SUOMENKIELINEN OPETUS Palvelut Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Kansainvälistä englanninkielistä opetusta annetaan luokilla 1 6 Komeetan ja Postipuun kouluissa sekä luokilla 7 9 Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa. Näiden koulujen kaikki englanninkieliset luokat siirtyvät syyslukukauden 2015 alusta alkaen Suurpellon Opinmäkeen. Etelä- Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB (International Baccalaureate) -opetusta. Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa kuudensien luokkien oppilaat saavat päivän ajan pyörittää simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Näin he saavat kokemuksen yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Perusopetuksen uudet aluepäälliköt koordinoivat oman alueensa sisällä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja sekä rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Perusopetuksen aluepäälliköt tukevat omalta osaltaan nuorten elinvoimaisuuteen liittyviä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalvelujen hankkeita. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda paikallisia toimintamalleja, joissa lapsen koulupäivä voi jatkua koulun tiloissa taiteen perusopetuksen parissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan nuorisotakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Vuonna 2014 käynnistettyä maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta tarjotaan edelleen. Oppilas- ja opiskelijahuolto Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Sen vaatimat muutostyöt toimintatavoissa sekä resursoinnin suuntaamisessa on aloitettu. Kouluissa laadittiin lukuvuoden 2014-15 aikana oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma, joka tarkistetaan ensimmäisen kerran kaupunkitasoisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistuksen yhteydessä lukuvuoden 2015-16 aikana. Kouluissa on aloitettu yhteisöllisten oppilas/opiskelijahuoltoryhmien työskentely. Kyseinen ryhmä edistää koulun toimintakulttuurin kehittämistä siten, että toimintakulttuuri edistää oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Yksilökohtaisia asiantuntijaryhmiä
perustetaan tapauskohtaisesti. Nämä ryhmät korvaavat koulutasolla entisen oppilashuoltoryhmätyönä tunnetun toiminnan. Oppilashuollon ulkopuolella, mutta sitä tukevana, on kouluilla perustettu myös oppimisen tuen ryhmät. Niiden tehtävänä on käsitellä yksittäisen oppilaan oppimiseen liittyviä haasteita. Ryhmä kootaan tapauskohtaisesti. Talousarvioehdotukseen sisältyy lisäyksenä yksi psykologin toimi, joka toimii toisen asteen koulutuksen yksiköissä. Toiminnan kehittäminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisten kehittämishankkeiden tehtävä on tukea 1.8.2016 voimaan tulevaa opetussuunnitelmauudistusta Lukuvuonna 2015 2016 ovat käynnissä seuraavat hankkeet: Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 200 000 euroa. Hankkeessa on mukana 90 % alakouluista ja 80 % yläkouluista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseen koulut ovat saaneet 1.085 milj. euroa. Rahan saaminen edellyttää, ettei kunnan yleisopetuksen opetusryhmien kokoa kasvateta tuntiresurssia leikkaamalla. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sai 30 koulua rahoitusta 2.170 milj. euroa. Tällä rahalla koulut voivat palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Rahoitusta käytetään myös Arvokas- ja Draamapedagogiikka koulutuksiin. Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen (KETO-hanke) on myönnetty 1.4 milj. euroa. Hankkeessa tuetaan kouluja kehittämään - digitaalista oppimista, - opetuksen eheyttämistä monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla, - oppilaskuntatoimintaa - lisäopetukseen hyvän ohjauksen mallin LOISTO-hanke on OKM:n 179 300 euron rahoituksella 2015-2016 perusopetuksen hanke, jossa rehtorin ilmoittamat LOISTO-opettajat ohjaavat kouluilla muita opettajia käyttämään verkossa olevaa aineistoa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta. Koulutussisällöt jaetaan verkossa. Erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen on myönnetty 604 00 euroa. Rahoitusta käytetään avustajien palkkaamiseen ja vaativan erityisopetuksen opettajien ja avustajien koulutukseen. Joustavat oppimisen tilat eli JOT-hanke on sivistystoimesta johdettu kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda ja mallintaa uudistuvalle oppimiselle kustannustehokkaat ja joustavat olosuhteet sekä kehittää oppimisen iloa tuottavia innostavia tiloja. Hanketta pilotoi väistötiloissa toimiva Tapiolan koulu. Opetushallituksen rahoitusta on 218 000 euroa. Espoo on mukana myös valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas-hankkeessa, joka on saanut rahoitusta 300 000 euroa Suomi koodaa hankkeelle. Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta syksylle 2015 51 000 euroa. Toiminnassa on mukana 28 koulua. Hankkeessa kehitetään liikunnallista koulupäivää, esim. liikunnallista välituntitoimintaa.
