Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori



Samankaltaiset tiedostot
Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Luonto liikuttamaan -hanke

AJANKOHTAISIA ASIOITA LUONNOSTA TUOTEKEHITYKSEEN JA MARKKINOINTIIN

Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille

Luonto liikuttamaan -hanke

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Luonto liikuttamaan - Kokemuksia ja kumppanuutta. Kati Vähäsarja, LitM, väitöskirjatutkija Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 7.4.

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Luonto lisää liikettä

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Metsamielimenetelma Metsämieli

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Hyvinvointi ja liikkuminen

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Yksi elämä -terveystalkoot

Metsien monikäytön arvottaminen

Ideoita liikuntaneuvontaan

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Elintavat. TE4 abikurssi

Luonto lisää liikettä. Kati Vähäsarja Metsähallitus

Luonnossa MieliHyväksi

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Luonnon hyvinvointivaikutuksista uusia palveluja. Viljo Kuuluvainen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Polku luontoon. Liikuttava luonto, luontoliikunnan suunnittelutyökalu. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava

LUONTO LISÄÄ LIIKETTÄ

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Transkriptio:

Metsien hyvinvointivaikutuksista Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori

Hyvinvointia metsästä Fyysistä Psyykkistä Sosiaalista Taloudellista Esityksen lähteet: Viljo Kuuluvainen/Metsähallitus, Metsähallituksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimukset, Liikettä ja hyvinvointia luonnosta -seminaari Oulussa keväällä 2014 2

Haasteet ¾ suomalaisista aikuisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän Miehistä 2/3 ja naisista noin puolet on ylipainoisia tai lihavia Ylipainoisten nuorten määrä kolminkertaistunut 1970-luvulta Liikunnan määrä romahtaa peruskoulun jälkeen Nuorista ¾ liikkuu alle 1 h päivässä Työikäiset viettävät 76 % valveillaoloajastaan istuen Sokeriaineenvaihdunnan häiriö 42 %:lla miehistä, 33 %:lla naisista (45-74 v) n. 10 % Suomen väestöstä sairastaa diabetesta Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen uhkana kansanterveydelle Mielenterveysongelmat yleisin työkyvyttömyyden syy 3

Lähtökohdat lapsuudessa Ei ole itsestään selvää, että ulkoilman merkitystä ymmärretään tai hyödynnetään. On niin paljon vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Luonnollinen metsäympäristö asuinympäristössä - lapset osaavat käyttää sitä hyväksi, mutta usein luonto rakennetaan kaupungeissa tyhjiin. Jos lapset eivät pysty muodostamaan omaa suhdetta luontoon, kaikki tieto luonnosta jää vieraaksi (myös ilmastonlämpeneminen jne.)jos vanhemmat eivät esittele luontoa, jonkun on se tehtävä! Esim. monet Ruotsin ja Norjan esikoulut ovat onnistuneet tässä, antavat mahdollisuuksia luontosuhteen rakentumiseen 4

Lähtökohdat lapsuudessa Lapset ja luonto: kaikki yksityiskohdat, kivet, ruohot jne., voivat luoda lapselle henkilökohtaisia kokemuksia. Valmiit polut jne. antavat etäisen maisemakuvan lapselle, luonto pitää kokea kaikilla aisteilla; iho, tuoksut, näkeminen jne. Isä, puut puhuvat minulle ja vastaavat kysymyksiini Marjastus-sienestystradition vaaliminen: vanhimmat käyttäneet kaikkein eniten aikaa liikkumiseen tästä syystä (marjastus, sienestys), nuorilta perinne katkeaa. Pitäisi ottaa kouluopetukseen mukaan!!! 5

Fyysiset terveysvaikutukset (1/2) Vahva tieteellinen näyttö Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys Tuki- ja liikuntaelimistön terveys Unen laatu ja mieliala Painonhallinta ja tyypin 2 diabetes

Fyysiset terveysvaikutukset (2/2) Luontoliikunta koetaan vähemmän rasittavana Suurempi intensiteetti Nautittavampaa Motivoi liikkumaan uudestaan Liikehallinta ja lihaksisto kehittyvät Luonnossa oleminen alentaa verenpainetta, sykettä ja stressihormonin määrä Vahvistaa vastustuskykyä ja voi suojata allergioilta 7

Psyykkiset terveysvaikutukset Jo lyhyellä oleskelulla myönteinen vaikutus - Mielialaan - Itsetuntoon - Itsetuntemukseen - Keskittymiskykyyn - Stressiin Luontokuvien ja -äänien tarkkailu vähentää kipua ja voi nopeuttaa paranemista sairauksista Vihreässä elinympäristössä asuvat kokevat olevansa terveitä

