Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus

Transkriptio

1 Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestämme sekä valtion luottoluokituksesta Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja 2

3 Asukasluvun muutos maakunnittain sekä ennustettu muutos , % Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,8-2,2-2,9-3,2-3,3-3,4-4,7-7,9-10,1 12,4 10,6 10,3 8,7 6,1 4,9 4,7 3,7 3,6 2,6 0, Lähde: Tilastokeskus

4 Bruttokansantuotteen reaalinen muutos markkinahintaan maakunnittain Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Satakunta Kainuu Päijät-Häme Etelä-Savo Koko maa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -14% 1% 5% 6% 9% 10% 11% 14% 16% 17% 17% 17% 17% 19% 20% 21% 22% 25% 32% 38% 58% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 4

5 5

6 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta (ml. liikelaitokset) Toimintakulut Verotulot Toiminnan ja inv. rahavirta Kunnat: 2011 mrd. -32,23 19,07-33,87 19,32 Kunnat + kuntayhtymät: 2011 mrd. -35,66 19,07-37,44 19,32 Valtionosuudet 7,66 8,07 5,4 7,66 8,07 Vuosikate 2,07 1,35-34,7 2,55 1,79 Poistot ja arvonalentumiset -1,76-1,90 8,4-2,23-2,40 Tilikauden tulos 0,43-0,31 0,44-0,36 Investointimenot -3,59-3,78 5,2-4,31-4,59-0, mrd. -1,69 muutos % -1, mrd. -1,98 Pitkäaik. lainojen vähennys -1,32-1,36 2,8-1,43-1,48 muutos % Toimintakate -24,84-26,34 6,1-24,26-25,80 6,3 Rahavarat ,79 3,37-11,1 4,54 4,20-7,5 Lainakanta ,99 12,26 11,5 12,30 13,81 12,3 5,1 1,3 5,0 1,3 5,4-29,7 Pitkäaik. lainojen lisäys 1,77 2,14 21,0 2,03 2,41 19,1 7,7 6,5 3,3 6 Lähde: Tilastokeskus

7 Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Mrd euroa 1,73 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista Tilikauden tulos, mrd euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, ,02 7, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): ,74 8, ,62 8, ,30 9, ,83 1) 10, ,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa ,43 11,

8 Kuntien toimintakatteen ja verorahoituksen muutos kuntakoon mukaan, % Kunnan asukasluku ,0 5, ,3 4, ,1 5, ,4 5, ,3 6, ,8 5, ,6 6,6 Kaikki kunnat 2,5 6,1 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 % Toimintakate 1) Verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) 1) Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus, mikä jää katettavaksi verorahoituksella 8 Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus 9

10 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus

11 Kuntien vuosikatteet % poistoista 2012 Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 71 % Vuosikate ei riittänyt poistoihin 240 kunnassa (Manner-Suomessa 231 ja Ahvenanmaalla 9 kuntaa) Vuosikate % poistoista: Negatiivinen Positiivinen alle 100 % % % (84 kpl) (156 kpl) (77 kpl) (19 kpl) 11 Kuntarajat: Tilastokeskus.

12 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus 12

13 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Kaikki kunnat: Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Lähde: Tilastokeskus

14 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 14 Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Tilikauden tulos 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0-0, ,5 Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 15

16 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Lainakanta Rahavarat Lähde: Tilastokeskus 0 16

17 Kuntien lainakanta Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin euroa/asukas Velattomia kuntia on 5 kpl (Enonkoski, Juuka, Luumäki, Suomenniemi ja Valtimo) Suurimmat lainat asukasta kohti: Kökar /as. ja Reisjärvi /as. Lainakanta, /asukas: Alle 500 /as /as /as. Yli /as. (25 kpl) (129 kpl) (117 kpl) (65 kpl) 17 Kuntarajat: Tilastokeskus.

18 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /as. Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus 18

19 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus

20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd Lainakanta Rahavarat * Lähde: Tilastokeskus

21 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus /hp

22 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurimmat alijäämät, /as.: Lavia , Jalasjärvi ja Yli-Ii Suurimmat ylijäämät, /as.: Föglö 8 583, Eurajoki ja Kaskinen Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: Alijäämää yli 500 /as. Alijäämää alle 500 /as. Ylijäämää alle 500 /as. Ylijäämää /as. Ylijäämää yli /as. (36 kpl) (55 kpl) (79 kpl) (115 kpl) (51 kpl) Alijäämäisiä kuntia yhteensä 91 (Manner-Suomessa 89 ja Ahvenanmaalla 2) 22 Kuntarajat: Tilastokeskus.

