KOUVOLAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2011 www.kouvola.fi s.8 ESIOPETUS yhtenäiseksi s. 13 KIELTENOPETUS innostaa s. 24 Kaupunkiorganisaatio MUUTOKSESSA Bioenergiakoulutusta KSAO:n Biosampo-hanke vie koulutusosaamista Filippiineille. s.14 Aktiivisia vuosia Kouvola lisää vanhusten tehostettua palveluasumista. s.18 1
2 Sisällys PÄÄKIRJOITUS 2 KUVAKILPAILUN SATOA 3 PÄÄTÖSTEN AIKA 4 TURVAA POTILASTYÖHÖN 5 KUNNANARKISTO ARCHIUM 6 KIRJASTON KOTIPALVELU 6 PRESIDENTINVAALIT 2012 7 OPPIA LEIKIN KAUTTA 8 Esiopetussuunnitelma yhtenäistyy. MATKAILUMARKKINOINTIA 9 ETÄTYÖ TUO JOUSTOA 10 KOUVOLAN TALVIUINTI 10 YMPÄRISTÖNSÄÄSTÖÖN 11 KASVUA PUUSTA 12 INNOSTUTAAN KIELISTÄ 13 OSAAMISTA FILIPPIINEILLE 14 Bioenergiakoulutus on uusi hittituote RUOKA-KOUVOLA 2020 15 TALVIKUNNOSSAPITO 16 LATUSEURANTA 16 KOUVOLAN JOULUILME 17 JOULURADIO SOI TAAS 17 POIS LAITOSTUMISESTA 18 Lisää ikäihmisten aktivointia. UUTTA PALVELUSETELIIN 19 KEHITYSTÄ MAASEUDULLE 20 OSALLISTUMISSELVITYS 21 KYLÄKUITU LAAJENEE 21 GAMEDU LUO PELIOSAAJIA 22 VUODEN YRITYS 23 KSAOLLE AIKUISOPISTO 23 ASIAKASLÄHTÖISYYTEEN 24 Kouvolan palveluorganisaatio tehostuu enemmän asiakasta osallistavaksi. TAKAISINSOITTOPALVELU 25 eresepti 26 KASVUA KINNOSTA 27 KANSALAISOPISTON 29 HANKKEET KOUAHEAD 30 KUNTA TYÖNANTAJANA 32 Kuntarakenteet muutoksessa Hallituksen kuntarakenneuudistus on ollut eurokriisin ohella yksi syksyn pääpuheenaiheista. Keskustelu tulee epäilemättä kiihtymään, kun kuntaministeri Henna Virkkunen esittelee alkuvuodesta oman näkemyksensä tulevaisuuden kuntarakenteesta. Esitys lähtee lausuntokierrokselle tulevan kevään aikana. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativia erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallituksen kuntaremontti on herättänyt keskustelua myös Pohjois-Kymenlaaksossa. Kouvolan kaupungin näkökulmasta päähuomio keskittyy oman, vuoden 2009 alussa toteutetun kuntaliitoksen käytännön toteutukseen. Vaikka strategioiden ja organisaation valmistelusta ollaankin jo siirtymässä vakaampaan olotilaan, työ on monilta osin vielä kesken. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin jo nähdä, että uusi kaupunki kykenee aiempaa paremmin vastaamaan teollisuuden rakennemuutoksen, väestön ikääntymisen ja kuntatalouden kiristymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Palvelut ovat säilyneet, monilta osin jopa parantuneet ja tuottavuus on kasvanut. Ratkaisu tehtiin ajoissa. Muilla kipeä keskustelu on vielä edessä. Iitin kunta on esittänyt valtioneuvostolle maakuntajaon muuttamista siten, että kunta siirtyisi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. On todennäköistä, että valtioneuvosto ei ota esitykseen kantaa, ennen kuin kuntauudistuksen rajat on piirretty. Kouvolan näkökulmasta on mielenkiintoista, miten Iitti asettuu kuntaministerin kartalle. Työssäkäynnin, asioinnin ja valtionhallinnon palvelujen osalta Iitti tukeutuu vahvasti Kouvolaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Iitti järjestää pääosin kuntayhtymäpohjalta yhteistyössä Päijät-Hämeen kuntien kanssa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon hallintohimmeleiden purkaminen vahvoihin peruskuntiin on yksi kuntauudistuksen päätavoitteista. Tulevaisuudessa palvelujen kehittymistä ohjaavat ennen muuta palvelujen laatu, asiakkaiden valinnanvapaus ja ihmisten luonnollinen asiointi. Kunnallisen itsehallinnon periaatteita kunnioittaen Kouvolan kaupunki ei ole ottanut kantaa Iitin esitykseen. Kanta joudutaan kuitenkin muodostamaan viimeistään keväällä, kun ministeri Virkkusen esitys tulee kuntiin lausunnolle. Tällöin on myös arvioitava, miten mahdolliset muutokset vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen, valtionhallinnon palvelujen säilymiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen edellytyksiin. Tästä näkökulmasta kysymys ei ole yksittäisen kunnan ratkaisusta, vaan linjauksesta, joka vaikuttaa julkisten palvelujen ja aluerakenteen kehittämiseen koko Pohjois-Kymenlaaksossa. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 21.12.2011 Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä on jaossa myös kaupungin eri palvelupisteissä. Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy helmikuussa 2012. Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, puh. 020 61 511 Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola, viestinta@kouvola.fi Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto Annikki Niiranen, Heli Lehti, Eija Tiitinen, Susanna Toikander, Tuija Hanski, Tea Salonsaari-Eloranta, Ilona Manninen Kannen kuva Juha Jetsu Toimitus/Taitto Aptual Oy, Kouvola Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2011 Kouvola-lehti verkossa Jakelu ISSN-L 1798-8330 ISSN 1798-8403 Painos 53 000 kappaletta www.kouvola.fi /Kouvola-/kaupunkitiedottaa/Esitteet ja julkaisut. Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelun suorittaa Jakelusuora Oy. Jakelupalautteet netissä www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa tai puhelimitse arkisin klo 9-16 puh.(05) 544 4070
LUONTO INNOITTI KUVAAJIA Kouvolan kaupungin viestinnän järjestämä kesävalokuvakilpailu kutsui kouvolalaiset mukaan kuvaamaan. Parhaiksi valitut kesäkuvat kukkivat kymenlaaksolaisuutta ja luontoa. Kouvolan kesäkuvakilpailuun otti osaa kaikkiaan 352 kuvaa neljässä sarjassa: vapaa-ajan asuminen, luonto, kylät ja maaseutu sekä Kymijoki. Kilpailun tavoitteena oli monipuolisten osallistumiskategorioiden kautta herättää kuvaajat huomaamaan Kouvolan eri puolet ja erityisesti Kouvola mökki- ja kesäkaupunkina. Kouvola on laaja kesämökkikaupunki, josta ei varmasti kuvattava lopu. Kilpailun parhaat Kouvola-kuvat pääsevät myös esille; kaupunki lunastaa parhaiden joukosta parisenkymmentä kuvaa markkinointitarkoituksiin. Kuvauskilpailun parhaimmaksi otokseksi valikoitui Pekka T. Niemen "Jokelan mylly", joka edusti kylät ja maaseutu -sarjaa. Raati kiitteli erityisesti kuvaajan uutta näkökulmaa tuttuun aiheeseen sekä ammattimaista valon ja varjon hallintaa sekä sommittelua. Niemen luonto-sarjassa kilpaillut Honkasaari oli myös voitokas ja valittiin sarjansa parhaimmaksi. Toinen tuplavoittaja löytyy vapaa-aika- ja Kymijoki -sarjoista; Juha Lampisen Terveisiä mökiltä sekä Virta valittiin sarjansa parhaimmiksi. Raati palkitsi kunniamaininnalla Jari Arolan vapaa -aika -sarjan kuvan Loma ja Tiina Rakkolan kylät ja maaseutu -sarjan otoksen Muikkuverkot. Kilpailuraatiin kuuluivat Kouvolan taidemuseon johtaja Johanna Vuolasto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun valokuvauksen opettaja Jarmo Vuorivirta, valokuvaaja Johannes Wiehn sekä viestintäpäällikkö Heli Lehti ja tiedottaja Niina Heikkilä Kouvolan kaupungilta. Kilpailun paras kuva palkittiin 200 euron lahjakortilla valokuvausliikkeeseen. Muut voitokkaat palkittiin kirjapalkinnoin. Pekka T. Niemi: "Jokelan Mylly" Juha Lampinen: "Virta" Uusivuosi 2012 Tapahtumat 31.12.2011 UUDEN VUODEN VASTAANOTTO KOUVOLA klo 23.40 KSS Energia Areena (pesäpallokenttä) Hymni Vaskiyhtye Nelikko Seurakuntien tervehdys pastori Henrik Koponen Virsi 170 : Jumala ompi linnamme Vaskiyhtye Nelikko ja yleisö Kouvolan kaupungin tervehdys Antti Koivisto kaupunginhallituksen 1. varapj. Maamme-laulu Vaskiyhtye Nelikko ja yleisö ILOTULITUS klo 24.00-00.15 PERHEJUHLA KUUSANKOSKI klo 19.00 n. 19.45 Kuusankoskitalo, Kuusaasali Kouvolan kaupungin tervehdys Hannele Viljakainen kaupunginvaltuuston 3. varapj. Koko perheen ohjelmaa Taikuri Markku Purho, Sirkuskoulu Bravuuri ILOTULITUS n. klo 20.00 SOIHTUMARSSI VOIKKAA klo 18.00 Reitti: Voikkaan paloasema - Voikkaan keskustan liikenneympyrä ja takaisin paloasemalle. Järj. Kuusankosken VPK TEATTERIESITYS KUUSANKOSKEN TEATTERI klo 18.00 Räkänokat Rajusti Rokkaava esitys koko perheelle! Vapaa pääsy. 220 ensimmäistä mahtuu mukaan. 3
PÄÄTÖSTEN AIKA Kotiharjuun suunnitteilla oleva Ratamo-keskus tarvitsee taakseen nopeita päätöksiä ja huolellista suunnittelua. Ratamo-keskus edustaa terveyspalveluiden modernimpaa ajattelua, jossa toisiaan tukevat terveyspalvelut sijaitsevat saman katon alla, työlle on luotu mielekäs ilmapiiri ja laadukasta palvelua luodaan uusinta teknologiaa hyödyntäen. Marraskuussa Kouvolan kaupunginvaltuusto tuki periaatepäätöksessään Ratamo-keskuksen rakentamista Kotiharjuun, joka todettiin keskukselle otollisimmaksi ja toimivimmaksi alueeksi. Työ on esisuunnittelusta huolimatta kuitenkin vasta lähtökuopissa; Ratamon rakentamiseksi tarvitaan nopeita päätöksiä kaupungin palveluverkon seuraavien vuosien kokoonpanosta, sillä verkon mukaan määräytyy myös Ratamon kokonaisuus. virka-aikana HÄTÄTILANNE Koko palveluverkko on käytävä läpi ja etsittävä kustannustehokkaimmat keinot palveluiden järjestämiseen, Kouvolan haasteet huomioiden. Kaikki tuo vaikuttaa myös Ratamoon. Esimerkiksi jos palveluverkko harvenee, palveluita keskitetään Ratamoon laajemmin. Ennen kaikkea Ratamo-keskusteluun tarvitaan yhteinen näkemys etenemissuunnasta ja nopeita toimia asian etenemiseksi, johtava ylilääkäri Kati Myllymäki kertoo. Kohti tulevaa Johtava ylilääkäri, tilaajapäällikkö Kati Myllymäki puh. 020 615 4681 kati.myllymaki@kouvola.fi Hätäkeskus...112 PÄIVYSTYS Yhteys ensin omaan terveysasemaan Ma-to klo 8-16 Elimäen terveysasema... 020615 1003 Pe klo 8-15 Kiviaidantie 1 Jaalan terveysasema... 020615 1006 Keskuskaari 1 B Keltakankaan terveysasema... 