Biologinen rehunsäilöntä



Samankaltaiset tiedostot
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Biotal Iso-Britanniassa

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Säilöntähaasteiden hallinta

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Erilaiset säilöntäaineet

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Säilönnän uudet haasteet

Säilörehun ruokintahävikit

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Maxammon ruokintateknologia

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kaura lehmien ruokinnassa

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Sari Kajava, Annu Palmio

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Tankki täyteen kiitos!

Vasikoiden väkirehuruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Hyödyllinen puna-apila

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Eri säilöntäaineiden vaikutus hernevehnä- ja härkäpapuvehnäkokoviljasäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Kaikki meni eikä piisannutkaan

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Maississa mahdollisuus

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Aperehuruokinnan periaatteet

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Säilörehun säilöntäaineiden vertailu

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten


III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Transkriptio:

Biologinen rehunsäilöntä

Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja ja kemistejä Oma tehdas

Rehunsäilöntäaineet vaikuttavat: Säilymiseen Kuiva-ainehävikkiin Ravintoainetasoon Puristenesteen määrään Rehun sulavuuteen Syöntiin Maito- ja lihatuotokseen

Miksi biologinen rehunsäilöntäaine? Ei säilöntäainetta Happo Biologinen aine Ei suoraa kustannusta Syövyttävää Kontrolloitu käyminen Runsas kuiva-aineen hävikki Runsas ravintoaineiden hävikki Ei vakuutusta Ei vaikutusta rehun sulavuuteen Ei paranna syöntiä Ei vähennä puristenesteen määrää Kallista Vähentää kuiva-aineen hävikkiä Parantaa syöntiä Vähentää puristenesteen määrää Säilöö ravintoaineet Parantaa rehun sulavuutta

Rehun säilönnän vaiheet 1. Hengitysvaihe - kestää muutamia tunteja - happi kulutetaan loppuun - ph pysyy ylhäällä(5.0 6.0) 2. Käymisvaihe - alkaa siilon muuttuessa anaerobiseksi - muodostuu pääasiassa maitohappoa - ph laskee 3. Vakaa säilyminen - rehussa tapahtuu vain vähän muutoksia - bakteerien kokonaismäärä laskee - klostridien ja enetrobakteerien määrä hallinnassa Säilöntäaineet vaikuttavat näihin vaiheisiin 4. Ruokintavaihe - rehu altistuu ilmalle - ravintoaineiden hävikki - kuiva-ainehävikki

REHUN KUIVA-AINE> 30 % Kuivalle rehulle tyypillinen mikrobiologinen riski - hiiva, homeet ja aerobiset bakteerit (bacillus, etikkahappobakteerit, listeria) - ph:n ei tarvitse olla yhtä alhainen kuin kosteassa rehussa Haasteet käymisprosessissa (aerobinen pilaantuminen) - hiivat voivat käyttää sokereita ja käymisprosessissa muodostunutta maitohapoa, mikä nostaa rehun ph:ta ja lämpötilaa - lämpötilan/ph:n nousu = lisääntynyt biologinen aktiivisuus = kuormitus = ravintoaineiden hävikki Ruokinnalliset ongelmat - heikentynyt maittavuus - lisääntynyt kuiva-aineen ja energian hävikki

Hiven Cool-It Laatutuote korkean kuiva-aineen nurmisäilörehulle (30 %+) Tarkoin valitut bakteerit: L. buchneri P. acidilacti Räätälöity entsyymipaketti Erinomainen säilyvyys, hitaampi jälkilämpeneminen ja korkeampi tuotos

Sokerit Bakteerit käyttävät sokereita ravintoaineinaan muodostaessaan maitohappoa L. buchnerin toimintamekanismi Maitohappo Etikka- happo Maitohappo Osa maitohaposta muokataan etikkahapoksi ja propyleeniglykoliksi L. buchneri:n vaikutuksesta 1,2 Propanedioli (Monopropyleeniglykoli) Neljän lopputuotteen yhdistelmä torjuu tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua Propyleeniglykolista muokataan edelleen propionihappoa ja 1-propanolia Propionihappo 1- Propanoli

