HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 HALLITUS 204 02.11.2009 HUS PSYKIATRIAN SUUNNITELMA 974/06/05/2008 HALL 204 SUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET HUS:n hallitus on käsitellyt psykiatrian järjestämistä sairaanhoitopiirin alueella HUS:n olemassaolon aikana useasti. Psykiatrian suunnittelua varten toimitusjohtaja tilasi psykiatrian tulosyksikön johtaja Grigori Joffen esityksestä Juhani Aerilta raportin, jossa Aer esitti useita toiminnallisia uudistuksia. Raportti esiteltiin myös HUS:n hallitukselle ja siitä antoivat myös kunnat lausuntonsa. Psykiatrian tulosyksikön johtaja Grigori Joffe on HUS:n hallintosäännön mukaisesti velvollinen koordinoimaan tulosyksikkönsä erikoisalojen toimintaa ja järjestämistä HUS-alueella. Osana tätä koordinaatiovelvoitettaan Joffe on laatinut pohjan HUS:n psykiatrian kokonaissuunnitelmaksi. Tämä kokonaissuunnitelma sisältää toimenpideohjelman ja huomioi soveltuvin osin Aerin raportin ehdotukset. Suunnitelman pohja esitellään nyt hallitukselle lähetekeskustelua varten. Avohoidon erikoissairaanhoidon keskittäminen, prosessipohjainen erikoistuminen ja vahvistaminen Pullonkaulattomat, kuntien kanssa sovitut, vastuutetut, strukturoidut prosessit ja hoitoketjut, jotka toimivat riippumatta organisaatiorajojen ja lainsäädännön muutoksista Lisääntyvä konsultaatio-, koulutus- ja koordinaatiotuki kuntakumppaneille kaikissa potilasryhmissä. Mm. kuntoutus-, hoitokotien ohjaus yhteistyössä näitä edelleen pyörittävien kuntien sosiaalitointen kanssa Palvelujärjestelmän monipuolistuminen ja potilaslähtöinen joustavuus ja muunteluvalmius Avohoidon painottuminen resursoinnissa Uusien monipuolisten innovatiivisten avohoidon sekä eri (osa)organisaatioiden välimaastoon sijoittuvien toimintamuotojen ja yksikköjen kehittäminen Päihdehäiriöiden/kaksoisdiagnoosien hoitomallit kaikkiin prosesseihin, syventyvä toiminnallinen integraatio päihdehuoltojärjestelmän kanssa. Ei organisatorista fuusiota Varhaispuuttumisen painottaminen kaikissa potilasryhmissä Sairaaloiden seudullinen läheisyys (lukuun ottamatta keskitettyjä toimintoja, esim. yhä pienenevän sairaalakuntoutusta tarvitsevan potilasjoukon sairaalahoito) Terapian ja muiden psykososiaalisten hoitojen vahvistaminen ja strateginen reorganisointi innovatiivisine kustannustehokkaine terapiamuotoineen
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 Seurantajärjestelmä lisäarvoa tuottavine mittareineen ja uusi tuotteistus Internetpsykiatrian kehittäminen HYKS Mikä on tehty: Lapinlahden sairaalasta luovuttu (2008). Mielentilatutkimustoiminta siirtynyt Kellokoskelle (2009). Opetusta on osittain viety Jorviin ja Peijakseen. Mikä on päätetty ja meneillään: Peijaksen ja Jorvin avohoito keskitetään neljään isoon keskittymään (kaksi Jorvin ja kaksi Peijaksen alueella. Kirkkonummeen ja Keravalle omat toimipisteet). Näissä toimivat poliklinikat, jotka erikoistuvat kukin omaan suureen potilasryhmään/toiminta-alueeseen erikoisprosesseineen. Uudenlaiset poliklinikat huolehtivat lähipalveluista ja ottavat yhdessä kuntien kanssa entistä suurempaa vastuuta yhteisten hoitoketjujen koordinoinnista ja kehittämisestä. Samanaikainen käytäntöjen kehittäminen ja henkilöstön lisäkoulutus jatkuu. Potilasryhmäkohtainen organisoituminen vahvistaa HYKS:in yliopistollisen tieteellisyyden hyödyntämistä koulutuksessa, mittauksessa