020615 1001 Sairaalankaari 15 A Korian terveysasema... 020615 1003 Kyminasemantie 10 A 4 Kouvolan terveysasema... 020615 1000 Marjoniementie 10 Kuusankosken terveysasema... 020615 1004 Kymenlaaksonkatu 3 Valkealan terveysasema... 020615 1005 Keskitie 19 Voikkaan terveysasema... 020615 1004 Myllytie 29 Ma-pe klo 8-15 Suun terveydenhuolto... 020615 1008 Viikonloppuisin ja arkipyhinä 1.7.2011-30.6.2012: Ilmoittautuminen ilman ajanvarausta klo 10-11 Kymenlaakson keskussairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikalla Päivystys Pohjois-kymen sairaala Välitöntä ja kiireellistä Pohjois-Kymen sairaala, päivystys... 020615 1601 hoitoa tarvitseville Sairaalankuja 3 C, 45750 Sairaalamäki Pohjois-Kymen sairaala toimii Carean omistamissa tiloissa, joiden vuokrasopimus päättyy vuoden 2014 lopussa. Carea suunnittelee parhaillaan keskussairaalan peruskorjausta ja uudisrakentamista. Tämän vuoksi on tärkeää edetä Kouvolan omissa päätöksissä ripeästi, että voidaan sopia työnjaosta ja oikeasta kapasiteetista. Kymenlaaksossa ei ole varaa tehdä päällekkäisiä investointeja ja toisaalta tilojen tulee olla riittävät vanhenevan väestön tarpeisiin. Ratamo on Kouvolan suurin hanke, ja vaikuttaa koko tulevaisuuden terveyspalveluiden järjestämiseen Kouvolassa, onhan sen tarkoitus palvella tehokkaasti vielä 40 vuodenkin päästä. Onnistumisen avain on perusteellisessa suunnittelussa. Ratamo on laaja kokonaisuus, sen luomiseen ja suunnitteluun tarvitaan asiantunteva, kokopäiväinen suunnitteluryhmä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja samalla säästetään kustannuksissa, kun tehdään kerralla hyvää. Pallo on nyt päättäjillä, millä ripeydellä saadaan Ratamokeskusta ja kuntalaisten palveluiden kehittämistä eteenpäin., Myllymäki sanoo. VUODEN 2012 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT: yleinen 1,35 % vakituinen asunto 0,55 % muu kuin vakituinen asunto 1,15 % voimalaitos 2,85 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määritellä eri veroa. VUODEN 2012 KUNNALLINEN TULOVEROPROSENTTI tuloveroprosentti 20 % KOKOUKSET Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2012 Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo 18.00 9.1.2012 13.2.2012 19.3.2012 7.5.2012 11.6.2012 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Kouvolan kaupungin kotisivuilla: www.kouvola.fi/ paatoksenteko Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginhallitus maanantaisin klo 16.00 2.1.2012 16.1.2012 6.2.2012 20.2.2012 12.3.2012 26.3.2012 4
POTILASTURVALLISUUS Projektikehittäjä Annukka Niemi puh. 020 615 6289 annukka.niemi@kouvola.fi Turvallisuutta POTILASTYÖHÖN Uusii terveydenhuoltolaki asettaa kaikille organisaatioille velvollisuuden laatia oma potilasturvallisuuden ja laatutyön kehityssuunnitelma. Kouvola on lähtenyt vauhdilla mukaan kehitystyöhön; oma potilasturvallisuussuunnitelma on valmistumassa ensi kesään mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä tekemä asetus laatutyön ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta vahvistui terveydenhuoltolakiin toukokuussa ja poiki heti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yhteistyöohjelman "Potilasturvallisuutta taidolla". Ohjelmassa ovat mukana tärkeimmät kansallisen terveydenhuollon toimijat ja sosiaalihuollon yksiköt. Ohjelman tavoitteena on puolittaa haittatapahtumaan ja hoitoon liittyvät kuolemat vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman suuntaviivojen ja neuvojen pohjalta ponnistaa myös Kouvolan potilasturvallisuussuunnitelma, jonka kehitystyö alkoi syksyllä. Suunnitelma on määrä saada valmiiksi kesällä 2012. Karkeasti potilasturvallisuuden kehittäminen voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: hoidon turvallisuuteen, lääketurvallisuuteen sekä laite-/ työympäristöturvallisuuteen. Näistä näkökulmista valmistellaan koko Kouvolan potilasturvallisuussuunnitelma, valmistelutyötä tekevä Annukka Niemi kertoo. Kouvolan potilasturvallisuussuunnitelmaa valmistelee ohjausryhmä, joka kartoittaa tämänhetkistä tilannetta ja päättää konkreettisten kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanosta. Suunnitelmissa on mm. erilaisten potilasturvallisuustyöpajojen järjestäminen. Potilastunnistus tärkeintä Potilaan oikea tunnistaminen on tärkeintä potilasturvallisuutta jos ei pystytä varmistumaan henkilöllisyydestä, oikean hoidon antaminen on vaikeaa. Nykyisessä käytännössä henkilöllisyys varmennetaan antamalla oma nimi sisään kirjautuessa. Ongelmalliseksi tilanne menee silloin, kun tiedot kulkevat kolmannen osapuolen kautta tai kun potilas ei voi itse antaa nimeään esim. muistisairauden tai tiedottomuuden vuoksi. - Henkilöllisyyden varmistamiseksi suunnitellaan käyttöönotettavaksi potilasrannekkeet, joiden avulla tarkistetaan potilaan henkilöllisyys hienovaraisesti eikä potilas enää häiriinny jatkuvista nimen uteluista. Tarkistuslista muistuttaa Potilaita siirrettäessä oikeiden asioiden kysyminen ja käsittely on olennaista hoidon jatkuvuuden kannalta. Siirtotilanteisiin voidaan suunnitella erilaisia tarkistuslistoja, joiden avulla varmistetaan tiedonkulun jatkuvuus. Jotta asiat myös kirjataan oikein potilastietojärjestelmään, tarvitaan yhteisiä sopimuksia kirjaamistavoista. Tiedonkulun varmistamiseen on olemassa myös ns. SBAR-menetelmä. Sotilaskäyttöönkin vakiintuneen SBAR-menetelmän eli vakioidun viestintätavan avulla voidaan konsultoida ja raportoida potilasasioista selkeästi. Kun henkilökunta käyttää SBAR-viestintätapaa, vähennetään vuorovaikutuksessa helposti ilmeneviä väärinymmärryksiä ja viestintä on tehokasta. Omat ohjeet ja toimenpiteet tulee olla myös infektioiden torjuntaan, sillä infektiot ovat vaarallisia erityisesti leikkaussaleissa. Hygieniahoitaja ja -koordinaattori ohjeistaa ja kouluttaa henkilökuntaa oikeaan hygieniaan. Laitteet kuntoon Terveydenhuollossa käytetään monenlaista teknologiaa ja laitteita, mm. siirtovälineitä. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että laitteet ovat kunnossa ja turvallisia käyttää. Ohjausryhmä perääkin laitteiden huollosta huolehtimista; kaikki laitteet on huollatettava asianmukaisesti ja viallisista laitteista luovuttava, jotta laitevirheitä ei potilastyössä sattuisi. Kaksinkertainen tarkistus Lääkehuollossa tyypillisin virhe tapahtuu, kun potilaan saama lääke tai lääkkeen määrä on väärä. Lääkkeiden käsittelyn turvallisuutta parannetaan yhdenmukaisilla lääkelistoilla ja lääkkeenjaon kaksoistarkastuksilla: toinen työntekijä käy läpi jaetut lääkkeet ennen potilaan lääkitsemistä. Näin vähennetään inhimillisen virheen mahdollisuutta. Potilasturvallisuuden seuranta Potilasturvallisuuteen voidaan vaikuttaa sisäisillä toimintatavoilla. Potilasturvallisuudesta vastaavalle johdolle kehitetään tiedonkulkua. Vaaratapahtumista raportoidaan erillisellä Haipro -järjestelmällä. Virheiden käsittely olisi pyrittävä tekemään avoimesti ja ketään syyllistämättä; analysoidaan mikä meni pieleen ja miten pystytään estämään sama jatkossa. 5
Archium säilöö KUNNAN MUISTOT Arkistojen päivän toimikunta myönsi Kouvolan kaupungille Vuoden 2011 Arkistoteko -palkinnon Archium-arkistohankkeesta, joka pitää huolen, että sekä Kouvolan perustajakuntien että uuden Kouvolan tärkeät muistot säilyvät. Ennen Kouvolan kuntaliitosta kukin kunta säilytti omia asiakirja-arkistojaan omissa kätköissään. Kuntaliitoksen myötä tuli tarve yhteisille arkistotiloille, paljolti myös työskentelyn helpottamiseksi ja välimatkojen lyhentämiseksi. Kiinteistö Oy Kouvolan Archium rakennutti Kuusaantielle uudet tilat, jonne vanhojen kuntien materiaalia on siirretty vähitellen vanhoista kunnanarkistoista. 9000 hyllymetristä 2/3 on varattu vanhojen kuntien materiaalille sekä kotiseutuarkistolle ja loput uuden Kouvolan arkistoille. Archiumissa säilytetään pitkäaikaisesti säilytettäviksi ( yli 15 v.) sekä pysyvästi säilytettäviksi luokiteltuja asiakirjoja kuten kuntien pöytäkirjoja, karttoja, rakennussuunnitelmia sekä muita julkisia ja myös salassa pidettäviä asiakirja-aineistoja. Vanhimmat asiakirjat löytyvät 1700-luvun lopulta. Kun uuden kunnan asiakirjat poistuvat aktiivikäytöstä, myös ne arkistoidaan Archiumiin. Archiumiin otetaan vain valmiiksi lajiteltua materiaalia. Archium on yleisölle avoin. Archiumissa on erillinen tutkijanhuone, joka niin ikään on vapaassa käytössä. Silti kannattaa ilmoittaa tulosta etukäteen, jotta henkilökunta pystyy jo valmiiksi hakemaan toivottua materiaalia. Kukin arkiston käyttäjä allekirjoittaa asiakirjojen käyttösopimuksen, jolla sitoutuu siihen, että ei käytä asiakirjatietoja henkilötietolain vastaisesti. Salassapitosäännösten alaisia asiakirjoja ei tutkijoille luovuteta. KOUVOLAN ARKISTO ARCHIUM Kuusaantie 1 45130 Kouvola puh. 020 61 511 Avoinna: ma-pe 9-15 Kuntalaisia autamme esimerkiksi hävinneen koulutodistuksen hakemisessa sekä tietysti sukututkijoille on myös paljon materiaalia käytettävänä. Ihmiset ovat löytäneet meidät hyvin, sillä tutkijanhuone on ollut vilkkaassa käytössä, arkistopäällikkö Marketta Aarnio kertoo. Tulevina vuosina materiaalin digitointi vähentää hyllymetrien tarvetta Archiumissa riittää silti hyllytilaa vielä pitkään tulevaisuuteen. NUORI KOUVOLA -PALKINTO Kouvolan kaupungin liikunta- ja nuorisolautakunta on päättänyt Nuori Kouvola palkinnon jakamisesta. Palkinto myönnetään ensimmäistä kertaa vuonna 2012 ja se luovutetaan