Sosiaaliset terveysvaikutukset Yhteisöllisyyden tunne vahvistuu ja yksinäisyyden tunteet vähenevät Luottamus ja valmius ottaa kontaktia muihin ihmisiin kasvavat Sosiaalinen toiminta ja vuorovaikutus vahvistuvat Toisaalta tarjoaa mahdollisuuden omien ajatusten kuulemiseen 9

Hyvinvointitiedon merkitys, miten hyödynnetään? Yksilö Yritys/Järjestö Luonnon terveysvaikutukset Yhteiskunta

Yksilön näkökulma Tieteellisesti todistetut hyödyt - Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen kasvava trendi Vaikuttaako kuitenkaan käyttäytymiseen? Vrt. liikunnan yleiset terveyshyödyt Toisaalta luonnossa liikkumista ei mielletä liikunnaksi Nautinto ja sosiaalisuus motivoi ulkoilemaan Vaikutus yksilökohtainen Miten tuoda esille innostavaan sävyyn? Green exercise - the wonder drug!

Yrityksen näkökulma Tuodaan vaikutuksia enemmän esille palveluissa Erityinen merkitys myynnin tukena, perusteluna Esim. tutkimustietoon perustuvat pitkäjänteiset työhyvinvointipalvelut Miksi käyttää rahaa luontoliikuntapalveluihin? Luo luontopalveluyrityksille uusia markkinoita terveyden edistämisen palvelutuottajina: palvelut julkiselle sektorille ja kuluttajille Monet yritysjohtajat ovat hankkineet metsäpalstoja, jotta pääsevät hakkaamaan puuta palvelumahdollisuus Tulevaisuudessa voidaan olla valmiita maksamaan luonnosta ja hiljaisuudesta kännykällä etsitään reitti, joka on hiljaisin? Luonnosta moniaistinen palvelukokemus - ei hyödynnetty Suomessa tai maailmassakaan vielä! Fyysinen mutta myös virtuaalimaailma, teknologia, mittaaminen, uudet ratkaisut, tehdään näkyväksi, miten hyvinvointi syntyy

Yhteiskunnallinen näkökulma Tieto toimii perusteluna Viheralueiden ja reittien hoidon, olemassaolon ja laajentamisen puolesta Kytkettäessä luontoliikuntaa entistä tiiviimmin terveyden edistämiseen Yleisesti resurssien jakamisessa ja päätöksenteossa Vastataan yhteiskunnan terveyshaasteisiin Fyysiset ja psyykkiset

Metsähallituksen luontopalvelut Terveyttä kansallispuistoista -teemaohjelma Healthy Parks Healthy People Finland Tavoite pitkällä aikavälillä: Kansanterveyden koheneminen Aktiivisen luontosuhteen, aitojen luontokokemusten, ja monipuolisen luontoliikunnan avulla 14

Metsähallituksen alueiden terveysvaikutukset (2014) Vierailun terveysvaikutusten rahallinen arvo 208 (puistoissa käyneiden omat arviot), mediaani 100 Henkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi paranee Keskimäärin 15 km kävelyä Pidempi retki -> enemmän hyvinvointia Kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2013 vierailleiden henkilöiden kokemien terveysvaikutusten itsemääritellyksi rahalliseksi arvoksi laskettiin selvityksessä yhteensä 226 miljoonaa euroa. 15

Minun metsäni hyvinvointivaikutukset rahassa Lenkkeily metsässä koiran kanssa (2 x pv), arvo noin 35 000 (MH:n tutkimuksen mediaanin, 100, mukaan) Tulevan työpäivän haasteet tuntuvat lenkin jälkeen hallittavilta Työpäivän jälkeen palautuu nopeasti ja jaksaa illalla vielä tehdä töitä/harrastaa ym. Eri vuodenaikoina metsän hyödyntäminen erilaisissa liikuntaharrastuksissa: patikointi, polkujuoksu, hiihto Hyvä kunto, iloa ja hyvää mieltä, ei sairauksia Sienestys eri tarkoituksiin: ruoaksi, lankojen värjäämiseen, (kuivatut syötävät sienet 22 /50 g, kuivatut värisienet 8,50 /50 g), säästö 560 Marjastus: keskimäärin 40 kg erilaisia metsämarjoja vuodessa, (marjat keskimäärin 6 kg), säästö 240 /v Luontokuvaus, kuvien käyttö erilaisissa kuvituksissa, säästö 1 500 Lämpöä omasta metsästä, polttopuut, säästö n. 500 YHTEENSÄ 37 800 16