ja laadunvarmistuksessa. Uudet kehitettävät välimuoto- ja välimaastoyksiköt tiivistävät hoitoketjuja aidosti saumattomiksi. Avohoidon osittaisella uudelleen järjestämisellä on purettu sairaalapainotteisuutta Peijaksen alueella entisin avohoitoresurssein. Jorvissa avohoitopainotteinen järjestelmä on luotu 1996 ja prosessipohjainen uudelleen järjestäytyminen mahdollistaa enää vähäisemmän sairaalakäytön vähentämisen. Molemmilla alueilla on kuitenkin vielä mahdollista vähentää sairaalakäyttöä, mutta jatkossa se vaatii avohoidon lisäresursointia. Tämä voidaan toteuttaa vähentämällä kuntoutussairaaloiden käyttöä ja siirtämällä vapautuvia resursseja avohoitoon. Tällainen siirto on onnistunut esimerkiksi HySHA:lla tai muualla Suomessa samojen organisaatioiden sisällä. HYKS:ssä tällainen resurssien siirto ei ole tähän mennessä onnistunut, koska kuntoutussairaalat sijaitsevat muilla sairaanhoitoalueilla, HySHA:lla ja LUSHA:lla. KelNet Nettiterapiat on investointiohjelmassa, työ alkaa syksyllä 2009 Mitä pitää ratkaista: Sairaanhoitoalueiden välisen voimavarojen siirron talousmekanismin luominen on kriittisen tärkeä ja on toteutettava nopeasti. Tämä vähentäisi paineita yhdistää HYKS:n, HySHA:n ja LUSHA:n psykiatrian tulosyksiköt sekä rakennusinvestointipaineita. Jorvin avohoidon vahvistaminen 300 000 eurolla tuottaisi arviolta 600 000 :n säästöä alueen kunnille; vastaava suhde pätee Peijaksen osalta. Mitä selvitetään: Peijaksen aikuispsykiatrian uudelleen järjestäytyminen ja yhteistyömallien kehittäminen Kellokosken sairaalan kanssa mahdollistaa aiemmin mietitystä Peijaksen uudelleenrakentamisesta luopumisen; Kellokosken sairaalassa on vapautunut osastontiloja.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 3 Jorvin alueen sairaalakuntoutuksen mahdollinen siirtyminen Tammiharjun sairaalasta Kellokosken sairaalaan on selvitettävänä (kts. alla, LUSHA). Toteutuessaan se saattaa kohdistua osittain myös sellaisiin potilaisiin, joiden sairaala- ja avokuntoutus lähempänä kotikuntaa toteutettuna voisi edelleen lyhentää sairaalahoitoja. Siksi Jorvin sairaalaan on rakennettava kaksi uutta osastoa v. 2015. Rakennusinvestointitarve voi kuitenkin vähetä, mikäli soveltuvia osastontiloja vapautuu edeltävästi muualta pääkaupunkiseudulta, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ruotsinkielisten aikuispotilaiden erikoissairaanhoitoa on jatkettava HUS:n keskitettynä toimintana, mutta järjestettävä uudelleen. Yhtenä etenemismallina on pohdittu nykyisen ruotsinkielisen avo-osaston jakaminen kahdelle muulle osastolle (toinen avo-osasto ja toinen suljettu osasto), ruotsinkielisine moduleineen kummallekin osastolle. Tämä a) monipuolistaisi ruotsinkielisten potilaiden sairaalahoitoja sekä opetusta b) vähentäisi Jorvin suljettujen sairaansijojen pulaa c) vapauttaisi osastontiloja, jonne voitaisiin siirtää Jorvin alueen vanhuspsykiatrisia potilaita Espoossa sijaitsevista huonosti soveltuvista tiloista ja Tammiharjun sairaalasta, vähentäen samalla vuokratilojen käyttöä d) tukisi Tammiharjun sairaalan sopeuttamista (kts. alla) ruotsinkielisten kuntoutuspotilaiden osalta. Muutos olisi toiminnallisesti erityisen vaikuttavaa, jos ruotsinkielinen poliklinikka siirtyisi Helsingin kaupungilta HYKS:iin, saman ruotsinkielisen yksikön yhteyteen, muodostaen joustavan ja monipuolisen väestövastuullisen yksikön. Kokonaissuunnitelman