Kouvola -päivänä 8.5.2012. Nuori Kouvola -palkinto myönnetään kouvolalaiselle nuorisoyhdistykselle, nuorten itsensä muodostamalle ryhmälle tai yksityiselle henkilölle, joka on ansioituneesti edistänyt kouvolalaisten nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivisuutta. Nuori Kouvola - palkintoon kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka suuruuden liikunta- ja nuorisolautakunta määrää vuosittain palkinnon jaosta päättäessään talousarvioon varatun määrärahan mukaan. Palkinto voidaan myös jättää jakamatta. Palkinnon saajan päättää liikunta- ja nuorisolautakunta työryhmän esityksen pohjalta. Työryhmässä on lautakunnan, nuorisotoimialan ja nuorisovaltuuston edustajia. Palkinnon jakoperusteet julkistetaan palkintojen jaon yhteydessä. Nuorisopalvelut / suunnittelija Tuula Soininkallio puh. 020 615 7858 6 KIRJASTO TUO KIRJAT KOTIIN Kouvolan kaupunginkirjasto tarjoaa yhteistyössä Ikäihmisten hyvinvointipalveluyksikön kanssa yli 65 -vuotiaille asiakkailleen uudelleen organisoitua palvelua: kirjakassit kuljetetaan kotiin vapaaehtoisvoimin. Kullekin asiakkaalle etsitään sopivalla etäisyydellä asuva kuljettaja. Kirjat voidaan laittaa myös kaupungin kotihoidon työntekijän mukaan mikäli kotikäynti on suunnitteilla. Kotipalvelussa kirjaston yhteyshenkilö haastattelee asiakkaan, tallentaa hänen toivomuksensa lainattavasta aineistosta ja ylläpitää lainaushistoriaa. Asiakkaan luona käydään 6 viikon välein ja sitä edeltää aina yhteydenotto kirjastosta puhelimitse. Palvelu on maksuton. Celia -kirjaston äänikirjat on kotiinkannettu palveluvaihtoehto silloin, kun näkökyky on mennyt tai kirjaa ei enää jaksa pidellä käsissä. Daisy-äänikirja on tallennettu yhdelle levylle. Kirjaston kotipalveluvirkailija voi auttaa myös näiden äänikirjojen tilaamisessa tilaamalla verkossa asiakkaan tunnuksella hänen haluamiaan äänikirjoja. Celia-kirjasto tuo äänikirjat suoraan asiakkaan kotiin, eikä niitä tarvitse palauttaa. www.kouvola.fi/kirjasto
Presidentinvaalit 2012 AIKATAULU JA KOUVOLAN ÄÄNESTYSPAIKAT Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 22.1.2012. Jos kukaan ehdokkaista ei saa vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan sunnuntaina 5.2.2012 toinen vaali, jossa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 11.-17.1.2012 ja ulkomailla 11.-14.1.2012. Toisen vaalin ennakkoäänestysajanjakso on kotimaassa 25.- 31.1.2012 ja ulkomailla 25.-28.1.2012. Presidentinvaalissa äänioikeutettu on jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä 22.1.2012 täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettu voi äänestää valintansa ENNAKKOÄÄNESTYS Mahdollisen toisen vaalin ajat suluissa. Äänestyspaikka Aukioloajat 11.-13.1. ja 16.-17.1. 14.-15.1. (25.-27.1. ja 30.-31.1.) (28.-29.1.) mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Ilmoittautuessaan äänestämään äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Äänestäjä voi todistaa henkilöllisyytensä esim. poliisin antamalla henkilökortilla, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kelakortilla. Jos henkilön kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, että hän ei pääse ennakkoäänestys- eikä äänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia, hän voi äänestää kotona. Presidentinvaalin kotiäänestykseen tulee ilmoittautua viimeistään 10.1.2012 äänestäjän kotikunnan keskusvaalilautakunnalle, Kouvolassa puh. 040 482 1766. Jollei henkilö ole ilmoittautunut jo ensimmäisen vaalin yhteydessä kotiäänestykseen, tulee hänen ilmoittautua viimeistään 24.1.2012 toisen vaalin kotiäänestykseen. Äänestys- ja ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat sekä äänestysbussien aikataulut löytyvät www.kouvola.fi. Äänestysaluejako löytyy internetistä Kouvolan karttapalvelun sivuilta. Lisätietoja oikeusministeriön sivuilta www.vaalit.fi sekä Kouvolan kaupungin keskusvaalilautakunnalta puh. 040 482 1766. Äänestysbussi Regina 11.1. 12.1. 14.1. 15.1. (25.1.) (26.1.) (28.1.) (29.1.) Kaipiaisten koulu 10:00-11:30 15:00-16:00 Saaramaan kylätalo Mäntylä 12:00-13:00 13:30-14:30 Enäjärven kylätalo 14:00-15:00 11:30-12:30 Sippolan koulu 15:30-17:00 10:00-11:00 Teuroisten kylätalo 10:00-11:00 15:00-16:00 Ratulan koulu 11:30-12:30 13:45-14:30 Raussilan kylätalo 13:30-14:30 12:45-13:30 Villikkalan kylätalo 14:45-15:45 11:15-12:00 Löytyn koulu 16:00-17:00 10:00-11:00 Kouvolan kaupungintalo 09:00-20:00 10:00-15:00 Haanojan kirjasto 10:00-18:00 10:00-15:00 Lehdokin kirjasto 10:00-18:00 10:00-15:00 Kuusankosken kirjasto 09:00-20:00 10:00-15:00 Voikkaan kirjasto 10:00-18:00 10:00-15:00 Inkeroisten kirjasto 09:00-19:00 10:00-15:00 Myllykosken kirjasto 09:00-19:00 10:00-15:00 Valkealan kirjasto 09:00-18:00 10:00-15:00 Elimäen ent. kunnanvirasto 09:00-19:00 10:00-15:00 Korian monitoimitalo 09:00-19:00 10:00-15:00 Jaalan ent. kunnanvirasto 10:00-18:00 10:00-15:00 VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT Vaalipäivän äänestys alkaa kello 9 ja päättyy kello 20. Äänioikeutta on varsinaisena äänestyspäivänä 22.1.2012 (5.2.2012) käytettävä siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin äänestäjän kohdalle. Äänestyspaikan osoite löytyy kotiin lähetetystä ilmoituskortista. Äänestysbussi Valkeala 11.1. 12.1. 14.1. 15.1. (25.1.) (26.1.) (28.1.) (29.1.) Vuohijärvi 12:00-13:00 Kalson tehdas 13:30-14:30 Tuohikotin kirkon edusta 16:00-17:00 11:00-12:00 Anttila, Kartanogalleria 17:30-18:30 Tirvan koulu 14:00-15:00 Utin koulu 16:00-17:00 Kiehuvan koulu 18:30-20:00 Huhdasjärven ent. koulu 11:00-11:45 Verlan laani 13:30-14:15 Selänpään nuorisoseurantalo 15:00-16:00 Oravalan koulu 13:45-14:30 Niinistön koulu 15:15-16:00 Nro Nimi Äänestyspaikka 001 Kaupungintalo Kaupungintalo 002 Urheilupuisto Lyseon lukion liikuntahalli 003 Eskolanmäki Sarkolan koulu 004 Vahtero Vahteron koulu 005 Tornionmäki Tornionmäen koulu 006 Lehtomäki Lehdokin nuorisotalo 007 Kymintehdas Kymintehtaan koulu 008 Kuusankoski Kuusankoskitalo 009 Maunuksela-Keltti Mäkikylän palvelukeskus Nro Nimi Äänestyspaikka 010 Naukio-Pilkanmaa Tähteenkadun koulu 011 Voikkaa Hirvelän koulu 012 Anjala Anjalan koulu 013 Inkeroinen Anjalankosken lukio 014 Myllykoski Saviniemen koulu 015 Ummeljoki-Viiala Viialan koulu 016 Sippola Sippolan koulu 017 Pohjois-Valkeala Kääpälän koulu 018 Saarento-Jokela Jokelan koulu Nro Nimi Äänestyspaikka 019 Utti Utin koulu 020 Valkeala Kirkonkylän koulu 021 Elimäki Elimäen ent. kunnanvirasto 022 Koria Korian monitoimitalo 023 Jaala Jaalan ent. kunnanvirasto 7
Esipetus on oppia LEIKIN KAUTTA Uusi Kouvola yhtenäistyy myös esiopetuksen suhteen. Työn alla olevaa yhteistä esiopetussuunnitelmaa rakennetaan ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta. Ennen kuntaliitosta kullakin Kouvolan seudun kunnalla oli käytössään oma esiopetussuunnitelma. Opetushallituksen v. 2010 linjaamat esiopetussuunnitelman perusteet edellyttivät kuntien esiopetussuunnitelmien yhtenäistämistä mm. oppilashuollon ja tuen osalta, mutta muuten käytössä ovat olleet kuntien vanhat esiopetussuunnitelmat. Yhtenäisen ja tasa-arvoisen esiopetuksen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin täysin yhtenäinen suunnitelma. Yhtenäistä esiopetussuunnitelmaa ryhdyttiin luomaan mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen päälliköiden sekä päiväkotien johtajista koostuvan ohjausryhmän voimin alkuvuodesta 2011. Valmisteluvaiheessa mukaan otettiin myös muuta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöä Moodle-verkko-oppimisympäristön 8 kautta sekä lasten huoltajia kyselyn kautta. Siten suunnitelman pohjaksi saatiin hyvä näkemys sekä vanhempien että henkilöstön toiveista ja mielipiteistä. Tärkeintä on kuitenkin lapsi itse. Alusta lähtien tärkeimpänä toimintaamme ohjaavana arvona on ollut lapsen edun toteuttaminen ja lapsen sekä perheiden tasa-arvoinen kohtelu, ohjausryhmää vetävä varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto kertoo. Myös suunnitelman konkreettisuus on tärkeää; suunnitelma linjaa käytännön toimia, joita on helppo toteuttaa Kouvolan koulujen ja päiväkotien esiopetusryhmissä. Yhtenäistäminen tuo tasa-arvoa esiopetukseen, mutta toisaalta myös haasteita henkilöstölle: Kukin on tottunut toimimaan pitkään omalla tavallaan, nyt monet asiat muuttuvat ihan paperityöstä alkaen. Muutoksessa täytyy silti pysyä mukana ja olla valmis oppimaan uutta, Haanojan päiväkodin johtaja Pauliina Pakarinen kertoo. Haanojan päiväkodin esiopetusryhmä Nipsut valmistautuu jo jouluun. Esituntumaa maailmaan Esiopetuksen toiminta-ajatus on tarjota lapselle oppimisen iloa lapsen oman maailman kautta, leikkien ja yhdessä toimien. Esiopetuksessa annetaan valmiudet oppimiseen ja työskentelyyn opetellaan oppimaan. Käsiteltäviä aihealueita ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja maailmankatsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Monella tapaa esiopetus antaa esituntumaa ja pohjaa lapsen koko elämälle; esiopetuksessa harjoitellaan arjen toimintoja kuten omista tavaroista huolehtimista, minäkuvan rakentamista, ryhmässä toimimista ja sosiaalisia taitoja. Moni asia opitaan leikin tai pelin kautta. Haanojan päiväkodissa lukuja ja ryhmittelyä opetellaan esimerkiksi palapelien tai vaikkapa jouluja syntymäpäiväkalentereiden avulla. Askartelun avulla tulevat muodot, materiaalit ja värit tutuiksi. Vain mielikuvitus on opetuksessa rajana.
