y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

Samankaltaiset tiedostot
Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Kertaustehtävien ratkaisut

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. y + p(x)y + q(x)y = r(x) (1)

Insinöörimatematiikka D

Sinilause ja kosinilause

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Riemannin integraalista

Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen yleiset laskuperusteet

Kertaustehtävien ratkaisut

S Laskennallinen systeemibiologia

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

3 LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA GAUSSIN ELIMINOINTIMENETELMÄ. Lineaarinen yhtälöryhmä jossa on m yhtälöä ja n tuntematonta x 1,,x n :

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016



Lujuusopin jatkokurssi III.1 III. LAATTARAKENTEET

2.2 Monotoniset jonot

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Tampereen teknillinen yliopisto hum Konstruktiotekniikan laitos. MEC-2430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy 2012.

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Signaalit aika- ja taajuustasossa

Luku 28 Oligopoli. Yritysten lukumäärä. Muutama yritys. Oligopoli. Tennispallot Raakaöljy

on neliömuoto. Nimitys johtuu siitä, että auki kirjoitetussa lausekkeessa esiintyy vain muuttujien x

Mat. tukikurssi 27.3.

Kvanttimekaniikan perusteet

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

Helsinki University of Technology

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Harri Lehtinen. Kongruenssista

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

Pinta-alan laskeminen

4.6 Matriisin kääntäminen rivioperaatioilla

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Menetelmiä formuloinnin parantamiseen

14. Lokaali approksimointi. Neliömuodot. Hessen matriisi.

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Matematiikan tukikurssi

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

Kertaustehtävien ratkaisut

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Usko, toivo ja rakkaus

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

Polynomien laskutoimitukset

S Fysiikka III (EST), Tentti

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Transkriptio:

9 5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT 5. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmät Diffrtilihtälörhmiä trvit usiss sovlluksiss. Näistä usimmt void mllit simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmi vull. Esimmäis krtluvu diffrtilihtälörhmä o = f (t,,, ) = f (t,,, ) () = f (t,,, ) Fuktiot,, ovt hd muuttuj t fuktiot. Rhmä () rtkisu välillä <t<b o : diffrtioituv fuktio joukko = h (t),, = h (t), jok totutt htälöt () välillä <t<b. DY-rhmää liittvä lkurvothtävä muodostuu rhmästä () j lkuhdoist (t 0 ) = K, (t 0 ) = K,, (t 0 ) = K () Esimrkki 5.. Muodost diffrtilihtälörhmä, joll rtkist virrt I (t), I (t) survss virtpiirissä. Ktki suljt htkllä t=0, jolloi virrt j vrukst ovt olli. Vstust rsistssit R = 4, R = 6 Käämi iduktssi L = H Kodsttori kpsitssi C = 0,5 F Jäitläht sähkömotori voim E = V Jäithäviöt kompotiss: - vstuksss: RI di - käämissä: L dt - kodsttoriss: Q/C, missä I = dq/dt li Q = I dt Vsmmss silmukss: di L R (I I ) E dt di dt R (I L I ) E L

30 Q Oikss silmukss: R I R (I I) 0 C ( R R )I R I I dt C Drivoimll di di ( R R ) R I dt dt C Sijoitt vkioid rvot htälöihi: I + 4(I I ) = => I = 4I + 4I + 0I 4I + 4I = 0 => I = 0,4I 0,4I Sijoittmll I jälkimmäis sd DY- rhmä I = 4I + 4I + I =,6I +,I + 4,8 Alkuhdot: I (0) = I (0) = 0. : krtluvu DY: sittämi DY-rhmää Diffrtilihtälö () = F(t,,,, (-) ) (3) void sittää simmäis krtluvu diffrtilihtälörhmää: määrittlmällä 0 0 li =, =, 3 =,, = (-) (4) =, =,, = () sd htälöä (3) vstv DY-rhmä = = 3 (5) - = = F(t,,, ) Esimrkki 5.. Muut diffrtilihtälörhmäksi. krtluvu DY + = 0 li = +. Mrkitää =, =. Silloi = j kstt rhmä o = =

