Päijät-Hämeen kuntapäivä 29.5.2013 Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd. euroa Asukasta kohti, 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1,29 327 382 362 337 461 382 238 Vuosikate % poistoista 118 135 122 108 145 118 70 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 2006 1,02 Lainakanta: Mrd. euroa 7,67 Asukasta kohti, 1 461 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 2007 0,74 8,15 1 545 2008 0,61 8,63 1 629 2009 0,29 9,78 1 838 2010 1,83 2) 10,45 1 956 2011 0,42 10,95 2 038 2012 TPA -0,31 12,32 2 282 Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 2 25.4.2013 Tuula Haatainen tilinpäätösarvioiden mukaan.
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 0 3 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2012 Päijät-Häme 250 200 Päijät-Häme Koko maa 150 100 50 0-50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 5 29.5.2013 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Päijät-Häme yhteensä 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 29.5.2013 Tuula Haatainen -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lahden kaupunki 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 7 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 29.5.2013 Tuula Haatainen -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 Lahden tilinpäätöksen mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Päijät-Häme pl. Lahden kaupunki 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 8 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 29.5.2013 Tuula Haatainen -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
3 500 3 000 2 500 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2012, /as. Päijät-Häme Rahavarat, Päijät-Häme Rahavarat, koko maa Lainakanta, Päijät-Häme Lainakanta, koko maa 2 000 1 500 1 000 500 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 9 29.5.2013 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 0,0 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 10 29.5.2013 Tuula Haatainen 27.3.2013/hp
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (PPO:n painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 11
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus, vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013 Prosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos Kunta-alan työlliset, 1 000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 1,6 3,0 463 3,7 3,4 463 3,0 2,4 463 2,4 2,5 463 2,4 2,5 463 2,7 3,0 463 2,7 3,0 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 12
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 2000 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 13
Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan alustava arvio Arvio 27.3.2013 Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus -237-175 -215-265 Kiinteistöveron kehittäminen 100 110 125 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida -80-80 -80-80 Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja -115-72 -95-107 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -247-218 -264-258 Osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti 10.4.2013 PPO-ministeriryhmän kokouksessa esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80 milj. /v ja yhteisöveromuutos n. -115 milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio 10.4.2013 Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus -237-175 -215-265 Kiinteistöveron kehittäminen 100 110 125 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -52-66 -89-71 Muuta: Työmarkkinauudistus -150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj. vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu- 14
250 Kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kuntien verotuloihin, milj. 200 Kiinteistöverotuksessa 150 Jäteverossa 100 50 Muutokset yhteensä 0 2014 2015 2016 2017 Muutokset kunnallisverotuksessa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti valtionosuuksissa Muutokset yhteisöverossa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti yhteisöveron jako-osuutta korottamalla 15
Valtion kehyspäätös 2014 2017: Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. 16
17
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 -237-250 -250-250 Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa -1200-1400 -1 118-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18
Kuntauudistus» Kuntarakenne» Prosessi, joka tähtää viimeistään 2017 tapahtuviin rakennemuutoksiin» Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rakenne» Tavoite 2017» Kuntalaki» 2015 alussa» Valtionosuudet» 2015 alussa 19
Kuntarakenne kuntarakennelaki Hallituksen esitys eduskunnassa Selvitysvelvollisuus Selvitysperusteet» Väestöpohja» Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti (pendelöinti), yhdyskuntarakenne» Talous Selvitettävä liittymisen edellytykset 20
Selvitys Tavoitteena esitys kuntien yhdistymisestä ja yhdistymissopimus» Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta» Yhdistymisen vaikutus yhteistoimintaan» Taloudellinen tilanne» Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta» Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista» Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella 21
OKA 10.4. 2013 Kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuutta ei voi pitää sen vuoksi perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna. Näkemykseni mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa» toisaalta eduskunnan näkökulmasta sen käsitellessä kuntajakolain uudistamista koskevaa hallituksen esitystä lakien voimaantuloajankohdan ja ilmoituksille ja selvityksille asetettavien määräaikojen osalta sekä» toisaalta kuntien näkökulmasta siinä vaiheessa, kun kuntien uudistettuun kuntarakennelakiin perustuva velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä tulisi voimaan. 22
Kuntarakenneuudistuksen aikataulua vuosille 2013 2014 2013 2014 1.7.2013 1.7.2014 Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim. 30.11. Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim. 31.12. Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2) Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen 1.7.2014 (1) 12 kaupunkiseutua. (2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle 2014. 23