Kestävää kehitystä Muutoksena verrattuna aiempiin esiopetussuunnitelmiin Kouvola huomioi yhteisessä suunnitelmassaan erityisesti yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen tukemisen. Yhteisöllisyys ja kestävä kehitys ovat osa kaupungin omaa kaupunkistrategiaa. Yhteisöllisyyden avulla rakennetaan lapsen vahvaa minäkuvaa ja edistetään lapsen vuorovaikutustaitoja. Kestävän elämäntavan tukeminen puolestaan antaa hyvät elämisen mahdollisuudet tulevillekin sukupolville. Vuorovaikutusta Kouvolan esiopetussuunnitelma korostaa erityisesti eri tahojen - lapsen, vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön - keskinäistä vuorovaikutusta. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakaslähtöisyys. Huoltajan kanssa luodaan lapsikohtainen suunnitelma, jossa huomioidaan huoltajan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa, kartoitetaan huoltajan ja lapsen toiveet sekä tavoitteet esiopetukselle, sekä sovitaan yhdessä tehtävästä arvioinnista. Vanhemman osallisuutta korostetaan esiopetuksessa. Olemme yhdessä tukemassa lapsen oppimista ja kasvamista, Kuusisto sanoo. Lapsi oppii ajallaan Vaikka esiopetuksen pitäisi olla iloinen harjoittelun ja leikin täyteinen vuosi ennen kouluun astumista, moni vanhempi kasaa silti odotuksia esiopetusvuoteen; lukemaan ja paljon muuta on opittava jo ennen koulun alkamista. Lukeminen ja laskeminen opetellaan peruskoulussa 1-2 -luokilla, ei sitä tarvitse vielä esiopetuksessa murehtia, peruskouluun kun ei ole pääsykokeita. Jokainen lapsi oppii omalla tavallaan ja vauhdillaan, annetaan lapsen säilyä lapsena, Kuusisto muistuttaa. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Kustaa III tie 10, 45370 Valkeala Varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto puh. 020 6157224 helena.kuusisto@kouvola.fi Matkailumarkkinointia MONELLA SARALLA Kouvolan matkailutarjontaa ja -palveluita markkinoidaan ensi vuonna näkyvästi niin kotimaassa kuin ulkomailla. Matkailupäällikkö Raija Siermanin kalenterissa ei juuri tyhjää kohtaa näy. Kouvola näkyy ja kuuluu alkuvuodesta paitsi Matkamessuilla, myös monessa muussa tapahtumassa meillä ja muualla. Matkamessuilla ollaan oltu mukana jo pitkään ja niin myös ensi vuonna, yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Tällä kertaa meillä on kuitenkin hieman erilainen osasto, jossa esitellään Kouvolaa modernein keinoin isoilla kuvilla ja kosketusnäytöllä, jolla aktivoidaan yleisöä kilpailuun. Osasto on silti edelleen helppo tunnistaa pirteän pinkistä sävystään, Sierman vinkkaa. Tammikuisten Matkamessujen jälkeen on odotettavissa hektinen kevät. Helmikuussa Kouvola on mukana Suomen osastolla Tallinnan Tourestmessuilla. Työ on jo tuottanut tulosta; virolaismatkailijoiden määrä on ollut kasvussa. Matkailuyritysten ja -organisaatioiden yhteistyökuvioita ja mahdollisuuksia hiotaan Myyntitapahtumapäivillä Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Lisäksi olemme mukana ensimmäistä kertaa järjestettävillä Kotimaan matkailumessuilla Vierumäellä sekä joka toinen vuosi järjestettävillä Tampereen Kotimaan matkailumessuilla. Sekä Kongressimessuilla Helsingissä, Sierman luettelee. Keväällä Kouvola esittäytyy myös Suomen osastolla Pietarin Metsästys- ja kalastusmessuilla. Nimestään huolimatta messut ovat tärkeä tapahtuma kaikelle Kouvolan matkailumarkkinoinnille: TAVATAAN 19.-21.1.2012 MATKAMESSUILLA! Löydät meidät osastolta 6h101 www.matkamessut.fi - Meillä on esillä paitsi kalastusmatkailua, myös yleisinfoa Kouvolasta. Ne ovat hyväksi havaitut messut, joilla kannattaa tuoda palveluja esille monipuolisesti, Sierman sanoo. Tapahtumanäkyvyys on iso osa Kouvolan matkailumarkkinointia tulevana vuonna. Suurien esitteiden sijasta panostetaan kompaktimpaan esittelyyn sekä sähköiseen markkinointiin. Sähköisen materiaalin merkitys kasvaa koko ajan. Uskon, että painetuista esitteistä ei silti luovuta, vaan tietoa tulee jatkossakin löytymään monessa eri muodossa. Kouvolan Matkailu Kouvola Innovation Oy Torikatu 10, 45100 Kouvola Puh. 020 615 5295 matkailu@kinno.fi www.visitkouvola.fi 9
LISÄÄ VAPAA-AIKAA ETÄTYÖLLÄ? Yli 4000 kouvolalaista matkustaa joka arkipäivä muualle töihin. Valtaosalla matka-aika on suoraan vapaa-ajasta pois. Syksyllä toteutetun työmatkakyselyn tulokset kertovat selkeää kieltä: työmatkoihin käytetään paljon aikaa ja lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat matkustamisen rasittavaksi. Tunnin työmatka suuntaansa on monelle arkea. Harva tulee laskeneeksi, että vuositasolla se tarkoittaa työpäiviksi muutettuna lähes kolmen kuukauden verran työpäiviä. Aika on omasta vapaa-ajasta pois. Vuokrataan: etätyöpiste Etätyö on jo vastaus monen ongelmiin. Kouvolassa asuvista, muualla työssäkäyvistä vastaajista 40 % kertoi etätyön tekemisen olevan mahdollista. 30 % vastaajista haluaisi lisätä etätyön määrää. Teemme yhä enemmän työtä puhelimen ja netin välityksellä. Etätyön lisääminen sopisi moneen työhön, mutta tarvitsemme lisää joustavuutta ja oikeita tiloja. Etätyön on todettu helpottavan arkea, mutta myös lisäävän työn tehoa. Yritykset ovat voineet pienentää toimistojaan, kun työtä tehdään muualla. Koti ei ole ainoa vaihtoehto etätyöpaikaksi. Kyselyyn vastanneita kiinnostivatkin pienet, edulliset etätyöhuoneet. Ratkaisu voisi Kouvolassakin olla esim. HUB avoin, yhteisöllinen tila, josta voi vuokrata työpisteen tarpeen mukaan. Kouvolalaiset haluavat työmatkoista huolimatta asua täällä turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön ja monipuolisten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksien vuoksi. Kouvolan sijainti, maaseutukaupungin muut edut sekä etätyötä Projektipäällikkö Tuija Valkeapää puh. 020 615 6218 tuija.valkeapaa@kouvola.fi edistävät tilaratkaisut voivat olla hyvä lisä myös uusien asukkaiden houkuttelussa, projektipäällikkö Tuija Valkeapää kertoo. Vaatetusalalla työskentelevälle Inari Markkaselle Kouvolan ja Lahden välisiin työmatkoihin kuluu viikossa 10-12 tuntia. Markkanen pitää matkaaikaa kuitenkin vielä kohtuullisena, tosin etätyö olisi tervetullut mahdollisuus: Teen tiimityötä, mutta etätyöpäivä viikossa sujuisi ongelmitta hyvän suunnittelun avulla. Voisin tehdä etätyötä kotoa käsin, mutta jos etäpäiviä olisi useampi viikossa, erillinen työtila voisi olla pidemmän päälle toimivampi ratkaisu. Ongelmana toisessa kaupungissa työskennellessä on, että kaikki asiat eivät hoidu puhelimella tai sähköpostilla, vaan joskus täytyy olla virastoaikaan kotikaupungissa. Pariksi tunniksi konttorille matkustaminen tuntuu epätaloudelliselta ajankäytön suhteen. XXL-uinti rohkaisee LIIKKUMAAN Viime vuonna kokeiluna alkanut XXL-vesiliikunta on ollut valtava menestys. Oma rauha ja nivelystävällisyys rohkaisevat liikkumaan. XXL-vesiliikunta on suunnattu ylipainoisille naisille ja miehille, joiden BMI eli painoindeksi on vähintään 35. Uinti järjestetään Haanojan Haalilla suljettuna aikana, joten ryhmälle löytyy omaa rauhaa vesiliikunnan kokeiluun. Uintivuoroon kuuluu niin ohjattua toimintaa kuin omaehtoista harjoittelua. Vesiliikunta on nivelystävällinen ja ylipainoisille helppo liikuntamuoto. XXL-uinti on ollut hyvin suosittua, ja suunnitelmissa on toisen ryhmän perustaminen. Jos kysyntää on tarpeeksi esim. viikonloppuvuorolle niin varmasti sellainenkin järjestyy, eritoten se palvelisi työssäkäyviä, uimahallien esimies Kirke Sipiläinen kertoo. XXL-vesiliikuntaryhmään haetaan henkilökohtaisen haastattelun kautta, jossa todetaan hakijan painoindeksi. Yhtäläinen painoindeksi luo ryhmään tasa-arvoisuutta. Ryhmässä on oikein rento ja mukava tunnelma, vitseiltä ei voi välttyä. Nyt kannattaa tulla mukaan kokeilemaan ja tutustumaan. XXL-UINTI Haanojan Haali, Myllypuronkatu 3, 45150 Kouvola ma klo 11.30-12.15, to klo 10-10.45 Terveyttä TALVIUINNISTA Suomen Ladun Terveyttä talviuinnista -hankkeen tarvoittena on edistää talviuinnin markkinointia. Kouvolan kaupunki on hankkeessa mukana yhdessä kuuden muun kunnan kanssa. Kouvolan kaupungilla on kaksi talviuintipaikkaa, Valkealatalon rantasauna sekä Kymenrannan vesistökeskuksen avantouintipaikka. Pelkästään rantasaunalla oli viime vuonna 11.300 kävijää ja lisää tulee; avantouinnin suosio kasvaa jatkuvasti. Hankkeen puitteissa kaupunki pyrkii lisäämään yritysten tietoisuutta talviuinnista yhteisillä tutustumiskäynneillä ja infotilaisuuksilla ensi kevään aikana. - Talviuinti on varteenotettava mahdollisuus TYKY-toimintaan ja yrityshenkilökunnan hyvinvoinnin lisäämiseen. Yrityksiä kannustetaankin panostamaan henkilökuntaansa ja osallistumaan kustannuksiin. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu koko yrityksen hyvinvointiin, liikuntapäällikkö Anne Kantanen kertoo. Liikuntapäällikkö Anne Kantanen puh.020 615 7082 anne.kantanen@kouvola.fi 10