mukaan HYKS keskitetyn ruotsinkielisen palveluyksikön suljetulla osastolla voidaan hoitaa sekä HUS :n kuntoutuspsykiatrisia potilaita, että tällä hetkellä Helsingin kaupungin suomenkielisillä osastoilla hoidettavia ruotsinkielisten potilaiden akuutteja psykooseja. Muitakin malleja on selvityksen alla. On myös pidettävä huolta siitä, että uudistunut järjestelmä kykenee järjestämään tehokkaita ja monipuolisia seudullisia ruotsinkielisiä palveluja. HYKS alueen muiden keskitettyjen, ns. tertiääristen toimintojen ja koko alueen koordinoitujen prosessien profiileja terävöitetään palvelemaan paremmin ja tarkemmin muuta psykiatrista palvelujärjestelmää: Keskitetty päihdepsykiatria ottaa tutkittavaksi ja hoidettavaksi vaikeita alkoholiriippuvaisia psykiatrisia potilaita, kun kunnat ottavat tehdäkseen opioidiriippuvaisten korvaushoidon arvioita peruspalveluissaan. Yksikkö konsultoi koko HUS psykiatriaa erityistason päihdepsykiatrisissa kysymyksissä. Avohoidon kehittämisen yhteydessä psykoterapioiden vaikuttavuutta ryhdytään arvioimaan sisäisin siirroin perustettavan strategisesti tärkeän psykoterapiatiimin avulla. Se kontrolloi maksusitoumuksin hankittavia nuorten ja aikuisten psykoterapioita ja kehittää tulosyksikön oman avohoidon hoitosuhde- ja terapiatoiminnan laatua ja tuottavuutta sekä uusia vaikuttavia terapiamuotoja. Seurauksena tuotetaan terapiapalveluja suuremmalle joukolle tarvitsijoita. Strukturoidulle arviointiosaamiselle on todennäköisesti olemassa myös kuntayhtymän ulkopuolisiakin ostajia. Vaikeiden ja vaativien psykiatristen työkyvynarvioiden tekemistä kehitetään vastaamaan myös kuntayhtymän ulkopuolisten tahojen, kuten vakuutuslaitosten ja työnantajien tarpeita.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 4 Neuropsykiatristen tutkimusten ja konsultaatioiden saatavuutta parannetaan kohdentamalla siihen sisäisiä resursseja ja tekemällä palvelusopimuksia ulkopuolisten rahoittajien kanssa. HySHA Tehty: avohoidon uudistus ja sairaalapainotteisuuden purku. KelNet 1 nettipohjainen alueellinen palveluopas käytössä Kellokosken sairaala jatkaa SHA:n omana alueellisena ESH järjestelmänä. HUS piirin keskitetyt erikoispalvelut jatkuvat oikeuspsykiatrian ja lisääntyvät sairaalakuntoutuksen osalta. Kellokosken sairaala on tulevaisuudessa HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala nykyisten kahden sijasta. Vaikeahoitoisten nuorten osastopalvelujen siirtyminen muualta Suomesta Kellokosken sairaalaan on selvitettävänä. Ohkolan ja Keskitalon remontti toteutettava kiireellä. LOHJA Paloniemen sairaalasta on luovuttava. Rakennettava pikaisesti Lohjan sairaalan yhteyteen tiloja sairaalaosastoille (50 sairaansijaa nykyisten 60 ss:n tilalle) sekä vahvistettavalle avohoidolle. Voimavaroja samalla siirrettävä avohoitoon. LUSHA Alueen kuntien psykiatrinen avohoito on keskitettävä samaan organisaatioon, jolloin lisääntynyt toimintavolyymi mahdollistaa HYKS:n ja muun HUS:n tapaisen prosessipohjaisen uudelleen järjestäytymisen. Psykiatrista sairaalaa (tällä hetkellä Tammiharjun sairaala) sopeutettava SHA:n omaan käyttöön riittäväksi aikuispsykiatrian osalta. Nuoriso- ja lastenpsykiatrian osalta kts. alempana (Nuorisopsykiatria) Aiemmin esitettyä nopeamman aikataulun mahdollisuutta siirtämällä Jorvin sairaalakuntoutusta Tammiharjusta Kellokoskelle selvitetään parhaillaan. Lähtökohtana on