VALVONTARAPORTTI 1 (13) 6.4.2016 ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ VALVONTATOIMESTA, VALVONNAN TAVOITTEET JA RAPORTIN SISÄLTÖ Johdanto Kaikkien kunnassa toimivien sosiaalipalveluja tuottavien yksiköiden valvonta kuuluu aluehallintovirastolle sekä kunnalle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Kunta on vastuussa myös yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ostamiensa palvelujen asianmukaisuudesta. Ympärivuorokautisia päihde- ja asumispalveluja tuotetaan Espoossa sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Riippumatta siitä, tuottaako palvelut julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, kuntalaisille palvelujen on oltava yhdenvertaisia, asianmukaisia ja turvallisia. Palvelujen tulee olla myös oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut ovat tehneet valvonnan tueksi yhteisen valvontasuunnitelman 2015-2017. Valvontasuunnitelma perustuu yksityisten palveluntuottajien osalta kunnan lakisääteiseen valvontavelvoitteeseen (922/2011) ja suunnitelma on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet valtakunnallisia valvontaohjelmia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Espoon kaupungin omien ja ostettujen mielenterveys- ja päihdehuollon asumis- ja laitospalvelujen valvonta 2015 on toteutettu valtakunnallisen Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito - 2012-2014 ohjelman pohjalta. Valtakunnallisten ohjelmien tavoitteena on yhtenäisten kriteerien lisäksi tukea laadunhallintaa, siirtää valvonnan painopistettä ennakoivaan valvontaan, auttaa toiminnanharjoittajia kehittämään omavalvontaa ja suunnata niukkoja voimavaroja keskeisiin tehtäviin. Valtakunnallinen valvontaohjelma korostaa, että asiakkaan hoidossa ja kohtelussa on noudatettava ihmisarvoisen asiakkuuden eettisiä periaatteita, joita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Palvelu, hoito ja pätevän henkilökunnan määrä on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2015-2018 ( 1:2015 ) nostaa palveluntuottajien omavalvonnan kehittämisen vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi, mitä valvontaviranomainen tukee erityisellä ohjauksella. Vuoden 2015 valvontaa kohdennetaan vielä eriytetysti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuosien 2016-2018 valvonta perustuu pidemmälle menevään sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja uusiin sote-rakenteisiin. Valvirasta saadun ohjeistuksen mukaan valvontaa tulee suorittaa kunnissa toistaiseksi noudattamalla vanhan 2012-2014 ohjelman ohjeita ja suosituksia. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ja päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon valvonta kuuluu Mielenterveys- ja päihdepalveluille (Mtp) ja siitä vastaa erityispalvelujen ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
palvelupäällikkö. Valvontatoiminnan käytännön toteutuksen Mtp:n erityispalvelujen palvelupäällikkö on delegoinut kolmelle alaiselleen. Pitkäaikaisasunnottomien tuetun asumisen asumispalvelujen valvonta kuuluu aikuisten sosiaalipalveluille ja siitä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Tarkastustoiminnan käytännön toteutus on osa aikuisten sosiaalipalvelujen asunnottomien palveluja koordinoivan asiantuntijan työtä. Tavoitteet Valvonnan tavoitteina on turvata espoolaisille päihde- ja asumispalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut, tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä, auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennalta ehkäistä niitä, konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) perusteella ja yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt ja varmistaa valvonnan kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin asioihin. Samat tavoitteet koskevat myös soveltuvin osin Espoon kaupungin omia päihde- ja asumispalveluja. Raportin sisältö Tässä valvontaraportissa kuvataan lyhyesti valvonnan piirissä olevat yksiköt, valvonnan painopistealueet, valvonnan käytännön toteutus, valvontakäyntien aikana tehdyt havainnot, reaktiivinen valvonta, asiakaspalaute sekä valvontatyön aikana esille nousseet kehittämisajatukset. Tärkeä osuus valvontakäynneillä oli asukkaiden/asiakkaiden kuuleminen, mikä toteutui kaikissa valvonnan piirissä olevissa yksiköissä. Lakisääteinen valvontavelvollisuus ei vuonna 2015 ole koskenut kunnan omia ympärivuorokautisia päihde- tai asumispalveluja samalla tavalla kuin yksityisiä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut on kuitenkin päättänyt kohdentaa valvonnan yhtenevin käytännöin sekä omiin että ostopalveluyksiköihin ja valvontatiimi on tehnyt ennalta sovitut valvontakäynnit ostopalveluyksiköiden lisäksi myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden omiin yksiköihin. 2. VALVONNAN PIIRISSÄ OLEVAT YKSIKÖT JA VALVONNAN PAINOPISTEALUEET Valvonnan piirissä olevat yksiköt Valvonta kohdistuu perustehtävältään ja toiminnoiltaan hyvin erityyppisiin yksiköihin. Valvonnan piirissä on Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen oma vieroitushoito-osasto Empussa. Vieroitushoidon tavoitteena on katkaista päihteidenkäyttö ja aloittaa tarvittaessa jatkokuntoutuksen suunnittelu. Hoidon kesto vaihtelee muutamasta päivästä kahteen viikkoon. A-klinikkasäätiön Espoon kriisi- ja vieroitushoitoyksikön toiminta siirtyi Päihdesairaalaan Järvenpäähän, joten valvontakäyntiä ei sinne tehty. Asumispalveluissa valvonnan kohteena on kahdeksan yksityistä ostopalveluyksikköä ja kaksi kaupungin omaa yksikköä (Auroran palveluasunnot ja Olarinluoman palveluasunnot). Lisäksi valvontakäynnit tehtiin neljään kaupungin omaan keskitetyn tuetun asumisen yksikköön (Auroranportin tukiasunnot, Neppersin tukiasunnot, Olarinluoman tukiasunnot ja Sepänkylän tukiasunnot). Näissä yksiköissä henkilökunta on paikalla vain päivisin. Valvontakäynti tehtiin myös Olarinluoman vastaanottokotiin. Olarinluoman vastaanottokoti on tilapäistä majoitusta tarjoava ympärivuorokautisesti toimiva yksikkö asunnottomille päihdeasiakkaille. 2
Yhteensä valvonnan piirissä olevissa laitoksissa oli 528 varsinaista asiakaspaikkaa, kaksi intervallipaikkaa ja kolme kriisipaikkaa. Näistä kaupungin omissa yksiköissä on 215 (41% kaikista) paikkaa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä paikkoja oli 233 (44% kaikista) ja päihdehuollon asumispalveluissa 300 (56% kaikista). Päihdehuollon asumispalveluissa sekä pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluyksiköissä kaikki asukkaat olivat espoolaisia. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä on asukkaita myös Helsingistä, Vantaalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Hyvinkäältä, Kauniaisista, Kuopiosta ja Liedosta. Taulukko 1. Espoossa sijaisevien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien yksiköiden asukas- ja paikkamäärät Valvonnan kohde / laitoksen tyyppi Vieroitushoito Yksiköt: omat (oma) ostopalvelut (osto) 1.Vieroitushoito-osasto Empussa (oma) Asiakas-/ asukaspaikkojen lukumäärä 16 Tuettu asuminen 1.Auroranportin tukiasunnot (oma) 2.Olarinluoman tukiasunnot (oma) 3.Sepänkylän tukiasunnot (oma) 4.Neppersin tukiasunnot (oma) 5.Helsingin Diakonissalaitos Kuninkaankallion asumisyksikön asuminen(osto) 6.Pelastusarmeija Väinölän asumispalveluyksikkö (osto) 7.Kalliolan kannatusyhdistys Itäviitta-yhteisön asuminen (osto) tuettu ry, tuetun 45 41 27 16 70 35 10 Palvelu- ja tehostettu palveluasuminen 1.Auroran palveluasunnot (oma) 2.Olarinluoman palveluasunnot (oma) 3.Eedi Oy, Asumispalvelut (osto) 4. EsperiCare Oy, 21 + 2 interv. 22 71 3