Syksy 2013 Selvitysalueiden muodostaminen Mahdolliset poikkeushakemukset Mahdolliset erityisselvitykset VN arvioi uudistuksen etenemistä
Päijät-Häme Hartola Asukasluku < 20 000 Pendelöintikriteeri Sysmä Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Padasjoki Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Asikkala Heinola Hämeenkoski Kärkölä Hollola Lahti Orimattila Nastola Kunta Asukasluku 31.12.2011 Asikkala 8 498 Hartola 3 292 Heinola 20 164 Hollola 22 020 Hämeenkoski 2 130 Kärkölä 4 798 Lahti 102 308 Nastola 15 027 Orimattila 16 369 Padasjoki 3 369 Sysmä 4 261 25
Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote-uudistus ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus (kuntarakennelaki) vahvat peruskunnat Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 26
Palvelurakenneuudistus Tuula Haatainen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja
Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu 1.1.2013 Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 98 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 153 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 53 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta Huom. Kunnat eivät muodosta yhteistoiminta-aluetta, vaan järjestävät palvelut itsenäisesti MML, 2012 28
Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 29
Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä (huom. poikkeukset) Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut» sosiaalipalvelut» kehitysvammaisten erityishuolto» perusterveydenhuolto» erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20 30 Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla» kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat 30
Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana.» Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. 31
Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta 72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831 Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283 32
Perustason alue 1 (2) Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000 50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.» tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana.» tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille 33
Perustason alue 2 (2) Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä» kunnan asukasluku on nyt yli 20 000» valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu» lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunnan ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. 34
Perustason toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja.» edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli 20 000 asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon» yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon.» Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. 35
Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen» kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen» muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä» jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut 36
Erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (ervan) perustehtävät ovat: 1) turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2) päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin erva-alueella. 3) Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi) Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama). 37
Rahoitus Koordinaatioryhmä ei juurikaan käsitellyt rahoitusta Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset, varalla olo (johon sisältyy mm. päivystyksen, ensihoidon ja poikkeustilannevalmiuden ylläpito) sekä palvelujen käyttö. Rahoitusratkaisulla pyritään välttämään osaoptimointia sekä tukemaan toimivien palveluketjujen toteuttamista ja vastuun selkeyttä. Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö. 38
Alueiden muodostaminen Pääsääntönä on, että järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten kuin edellä on todettu. Kriteerit ovat yhdenmukaiset koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan myöntää mahdollisuus poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaaminen. Sote-alueiden ja perustason alueiden alustavista muodostamiskriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä VM:lle marraskuussa 2013. Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä:» kriteereistä sekä» niiden perusteella muodostuvista sote- ja perustason alueista. Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2014 Valtioneuvostion asetus alueista 2014 2015 Sote-alueet ja perustason alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. 39
Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista. Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa. Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle. Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa. 40
Yliopistolliset sairaalat Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen. Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue. Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan. 41
Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti kesäkuussa 2013 Valmisteluryhmän ehdotus joulukuussa 2013 Ehdotus lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan 1.1.2015 42
Koordinaatioryhmä 8.5.2013 Erva-alueen palvelut 1. Sote-alue (Maakunnan keskuskaupunki tai työssäkäyntialueen keskuskunta, jossa vähintään n. 50 000 asukasta vastuukuntana) järjestävät itse kaikki palvelunsa, ml. nykyiset sairaanhoitopiirin palvelut pl. tulevat Erva-alueen palvelut. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne selvitysalueella oleva, nyt yli 20 000 asukkaan kunta voi saada perustason sote-palvelujen järjestämisoikeuden vain erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 2. Perustason alue (vähintään n. 20 000 50 000 asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset tarpeellisesta osasta laajan perustason palveluista keskuskunnan kanssa. 3. Muut kunnat (alle vähintään n. 20 000 asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset sekä perustason että laajan perustason palveluissa rahoitusvastuu, ei järjestämisvastuuta 43
Kiitos! 44 29.9.2013 Tuula Haatainen