Peijaksen ja HySHA:n psykiatrian avohoitoon painottuvan kehityksen ja uusien yhteistyömallien vapauttama osastokapasiteetti Kellokosken sairaalassa. Länsi-Uudenmaan omaan tarpeeseen tarvitaan tulevaisuudessa 2 aikuispsykiatrista osastoa (30 sairaansija), mikäli avohoito keskitetään (tai 3 osastoa, ellei keskittämistä toteuteta). Voimavaroja siirretään samanaikaisesti sairaalasta avohoitoon. Sairaalatoiminta on siirrettävä Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Suhteellisen pienin, mutta nopeasti toteutettavin (2010-2012, mikäli sopeuttamisen nopeutettu aikataulu todetaan realistiseksi) rakennusinvestoinnein tuottaa se merkittävästi toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Tammiharjun sairaalalle on etsittävä uusi käyttäjä. Länsi-Uudenmaan nykyisten tilojen soveltuvuus ja remontti- tai lisärakentamistarve sekä HUS:n investointiohjelman päivityksen mahdollisuus on selvitettävä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 5 Tammiharjun sairaalalla on suuri taloudellinen merkitys SHA:lle ja Raaseporin kaupungille. Sopeuttamisen jälkeen vapautuu myös monia työntekijöitä. Näistä muodostuvissa haasteissa SHA tulee tarvitsemaan ylimenokautena koko kuntayhtymän tukea. PORVOO Kevätkummun sairaalan toimitilojen saneeraus on toteutettava. NUORISO- JA LASTENPSYKIATRIA HYKS jatkaa koko pääkaupunkiseudun nuoriso- ja lastenpsykiatrista palvelujärjestelmän ylläpitämistä. Nuorisopsykiatriassa Auroran sairaalan ja Linnankoskenkadun tiloista luopuminen ja toimintojen keskittäminen Psyk. keskukseen ja Ulfåsaan on meneillään. Tuloksena on vahvistuva syömishäiriöhoitoketju ja ostopalveluista luopuminen sekä kasvava osastopalvelujen tuottavuus, lisääntyvä avohoito ja palvelujärjestelmän monipuolistuminen. Peijaksen osaston rakentaminen on välttämätön ja on toteutettava kiireellä. Hanke on investointiohjelmassa ja suunnittelu on meneillään. HYKS:ssä johtamisjärjestelmän muutos alueellisuuskeskeisestä toimintakeskeiseksi jatkuu. Nuorisopsykiatrista toimintaa integroidaan soveltuvin osin aikuispsykiatrisiin prosesseihin (mielialahäiriöt, psykoosit, syömishäiriöt, päihdetyö, terapiajärjestelyt jne.) toiminnallisin ja taloudellisin synergiahyödyin. Avohoidon integrointi kuntien toimintoihin, mm. avohoidon välimaastopalvelujen kehittäminen jatkuu. Lastenpsykiatristen poliklinikoiden sijoittaminen yhteisiin poliklinikkakeskittymiin (lisääntyvine molemminpuolisine konsultaatioineen ja soveltuvin osin toimintamalleineen) on suunnitteilla. Parhaillaan selvitettävänä on vaikeahoitoisten nuorten ja lasten palvelujen siirtäminen Tampereelta ja Kuopiosta Kellokoskelle. Tammisaaren sairaalaan on sijoitettava nuoriso- ja lastenpsykiatrinen osastotoimintaa palvelemaan Lohjan ja LUSHA:n alueita sekä ruotsinkielisten osastopalvelujen osalta koko HUS:ia. Nykyisten kahden 8-paikkaisen osaston sijasta yhden yhteisen nuoriso- ja lastenpsykiatrisen (6+6 ss) osaston muodostaminen osittaisella voimavarojen siirrolla avohoitoon voi olla rationaalinen ratkaisu, mutta se vaatii lisäselvitystä. VANHUSPSYKIATRIA Ala on kärsinyt osaamisen ja identiteetin heikkenemisestä suppean spesialiteetin lakkauttamisen jälkeen. HYKS:n alueelle on pystytty vähitellen keskittämään osaamista, mutta toiminta vaatii edelleen voimaperäistä kehittämistä. Helsingin kaupungin suunnitelmat vanhuspsykiatrian siirtämisestä omaan organisaatioonsa (ja täten osaamisen pilkkominen) on riski erikoisalan