Asunnottomien tilapäismajoitus (Gröndalin (osto) hoitokoti) 5.Länsituuli Oy (osto) 6.Pihlajakoti Oy (osto) 7.Helsingin Diakonissalaitos, Kuninkaankallio (osto) Olarinluoman vastaanottokoti (oma) 21 41 32 38 22 + 3 Valvonnan painopistealueet Valvonnan painopistealueet on määritelty Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman perusteella seuraavasti: a) toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne b) henkilöstö c) toimitilat d) asiakkaan asema ja oikeudet e) asiakkaan hoito, huolenpito ja kuntoutus (sis. terveyden- ja sairaudenhoito) f) asiakirjahallinto ja dokumentointi Vuoden 2015 valvontakäynneillä otettiin esille edellisten valvontakierrosten aikana havaitut kehittämistä vaativat asiat. Niiden palveluntuottajien kohdalla, jotka järjestivät palveluasumista useammassa yksikössä, selvitettiin lisäksi työvuorolistoin ja muilla dokumenteilla henkilöstön työpanoksen jakautuminen eri yksiköiden kesken. 3. VALVONNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 2015 Valvontakäynnit tehtiin valvontatiimin laatiman toteuttamissuunnitelman mukaisesti syys- joulukuun 2015 välisenä aikana. Kaikki valvontakäynnit tehtiin työpareittain. Yhteen valvontakäyntiin varattiin aikaa noin kolme tuntia. Valvontakäyntiin, käynnin valmisteluun ja purkuun matkoineen kului aikaa käytännössä yksi työpäivä / valvontakohde/ työntekijä. Sekä omille että yksityisille valvonnan kohteena olevien palveluesimiehille ja/tai palveluyksiköiden johtajille lähetettiin syyskuussa 2015 sähköpostikirje, jossa kerrottiin valvontakäynnin tarkoitus, ajankohta ja valvonnasta vastaavien työntekijöiden yhteystiedot. Palveluyksiköitä pyydettiin etukäteen palauttamaan sähköpostin liitteenä toimitettu Valviran tarkastuskertomuslomake täytettynä valvonnasta vastaaville henkilöille viimeistään kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Tämän lisäksi palveluyksiköiltä pyydettiin etukäteen käytössä oleva hoito- tai kuntoutussuunnitelmakaavake, omavalvonta- sekä lääkehoitosuunnitelma. Vuonna 2015 voimassa oleva lainsäädäntö ei velvoita kaupungin omia yksiköitä tekemään omavalvontasuunnitelmaa, vaikkakin suosittaa suunnitelman tekemistä. Omavalvontasuunnitelmia ei ole toistaiseksi tehty kunnan omissa yksiköissä, vaikkakin kaikki omavalvontasuunnitelmaan kuuluvat osiot löytyvät erillisistä asiakirjoista. 4
Yksiköitä pyydettiin kertomaan hyvissä ajoin ennen valvontakäyntiä asiakkaille valvontakäynnin ajankohta sekä varaamaan valvontakäynnin tekijöille mahdollisuus keskustella asukkaiden kanssa häiriöttömässä tilassa ilman henkilökunnan läsnäoloa. Kustakin yksiköstä on tehty yksikkökohtainen raportti, joka toimitetaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon tämän kokoomaraportin mukana. Kukin yksikkö on saanut tilaisuuden kommentoida raporttiluonnosta ennen sen valmistumista. Yksikkökohtaiset raportit toimitetaan myös niihin kuntiin, jotka ovat sijoittaneet asukkaita ko. yksiköihin. 