23 3 500 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus 23

24 Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Selvitys tulee käynnistää, jos» tilinpäätöksen alijäämä > /as ja edellisen tilinpäätöksen > 500 /as (5 kuntaa täytti vv. 2011/12 alijäämäehdon. Näistä Lavia ja Hanko ovat olleet aiemmin selvittelyn piirissä sekä Yli-Ii ja Vihanti ovat tehneet kuntaliitoksen vuoden 2013 alussa. Jalasjärvi tuli uutena kuntana selvittelyn piiriin.) tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan 1. vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista) ja 2. veroprosentti on vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti ja 3. lainamäärä/asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja 4. taseessa on kertynyttä alijäämää ja 5. omavaraisuusaste < 50 % ja 6. suhteellinen velkaantuneisuus on >50% (Tarvasjoki täytti kaikki 1 6 ehtoa vv.2011/12. Se on ollut jo aiemmin selvittelyn piirissä.) 24

25 Kuntien lukumäärät kuntakoon mukaan vuosina 2000 ja 2013 Asukasluku Yli Kuntia vuonna 2000 yhteensä 452 kpl Kuntia vuonna 2013 yhteensä 320 kpl vuosi 2000 vuosi Alle Kuntakoon aritmeettinen keskiarvo vuonna ja vuonna Kuntakoon mediaani vuonna ja vuonna

26 Kuntien ulkoisten menojen kumulatiivinen summa kuntakoon mukaan vuonna 2012, mrd. mrd. mrd Kuntien lukumäärä vuoden 2013 kuntajaon mukaan (kunnat pienimmästä suurimpaan) 0 Lähde: Tilastokeskus 26

27 Väestö ja ulkoiset menot kuntakoon mukaan (vuoden 2013 kuntajako, yhteensä 320 kuntaa) Asukasluku Ulkoiset menot henk. Osuus kaikista kunnista % mrd. Osuus kaikista kunnista % 100 pienintä kuntaa 208 3,8 1,64 4,0 200 pienintä kuntaa ,4 5,95 14,6 300 pienintä kuntaa ,7 19,69 48,3 20 suurinta kuntaa ,3 21,05 51,7 6 suurinta kuntaa ,5 13,12 32,2 Kaikki kunnat ,0 40,74 100,0 Lähde: Tilastokeskus 27

28 Budjettiriihi ja kunnat Viime kevään kehysriihen linjaukset hyväksyttiin sellaisinaan ml. valtionosuuksien leikkaukset ja veropohjan laajennukset Budjettiesitys kiristää kuntataloutta VM:n arvion mukaan 250 milj. 1 mrd. tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd. vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa mrd. kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua henkilöön/v muuten 3 000/v kuntahenkilöstön määrä väheni KT:n arv 2015: , 2012 lokakuu Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen. Kuntarakennelain 4d 3. mom (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto 28

29

30 OKM esityksiä tehtävien ja normien purusta (OKM:n toimintaohjelmaesitykset) liittyen valtionosuuksiin: OKM esittää, että päivähoidon, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen sekä kunnan yleisen kulttuuritoimen ja yleisten kirjastojen valtionrahoitus budjetoitaisiin kokonaan OKM:n pääluokkaan. OKM toteaa: Kuntien ja valtion rahoitusvastuita selkeyttäisi huomattavasti, mikäli kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen menoihin poistettaisiin kokonaan ja vastaavasti kuntien vastuuta sosiaali- ja terveydenhoitomenoista lisättäisiin tai kuntien osuutta yhteisöverotuloista vähennettäisiin. OKM väittää, että näin saadaan aikaan säästöjä ja parannettaisiin ohjauksen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että esiopetuksen ja peruskoulutuksen valtionosuuksien käsittely ovat nykyisellään osa peruspalvelujen valtionosuutta. Esitys lisää kustannuksia, keskitettyä ohjausta ja uhkaa heikentää käytännössä koulutuksen järjestämistä ja sen saatavuutta sekä alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista. Esitys johtaisi peruspalveluiden valtionosuusprosentin alenemiseen entisestään merkittävästi. Valtionosuusleikkausten jälkeen peruspalvelujen vos-% ensi vuonna on 29,57. 30

31 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa*, muutos ,milj. Dia1 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto VM: Valtionosuusleikkaukset Vanhuspalvelulain toimeenpano Joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito Oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset Lastensuojelun kehittäminen Kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto Jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionos Kuntien rahoitusosuus lääkärihelikoptereihin Yhdistymisavustukset 9 9 Kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset 4 4 Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM YHTEENSÄ OKM: Lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt Ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt Valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa Ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen lisääminen Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa * vm:n arvio

32 Dia 2 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa*, muutos , milj. 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto OKM jatkuu: Nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvä lisärahoitus alueille Valtionosuusindeksin jäädytys Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen Ammattikorkeakoulujen avustukset Perustamishankkeet Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset OKM YHTEENSÄ STM: Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon Säästö kehittämishankkeissa Oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot Säästö EVO-tutkimuksessa Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 9 9 STM YHTEENSÄ TEM: Palkkatuki kunnille Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset yhteensä ) Verotuksen ja maksujen muutokset Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä * vm:n arvio

