Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Rekisterit ja potilasturvallisuus
Suomessa Sairaalassa hoidetuista Joka kymmenes kohtaa vaaratilanteen Joka sadas kokee vakavan haitan Joka tuhannes kuolee tai vammautuu pysyvästi Suomen sairaaloissa vuosittain 700-1700 hoitovirheistä johtuvaa kuolemaa Puolet haittatapahtumista voitaisiin estää riskejä ennakoimalla, toiminnan järjestelmällisellä seurannalla, sekä vaara- ja haittatapahtumista oppimalla 2
Five dimensions of safety measurement and monitoring The measurement and monitoring of safety, 2013 The Health Foundation 3
Past harm potilasturvallisuuden osa-alue, jossa rekisteritieto on tärkeää Sairaalakuolleisuus, 30-päivän kuolleisuus Sairaalainfektiot Lääkekäyttö ja lääkkeisiin liittyvät haitat Haipro Haittatapahtumalistat (esim. AHRQ) 4
Kolme esimerkkiä rekisteritiedon käytöstä potilasturvallisuustutkimuksessa Lääkekäyttö sydäntapahtuman jälkeen Medalz Dr Foster
Sydänlääkkeiden käyttö sepelvaltimotautitapahtuman jälkeen HUS:ssa 1.1.-30.6.2012 sepelvaltimotaudin takia hoidetut potilaat ST-nousu AMI, n=312 Epästabiili angina pectoris tai non-st-nousu AMI, n=809 Pallolaajennus, n=152 KELA:sta tieto potilaiden sydänlääkeostoista ajalta 1.7.-31.12.2012 beetasalpaaja, kolesterolilääke, ACE-estäjä ADP-estäjä 6
Lääkeostot sydäninfarktipotilailla AMI 20,5 4,5 3 lääkettä 2 lääkettä 52,2 1 lääke Ei lääkeostoja 22,8 7
Lääkeostot angina pectoris -potilailla AP 26,3 42,0 3 lääkettä 2 lääkettä 1 lääke 9,6 Ei lääkeostoja 22,0 8
Lääkeostot pallolaajennuspotilailla PCI 38,6 ADP-estäjä Ei ADP-estäjää 61,4 9
Johtopäätös sydänlääkkeiden käytöstä rekisteritiedon perusteella Suositeltujen lääkkeiden käyttö sydäntapahtumien jälkeen on selvästi suosituksia vähäisempää Esimerkiksi pallolaajennuksen jälkeen lääkkeen ottamatta jättäminen saattaa vaarantaa hoitotuloksen ja siten potilasturvallisuuden Lisätutkimuksissa on selvitettävä johtuuko lääkkeiden käyttämättömyys siitä että niitä ei määrätä potilaat eivät niitä osta (esim. korkean hinnan tai sivuvaikutusten takia) miten sitoutumista lääkitysohjeiden noudattamiseen voidaan parantaa 10
MEDALZ-2005 Medication in persons with Alzheimer s Disease PI Geriatrisen lääkehoidon prof. Sirpa Hartikainen Tutkii: 1) lääkityksen pysyvyyttä/muutoksia AD-diagnoosin jälkeen 2) AD-diagnoosia edeltävää ja sen jälkeistä terveydentilaa 3) lääkitystä ja sen yhteyttä haittatapahtumiin 4) sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä Kansallinen kohortti, jossa mukana kaikki Suomessa 31.12.2005 kotona asuneet ADdiagnoosin saaneet ihmiset (n=28 093) Tolppanen et al, Clin Epidemiology 2013
MEDALZ
MEDALZ-2005 data availability Retrospective MEDALZ-2005 Prospective Cancer register Special reimbursement register Hospital discharge register Prescription register Discharges from social institutions Mortality register 1972 1994 1995 2005 2009
Lääkekäytön prevalenssi 2005 Medicine group ATCcode N (%) in AD group N (%) in non-ad group Reference Anti-dementia medication N06D 24,100 (85.8) Laitinen et al Int Psychoger 2011 Antipsychotics N05A 6,194 (22.1) 1,237 (4.4) Laitinen et al Int Psychoger 2011 Antidepressants N06A 8,427 (30.0) 3,090 (11.0) Laitinen et al, submitted Antiepileptics N03A 1,417 (5.0) 955(3.4) Bell et al, J Alz Dis 2011 Opioids N02A 1,000 (3.6) 1,297 (4.6) Bell et al Pain 2011
Lonkkamurtumat AD-potilailla verrattuna muuhun ikääntyneen väestöön Tolppanen et al, Plos One 2013
Miten Medalz-havainnot suhtautuvat havainnoivien tutkimusten tuloksiin? Diabetes AD AD hip fracture Hämmästyttävän hyvin
Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus samanlainen molemmissa ryhmissä P interaction with sex =0.031 *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of cardiovascular medicines, diabetes medication and antithrombotic medication at baseline
AD-ryhmässä kuitenkin enemmän sepelvaltimotautidiagnooseja P interaction with age =0.008 *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of cardiovascular medicines, diabetes medication and antithrombotic medication at baseline