4. VALVONTAKÄYNNEILLÄ HAVAITTUA A) Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne (toiminta-ajatus, asiakkaiden sijoittaminen, toiminnan johtaminen, omavalvonta, yhteistyö ja verkostot) Laki yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista (922/2011) on velvoittanut kaikkia yksityisiä palveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman 1.9.2012 mennessä. Kaikissa valvonnan kohteena olevissa yksiköissä on laadittu asianmukaiset omavalvontasuunnitelmat ja suunnitelma oli lähes kaikissa yksiköissä vuoden 2015 aikana päivitetty. Lain 7 1 mom:ssa velvoitetaan pitämään omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävillä yksikön tiloissa. Lähes kaikissa yksiköissä omavalvontasuunnitelma oli nähtävänä myös asiakkaille, parissa yksiköissä suunnitelmaa säilytettiin vain henkilöstön tiloissa ja yksiköille huomautettiin, että laki edellyttää suunnitelman olevan julkisesti nähtävällä. Palveluasumisen ja tuetun asumisen asiakkaat Asiakkaan palvelusuunnitelma osana hoito- ja/tai kuntoutussuunnitelmaa, tehdään ja tarkistetaan asiakkaan kanssa verkostokokouksissa, joissa mukana asiakkaan lisäksi on hoitovastuussa olevan tahon (esh tai muu), palvelukodin, kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden (ohjaaja, palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä) tai aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan kutsua neuvotteluihin myös läheisiä ja palvelukodeissa pääsääntöisesti rohkaistaankin läheisiä palvelusuunnitelmakokouksiin osallistumiseen. Sopimusten mukaan asumiseen liittyvien palveluiden tulee edistää asiakkaan siirtymistä palveluasumisesta tai tehostetusta palveluasumisesta itsenäisempiin asumisen muotoihin. Käytännössä erityisesti psykiatrisessa palveluasumisessa asiakasprofiilit poikkeavat melkoisesti toisistaan ja asiakkaiden siirtyminen itsenäisempään asumiseen on osassa psykiatrisia palvelukoteja hyvin vähäistä. Toiminnan painopiste on asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävissä toimissa ja arkisen elämisen laatuun panostamisessa. Samoin tuetusta asumisesta on tarkoitus tuen tarpeen päätyttyä siirtyä itsenäiseen jatkoasumiseen. Usein sopivan asunnon saaminen on haasteellista ja asuminen tuetussa asumisessa pitkittyy. Espoon kaupungin kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä eroavat asiakasprofiililtaan merkittävästi toisistaan. Olarinluoman palveluasumisyksikkö on päihdehuollon asumispalveluyksikkö, jossa monilla asiakkailla on myös psykiatrisia ja somaattisia ongelmia. Asiakkaiden ikäjakauma on 50-80 vuotta ja keski-ikä 64 vuotta. Auroran palveluasunnot on 1.4.2014 aloittanut tehostetun palveluasumisen yksikkö. Vuonna 2015 yksikön asukkaista 29% oli alle 35 - vuotiaita, 47% 36-54 vuotiaita ja 24% 55-64 - vuotiaita. Syyskuussa 2015 tehdyn kyselyn mukaan Espoossa toimivien psykiatristen palvelukotien ja päihdehuollon tehostetun palveluasumisen asiakkaista 13% oli asunut yksikössä alle 3kk, 4kk-3 vuotta asuneita oli 55.5%, 4-10 vuotta asuneita 27,4% ja yli 10 vuotta asuneita oli 4,1%. Kyselyyn vastasi 71% yksiköiden asiakkaista. Saman kyselyn mukaan Espoon kaupungin oman tuetun asumisen (keskitetty tuettu asuminen) yksiköiden asiakkaista 12.5% oli asunut yksikössä alle 3kk, 4kk-3 vuotta asuneita oli 5
53,8%, 4-10 vuotta asuneita 26,3% ja yli 10 vuotta asuneita 7.5%. Tähän kyselyyn vastasi puolet yksiköiden asiakkaista (Mtp:n teettämä asiakastyytyväisyyskysely syyskuu 2015).. Espoon omissa päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen yksiköissä asiakkaiden keski-ikä vaihtelee. Sepänkylän tukiasunnoissa 31 vuotta, Neppersin tukiasunnoissa 51v, ja Olarinluoman tukiasunnoissa 54 vuotta. Auroranportin psykiatrisen tuetun asumisen yksikössä asiakkaiden keski-ikä on 39 vuotta. Espoon ostopalveluissa keskitetyn tuetun asumisen yksiköissä nuorimmat asiakkaat asuvat Itäviitan asumisyksikössä. Itäviitan kohderyhmänä ovat 18-29-vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret aikuiset. Vuonna 2015 Itäviitan asukkaat olivat iältään 