Osaava, pks-yhteistyöverkoston hanke opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen sai rahoitusta yhteensä 100 000 euroa. Hankerahoilla järjestetään mm. oppilaitosjohdon koulutusta apulaisrehtoreille. Kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen on myönnetty rahoitusta 170 000 euroa. Yksi maailma monta kieltä pks-kuntien yhteinen kehittämishanke jatkuu viimeistä vuotta. Hankkeessa järjestetään mm. täydennyskoulutusta. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen fyysisten oppimisympäristöjen ja turvallisuuden kehittämiseen on myönnetty opetushallituksen hankerahaa 60 000 euroa. Hanketta pilotoi Niittykummun koulu. Monet yllä olevista hankkeista ovat yhteisiä ruotsinkielisen opetuksen ja/tai varhaiskasvatuksen kanssa, useimpien hankkeiden rahoitukseen liittyy myös kunnan/koulun omarahoitusosuus hankerahan lisäksi. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta. Henkilöstö Henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat opetussuunnitelmatyöhön ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät koulutukset. Espoo jatkaa edelleen rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLCmallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös mm. JET-koulutuksen. Osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat aktiivisen ja hyvinvoivan oppimisyhteisön. Suomenkielisen opetuksen uutta johtamisjärjestelmää kehitetään niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin koulujen kasvatus- ja opetustyötä ja vastaisi kuntalaisten odotuksia. Talous ja investoinnit Toimintatulot 7 510 6 969 6 969 7 122 7 275 Toimintamenot -289 158-292 042-300 553-303 559-306 579 Toimintakate -281 648-285 073-293 584-296 437-299 304 Suunnitelmapoistot -1 452-1 277-1 307-1 321-1 394 Tilikauden tulos -283 100-286 349-294 891-297 758-300 698 Menot euroa/asukas 1 089 0 1 095 1 090 1 086 Investoinnit Koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää opetus- ja oppimisteknologian hankinnat sekä tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Elokuussa 2015 otettiin käyttöön Mainingin koulun peruskorjatut tilat ja Opinmäen uudistilat. Näiden kiinteistöjen kokovuotiset vuokrat sisältyvät talousarvioehdotukseen. Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjatut tilat valmistuvat marraskuussa 2015. Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus sekä Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennus valmistuvat kesällä 2016. Näiden kiinteistöjen
vuokrat vuoden 2016 osalta sisältyvät talousarvioehdotukseen. Päivänkehrän koulun on peruskorjattavana ja valmistuu kesällä 2017. 311 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN YKSIKKÖ Tehtäväalueelle sisältyvät opetustoimen hallinnon sekä tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. Toimintamenot -17 003-15 687-15 508-15 508-15 508 Toimintakate -17 003-15 687-15 508-15 508-15 508 Tilikauden tulos -17 003-15 687-15 508-15 508-15 508 Menot euroa/asukas 64 0 57 56 55 312 PERUSKOULUT Palvelut Suomenkielisessä perusopetuksessa on 25 689 oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 872. Luokilla 1 6 on 17 199 oppilasta, luokilla 7 9 on 7 534 oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 84 opiskelijaa. Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Syyslukukauden 2015 alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 424 oppilaalla ja yläkoululaisten 205 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on 335. Perusopetuksessa oleellinen muutos tulee olemaan opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on, että kunnan osuus hyväksyttäisiin viimeistään elokuussa ja koulut pääsisivät sen pohjalta aloittamaan koulukohtaisen opetussuunnitelman teon välittömästi. Koulujen opetussuunnitelmien tulee olla valmiita ja johtokuntien hyväksyminä käytössä elokuussa 2016. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Toisiin kuntiin on sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on laskeva. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa.
Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannukset pienenevät. Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui, ja samalla muuttui tilastointitapa. Opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen erityiseen tukeen siirtoa oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea ja tuen tarve tulee tarkastaa heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan noin 2 100 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,7 prosenttia. Heistä 1 196 opiskelee erityisluokilla ja 196 yleisopetuksen yhteydessä. Lukuvuonna 2015 2016 jatketaan erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa tai omalla lähialueella. Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen lasten opetus sitoo paljon avustajapalveluhenkilöstöä. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 4 100 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Määrän ennustetaan kasvavan noin 12 prosenttia. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 4 000 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 eri kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä 7 eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan. Katsomusaineiden opetuksessa kokeillaan etäopetusta. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa 10 vuoden aikana. Valmistavaa opetusta järjestetään lukuvuonna 2015 2016 noin 500 oppilaalle. Opetus annetaan joko inklusiivisesti yleisopetuksen luokalla tai pienryhmissä. Tähän saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin. Oppilaiden siirtymisprosessia valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja oppilaiden tukemista perusopetuksessa omassa lähikoulussa kehitetään. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset. Näihin sisältyvät tietoliikenne-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Uudet opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisten taitojen hallintaa ja nykyaikaisten opiskelu- ja opetusmenetelmien merkitys tulee kasvamaan. Koulujen tulee tarjota oppilailleen ja opiskelijoilleen uusiutuva ja kehittyvä oppimisympäristö ja opetushenkilöstöllä tulee olla vahva menetelmällinen osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikan hallinta. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 on ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Sähköisiin kirjoituksiin valmistaudutaan lukioiden oppimisympäristöä, sähköisen tutkinnon edellyttämää tutkintoympäristöä ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin.
Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden kouluilla käytössä olevien digilaitteiden määrää pyritään lisäämään siirtymällä leasing-vaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Opetustilojen oppimisteknologialaitteiden ylläpitoon ja elinkaarivaihtoihin varaudutaan. Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämis- ja avustusperiaatteista on päätetty Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 19.11.2014 220. Lukuvuosi 2015 2016 on uudistettujen perusteiden ensimmäinen käyttöönottovuosi. Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Lukuvuonna 2015 2016 iltapäivätoimintaan osallistuu 3948 oppilasta, joista 2441 oppilasta (61%) on ensimmäisen luokan oppilaita ja 1438 (36%) toisen vuosiluokan oppilaita. Lisäksi iltapäivätoiminnassa on 69 muiden vuosiluokkien erityisen tuen oppilasta (2%). Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan erityisen tuen oppilaat sisältyvät em. vuosiluokkien oppilasmääriin. Kehitysvammaisten ja autististen lasten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan hoitoa toteutetaan Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Palvelun tilaus ja oppilaskohtaiset hoitoon oikeuttavat päätökset tehdään Vammaispalveluissa. Talous Toimintatulot 6 778 6 569 6 769 6 922 7 075 Toimintamenot -234 233-241 367-249 632-252 638-255 658 Toimintakate -227 455-234 798-242 863-245 716-248 583 Suunnitelmapoistot -1 394-1 277-1 307-1 321-1 394 Tilikauden tulos -228 849-236 075-244 170-247 037-249 977 Menot euroa/asukas 882 0 910 907 905 313 LUKIOT Palvelut Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskelee 4558 opiskelijaa. Luku sisältää myös Leppävaaran lukiossa elokuussa 2015 aloittaneen lukion valmistavan koulutuksen opiskelijat. Suomenkielisiä lukioita on 11. Espoon aikuislukio on siirtynyt vuoden 2015 alusta Espoon seudun koulutuskuntayhtymän Omnian alaisuuteen. Lukuvuoden 2015 2016 lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1430, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2015 lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo oli 7,58. Myös lukuvuodelle 2016 2017 lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2015 nousisi 67
opiskelijalla, ja ennusteiden mukaan Espoon lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvaisi 37 opiskelijalla. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Näin ikäluokasta enemmän kuin 61,5 prosenttia sijoittuu lukiokoulutukseen. Perusopetuksen oppilaanohjaajilta kerätyn tiedon mukaan vuonna 2015 yli 67 prosenttia peruskoulun päättäneistä sijoittui lukiokoulutukseen. Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla (matemaattisluonnontieteelliset aineet) ja Tapiolan lukiolla (musiikki) sekä Etelä-Tapiolan ja Mattlidenin lukioilla, joissa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on painotuksia ja linjoja. Toiminnan kehittäminen Lukiolinjan vuoden 2016 keskeisenä tavoitteena on Espoon kaupungin sekä yksittäisten lukioiden opetussuunnitelman laadinta sekä uuden opetussuunnitelman käyttöön otto. Uusi opetussuunnitelma ohjaa lukiokoulutusta entistä nykyaikaisempaan oppimiseen. Opetussuunnitelma korostaa opiskelijan aktiivista roolia oman oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa, yhteisöllisyyttä, laaja-alaista oppiaineiden rajat ylittävää oppimista sekä mm. oppimiseen ja ajatteluun liittyviä ydintaitoja. Keskeistä oppimisen kehittämisessä on mm. monipuoliset menetelmät, digitalisaatio, kansainvälisyys, korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa tehtävä yhteistyö, yrittäjyyskasvatus sekä lukioiden keskinäinen yhteistyö, jolle vuonna 2016 käynnistyvä metroliikenne luo omalta osaltaan uusia mahdollisuuksia. Toiminnan kehittäminen edellyttää uudenlaisten käytänteiden luomista toiminnan arvioimiseksi. Talous Toimintatulot 732 400 200 200 200 Toimintamenot -37 922-34 988-35 414-35 414-35 414 Toimintakate -37 190-34 588-35 214-35 214-35 214 Suunnitelmapoistot -58 0 0 0 0 Tilikauden tulos -37 248-34 588-35 214-35 214-35 214 Menot euroa/asukas 143 0 129 127 125