mutta vähemmän revaskularisaatiotoimenpiteitä *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of cardiovascular medicines, diabetes medication and antithrombotic medication at baseline
Johtopäätökset sepelvaltimotaudin suhteen Ei eroa sepelvaltimotapahtumien kokonaismäärässä (interventiot + diagnoosit) kansallisessa aineistossa AD-potilailla suurempi todennäköisyys saada sepelvaltimotautidiagnoosi, mutta pienempi todennäköisyys läpikäydä revaskularisaatiotoimenpide Vakava kognitiviinen haitta on relatiivinen vasta-aihe ohitusleikkaukselle, mutta ei pallolaajennukselle vasta-aiheet eivät siis täysin selitä löydöstä Sepelvaltimotaudin alidiagnosoinnista ei vahvaa näyttöä, mutta alihoidosta on viitteitä tarve lisätutkimuksille
Dr Foster Global Comparators Perustettu v. 2006 Perusajatus: keräämällä ja julkaisemalla terveydenhuollon tilastotietoa voidaan pelastaa ihmishenkiä Johtava terveydenhuollon informaatioratkaisujen tarjoaja Englannissa ja enenevässä määrin koko maailmassa Yhteishanke terveysministeriön kanssa Dr Foster Unit at Imperial College London kehittää metodeja kliinisen toiminnan ongelmien mahdollisimman nopeaksi toteamiseksi 21
22
Kuolleisuus Dr Foster Global Comparators Mittarit Hospital Standardised Mortality Ratio (HSMR) käsittää sairaalassa tapahtuvat kuolemat riskin arviointi yksittäisten diagnoosien kohdalla kehittyneempää informaatio ajankohtaisempaa mukana 56 diagnoosia (noin 85% kaikista kuolemista) Summary hospital-level mortality indicator (SHMI) käsittää myös hoidon jälkeiset kuolemat (30 pv) tulokset viiveellä Uusintahoitojaksot Goal Groupit (AMI, Stroke, GI-surgery, Heart Failure, Orthopaedic surgery) mahdollistanevat muitakin indikaattoreita Jatkossa mahdollisesti myös elämänlaatu
24
'SHMI' for the 10 diagnosis groups with the highest number of deaths within your trust 25
OECD patient safety indicators 26
Toimenpiteen jälkeinen verenmyrkytys (sepsis) 100 000 sairaalassa tehtyä toimenpidettä kohti OECD-maissa 2011 ja Suomessa 2007 2012 Lähde: OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa 2011 2012. THL Tilastoraportti 20/2014. 27
Yhteenveto I Potilasturvallisuuden mittaaminen vaatii useita erilaisia lähestymistapoja Rekisteritietoa yhdistelemällä voidaan nopeasti tunnistaa potilasturvallisuuden ongelmia muistaen, että mikään rekisteritieto ei ole täydellistä, mutta ilman tietoa ei potilasturvallisuusongelmia voida tunnistaa ja toimintaa järkevästi kehittää Rekisterien käyttö ja yhdistely on työlästä tietojen käsittelyyn ja analysointiin täytyy panostaa Rekisterien käyttö on usein hankalan byrokratian takana lupamenettelyjä tulee yksinkertaistaa tietosuojaa vaalittaessa tulisi joskus myös miettiä voiko yksilön etu aina olla tärkeämpi kuin yhteiskunnan etu? 28
Yhteenveto II Voisiko Suomessa olla taho, joka tuottaa järjestelmällisesti hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta koskevaa rekisteritietoa? tutkii terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekisterien luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta yhdistää eri rekisterien tietoja kehittää menetelmiä sairauskertomuspohjaisen tiedon yhdistämiseksi rekisteritietoon kehittää rekisteritutkimuksen yleisiä menetelmiä tarjoaa anonymisoitua tietoa tutkijoiden käyttöön tarjoaa tutkijoille rekisteritutkimuksen ja tilastotieteen asiantuntemusta 29
Sos. Ja terv. Joht. Toivottavasti tulevaisuudessa on Tietohallinto Sosiaalityö Farmasia MEDALZ Hoitotiede Lääketiede Potilasturvallisuus PY020 Tietojen kt Fys. ja matem YHKA LUMET Kuolleisuu sr TT Tilastokeskus HUS UEF Sydänkesk us KYS Tutkimuskonsortio 15Dhanke Kuopio n kaupun ki Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue KELA THL Rekisterit Hilmo Potilasturvallisuu s Terveys Avo Sosiaali Muut yritykset Kansainvälinen yhteistyö Muut sairaanhoitopiiri t Muut tutkimus -laitokset Muut yliopistot Bioinformatiikkakeskus VTT Lääkefirmat