YMPÄRISTÖPALVELUT Valtakatu 33 45701 Kuusankoski puh. 020 61 511 (vaihde) ymparistopalvelut@kouvola.fi Yhteisvoimin YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEKSI Uusi Kouvola ponnistaa yhteisvoimin kohti energiatehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kaupunkia. Kouvolan ympäristöohjelma antaa konkreettiset päämäärät koko kaupungin ekologisempaan toimintaan. Energiansäästö ja ympäristöystävällisyyden lisääminen ovat koko Euroopan yhteisiä tavoitteita ilmastonmuutoksen pienentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Kouvolassa on valmisteilla oma ympäristöohjelma, jota on luotu yhteisvoimin eri toimialojen päättäjistä ja luottamushenkilöistä koostuvalla ympäristöryhmällä. Ryhmän tavoitteena on luoda konkreettinen, selkeä ympäristöohjelma ja tavoitteet, jotka vastaavat kaupungin omiin, maakunnallisiin, kansallisiin sekä EU:n tavoitteisiin ja luovat samalla taloudellisia säästöjä. Ympäristöryhmä muodostettiin elokuussa, ja se koordinoi myös jatkossa ympäristöohjelman päivitystä ja toteutusta. Ensi vuoden ympäristöohjelma on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa v. 2012 talousarvion yhteydessä ja ottaa käyttöön heti vuoden alusta. Tämän jälkeen määritellään kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet. Ympäristöryhmä muodostettiin elokuussa, ja se koordinoi myös jatkossa ympäristöohjelman suunnittelua ja toteutusta. Ensimmäinen ympäristöohjelma on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa v. 2012 talousarvion yhteydessä ja ottaa käyttöön heti vuoden alusta. Konkreettisia toimenpiteitä Kouvolan ympäristöohjelman on tarkoitus olla alusta lähtien sitova, ja konkreettisiin toimenpiteisiin ohjaava ei pelkästään yleviä suunnitelmia, kertoo EkoKymenlaakso-projektin projektipäällikkö Anna-Riikka Karhunen. Kukin toimiala vastaa omalta osaltaan ympäristöohjelman toteutuksesta, mutta ohjelman toteutumisen onnistumista seurataan myös mittareilla sekä säännöllisillä itse- ja vertaisarvioinneilla. Ympäristöohjelma elää kaupungin kalenterin mukana; kunakin vuonna tehdään ohjelman toiminnasta seurantaraportti ja ympäristötilinpäätös kaupunginvaltuustolle. Raportin pohjalta tehdään sitten tarvittavat päivitykset ohjelmaan. Monimuotoisuutta Kouvolan ympäristöohjelma jakautuu seitsemään toimenpidekokonaisuuteen: Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästö ja uusiutuvan energian käytön lisääminen Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristöliiketoiminnan edistäminen Luonnon monimuotoisuuden lisääminen Teemat ovat linjassa muiden kaupunkien teemojen kanssa. Kukin päätavoite jakaantuu pienempiin konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla kaupunkiorganisaatio huomioi ympäristöä jokapäiväisissä toimissaan. Kuntalaisille ympäristöohjelman toimenpiteet näkyvät monin eri tavoin: ympäristökasvatuksena, maankäytössä, virkistysalueilla, hankinnoissa... Voi olla että tulevaisuudessa ajamme jopa biokaasubusseilla, jotka käyttävät Kouvolassa tuotettua biokaasua. Jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin myös omalla toiminnallaan. Näin joulun alla voi vaikuttaa vaikka hankkimalla joululahjaksi tavaralahjan sijaan palvelua, esim. lahjoittamalla lastenhoitoapua tai elokuvaliput. Osa kokonaisuutta Asiat rullaavat kun löytyy yhteistä tahtoa toteuttaa niitä, Anna-Riikka Karhunen muistuttaa. Kouvolan ympäristöohjelma toimii tiiviisti yhdessä Kouvolan strategian ja vision 2020 kanssa, jossa Kouvola määritellään ympäristöystävällisenä kaupunkina. Osana strategian ja kaupungin arvojen jalkauttamista kaupunkiorganisaatiolle järjestettiin arvokirjakeskusteluja, joissa mm. kartoitettiin Kouvolan toimialojen ehdotuksia ja ideoita siitä, millaisia ympäristöystävällisyyttä edistäviä toimenpiteitä kukin toimiala voisi toteuttaa. Ideoita tuli yllättävän paljon, lähes 600 kappaletta, ja ne hyödynnetään ympäristöohjelmaa laadittaessa. Toimialojen omat energiansäästö- ja muut ympäristöystävällisyyttä edistävät toimenpiteet eivät ole ristiriidassa ympäristöohjelman kanssa vaan ne ovat osa ympäristöohjelman toimintaa. Samaa periaatetta käytetään myös laajemmassa skaalassa; Kouvolan ympäristöohjelma on osa Kymenlaakson Ilmastoja energiastrategiaa, joka taas toteuttaa valtakunnallista ja EU:n ohjenuoraa. 11
WoodInno rakentaa VOIMAA PUUSTA Suomella on pitkät perinteet puuteollisuudessa. Puurakentamisessa jäämme kuitenkin naapureista jälkeen. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen keskellä WoodInno on ottanut haasteen vastaan tavoitteenaan luoda Kouvolasta ekologisen puurakentamisen ja -osaamisen edelläkävijä ja samalla uusia työpaikkoja. Kouvolasta ympäristöystävällisen puutalorakentamisen, puuosaamisen ja -yrittämisen keskusta muovaava WoodInno -hanke on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Marraskuussa hankkeelle avattiin uudet woodinno.fi -nettisivut, ja uusi projelkipäällikkö Jari Pajala aloittaa työsarkansa joulukuun alusta. Projektipäällikkö tekee jatkossa erityisesti verkottumistyötä sidosryhmiin ja hoitaa myös käytännön toimia kuten projektin hallintoa ja nettisivujemme ylläpitoa, WoodInno-hankkeen isä, elinkeinojohtaja Aimo Ahti kertoo. Uusien nettisivujen myötä WoodInnoa ja puurakentamista halutaan tuoda entistä enemmän kansan tietoisuuteen. Keskustelua ja kansalaisten näkökulmaa kaivataan mukaan. Rakennusala ja puuala ovat olleet perinteisesti varsin miesvoittoisia. Siksi nyt halutaan aktivoida myös naisia ja tuoda naisnäkökulmaa puurakentamiseen. Olisi hienoa jos naiset ottaisivat hanakammin osaa keskusteluihin. 12 Koulutusta joka tasolla Puutuoteteollisuus tarvitsee osaavia tekijöitä ja innovaatioita. WoodInno on mukana luomassa Kouvolaan puurakentamista ja -kehittämistä tukevaa täydennyskoulutusta. KyAMK on lähtenyt hienosti mukaan puurakennuskoulutuksen kehittämiseen Wood Academy -osaamiskeskittymällä. Tavoitteena on saada mukaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen myös Aalto -yliopisto. Lisäksi yhteistyötä luodaan KSAO:n suuntaan. Näin saadaan puurakentamisen koulutusta joka tasolle. Innovaatioita tutkimusja kehityskeskuksesta Kouvolaan suunnitteilla oleva puurakentamisen tutkimus- ja kehityskeskus on osa WoodInnohanketta. Keskuksen tavoitteena on toimia puurakentamistiedon, -taidon ja innovaatioiden verkostona sekä puurakentamisen tutkimus- ja kehitysyksikkönä. Kouvolan kaupunki osallistuu omalla panoksellaan keskuksen kehittämiseen. Kunnan ja valtion Sitra- ja TEKES-rahoituksen lisäksi on tavoitteena saada mukaan puualan yrityksiä ja muita sijoituksesta kiinnostuneita. Mukaan ovat tervetulleita niin yritysasiakkaat, rahoittajat kuin osakkaat. Valmistelu- ja kumppanuusvaihe kestää tammikuun loppuun, sen jälkeen päästään taas vauhdilla eteenpäin. WoodInno Puusaneerauksesta hyötyy koko kaupunki, WoodInno-hankkeen isä Aimo Ahti kertoo. Visio: Kouvolasta Suomen puurakentamisen pääkaupunki v. 2015 mennessä Toteuttaa Kouvolan Green Spirit -strategiaa Toiminta perustuu koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen sekä yritystoiminnan yhteistyöhön Toiminnasta satoja uusia työpaikkoja Ekologisempaa rakentamista WoodInno solmi kesäkuussa sopimuksen Woodfront Oy:n kanssa puurakentamisen yrityskeskuksen luomisesta Kouvolaan. Yrityskeskus pyrkii kokoamaan Kouvolan puurakennus- ja puutuoteyritykset yhteiseen verkostoon, jonka avulla luodaan kaupunkiin modernia puurakentamista ja tarjotaan monipuolisia puurakentamisen palveluita. Suomessa osataan pientalojen puurakentaminen mutta puukerrostalorakentaminen jäi 90-luvulle. Siinä Ruotsi ja Norja ovat meitä paljon edellä. Se on sääli, sillä puurakentaminen on ekologista. Rakennusalalla se tarvitsee huomattavasti vähemmän energiaa kuin perinteinen betonirakentaminen ja valmis puutalo sitoo hiiltä ja pienentää näin hiilidioksidipäästöjä. Puu on uusiutuva luonnonvaramme ja meiltä löytyy osaajia miksi ei hyödynnettäisi niitä? Vanhoja betonikerrostaloja saadaan helposti saneerattua puuelementein energiaa säästäviksi. Puusaneerauksesta hyötyy koko kaupunki. Samalla pitää kuitenkin muistaa että ihan kaikkea ei puusta voi tehdä; se on sekä että, ei joko tai. WoodInno Torikatu 10, 45100 Kouvola Projektipäällikkö Jari Pajala puh. 020 615 6352 info@woodinno.fi www.woodinno.fi