Liri. krtluvu diffrtilihtälörhmä o muoto 3 Vktorimuodoss = (t) + + (t) + g (t) = (t) + + (t) + g (t) (6) = (t) + + (t) + g (t) missä = A + g (7) A = = g = g g g = Alkiot voivt oll vkioit ti t:stä riippuvi (vikk tätä i mrkitä äkvii). Lus 5.. Jos ij - j g i -fuktiot ovt jtkuvi välillä <t<b jok sisältää pist t 0, ii htälöillä (7) o tällä välillä ksikäsiti lkuhdot () totuttv rtkisu. Yhtälörhmä (7) o homogi, jos g = 0 li = A (8) Rtkisuj suprpositioprit: Jos () j () ovt homogis DY-rhmä (8) rtkisuj, ii mös iid lirikombitiot C () + C () ovt rtkisuj. Huom. Joki rtkisu o t : fuktio (pst)vktori j vktorit mrkitää lihvoiduill smbolill. Käsi kirjoitttss vktori void mrkitä liviivuksll, ts. =. Yläidksi (i) i tässä trkoit drivtt, v rtkisu umro. DY-rhmä rtkisuj (),, () Wroski dtrmitti o W( (),, () ) = () () () () () () () () () (9) jok j:s srk o j:s ktrtkisu (j) = ( ( j) j) Rtkisut (),, () ovt lirissti riippumttomi välillä <t<b j muodostvt rtkisuj k, jos W 0 josski väli pistssä t.

3 Lus 5.. Jos fuktiot ij (t) ovt jtkuvi välillä <t<b, ii homogisll diffrtilihtälörhmällä = A o lirissti riippumtot ktrtkisu (),, (). Rhmä li rtkisu o silloi = C () + + C () (0) missä C,,C ovt vkioit. 5. Vkiokrtoimist homogist diffrtilihtälörhmät Vkiokrtoimi simmäis krtluvu homogi diffrtilihtälörhmä o li = + + = + + () = + + = A () missä krroimtriisi A = lkiot ij ovt vkioit. Esimrkki 5.. ) Rtkis vkiokrtoimi DY-pri = + = 4 + Yrit: i = i t, i=, Vktorimuodoss: = t i = i t = t Sijoitt ämä htälöihi: t = t + t t = 4 t + t = + = 4 + 4 :t ovt mtriisi A = omiisrvoj j = 4 vstvi omiisvktorit.

Omiisrvot htälöstä dt(a I) = 0 => = 3, = -. 33 Omiisvktorit rtkismll (A I) = 0 (liri htälörhmä). Omiisrvo = 3 vstv omiisvktori = Omiisrvo = - vstv omiisvktori = Yhtälörhmällä o rtkisut () = Wroski dtrmitti: 3t 3t, () t = t 3t t t t W = 4 0 3t t jot rtkisut ovt lirissti riippumttomt j muodostvt rtkisuj k. Yli rtkisu vktorimuodoss = C 3t t C Kompotitti: = C 3t + C -t = C 3t C -t b) H dllis rhmä rtkisu muuttmll DY-pri hdksi. krtluvu DY:ksi rtkismll simmäisstä htälöstä j sijoittmll s drivttoi tois. = + = 4 + Esimmäisstä htälöstä = => = Sijoitt ämä tois: = 4 + => 3 = 0 Krktristis htälö 3 = 0 juurt 3 j - => Sijoittmll : = C 3t + C -t = 3C 3t C -t = 3C 3t C -t (C 3t + C -t ) = C 3t C -t

Rtkisu o = C 3t + C -t = C 3t C -t 34 c) Mikä o rhmä rtkisu lkuhdoill (0) =, (0) = 6? C + C = C C = 6 => C =, C = - Alkurvothtävä rtkisu: = 3t -t = 4 3t + -t Vkiokrtoimis DY-rhmä rtkismi lissti: Sijoitt htälörhmää () rittt i = i t li vktori = t (3) j pritää määräämää vkiot j sit ttä htälöt = A totutuvt. Sd = t A = A t t = A t Jkmll t :llä sd omiisrvo-oglm A = (4) Tämä htälörhmä totuttvt vkiot ovt A: omiisrvoj j :t iitä vstvi omiisvktorit. Lus 5.. Jos vkiokrtoimis, homogis DY-rhmä () krroimtriisill A:ll o lirissti riippumtot omiisvktori (),, () liitt omiisrvoihi,, (jotk voivt oll kikki risuuri ti jotkut htäsuuri), s ktrtkisut ovt j li rtkisu () = () t,, () = () t (5) = C () t + + C () t (6) A:ll o lirissti riippumtot omiisvktori iki silloi, jos s o smmtri ( ij = ji ) ti viosmmtri ( ij = - ji ) ti ku s omiisrvo ovt risuuri.

35 Wroski dtrmitti: W = () () t t () () t t = t... t () () () () (7) Jos A:ll o kksikrti omiisrvo, jot vst vi ksi omiisvktori, sd toi lirissti riippumto rtkisu sijoituksll () = t t + u t Kolmikrti omiisrvo => kolms lirissti riippumto rtkisu sijoituksll (3) = t t + ut t + v t Esimrkki 5.. Rtkis rhmä = 4 + = +