MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi
MITÄ JOHDETAAN, KUN JOHDETAAN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA? Millaista on perhepäivähoidon pedagogiikka? Onko meillä yhteisesti keskusteltu näkemys perustehtävästä?
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ JA AVAAMISEN AIHEITA Onko kaikille osapuolille selkeää, mikä määrittää perhepäivähoitajan perustehtävää? Näkyykö toteutuksessa: varhaiskasvatussuunnitelman perusteet? Lapsen osallisuus? Kasvatuskumppanuus? Mikä on laadukasta varhaiskasvatusta perhepäivähoidossa?
Elina Fonsén 2014 PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN VOIMANSIIRTO = JOHTAJUUS LAADUN PORTINAVAAJANA
Position mukaan laajenevat pedagogisen johtajuuden vastuualueet Elina Fonsén 2014
Elina Fonsén 2013 Pedagogisen keskustelun ylläpitäminen Ihmisten ja toiminnan johtaminen Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Perustehtävän määrittely Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen kontekstissa (Fonsén 2009, 107) Palikkatorni-metafora Elina Fonsén
OLEELLISTA ON LUODA KANTAVAT RAKENTEET KESKUSTELULLE Perustehtävän avaamisen paikat => Toimintaa ohjaavien arvojen selkiyttäminen
LÄHDE: JÄÄSKELÄINEN & MAJURI-NAAPPI 2004. MATKALLA PERHEPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISEEN. OTTEITA SAANA WOLFIN GRADUSTA.
MITEN OHJAUS RAKENTUI Hoitajien illat kerran kuukaudessa 79,4 % Kaksi kertaa kuukaudessa 15,6 % Kotikäynti hoitosopimusten yhteydessä tai pyydettäessä 59,7 % 1-2 kertaa vuodessa 17,9 % Yhteistä suunnittelua hoitajilla kaksi kertaa vuodessa 35 % tai useammin 21 % kerran vuodessa 23 %
RIITTÄÄKÖ OHJAUS? Hoitajista 48 % tyytyväisiä ohjaukseen, 41,2 % piti ohjausta riittämättömänä Lisää kaivattiin: Tukea ongelmatilanteisiin lasten tai heidän vanhempiensa kanssa Erityislapsiin liittyvissä asioissa Ohjaajan aikaa ja läsnäoloa yleisesti
MARIKA SAASTAMOINEN 2009. ÄITIEN KOKEMUKSIA JA KÄSITYKSIÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSTA Pieni ryhmä, kodinomaisuus ja yksilöllisyys valtteja Erityisesti pienimpien lasten tarpeisiin vastaavaa Ryhmäperhepäivähoito ei saisi liiaksi jäljitellä päiväkotia (päivärytmi! ~ puolikuntoiset lapset)
HOITAJIEN TUKEMINEN TUKEMAAN VANHEMPIA: VANHEMPIEN ASEMAN VAHVISTAMINEN ENSISIJAISINA KASVATTAJINA (SAASTAMOINEN 2009) kuitenki se lapsen paras paikka on tulla sinne kotiin.jotenki sen korostaminen jäi sillä tavalla varjoon siinä tuli sitte välillä semmonen olo.jotenki tunkeileva jopa.että sitä neuvomista tulee välillä jopa liikaa. Jotenki ois toivonu enemmän semmosta kyselevää työotetta, et ois meidän tilanne otettu huomioon. (Ä2)
MILLAISIA OHJAUKSEN MUOTOJA VOISI OLLA? Aikaresurssi? Ohjausvastuu/ jaettua johtajuutta / opettajajohtajuutta? Rakenteet, koska, kuinka usein? Sisältö, missä asioissa ohjausta erityisesti tarvitaan?