Kieltenopetus INNOSTAA Yhä useampi peruskoulun neljäsluokkalainen valitsee valinnaisen kielen pakollisen kielen lisäksi. Kuitenkin yläasteikäisten innostaminen kieltenopiskeluun on edelleen haaste kouluissa. Kieliesitteistä yleistietoa. Anu Kurki kehottaa tutustumaan A2 ja B2 -esitteisiin. Yhdentyvässä Euroopassa ja globaalissa maailmassa pärjätäkseen on tärkeää osata myös muita kieliä kuin äidinkieltä. Englanti on yleisimmin hallussa, mutta entä ne muut: saksa, ranska, ruotsi, venäjä? Kouvolassa neljäsluokkalaiset ovat innostuneet viime aikoina valinnaisesta A2-kielestä aiempaa enemmän. Siinä missä aiempina vuosina noin kymmenen prosenttia ikäluokasta valitsi A2- kielen, on viime vuosina luku kaksinkertaistunut. Tänä syksynä kaikkiaan 23 % neljäsluokkalaisista aloitti A2-kielen opinnot. Suosituimman valinnaiskielen paikkaa piti edelleen saksa, ruotsin ja ranskan jäädessä kauas taakse. Seitsemäsluokkalaisten kohdalla ei samanlaisesta innostuksesta voi ainakaan vielä puhua; Kouvolassa valinnaisen B2-kielen valitsi vain 8,4 % oppilaista. Yläkouluun siirryttäessä oppilaiden eteen tuodaan paljon uutta, ja siinä on pakollinen ruotsi mukana. A2-kieltä valittaessa ikä on otollisempi ja oppilaat innostuneempia oppimaan, ruotsin ja saksan lehtori Anu Kurki miettii. Jonkin verran innostusta löytyy silti yläkoulultakin; syksyllä aloitti kolme uutta venäjän ryhmää saksan ja ranskan lisäksi. Valinnaisten kielten ryhmien syntyminen vaatii myös rehtoreilta aktiivista roolia ja halua tukea vieraiden kielten opiskelua. Tämä näkyy mm. lukujärjestyksiä laadittaessa. Kieltenopetusmainontaa Urheilupuiston koulussa kieltenopettajana toimiva Kurki on myös Kouvolan kaupungin Kielitivolihankkeen koordinaattori. Kielitivoli on valtakunnallinen opetushallituksen tukema hanke, jonka tavoitteena on rohkaista oppilaita ja heidän vanhempiaan valitsemaan pakollisten englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi valinnaisia vieraita kieliä. Kielitivoli -hanke alkoi v.2009 ja päättyy 2011 lopulla. Kouvolassa hankkeen parissa toimii aktiivisesti nelihenkinen työryhmä. Tavallaan Kielitivolissa voidaan puhua vieraiden kielten markkinoinnista. Olemme hankkeen saralla tehneet monenmoista kieltenopiskeluun innostamiseksi. Täällä Kouvolassa tehtiin kieli-dvd, jossa on mukana kaikki neljä valinnaista kieltä: venäjä, ruotsi, saksa ja ranska. Mukaan DVD:n tekoon saatiin oppilaiden lisäksi Tuukka Temonen, joka varmasti tunnetaan nuorten keskuudessa. Kieli-DVD on jaettu kaikkiin Kouvolan peruskouluihin. Jaettavista materiaaleista löytyy myös monipuoliset A2 ja B2 -esitteet. Tapahtumarintamallakin on ollut vilkasta. Viime vuosi aloitettiin Kielitempauksella, jossa oli mukana mm. Jaana Pelkonen ja yleisöä villitsi Talentfi nalisti Elmeri Rantalainen sekä Idols-fi nalisti Pete Parkkonen. Maaliskuun kielitapahtuma sai sekin oppilaat liikkeelle - tapahtumaan saapui yli 1300 osallistujaa. Vanhempia sen sijaan tavataan erikseen: Kouluilla pidetään vanhemmille valinnaisaineesittelyitä, joissa kieltenopettaja käy kertomassa kieltenopiskelusta ja kielitaidon merkityksestä. Vanhemmiltaan nuoret saavat toivottavasti kannustusta ja tukea valita vapaaehtoinen vieras kieli jo alaluokilla. Lisäksi kolmosluokkalaisille on pidetty kielimaistiaisia, joissa on leikkimielellä opeteltu vieraita kieliä, esimerkiksi pelien avulla. Alakouluilta on tullut hyvää palautetta tempauksesta. Kannustava ilmapiiri Positiivinen ilmapiiri luokassa on erittäin tärkeä vieraiden kielten opiskelussa. Alakoululaisia on helpompi motivoida, yläkoululaisten innostaminen on joskus haastavampi tehtävä. Tietysti opintomatkat ja tapahtumat kiinnostavat aina, ja näillä saadaan luotua hyvää ryhmähenkeä. Kaverit ovat tuossa iässä tärkeitä. Kielitivoli on tukenut kieltenopiskelua mm. avustamalla opintomatkoja sekä palkitsemalla A2- kielten lukijoita stipendein. Opiskelu ei silti voi olla pelkkää peliä ja hauskuutta, sen eteen on tehtävä myös töitä. Kielitaito on äärettömän tärkeä pääoma, toivottavasti kodit kannustavat nuoriaan tähän valintaan. Pelkästään englannilla ei enää pärjää, eikä kieliä voi ikinä osata liikaa. Perusopetuksen lehtori Anu Kurki puh. 020 615 5330 anu.kurki@edukouvola.fi www.kielitivoli.fi 13
Uusi menestystuote: BIOENERGIAKOULUTUS Suomalaiset oppilaat niittävät PISA-osaamisellaan mainetta, mutta on meillä myös muuta huippua; bioenergiakoulutus on uusin vientituotteemme. Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo on tämän hetken suurimpia koulutushankkeita Suomessa sen arvo lasketaan miljoonissa ja sen yhteistyökumppanien listalta löytyy suuryrityksiä. KSAO:n luonnonvaran toimipisteeseen on rakennettu bioenergia-alan koulutuskeskus, jossa Biosampo-hankkeen voimin kehitetään bioenergiaosaamista ja -innovaatioita erityisesti maaseudun toimijoiden kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta myös koko Kymenlaakson bioenergia- ja ympäristöosaamista. Koulutuskeskuksessa aloitettiin bioenergia-alan aikuiskoulutus v.2010. Koulutus on ainoa laatuaan Suomessa. Bioenergiakoulutuksemme voi jakaa kuuteen alueeseen: käyttäjäkoulutukseen, käyttöpäällikkökoulutukseen, yrittäjäkoulutukseen, bioenergia-alan ammattitutkintoon, maaseutuyrittäjäkoulutukseen sekä valinnaisiin kursseihin, joita on mahdollista valita muiden KSAO:n peruskoulutusten rinnalle, Biosampo-hankkeen projektivastaava Juha Solio kertoo. Bioenergiakoulutus tähtää ennen kaikkea energiaomavaraisuuteen maalla; miten maanviljelijä voi itse tuottaa energiansa ja halutessaan myydä ylijäämäenergian muualle. Koulutuskeskuksen monipolttotekniikkalaitteet toimivat monipuolisena opetus- ja tutkimusympäristönä; ne hyödyntävät kaiken syötetyn biomateriaalin jollakin tapaa, kaikesta tehdään puhdasta energiaa. Yhteistyötä Biosammon toimintaan kuuluu oleellisena yritysyhteistyö. Hankkeen yhteistyökumppaneihin lukeutuukin suuria yrityksiä kuten esimerkiksi Schneider. Yrityksille tuotetaan paljon prosessikehittelyä ja testausta yrityksen toiveiden mukaan. Myös kansainvälisille markkinoille olisi mahdollisuuksia, tosin nykyiset tilat alkavat käydä ahtaiksi. Yritysyhteistyön lisäksi Biosampo toimii eri korkeakoulujen kanssa yhteistyössä, paljolti testausympäristönä. Tällä hetkellä yhteistyötä on mm. Lappeenrannan Teknillisen yliopiston Erotustekniikan keskuksen kanssa sekä Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Yritysyhteistyöverkossa uivat isot kalat, ja suunnitteilla on useita suuren luokan yhteistyökuvioita bioenergian saralla. Yhteisestä kumppanuudesta hyötyy niin koulutuskeskus, yritys kuin koko Kymenlaakso. Soliolle Biosammon rooli on kuitenkin selvä: Emme ole yrityshautomo vaan tutkimus- ja kehityskeskus, joka tukee yritystoimintaa opetustoiminnan lisäksi. Bioenergiaosaajat. Tomi Höök ja Juha Solio seuraavat tulevaisuudessa Anjalasta käsin koulutuksen etenemistä Filippiineillä. Osaamista Filippiineille Biosammon bioenergiakoulutus on Suomessa ainutlaatuinen, mutta mainetta kertyy myös maailmalla. Juha Solio sai v. 2009 kutsun esitellä bioenergiakoulusta Filippiineillä ja siitä se sitten lähti. Paikalliset tahot innostuivat kertaheitolla, eikä ihme; Filippiineiltä löytyy kymmeniä tuhansia maatiloja, joille oma energiantuotanto on äärimmäisen tärkeää. Siinä missä suomalaisia sähkön hinta ei juuri hetkauta, Filippiineillä voi sähkölasku viedä kerralla useamman kuukauden palkan. Omalle energiantuotannolle on siis kysyntää. Kun löytyy ammattitaitoista bioenergia-alan koulutusta, lähtevät kehityksen rattaat rullaamaan ja vauhdilla. Filippiinien -vierailu poiki Biosammollle vientikoulutuspilotin, jossa on tarkoituksena lokalisoida Biosammon bioenergiakoulutusta kahteen fi lippiiniläiskouluun ja kouluttaa opettajia, jotta he pystyvät myöhemmin opettamaan vastaavasti oppilaita. Kouluista muokataan omia energiayksiköitään. Koko koulutus koordinoidaan Biosammosta käsin. - Seurannassa moderni tekniikka on avuksi; pystymme koneiden avulla katsomaan mitä opiskelija tekee ja neuvomaan häntä etänä, vientikoulun projektivastaava Tomi Höök kertoo. Tällä hetkellä Biosammossa etsitään oikeaa koulutusmallia, jolla lähdetään Flilippiineillä etenemään. Toimintamallien kehittely jatkuu arviolta kevättalvelle 2012, minkä jälkeen päästään etenemään taas uusin askelin. - On hienoa että olemme luoneet maailmanlaajuisesti arvostettua osaamista. Sen varaan on helppo tuottaa vaikka mitä. Täytyy muistaa että samalla ajetaan koko kaupungin asiaa, Solio muistuttaa. 14 BIOSAMPO-HANKE Juha Solio puh. 020 615 8815 juha.solio@ksao.fi VIENTIKOULU-HANKE Tomi Höök puh. 020 615 5868 tomi.hook@ksao.fi www.ksao.fi
