Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 228 Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien 2015-17 toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien 2015-19 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Päätös Liite Selostus Asia käsiteltiin pykälän 217 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 16 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön kesäkuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys oli selvästi heikompi kuin vielä syksyllä 2013 ennustettiin. Tietojen tarkentuessa vuoden 2012 bkt aleni prosenttiyksikön edellisestä vuodesta kun syksyllä 2013 aleneman arvioitiin olevan 0,2 %. Alenemisen arvioidaan kiihtyneen vuonna 2013 1,3 prosenttiin. Kuluvana vuonna talous kasvaa vain 0,2 % ja vuonna 2015 päästään maltilliseen 1,4 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2016 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,6 %. VM:n kesäkuun arvion mukaa vuonna 2015 kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää kuitenkin heikoksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 2 / 2 työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Julkisen talouden alijäämä pienenee selvästi v. 2015 sopeutustoimien ja talouden lievän elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen huomattava ja julkisyhteisöjen velka, joka on ylittämässä 60 prosentin rajan jo tänä vuonna, jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Ennusteen riskit kohdistuvat ensisijaisesti siihen, kuinka nopeasti ja voimakkaasti reaalitalous reagoi kansainvälisen kysynnän kohenemiseen. Tässä esitetyn ennustekuvan valossa Suomen talous tulee kehittymään monia kilpailijamaitamme heikommin. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut 2 500 ja 5 000 välillä eli varsin suurta. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut hyvin tasainen, noin 2 000 asukasta vuodessa. Kuntien välisen muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on vuoden 1995 jälkeen laskenut selvästi ja viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut useana vuonna negatiivinen. Sen sijaan nettosiirtoalisuus on 1990-luvun nollatasolta noussut trendinomaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestönlisäyksestä on ollut viime vuosina reilusti yli puolet, (75,7 % vuonna 2013), mikä vastaa näiltä osin myös valtakunnallista kehitystä. Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan 262 990 asukasta. Kasvua vuoden 2014 tammi-kesäkuussa oli 2 230 asukasta, mikä on vuoden 2013 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 970 asukasta) 260 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi 240 asukkaalla edellisvuoteen nähden. Espoolle tuli kuntien välistä muuttovoittoa tammi-kesäkuussa 500 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen nousi hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, espoolaisten muutto ulkomaille taas pysytteli samoissa lukemissa. Tammikesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 690 asukasta, 50 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 47 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 31 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja kuntien välinen muuttoliike kasvatti Espoon väestöä 22 prosentin verran. Väestöennuste 2014-2023 Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2013-2015 väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina 2016-2019 väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden.
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 3 / 3 Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2013 alussa 256 824 ja Espoon väestömäärä 1.1.2023 on ennusteen mukaan 294 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2012/2013 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2022/2023 on yhteensä 37 300 asukasta eli keskimäärin 3 700 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2013-2019 on 4 000-3 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 500 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Yleinen talouskehitys Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina 2006-2009 merkittävästi: Vuosina 1999-2005 valmistui keskimäärin 2 600-2 700 asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli 1 000 asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuonna 2012 päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen kun asuntoja valmistui yli 2500 ja vuonna 2013 valmistuneiden asuntojen määrä oli samalla tasolla. Uusia asuntoja valmistui vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla 1 012 eli 81 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskerrosalaa valmistui kaikkiin rakennuksiin noin 150 000 k-m2 eli noin 15 % vuodentakaista enemmän. Rakennustöiden aloituksia oli noin 275 000 m2, mikä oli lähes 80 % vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin 1366 uuden asunnon rakentaminen, tarkoittaen runsasta 350 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 101 ja asumisoikeusasuntoja 120. Uusia rakennuslupia
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 4 / 4 myönnettiin noin 190 000 kerrosneliömetrille ja 900 asunnolle eli saman verran kuin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Asuntotuotannon osalta tavoitteen mukainen 2500 asuntoa näyttäisi toteutuvan vuonna 2014. Työllisyys ja työttömyys Espoossa oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä noin 128 000 työpaikkaa. Määrä väheni muutamalla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten kiinteistöalan, rakentamisen ja muun palvelutoiminnan toimialoja. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin tukku- ja vähittäiskaupassa (-4800 tp), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (-2900 tp) ja rakentamisessa (- 2 900 tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten teollisuudessa (+2 000 tp) sekä sähkö-, lämpö- ja vesihuollon toimialalla (+1 700 tp). Valtionvarainministeriön mukaan vuoden 2012 lopussa alkanut työllisyyden heikkeneminen on hidastunut viime kuukausina Suomessa. Vaikka työllisyyden ennakoidaan alkavan hitaasti parantua tämän vuoden lopulla, työllisten määrä jää Suomessa koko vuonna 0,2 % viime vuotta alemmalle tasolle. Työttömyys työvoimatutkimuksen mukaan on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosina hyvin vaisua. Vaikka työllisyystilanteen heikkenemisen pahin vaihe näyttää olevan ohi, työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun 2014 lopulla työttömyysaste oli Espoossa 9,7 % ja koko maassa 12,9 %. Työttömiä työnhakijoita oli Espoossa 13 039. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 19,1 % (2090 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 11,2 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 70,1 % vuodentakaista enemmän. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa 2014. Espoossa työttömyysasteen kasvu viime kuukausina on ollut voimakkaampaa kuin muualla maassa. Kuitenkin Espoon työttömyysaste on edelleen alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Vuosikatteesta ja tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Lukuja paransivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syyskaudella 2013 hillitsivät kulujen kasvua. Ilman kertaluonteisia eriä vuosikate olisi ollut noin 125 milj. euroa ja tulos 16 milj. euroa.