33 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % Uutta Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/ Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa *mm. sote sekä esi- ja perusopetus, sen lisäksi mm. 2-asteen säästöt 33

34 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997 = 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). 34

35 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 35

36 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,63 38,86 40,19 41,55 42,94 44,38 Palkat 15,65 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 Muut henkilöstömenot 4,67 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 Ostot 12,71 13,58 14,29 15,04 15,83 16,67 17,55 Muut toimintamenot 2,63 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,35 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,31 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 Yhteensä 40,32 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,5^ 4,1 3,3 1,8 3,4 2,1 3,4 2,1 3,3 2,5 3,4 2,5 Ostot 8,4 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 1,2 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ilman erit. sopeuttamistoimia ^ vuoden 2012 lopullisten tilipäätöstietojen mukaan kasvu 5,0 % 36

37 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,84 17,74 17,99 18,57 19,25 20,05 Yhteisövero 1,67 1,21 1,30 1,37 1,43 1,28 1,37 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,81 21,47 22,03 22,95 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 5,3 1,4 3,2 3,7 4,2 Yhteisövero 18,5-27,3 7,2 5,8 4,2-10,5 6,5 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,3 5,4 2,2 3,2 2,6 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB (ilman veronkorotuksia) 37

38 Kunnallisveroprosentin erojen vaikutus tuloveroihin eräillä tulotasoilla 2014 Palkka/kk euroa Palkka/vuosi (ml. lomaraha) euroa Vaikutus tuloveroon vuodessa 1), euroa 6,0 % -yksikköä 2) 1 % -yksikkö 0,5 % -yksikköä ) Laskettu esimerkkituloihin vuonna 2013 kohdistuvien vähennysten perusteella. Laskelmassa on huomioitu ainoastaan verottajan viran puolesta myöntämät vähennykset. 2) Manner-Suomen korkeimman (22,50) ja matalimman (16,50) kunnallisveroprosentin erotus. 38

39 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,97 1,20 0,90 0,46 0,24 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,53-2,30-2,60-3,04-3,26 Lainakanta Rahavarat +400 M kertaluonteista ,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0,44 12,30 4, * -25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4, ** -26,71 20,37 8,37 0,13 2,17-2,65 0,25-0,23 15,41 4, ** -27,68 20,81 8,26 0,01 1,40-2,75 0,25-1,10 17,71 4, ** -28,68 21,47 8,47-0,16 1,10-2,85 0,25-1,50 20,31 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,96 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2016** -29,70 22,03 8,63-0,30 0,66-2,95 0,25-2,04 23,41 3, ** -30,77 22,95 8,73-0,48 0,44-3,05 0,25-2,36 26,61 3,76 39

40 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Vuosikate Tilikauden tulos Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 40 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5

41 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeuttamistoimia) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

42 Valtionosuusuudistus:» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu rahoitusperiaate esillä perustuslakivaliokunnassa» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin (jää ulkopuolelle) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista vai peruspalvelujen valtionosuudesta? Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä Työpaikkaomavaraisuuskriteeri sen osuus ns. valtionosuuksien 305 milj lisäosasta kasvanee aiotusta? Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Muutokset perusteltava avoimesti Sairastavuuskertoimeen ja ikäluokkapainoihin isot muutokset (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Lopullisia arvioita ehdotuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voi vielä tehdä (kuntakohtaiset laskelmat marraskuussa 2013) 42

43 Muuta ajankohtaista AMK-rahoituksen siirto: vaihtoehdot 1. OKM:n prosenttia (41,89 % ) muuttamalla 2. VM:n prosenttia (29,57 %) muuttamalla 3. Prosentit yhdistämällä > prosentti sama ko. vuonna Kuntaliitto kannattaa ve 1. = kuntien rahoitusosuuden nostamista ylläpitäjärahoituksesta (jatkossa lukiot ja ammattikoulut). Ei muuta ylläpitäjän saamaa yksikköhintarahoitusta lainkaan. Toisen asteen koulutuksen rahoitus» Asetettu uusi OKM ryhmä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi» Määräaika ; Kuntaliiton edustus mukana» Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä toimeenpanon aikataulusta jo mennessä 43

44 Kuntauudistuksen aikataulua vuosille Kuntien ilmoitukset selvitysalueista (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa. 44

45 Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Lain säätäminen juridisesti haastavaa 45

46 Petteri Orpon sote-koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

47 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat

48 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset yli asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla

49 Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille

50 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja

51 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella

52 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Alle asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut

53 Sote-rahoitus Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä» ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli» Kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla 53

54 Aikataulu: Väliraportista pyydettiin lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräiltä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausuntoaika päättyi Lain hyväksymisen jälkeen kuntia kuullaan» järjestämisvastuun toteuttamisesta» sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus, joka annetaan syksyllä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään

55 Elinvoimapolitiikasta huolehdittava Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim. kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 55