RUOKA-KOUVOLA 2020 tuula.repo@proagria.fi ProAgria Kymenlaakso ry Hovioikeudenkatu 16, 45100 Kouvola puh. 020 747 3434 www.proagria.fi/kymenlaakso www.ruokatieto.fi Kouvolan uusi askel: RUOKA Tuula Repo luottaa Kouvolan seudun ruokaosaamiseen. Ruoka on aina in - ja merkittävä menestystekijä jos se osataan hyödyntää oikein. Ruoka-Kouvola 2020 kartoittaa Kouvolan ruokaosaamista ja -profiilia alueen elintarvikeyrittäjien ja toimijoiden kautta. Tavoitteena on muovata Kouvolasta yhteisvoimin vahva ruokakaupunki ensi vuosikymmenelle astuttaessa. Ruoka-Kouvola 2020 on ProAgria Kymenlaakso ry:n ja Kouvolan kaupungin vetämä ohjelma, jossa Kouvolan ja Iitin ruokakulttuuri on suurennuslasin alla. Millainen on Kouvolan seudun ruokaosaaminen? Miten täällä koetaan lähiruoka? Miten ruoasta leivotaan menestystä? - Kymenlaaksolla on merkittävää ruokaosaamista, mutta osaaminenkin täytyy osata tuoda esille. Teemme kaupungin elinkeinopalvelujen kehityspäällikkö Harri Kivelän kanssa tiivistä yhteistyötä elintarviketalouden näkökulmien tuomiseksi osaksi elinkeinopolitiikkaa. Ruoka-Kouvola -ohjelman avulla paitsi kartoitetaan Kouvolan seudun osaamista, myös alueen yrittäjien toiveita; miten saadaan olemassa oleva elintarvike- ja ruokaosaaminen paremmin esille niin kuluttajille kuin yritysasiakkaille. Näkyvyyden kautta rakennetaan Kouvolalle menestystä ruokasektorilla; meillä on jo kansainvälisestikin merkittävää elintarvikeosaamista ja aivan ainutlaatuinen sijainti pääkaupunkiseudun ja Venäjän välissä, eli lähtökohdat ovat hyvät. Samalla meillä on mahdollisuus nostaa Kouvolan profi ilia yleisestikin, kehityspäällikkö Tuula Repo kertoo. Mahdollisuuksien taival Ruoka-Kouvola on ennen kaikkea yhteyksien luomista, verkottumista ja alueen elintarvikealan yritysten neuvontaa ja tukemista. - Neuvomme yrityksille miten kannattaa edetä ja keneen olla yhteydessä, mistä voi saada rahoitusta, autetaan askel askeleelta eteenpäin ja luodaan strategiaa yhdessä. Kiitettävästi Kouvolan yritykset ovat meidät löytäneetkin ja tulleet mukaan keskusteluun. Yrityksiä kiinnostaa erityisesti itärajan mahdollisuudet. Suomalaisilla elintarvikkeilla on hyvä maine, ja Venäjällä riittää kysyntää. Teemme yhteistyötä pietarilaisen Kauppatalo Lendin kanssa. Jatkuvasti kasvava ruokamatkailu luo huomiota myös lähiruokaan. Kouvolan alueen suuri maa- seutu ja maatalousyritykset luovat puitteet monipuoliselle lähiruokakulttuurille, joka kiinnostaa niin kotimaassa kuin ulkomailla. - Kouvolan seudulla on paljon alkutuotantoa, ja se täytyisi säilyttää jatkossakin, tukijalkana omalle ruokakulttuurille. Meillä on osaamista ja tarjontaa, mutta saatavuutta on kehitettävä. Oma ruokastrategia Ruoka-Kouvola toimii yhteistyössä myös oppilaitosten kanssa. Helsingin yliopiston Ruralian yksikön parhaillaan toteuttama aluetalousselvitys on osa Ruoka-Kouvola -hankkeen toimintaa ja etenemistä. Professori Hannu Törmän luotsaaman tutkimuksen avulla kartoitetaan Kouvolan ja Iitin yritysten kiinnostusta lähteä kehittämään alueen ruokakulttuuria. Yritysten oma innostus vaikuttaa koko seudun ruokastrategiaan, sillä yhteistyötä tarvitaan joka saralla. - Voisi sanoa, että alueellinen elintarviketuotanto on yhtä vahva kuin yrityksemme. Kun tuetaan yritystä, samalla taataan oman tuotannon pysyvyyttä. Aluetalousselvityksen tulokset julkaistaan helmikuussa 2012. 15
TALVIKUNNOSSAPIDON muistilista Toiset odottavat sitä koko syksyn, toiset inhoavat yli kaiken: lunta. Talven saapuessa on hyvä muistaa talvikunnossapidon perussäännöt. 1. Kouvolan kaupungin katujen, teiden, raittien ja jalkakäytävien talvikunnossapitoa hoitaa teknisen tuotannon aluepalvelut n. 100 koneyksikön voimin. Tarvittaessa kaikki koneet ja aura-autot lähtevät töihin. 2. Lumenauraus ja talvikunnossapito suoritetaan kiireellisyysluokituksen mukaan. - Luokat ovat: l-luokan jalkakäytävät ja kevyenliikenteen väylät l-luokan kadut ll-luokan kadut ll-luokan kevyenliikenteen väylät lll-luokan kadut Erityiskohteet ja alueet kuten asema ja tärkeimmät keskustojen pysäköintialueet ja torit ovat l- luokassa. Talvikunnossapidon helpottamiseksi kaduille on asetettu talviajaksi pysäköintikieltoja n. 30 kadulle (www.kouvola.fi /katutyot - ajankohtaista). Kts. myös www.kouvola.fi /katujenkunnossapito. 3. Tontinomistajan velvollisuutena on hoitaa omasta tonttiliittymästään aurausvalli ja lumet pois. Liukkaudentorjuntavastuu liittymässä kuuluu myös tontinomistajalle. Omakotitaloalueiden ojiin tai tielle ei tontinomistaja saa haittaavasti läjittää lumimassoja. KATUJEN KUNNOSSAPITO Palaute: www.kouvola.fi/palautepalvelu www.kouvola.fi/katujenkunnossapito puh. 020 615 7260 (klo 8-16) puh. 0206154690 (työajan ulkopuolella) LATURETKET 2012 tiedustelut, puh: 18. 19.2. Utin laturetki 0400 674 810 25. 26.2. Elimäen laturetki 0400 556 551 26.2. Anjalan laturetki 040 5524 575 26.2. Kuusankosken laturetki 045 6319 577 2. - 4.3. Kaukopartiohiihto 040 7460 088 3.3. 75 km hiihto, tarkoitettu perinteisen tavan suksille 4.3. Anjalankosken laturetki 040 5524 575 4.3. Jaalan laturetki 0400 152 452 9. - 10.3. 24 h hiihto Anjala 0400 927 294 9. - 11.3. Repoveden ulkoilu- ja 020 615 8234 elämyspäivät 11.3. Anjalankosken laturetki 040 5524 575 LATUSEURANTA NEUVOO LADULLE Kouvolan latuseurantapalvelu auttaa sivakoimaan aikovia; ladun kunnon näkee suoraan netissä. Kouvolan kaupungin latuseuranta on monikäyttöinen palvelu, joka antaa ajantasaisen tiedon Kouvolan latujen kunnosta. Latujen seuranta perustuu GPS-paikannukseen; latukoneisiin on asennettu kiinteät paikannuslaitteet ja latuhoitajien matkapuhelimiin paikannusohjelma, joten ladun hoidosta saadaan reaaliaikaista tietoa seurantapalveluun. Hiihtäjät pystyvät palvelussa suoraan tarkistamaan, milloin kannattaa ladulle suunnata. Latujen kunnon tunnistaa palvelussa kätevästi värikoodin avulla: sininen on hiihdettävässä kunnossa, ruskea latu on hoitamaton. Kouvolassa on valaistuja latuja yhteensä 110 km, joista noin 70 km kuuluu latuseurannan piiriin. Palvelun latukartasta voi tarkastella latureittejä myös tarkemmin. www.kouvola.fi/latuseuranta 16
Tule kyytiin! KOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN TIEDOTUSLEHTI 2/2011 Anjalankosken Linja kyyditsee matkalaisia arkisin entisen Anjalankosken taajamien välillä. Suurin osa matkustajista on eriikäisiä koululaisia, joita kyyditään kyliltä kouluihin ja takaisin, mutta joukkoon mahtuu myös työmatkalaisia. Anjalankosken Linja on palvellut alueella vuosikymmenten ajan ja matkustajien lisäksi myös ajoneuvot ovat vuosien saatossa vaihtuneet. BUSSILLA KULJETAAN Kouluun Kaisa Suomalainen ja Minna Sinisalo matkaavat arkisin Myllykoskelta Inkeroisiin kouluun ja takaisin Anjalankosken Linjan kyydissä. Viikonloppuisin käydään Kouvolassa. - Iltavuoroja saisi olla lisää, tytöt toivovat. Eveliina Turkian matka käy Sippolan koululle. Päivä alkaa klo 9 ja loppuu klo 15. Eveliina käy myös Kouvolassa, mutta viikonloppuisin. Sinne olisi kiva saada viikonloppuvuoroja. Töihin Maija-Leena Kiviniemelle Myllykoski-Inkeroinen -reitti on tuttu - työmatka on sama joka arkipäivä. Maija-Leena on ollut tyytyväinen matkoihin, mutta iltapäivällä ja alkuillan aikana kulkevia linjoja sekä pikavuoroja voisi olla enemmänkin. www.kouvola.fi/joukkoliikenne 17