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 5 / 5 Vuoden 2014 talousarviosta päätettäessä oli tiedossa yleisten talousnäkymien heikkeneminen. Valtuusto taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä käynnistää talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman käynnistämisestä ja taloussuunnitelmaan merkityn tasapainotustavoitteen kohdentamisesta toimialojen määrärahoihin ja tuloarvioihin kevättalven aikana. Edellä mainitun päätöksen mukaisesti valtuusto päätti toukokuussa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta, ja jo maaliskuussa pienensi vuoden 2014 talousarviota toimintakatteella mitaten noin 23 milj. euroa. Tämä sopeutus on pääosin toteutunut Seuranta 1:n ennusteiden perusteella. Kun sosiaali- ja terveystoimen menoissa on ilmennyt merkittäviä ylitysuhkia, maanmyyntitulot ovat jäämässä alle talousarvion ja verorahoitusarvion toteutumisessa on lähes 17 milj. euron riski, toteutuu vuoden 2014 tulos Seuranta 1:ssä esitetyn ennusteen mukaan merkittävästi alijäämäisenä. Vuosikate putoaa investointien rahoitustarpeita ajatellen kestämättömän alhaiselle tasolle. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin heinä-elokuun vaihteessa koko maan ja Espoon vuoden 2013 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2014 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän 19.6.2014 päivitetyn verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2014 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1322 milj. euroa eli 0,8 % enemmän kuin vuonna 2013. Kasvun pienuuteen vaikuttaa osaltaan se, että vuodelle 2013 kirjautui noin 10 milj. euron ylimääräinen erä tilitysaikataulujen muutoksesta johtuvan jaksotusmuutoksen takia. Vuoden 2014 verotuloihin vaikuttaa myös kunnallis- sekä kiinteistöveroprosenttien nosto. Ilman niitä tämän vuoden verotulot alenisivat edellisestä vuodesta.
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 6 / 6 Vuosien 2011-2016 verotuloennuste verolajeittain: Espoo 1 000 S 0 Yhteenveto TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 1 067 500 1 129 132 1 134 417 1 161 314 1 205 039 1 242 591 Muutos % 4,5 5,8 0,5 2,4 3,8 3,1 Yhteisövero 116 129 108 968 111 673 114 945 104 195 109 984 Muutos % -20,2-6,2 2,5 2,9-9,4 5,6 Kiinteistövero 65 694 69 053 75 985 96 581 96 581 96 581 Muutos % 1,9 5,1 10,0 27,1 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 1 249 323 1 307 153 1 322 075 1 372 841 1 405 816 1 449 156 Muutos % 1,4 4,6 1,1 3,8 2,4 3,1 Verorahoituksen määrä ja kehitys on arvioitu tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella. Hallituksen kehysriihessä sovittiin maaliskuussa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan vuoden 2015 alussa. Samalla on päätetty että välyksen tarkistamisesta kunnille kertyvä lisäverotulo vähennetään valtionosuuksista. Alarajan nostosta tulevasta veronlisäyksestä yli puolet, noin 20 milj. euroa kohdistuu Espooseen. Valtion valmistelusta saatujen epävirallisten tietojen mukaan tämä 20 milj. euroa vähennetään suoraan Espoolle tilitettävistä valtionosuuksista. Asia varmistuu vasta elokuun lopun budjettiriihessä. Verotuloennuste on laadittu muilta osin nykyisillä veroprosenteilla mutta edellä mainittu kiinteistöveron alarajan nosto on huomioitu. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja lähtökohdiltaan se ei aiheuta merkittäviä muutoksia suurten kaupunkien saamiin valtionosuuksiin. Espoon kaupungille tilitettävät valtionosuudet näyttävät jäävän kuitenkin selvästi pienemmiksi edellä mainitun kiinteistövero-operaation takia. Sen lisäksi vuosille 2011-2017 suunnitellut valtionosuusleikkaukset pudottavat kaupungille tilitettävien valtionosuuksien määrä, minkä vuoksi niitä ei juurikaan kerry. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. palveluvelvoitteisiin ja valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syys-lokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot.