Aerobinen stabiilius: L. collinoides ja L. buchneri Lämpötilan nousu Aerobinen stabiilius siilon avaamisen jälkeen = tuntia, kunnes lämpötila on noussut 2 o C ympäristön lämpötilaa korkeammaksi Aerobinen stabiilius, tuntia 300 250 200 150 100 50 0 Vertailu Käsitelty

Aerobinen stabiilius: L. collinoides ja L. buchneri Aerobinen hävikki Aerobinen hävikki (% kuiva-aineesta) 7 päivää siilon avaamisen jälkeen Aerobinen hävikki, % 14 12 10 8 6 4 2 0 Vertailu Control Käsitelty Treated

REHUN KUIVA-AINE<30 % Vaatii säilyäkseen nopean ja voimakkaan ph:n laskun Haitalliset bakteerit herkkiä ph:n laskulle (<5.0) - klostridit/enterobakteerit/anaerobit Virhekäymisen riski - maitohaposta ja sokereista muodostuu voihappoa - sokeria kuluu etikkahapoksi - aminohappoja hajoaa ammoniakiksi - ph nousee ja pilaantuminen alkaa Ruokinnalliset ongelmat - ravintoaineiden hävikki (voihappo) - virhekäymistuotteet vähentävät maittavuutta - tuotoksen lasku

Kostean Kostean rehun rehun pilaantumisen noidankehä Matala kuiva-aine Korkea tuhkapitoisuus Klostridibakteerit Pilaantuminen Valkuaisen hajoaminen Korkea ammoniakkipitoisuus Korkea ph

Käymisprosessin vaiheet Suhteellinen taso 1 Lag Phase 2 Fermentation Phase 14 O2 ph Lactic Acid Bacteria Time (Days) Happi Maitohappobakteerit Aika (päivää)

Hiven Super Wet Laatutuote matalan kuiva-aineen nurmisäilörehulle (ka 18-26 %) Tarkoin valittu seos vahvoja homofermentatiivisia bakteereita, jotka kasvavat eri ph-tasoilla Erittäin tehokas entsyymipaketti Nopea ph:n lasku, hyvä säilyvyys, korkea tuotos ph 6.5 ph 5.5 P. pentosacceus ph 6.0 P. acidilactici L. plantarum ph 4.8 ph 4.5 ph 4.0

Hiven Super Wet Hapon tuotanto AIV 2 5 l/tonni sisältää 4 mg happoa/g rehua Super Wet Ohjeen mukaisella käyttömäärällä 200 000 maitohappoa tuottavaa bakteeria/g rehua, jotka tuottavat 17 mg happoa/g rehua

Hiven Ferm-It Laatutuote matalan kuiva-aineen nurmisäilörehulle (20-34 % +) Tarkoin valittu seos hetero/homofermentatiivisia bakteereita, jotka kasvavat eri ph-tasoilla: L. plantarum P. acidilacti L. buchneri L. collinoides Erittäin tehokas entsyymipaketti Nopea ph:n lasku, hyvä säilyvyys, korkea tuotos

Aerobinen stabiilius Aerobista stabiiliutta parantavat bakteerit on lisätty, jotta rehu säilyy kuiva-aineen ollessa korkeampi kuin 30 % L. collinoides toimii käymisprosessin alkuvaiheessa L. buchneri toimii käymisprosessin myöhemmässä vaiheessa (>30 päivää) ja muodostaa lopputuotteita, jotka turvaavat pidemmän aikavälin aerobisen stabiiliuden

Entsyymit hajottavat monimutkaisia rakenteellisia hiilihydraatteja, kuten hemiselluloosaa, yksinkertaisemmiksi sokereiksi parantaen rehun sulavuutta. Valmisteisiin on lisätty vahva entsyymipakettu ja myös lisätyt bakteerit tuottavat entsyymejä. Hemiselluloosan hajotessa selluloosakuidut aukenevat mahdollistaen pötsimikrobeille isomman toimintapinta-alan. Tuloksena on parempi kuidun hyväksikäyttö.