Palvelulinjalla ASIOIDAAN MONIPUOLISESTI Kuusankosken palveluauto on monipuolinen ja tärkeä apu erityisesti ikäihmisille. Monelle auton käytöstä onkin tullut päivittäistä rutiinia. Kuusankosken palveluauton kuljettaja Timo Ruokolan päivä täyttyy kiireisistä rutiineista : aamulla kyyditään koululaisia, sen jälkeen ikäihmisiä palvelutalolle, puoliltapäivin jaetaan aterioita kotipalveluasiakkaille ja iltapäivällä haetaan ikäihmiset palvelutalosta. Välissä ajetaan Kuusankosken palveluauton vakioreittiä. Asiakkaat ovat jo tottuneet soittamaan auton hyvissä ajoin etukäteen. Palvelulinjojen puhelinnumerot: Kouvolan ydinkeskusta 040 841 2368 Voikkaa-Kuusankoski-Koria 050 331 8945 Muhniemi-Inkeroinen- Myllykoski-Ummeljoki 040 843 8087 Korialle ja Elimäelle LISÄÄ VUOROJA - Jotkut varaavat kyydin vuodeksikin eteenpäin kun rutiinit ovat tiedossa. Toki on niitäkin, jotka soittavat silloin kun sattuvat autoa tarvitsemaan, mutta silloin mennään senhetkisen tilanteen mukaan. Aika paljon ateriajaot syövät resursseja itse ajolta, Ruokola sanoo. Kuusankosken palveluautossa matkaa n. 15-20 asiakasta päivittäin. Kuusankosken Mummokerhoksi itseään kutsuvat rouvat odottavat jo innolla kauppakeskus Veturin avautumista; tiistai ja torstai ovat jo varattuina mutta keskiviikko ja perjantai kävisivät ajoaikatauluksi oikein hyvin. Kesällä Kouvolassa toteutettiin palvelulinjatutkimus. Tutkimus osoittaa, että palvelulinjojen asiakastyytyväisyys on erittäin hyvä. Kouvola-Koria-Elimäki -reitin bussiliikennettä on kehitetty. Parannusta on tullut erityisesti Napan alueen arki-iltaliikenteeseen, mikä helpottaa esimerkiksi harrastusmatkalaisia. Harrastuksissa käy myös Janette Rasilainen: - Käyn itse Korialta harrastuksissa Kouvolassa. Ihan tyytyväinen olen ollut bussivuorojen saatavuuteen, ainakin omaan tarpeeseen nämä vuorot riittävät. Parin viime vuoden aikana Kouvola-Elimäki -välin vuorotarjontaa on parannettu eri tavoin. Kouvola-Elimäki -välille on tullut kokonaan uusi arki-iltavuoropari ja lisäksi kaksi vuoroparia on muutettu pikavuoroista vakiovuoroiksi palvelualueen laajentamiseksi. 2 www.kouvola.fi/joukkoliikenne Asiointitaksien puhelinnumerot: Asiointitaksi 1 Huhdasjärvi - Siikakoski - Paljakka - Ansalahti - Jaala Eija Arvila 0400 259 584 Asiointitaksi 2 Siikava - Ruokoniemi - Silonsaari - Uimila - Rajajärvi - Jaala Asiointitaksi 3 Verla - Pyörylä - Nisus - Jaala Vesa Kaarlampi 0400 253 607 Asiointitaksi 4 Teuroinen - Elimäki Asiointitaksi 5 Kukkila - Elimäki Asiointitaksi 6 Raussila - Elimäki Asiointitaksi 7 Löytty - Elimäki Asiointitaksi 8 Ratula - Elimäki Elimäen taksiasema 05 377 6919 Asiointitaksi 9 Enäjärvi - Kaipiainen - Saares Mikko Porvari 0400 255 843 Asiointitaksi 10 Utti - Savero - Sippola - Keltakangas - Myllykoski Saveron taksipalvelut 0400 557 614 Asiointitaksi 11 Enäjärvi - Hirvelä - Sippola - Keltakangas - Myllykoski Asiointitaksi 12 Hirvelä - Ruotila - Liikkala - Inkeroinen - Keltakangas Ma-Sa Lines 040 565 9623 Asiointitaksi 13 Valkeala - Utti - Häkämäki - Aitomäki - Kouvola Asiointitaksi 14 Valkeala - Saarenmaa - Ojamaa - Kiehuva - Alakylä - Kouvola Taksipalvelu Oinonen 0400 777 667 Asiointitaksi 15 Vuohijärvi-Anttila-Valkeala K. Väisänen 0500 250 578 / 05 386 0460 Asiointitaksi 16 Tolska - Nuuttila - Hasula - Valkeala Jarno Vuorinen 0400 160 122 Ajopäivät ja aikataulut Suoraan liikennöitsijältä, yhteispalvelupisteistä ja osoitteesta: www.kouvola.fi/joukkoliikenne
Kouvola-Elimäki-Kouvola UUDET LIIKENNEVUOROT Ohessa syksyllä 2011 tulleet uudet linja-autovuorot Korialla, Napalle ja Elimäelle. Syksyllä 2011 avattiin uusia vuoroja myös reiteille Valkeala-Kuusankoski ja Koria-Kuusankoski sekä linjalle 8 Kouvola-Utti-Kaipiainen. Uudet vuorot parantavat oleellisesti ennen kaikkea työmatkalaisten liikkumismahdollisuuksia. Katso alla olevasta taulukosta, kuinka paljon työmatkakustannuksista on mahdollista säästää kaupunkilipun avulla. Katso kaikki aikataulut www.kouvola.fi/joukkoliikenne KOUVOLA - ELIMÄKI M-P 1) M-P M-P M-P Linja 4A 4 4A 4A Kouvola 7:10H 18:05 19:30H 2o:40H Koria 7:20 18:15 19:40 20:50 Nappa X 19:45 2) 20:55 2) Soppe Takamaa Elimäki 18:35 ELIMÄKI - KOUVOLA M-P 1) M-P M-P 3) M-P 3) Linja 4 4 4A 4A Elimäki 5:35 16:55 Takamaa Soppe Nappa X X 19:45 20:55 Koria 6:00 17:20 19:40 20:50 Kouvola 6:10 17:30 19:55 21:05 TYÖMATKAKUSTANNUKSET 11 KUUKAUDEN AIKANA, HENKILÖAUTO VS. KAUPUNKILIPPU - VERTAA! Reitti Km Bensa- Kaikilla Kaupunkikuluilla* kuluilla ** lipulla Kouvola - Kuusankoski 8 443 1700 440 Valkeala kk - Kouvola 12 665 2550 440 Elimäki kk - Kouvola 25 1204 5313 440 Inkeroinen - Voikkaa 38 2106 8075 440 X I H = vuoro kulkee paikkakunnan kautta =vuoro ei kulje paikkakunnan kautta = vuoro lähtee Kouvolassa Hallituskadun pysäkiltä H1 1) ei ajeta koulujen joululomalla 2) ajetaan ala-napan kautta Anjalantietä, ei Sokeritien lenkkiä 3) ajetaan reittiä Koria-Nappa-Kouvola, Napalla ajetaan Anjalantietä, ei Sokeritien lenkkiä * Laskettu bensiinin 1,50 litrahinnan ja 8litraa/100 km kulutuksen mukaisesti ** Laskettu 0,46 euroa/km kustannusten mukaisesti. Lähde: Autoliiton nettilaskuri. Matkapäiviä kuukaudessa 21. www.kouvola.fi/joukkoliikenne 3
Joukkoliikenteen kehittämishanke LOPPUSUORALLA Parannuksia on tehty useilla osa-alueilla. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat olleet vuorotarjonnan sekä tiedottamisen parantaminen. Teksti: Tero Rämä Kouvolan joukkoliikennettä on kehitetty kaksivuotisella hankkeella, joka päättyy vuoden 2011 lopussa. Hankkeen puitteissa vuoromääriä on lisätty useilla yhteysväleillä, kuten Voikkaa-Anjala ja Valkeala-Elimäki -laatukäytävillä. Maaseutualueiden peruspalveluyhteyksiä on parannettu asiointitaksiverkostoa laajentamalla. Joukkoliikenne on jo tällä hetkellä monelle kuntalaiselle varteenotettava ja erittäin hintakilpailukykyinen kulkumuoto erityisesti työmatkaliikkumiseen. Matkustusmäärä on kehittynyt hankkeen aikana erittäin positiivisesti ja toukokuussa 2009 lanseeratun 40 hintaisen kaupunkilipun suosio kasvaa yhä. Vuonna 2011 kaupunki- ja seutulippujen kokonaismyyntimäärä tulee olemaan vuoteen 2009 verrattuna noin 39 % ja vuoteen 2008 verrattuna yli 60 % suurempi. Tiedottamisessa keskeisimmät uudistukset ovat olleet joukkoliikenteen Internet-sivujen avaaminen sekä pysäkki-informaation kehittäminen. Internetistä löytyy nykyisin kootusti tiedot muun muassa aikatauluista, palvelulinjoista ja asiointitakseista sekä uusimmat joukkoliikenneuutiset. Ennätyskuukautena pelkästään Aikataulut -osiolla vierailtiin 4466 kertaa. Joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Kouvolan kaupunki on velvollinen määrittämään joukkoliikenteen palvelutason alueellaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Palvelutasosuunnitelmaa on valmisteltu joukkoliikennetoimikunnassa vuosina 2010-2011 ja sitä varten on pidetty kuulemistilaisuuksia kuntalaisille ja liikennöitsijöille sekä pyydetty lausunnot kaupungin eri toimialoilta. Suunnitelma pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan ja sen keskeisimmät linjaukset ovat joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvattaminen laatukäytävillä sekä peruspalveluyhteyksien turvaaminen maaseutualueilla. Hankkeen puitteissa vuosina 2010 ja 2011 on joukkoliikenne Kouvolassa kehittynyt monella tapaa myönteisesti. Matkustusmäärien kasvaminen on silti edelleen ehdoton edellytys tarjonnan parantamiselle. Haasteita tuovat tulevien vuosien epävarmuus valtionosuuksista sekä liikennöintikustannusten kehittymisestä. Tulokset ja kokemukset kuitenkin osoittavat, että kehittämispotentiaalia on. Määrätietoista työtä jatkamalla voidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja asemaa Kouvolassa entisestään vahvistaa. Joukkoliikenteen tärkeät numerot ja osoitteet Kouvolan joukkoliikenteen tiedotuslehti 1. vuosikerta ISSN 1799-6104 Julkaisija Kouvolan kaupunki Toimituskunta Tero Rämä Toimitus/Taitto Aptual Oy, Kouvola Jakelu jokaiseen Kouvolan talouteen kaupungin tiedotuslehden välissä. Tämä julkaisu on rahoitettu joukkoliikenteen kehittämishankkeen varoilla. Joukkoliikenteen kehittämishankkeella parannetaan linjaautomatkustamisen kilpailukykyä Kouvolan alueella. Hanketta tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), tuen myöntänyt viranomainen Suomessa on Kymenlaakson liitto. AIKATAULUT, REITIT JA LIPUNMYYNTI Kouvolan matkakeskus, Hallituskatu 3 Matkahuollon myyntipiste Avoinna ma-pe 7.30-17.30 NEUVONTAA PUHELIMESSA 0200 4000 (hinta 1,71 /min + pvm) INTERNETISSÄ www.kouvola.fi/joukkoliikenne Matkahuollon valtakunnallinen aikatauluhaku: www.matkahuolto.fi Juna-aikataulut: www.vr.fi PALAUTE KOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEESTÄ Henkilöliikenteen logistikko Tero Rämä puh. 020 615 6635 tero.rama@kouvola.fi 4 www.kouvola.fi/joukkoliikenne