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 7 / 7 Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien 2015-17 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja -tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava. Vuoden 2013 syksyllä julkistetun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lupaamia palveluvelvoitteen ja tuotantotavan kevennyksiä mahdollistavia normimuutoksia ei ole saatu valmiiksi, mikä suuresti hankaloittaa talouden tasapainotusta. Kevään kehysriihen päätösten mukaan näitä päätöksiä tulisi elo-syyskuun vaihteessa. Valtion tämän ja ensi vuoden suunnitelmiin sisältyy eräitä kuntien velvoitteita ja kustannuksia lisääviä hankkeita ja toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten sisältö ja vaikutuksista ei tällä hetkellä ole riittävää tietoa. Mikäli valtio syksyn valmistelussaan onnistuu keventämään kuntien velvoitteita, ne on kyettävä sisällyttämään ensi vuoden talousarvioon ja suunnitelmaan. Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitteisiin liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu ja täytäntöönpano on aloitettu. Niitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin ja niissä onnistuminen edesauttaa kaupungin pahasti epätasapainoon joutuneen rahoitustilanteen parantamista. Liitteenä olevassa tuloslaskelmassa ja käyttötalouskehyksen jakoehdotuksessa TATU-tavoitteet on sisällytetty toimialojen kokonaislukuihin. Tavoiteltu Palveluliiketoimen liikelaitosten ja Tilakeskusliikelaitoksen tuottavuuden parannus sisältyy toimialojen lukuihin. Yhtiömuodossa toteutettujen toimitilahankkeiden sekä Länsimetron lainojen lyhennykset maksetaan yhtiöille investointimenona ja ne näkyvät toimialojen taloussuunnitelmissa käyttötalouden kustannuksina (vuokrina tms.) ja johtavat siihen, että Tilakeskuksen on tehtävä kasvavaa ylijäämää. Palveluliiketoimen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Palveluliiketoimen tuottavuushyödyt siirtyvät hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Liikelaitosten budjetit rakennetaan niin, että ne tuottavat maksimissaan 1 %:n ylijäämän ko. liikelaitoksen liikevaihdosta. Käyttötalouden tulojen ja menojen budjetoinnin lähtötilanteeksi on kirjattu Seuranta 1:ssä esitettävien ta-muutosten mukainen talousarvio. Sosiaalija terveystoimen vuoden 2014 talousarvioon esitetään toimialan laskelmien mukaiset lisäykset ja vähennykset. HUS:n palveluostojen, työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä toimeentulotuen summat vuodelle 2015 ovat kehyksessä toimialaa sitovia, ts. ne on budjetoitava vähintään kehysvalmistelussa määritellyn suuruisina
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 8 / 8 (HUS 243 milj. euroa, toimeentulotuki 55 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus 17 milj. euroa) Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on huomioitu palvelutarpeen kasvua sekä uusien palveluyksiköiden tuomia lisäkustannuksia (Metro, Espoon sairaala, Opinmäki). Investointiohjelma Liitteenä on omaisuuslajikohtainen investointikehyslaskelma, jossa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään investointikattoon. Investointikatto on määritelty niin, että nettoinvestoinnit pois lukien valtuuston päätöksen mukaisesti Länsimetro. Taseyksiköt ja kt-sopimusrakentaminen, joiden rahoitus saadaan pääosin sopimustuloista on niinikään katon ulkopuolella. Yhtiömuotoiset toimitilahankkeet on otettu huomioon sillä tavoin, että niitä varten otettujen lainojen maksuun tarvittavat rahoitusvastikkeet näkyvät Tilakeskuksen Osakkeiden ja osuuksien kohdalla. Investointiehdotukset ylittävät näin määritellyn investointikaton 32 milj. euroa vuonna 2016, sekä 16 milj. euroa kaudella 2017-19. Investointiohjelmassa on erityisesti priorisoitu sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksia. Näin ollen on muita investointihankkeita jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Kouluja korjataan sekä talousarviovaroin että yhtiömuotoisesti kaupungin takaamilla lainoilla. Palvelujen ja investointien rahoitus Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti. Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATU-tavoitearvoista vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu tuottavuus paranee vuosittain. Valtuuston neuvottelutoimikunta piti kokoukset 20.8. ja 22.8., joissa kehysehdotus esiteltiin. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 25.08.2014 Sivu 9 / 9