+/- 50 % heruvista lehmistä sairastuu piilevään ketoosiin. Tämä on seurausta energian saannin epätasapainosta ja rasvan kertymisestä maksaan. Oireita ovat: matala syönti, painon menetys ja matala tuotos. Propyleeniglykoli on energianlähde, joka vähentää tätä ongelmaa tuottamalla glukoosia ja stimuloimalla insuliinin tuotantoa. Lactobacillus buchneri muodostaa rehuun propyleeniglykolia. Propyleeniglykoli (% KA) Propylen glycol (%DM) 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Vertailu L. buchneri Propyleeniglykoli määrä rehussa (kuiva-aine 36 52 %) (Broderick et al 2001). 1 kg KA säilörehua = 7,5 g propyleeniglykolia. Jos lehmä syö rehua 15 kg ka/pv, saa se rehusta propyleeniglykolia 112 g/pv. 2006, University Delaware, Alfalfa microsilos

Artturi-analyysin tulkinta L. Buchnerin tuomat erityispiirteet ph Haihtuvat rasvahapot L. Buchneri hajottaa osan maitohaposta etikka- ja propionihapoksi. Nämä ovat heikompia happoja kuin maito- ja muurahaishappo. Heikon ja vahvan hapon yhteisvaikutus mikrobien kasvun estoon on kuitenkin parempi kuin pelkästään vahvan tai heikon hapon vaikutus. Siksi ph voi olla hieman korkeampi, mutta rehu on silti hyvin säilyvää ja erityisesti jälkilämpeneminen on hitaampaa. Käytettäessä biologisia säilöntäaineita ph:n lasku perustuu käymiseen. Säilörehun käymisten aikana rehussa olevat mikrobit pilkkovat valkuaisaineita. Näiden hajoamistapahtumien pääasiallinen lopputuote on ammoniakki. Artturi-analyysin tavoitearvo on alle 7 %/kok. N. Maissa, joissa käytetään pääasiallisesti biologisia säilöntäaineita, tavoitearvo on alle 10-12 %/kok. N. Haihtuviin rasvahappoihin kuuluvat etikkahappo, propionihappo ja voihappo. L. Buchneria sisältäviä säilöntäaineita käytettäessä rehuun muodostuu etikkaja propionihappoa sekä propanolia ja propyleeniglykolia estämänään hiivojen ja homeiden kasvua. Siksi korkeampi haihtuvien rasvahappojen määrä ei välttämättä ole merkki virhekäymisestä. Sokeri Maitohappobakteerien kasvaminen kuluttaa sokereita. Energia ei kuitenkaan häviä, vaan käymistuotteet toimivat myös ravintoaineina. Jos rehussa on jäännössokeria jäljellä, on bakteereille ollut riittävästi ravintoaineita tarjolla. Ammoniakkityppi Laatuarvosana Edellä mainituista syistä johtuen laatuarvosana voi L. Buchneria sisältäviä säilöntäaineita käytettäessä olla huonompi, mutta rehu on silti hyvin säilynyttä, maittavaa ja rehulla on hyvä tuotosvaikutus.

Compete for grass Nurmisäilörehulle KA > 20 % Vaihtoehto, kun halutaan saada aikaiseksi hyvä säilöntätulos ja edullisilla kustannuksilla Ei erityistä suojaa jälkilämpenemistä vastaan ph 6.5 ph 4.8 Pediococcus pentosacceus ph 5.2 Lactobacillus plantarum ph 4.0

Hiven Cool-It for Wholecrop Kokoviljasäilörehulle, tyypillinen kuiva-aine 35 45 % Paljon tärkkelystä ja kuitua Mikrobiologinen riski: hiivat ja homeet Tarkoin valitut bakteerit: P. acidilacti L. buchneri Tehokas entsyymipaketti

Hiven Cool-It for Wholecrop Legume Valkuaiskasveja sisältävälle kokoviljasäilörehulle, KA 25 35 % Valkuaiskasveilla korkea puskurointikyky Paksu korsi Tarkoin valitut bakteerit: P. acidilacti L. plantarum L. buchneri Tehokas entsyymipaketti

Hiven Murske Murskeviljalle, KA 25 45 % Paljon tärkkelystä Suuri jälkilämpenemisen riski Tarkoin valitut bakteerit: P. acidilacti L. buchneri L. collinoides Tärkkelyksen sulavuus nousee happosäilöntään verrattuna 6 %

Biodry Säilöheinä KA 60 75 % ja olki KA 70 90 % Mikrobiologinen riski: hiivat ja homeet Tarkoin valitut bakteerit: L. buchneri 1 pussi /20 tonnia säilöheinää tai 30 tonnia olkea