lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia, esim. puheeseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin taitoihin tai oppimiseen liittyviä pulmia. Huoltajalla on mahdollisuus osallistua tukiryhmään keskusteltaessa heidän omasta lapsestaan. Päiväkodissa käy koulun erityisopettaja kerran viikossa ( 1 t.) antamassa konsultaatiota ja opastusta mm. puheen kehityksen ongelmiin. Päivähoidossa pyritään laatimaan kuntoutussuunnitelma pääsääntöisesti niille lapsille, joilla on tutkivalta taholta lausunto. Kuntoutussuunnitelman tarkoituksena on mahdollisimman tarkasti määritellä lapsen erityistuen tarpeet kehityksen eri osa-alueilla. Samalla kartoitetaan myös eri osaamisalueita ja koitetaan niitä vahvistamalla saada lapsen myönteistä minäkuvaa lisättyä. 6. ESIOPETUKSEN PER IAATTEET JA JÄRJEST ÄMINEN Siikaisten kunnassa 6-vuotiaiden esiopetus järjestetään pk. Pikku-Santrassa sekä yhdellä kyläkoululla luokkaopetuksen yhteydessä. Esikoulua pidetään n. 4-5 tuntia/pv ( yhteensä n. 700 tuntia toimintakaudessa) ja se on ilmaista. Esikoululaisille järjestetään viikossa 4-5 omaa esikoulutuokiota, jolloin harjaannutetaan lapsen kielellisiä ja matemaattisia tietoja ja taitoja. Tärkeänä tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa. Muita esiopetuksen sisältöalueita ovat liikunta ja terveys, luonto- ja ympäristökasvatus, taidekasvatus, uskontoopetus ja etiikka sekä sosiaaliset taidot. Eri sisältöalueita ei käsitellä eikä opetella irrallisina, vaan sisällöt muokataan ja yhdistellään opetuskokonaisuuksiksi. Näihin tuokioihin osallistuvat myös muut päiväkodin hoitolapset. Esiopetuksen opetussuunnitelman lähtökohtana on lapsikeskeinen näkemys. Tärkeää on lapsen yksilöllisyyden huomioonottaminen. Parhaiten lapsi oppii

leikkimällä, tutkimalla ja itse kokeilemalla. Toiminnassa pitää olla mukana tekemisen iloa sekä elämänläheisyyttä. Ja kaiken tämän tulisi tapahtua yhteistyössä kotien kanssa. Vanhempien luvalla yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kanssa. Esim. tulevalle koulun opettajalle olemme luvan saatuamme voineet etukäteen kertoa lapsen esikouluvuodesta. Näin opettaja saa kallisarvoista tietoa lapsen taidoista, jolloin hän voi heti syksyllä jatkaa lapsen oppimisprosessia. Toimintakauden jälkeen kaikki eskarilaiset saavat osallistumistodistuksen muistoksi kuluneesta esikouluvuodesta. 6.1.ÄIDINKIELEN OPETUS ESIKOULUSSA Tavoitteena on kehittää lapsen kielellisiä valmiuksia niin, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, runoja ja loruja, jolloin automaattisesti lapsen kiinnostus herää kirjoitettua materiaalia kohtaan. Samalla kielen tiedostaminen vahvistuu, kuuntelu- ja keskittymistaito kehittyvät sekä sana- ja käsitevarasto laajenevat. Esiopetuksessa ei opeteta lukemaan, vaan kirjaimiin tutustutaan erilaisten aistiharjoitusten sekä leikin avulla. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että avoimessa oppimisympäristössä lasta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan sekä vastataan kysymyksiin. Kirjoitetun kielen kulttuuriympäristössä teksti herättää lapsen uteliaisuuden. Ja ikään kuin huomaamatta lapsi saattaa oppia lukemaan ja kirjoittamaan ennen koulun alkua. Äidinkielen opetuksessa käytämme taitojen harjaannuttamiseen apuna erilaisia tehtävämonisteita ja/tai tehtäväkirjaa. Kirja auttaa etenemään opittavissa asioissa loogisessa järjestyksessä. Tehtävien tekeminen on lapsille usein miten mieluista ja odotettua. Sillä heidän mielestään vain se on oikeaa koulunkäyntiä. 6.2 MATEMATIIKKA Tavoitteena on herättää mielenkiinto matematiikkaa kohtaan. Tunne on tärkeä matematiikan opiskelussa: kielteinen tunne estää oppimista ja myönteinen tunne puolestaan kannustaa yrittämiseen.

Leikki on olennainen osa lapsen maailmaa. Leikillä on myös tärkeä osa matematiikan oppimisessa ja opetuksessa. Leikki on hauskaa ja se motivoi. Pelissä on jännitystä ja siitä seuraa onnistumisen kokemuksia itse kullekin vuorollaan. Lapsi muistaa ne asiat, jotka ovat elämyksellisesti koettuja. Erilaiset pelit ja askartelu siis edesauttavat matematiikan opiskelussa. Matematiikassa teemme esiopetuksen Laskutaito kirjaa ja sen rinnalla kotivihkoa kyseiseen kirjaan liittyen. Kotivihossa tulee samat asiat toistamiseen hieman lyhyempinä tehtävinä. Matematiikassa lähdemme liikkeelle hahmotuksesta ja luokittelusta. Seuraavaksi käsittelemme muotoja. Kolmantena jaksona tulee luvut 0 5. Seuraavaksi siirrytään vertailun ja mittaamisen maailmaan, mikä on suurin, pisin, painavin, kevein jne.samalla tulee esille yksi-yhteen vastaavuus. Numeroiden oppimisen myötä jatketaan helpoilla yhteen ja vähennyslaskuilla yleensä vasta kevätlukukaudella. Seuraavaksi jatketaan lukualueella 6 12. Keväällä tutustumme vielä kellonaikoihin ja aika- käsitteeseen. Myös jonkin verran rahan käyttöön liittyviä asioita otamme tarkastelun kohteeksi. Myös 10 järjestelmä on kulmakivenä matematiikan opetuksessa ja sitä on syytä sopivasti ottaa esille. 7. YHTEISTYÖ KASVATUSKUMPPANUUS 7.1 Vanhemmat Lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen tukemisessa vanhemmat ja kasvatushenkilöstö ovat yhteistyökumppaneita. Vanhemmilla on paljon tärkeää pohjatietoa omista lapsistaan. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla ja me tuemme heitä tässä tärkeässä tehtävässä. Yhteistyön perustana on rehellisyys ja molemminpuolinen luottamus. Yhteistyön menetelmiä ovat tapaamiset, perhekohtaiset keskustelut, vanhempainillat ja kirjalliset tiedotteet mm. reissuvihko ja ilmoitustaulu. 7.2 Muita yhteistyötahoja Yhteistyötä tehdään ala-asteen kanssa. Koulun erityisopettaja käy n. kerran viikossa tapaamassa esikoululaisia. Myös ylä-asteen kotitalousluokan

oppilaat pyytävät keväisin esikoululaisia järjestämälleen lastenkutsuille. ( suurin osa oppilaista entisiä esikoululaisia). Seurakunnan nuorisotyöntekijä käy kaksi kertaa kuukaudessa pitämässä pyhäkoulua koko porukalle. Yhteistyötä tehdään myös neuvolan ( vanhemmilta lupa) ja perheneuvolan kanssa tarvittaessa. Myös psykologin palveluja on saatavilla.