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 6 kehittämiselle. HYKS vanhuspsykiatrian on jatkettava yhtenäisenä toimijana, joka tukee konsultaatioin muiden SHA:iden vanhuspsykiatrista toimintaa. Vanhuspsykiatrian professuurin perustaminen HYKS:iin on tärkeä mahdollisuus vahvistaa alan kehitystä ja integraatiota. Jorvin osaston siirto Psykiatriakeskukseen mahdollistaisi osastojen osittaista toiminnallista profilointia ja muuta synergiaa. HELSINGIN KAUPUNKI Aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon pysyminen kaupungin omassa terveyspalveluorganisaatiossa on ollut Helsingin psykiatrian resursoinnin kannalta selvä etu. Järjestelyjen etuna on ollut myös kaupungin terveysviraston luottamus omaan psykiatriseen palvelujärjestelmään. Helsingin kaupungin psykiatria on kuitenkin merkittävästi sairaalapainotteisempi ja kalliimpi kuin muut pääkaupunkiseudun palvelut. Kalleus selittyy osin metropoli-ilmiöllä. Metropoli-ilmiö ei kuitenkaan selitä vuosia jatkunutta trendiä Helsingin kaupungin lisääntyvään ja kallistuvaan psykiatriseen sairaalahoitoon, kun samaan aikaan Jorvin ja Peijaksen alueen sairaalapainotteisuutta on pystytty edelleen keventämään Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntyvä integraatio palvelujen kehittäminen on kriittinen tekijä, joka on tähän asti ollut ratkaisematta. Onnistuessaan se tullee vähentämään sekä Helsingin kaupungin, että HUS:n sairaalahoitoa ja sujuvoittamaan hoitoketjuja. Palvelujärjestelmää ollaan organisoimassa uudelleen osittain HYKS:n linjausten mukaisesti, mutta myös omin ratkaisuin. Helsingin psykiatrian onnistuessaan näissä muutoksissa, pääkaupunkiseudun sairaansijojen kokonaismäärä voi vähetä, osittain Psykiatriakeskuksessa. Muutoksen kokonaisvolyymi on vielä epäselvää, mutta parhaimmillaan muutos voi vähentää investointitarvetta Jorvin sairaalassa. Huolimatta yhä parantuvaa yhteistyötä, yleisesti kahden rinnakkaisen aikuispsykiatrisen organisaation toiminta on ollut haasteellista mm. yhteiskoordinoinnin, kilpailevan rekrytoinnin ja osaoptimointipyrkimysten takia (vrt. nuorisopsykiatria). Tulevaisuudessa organisaatioiden yhdistyminen toisi toiminnallisia ja taloudellisia etuja kaikille pääkaupunkiseudun kunnille, vaikka sille ei ajankohtaisesti näytä löytyvän poliittista tahtoa. Yhdistyminen voisi toteutua luontevammin sen jälkeen kun HYKS on toteuttanut meneillään olevan muutoksensa. Päätösesitys Asian käsittely Hallitus päättää merkitä tiedoksi luonnoksen suunnitelmaksi HUS:n psykiatrian järjestämisestä, ja käy asiasta lähetekeskustelun. Esittelijä muutti päätösesitystään päätöksestä lähemmin ilmenevällä tavalla. Päätös Hallitus päätti merkitä tiedoksi luonnoksen suunnitelmaksi HUS psykiatrian
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 7 järjestämisestä ja kävi asiasta lähetekeskustelun. Hallitus edellyttää, että psykiatrian kehittämiskokonaisuudesta tehdään laaja valmistelu ja käydään kehittämiskeskustelu sairaanhoitoalueiden, psykiatrian johtoryhmän ja lautakunnan sekä kuntatoimijoiden kanssa. Tämän jälkeen psykiatrian suunnitelma tuodaan HUS:n hallitukseen käsiteltäväksi viimeistään 31.1.2010. Ote johtajaylilääkäri, psykiatrian tulosyksikön johtaja Joffe, psykiatrian lautakunta ja sairaanhoitoalueiden johtajat Lisätietoja Grigori Joffe, puh. 471 63700