MENETELMIÄ PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN Elina Fonsén 2014 Ulottuvuus Menetelmä Toimintatapa Arvo Ajan varaaminen pedagogiselle johtajuudelle Halu priorisoida aikaa pedagogiikan johtamiselle Toimenkuvassa väljyyttä pedagogiselle keskustelulle ja aikaa arjen pedagogiikan tuntemukselle Konteksti Rakenteiden luominen pedagogiselle keskustelulle Keskustelufoorumien organisointi Palaverien järjestäminen ja niistä kiinnipitäminen Vasutyön organisointi Pedatiimit yms. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Organisaatiokulttuuri Pedagogisen johtajuuden Vastuun jakaminen jakaminen Luottamus Henkilöstön asiantuntijuuden arvostus
Näitä rakenteita työyhteisössä ovat työyhteisön suunnittelupäivät, ns. kasvatukselliset illat, talopalaverit (teemoitetut) ja tiimipalaverit. Vastaavasti perhepäivähoidon puolella hoitajien kuukausi-illat ja kotikäynnit mahdollistavat pedagogisen keskustelutilaisuuden. Pelkkä rakenne ei riitä, vaan keskusteluaiheet ja keskustelua ohjaavat kysymykset on myös mietittävä tarkkaan. (aluejohtaja)
Johtajan ammatillisuus Oman kompetenssin ylläpitäminen ja johtajuuden haltuunotto Ajantasaisesta tietämyksestä huolehtiminen Jämäkkyys päätöksenteossa Elina Fonsén 2014 Substanssin hallinta Työhyvinvoinnista huolehtiminen Pedagogisen keskustelun herättäminen ja ylläpitäminen Tietämys hyvästä pedagogiikan laadusta Ilmapiiristä huolehtiminen Hyvä vuorovaikutus Myönteisen yhteisöllisyyden rakentaminen Työyhteisökoulutus Arvokeskustelun herättäminen Toiminnan reflektointi ja kehittäminen
Olennaisena nähdään myös varhaiskasvatuksen asiantuntijarooli - voiko ilman aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa pedagogiikasta tai varhaiskasvatuksesta olla uskottava pedagoginen johtaja varhaiskasvatuksessa? Miten ajatus ammattijohtajasta istuu varhaiskasvatuksen kontekstiin? Tässä korostuu johtajan kyky ja halu ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan - esimiehen on oltava tietoinen tuoreista varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksista ja kehityssuunnista ja oltava itse valmis kehittymään. (päiväkodin johtaja)
PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKAN JOHTAMISMALLI (KEMPPI 2010) Hollolan malli s.67 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21040/kemppi_mi ia.pdf?sequence=2 Lähtökohtana yksilöhavainnointi, tiimihavainnointi ja työyksikkötason havainnointi Käynnistyy lapsitason havainnointina, dokumentointina, arviointina, ja toiminnan suuntaamisena näiden pohjalta Seuraavana tiimitason sykli
KEMPPI 2010 (JATKUU) Työyksikkötason arviointi, suunnittelu ja kehittäminen Kehittämiskeskustelut Osaamiskartoitukset Tiimisopimukset Näiden pohjalta eri tason osaamisen kehittämiseen suunnitelmat
ARVIOINTIIN PERUSTUVA VARHAISPEDAGOGIIKAN SUUNNITTELUPROSESSI (FONSÉN, HEIKKA, ELO 2014) Teoksessa: Heikka, Fonsén, Elo & Leinonen (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa http://eceaf.org/julkaisut/kirjat/ 5. Pedagogiikan suunnittelu ja opetussuunnitelman kehittäminen 1. Havainnointi Varhaiskasvattaja havainnoi oppimisen ja tavoitteiden näkökulmasta merkityksellisiä tapahtumia ryhmässä 4. Tiimin yhteinen keskustelu, jossa arvioidaan toteutunutta pedagogiikkaa ja pohditaan tulevaa alustavan suunnitelman pohjalta 2. Dokumentointi Tehdään monipuolisia menetelmiä käyttäen ja eri näkökulmista 3. Dokumenttien analyysi ja alustavan suunnitelman tekeminen tiimipalaveria varten
PEDAGOGISELLA JOHTAJALLA ON SOSIAALISTA, AMMATILLISTA JA ÄLYLLISTÄ INHIMILLISTÄ PÄÄOMAA: Tietoa laadukkaasta pedagogiikasta koulutus, uuden tiedon aktiivinen etsiminen Tietoisuus toteutettavasta pedagogiikasta Seuraaminen, arviointi, erilaiset keskustelun muodot Taitoa ohjata henkilöstö toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa johtajuusosaaminen henkilöstöjohtamisena ja pedagogiikan (perustehtävän) johtamisena, perustehtävän kirkastaminen, yhteisen arvokeskustelun ohjaaminen, Vasu-työ, toiminnan reflektoinnin ohjaaminen, kehittämistyön ohjaaminen, koulutustarpeen arviointi ja täydennyskoulutuksen järjestäminen Kykyä pedagogiseen argumentointiin Elina Fonsén 2014 henkilöstön ja toiminnan johtamisen perustelu, resurssien takaaminen (henkilöstöresurssit, hallittavissa oleva vastuualue, muut laadukkaaseen toimintaan tarvittavat resurssit), lapsen edun ja varhaiskasvatuksen puolesta puhuminen
MITÄ ON JOHTAJUUS? https://www.youtube.com/watch?v=fw8ammcvajq
Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi Sanna Parrila sanna.parrila@ediva.fi 040-504 3678 Elina Fonsén elina.fonsen@ediva.fi 050-5734644