20-29 -vuotiaita, asukkaiden keski-iän ollessa 23,5 vuotta. Asumisyksikkö Väinölässä kohderyhmänä ovat 18-65 -vuotiaat pitkäaikaisasunnottomat. Väinölässä asuu vain muutama alle 30-vuotias asukas, ikähaarukan ollessa tällä hetkellä 22-70 vuotta ja asukkaiden keski-iän ollessa hieman vajaa 51 vuotta. Erityisen vaikeasti asutettavia asiakkaita, esimerkiksi päihdeongelmaisia pitkäaikaisasunnottomia, asutetaan Kuninkaankallion asumisyksikköön, jossa kaikkien asukkaiden ikähaarukka on 22-70 vuotta ja keski-ikä 49,5 vuotta. Alle 30-vuotiaita asukkaita Kuninkaankalliossa on vain tuetun asumisen puolella. Tuetussa asumisessa asiakkaiden keski-ikä on reilu 41 vuotta, kun taas tehostetussa tuetussa asumisessa keski-ikä on jo yli 52 vuotta. B) Henkilöstö (vastuuhenkilön kelpoisuus, henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, henkilöstömitoitus ja rakenne, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä päihdehuollon laitoshoidon valvontaohjelman (Valvira 5:2012) mukaan yksityisessä sosiaalihuollon yksikössä on oltava vastuuhenkilö. Vastuuhenkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10 2mom mukainen kelpoisuus (tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.). Ammatillisen asiakastyötä tekevän henkilöstön tehtävissä edellytyksenä on kelpoisuuslain 11 :n mukaisesti tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Henkilöstöä on oltava vähintään 0,30-0,80 työntekijää kuntoutujaa kohti riippuen kuntoutujien avun tarpeesta. STM:n henkilöstömitoituksesta antamat valtakunnalliset suositukset vaihtelevat palvelutyypeittäin. Palveluasumisen suositeltu henkilöstömitoituksen minimi on 0,3 ammattihenkilöä / asukas, tehostetun palveluasumisen 0,5 / asukas ja vieroitushoidossa suositellaan henkilöstömitoitusta 0.8-1.5 ammattihenkilöä / asiakas. Tuki- ja tuetulle asumiselle ei ole laadittu valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta. Tavoitteena on, että kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Perusteluna tälle on muun muassa lääkehoidon asianmukainen hoitaminen ja yksikön kokonaistilanteen hallinta. Lisäksi työvuoron aikana voi sattua yllättäviä tilanteita, jotka edellyttävät ammatillista vastuun ottamista (STM suositus 2007:13). Valvontakäynneillä saatujen selvitysten perusteella kaikkien yksiköiden työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttyivät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain tarkoittamalla tavalla. Henkilöstön mitoitus oli lähes poikkeuksetta valtakunnallisten suositusten tasolla. Espoon oman vieroitushoito-osaston osalta henkilöstön mitoitus jää alle STM:n suositusten 0,8 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asiakasta kohden. Osatolla on saatujen tietojen mukaan laskettuna 0,72 työntekijää/asiakas. Valvontakäynnillä saadun tiedon mukaan osastolle on saatu yksi sairaanhoitajan vakanssi lisää. STM:n ohjeistuksen mukaan tulisi vieroitushoidon nykyisellä asiakasprofiililla mitoituksen olla jopa 1,5 työntekijää/asiakas tai sitäkin enemmän. Osastolla on aiemmin hoidettu pääasiassa vanhemman ikäpolven alkoholi- ja lääkeriippuvaisia asiakkaita nykyisen asiakaskunnan koostuessa pitkälti nuoremmista päihteiden sekakäyttäjistä. 6
C) Toimitilat (yhteiset tilat ja esteettömyys, henkilökohtaiset asunnot, turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy, kameravalvonta) Pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitetut asumispalveluyksiköt sijaitsevat eri puolilla Espoota. Kolme psykiatrista asumispalveluyksikköä toimii vanhoissa 1960-1970 -luvulla rakennetuissa omakotitaloissa. Muut yksiköt toimivat pääosin vanhoissa pienkerrostaloissa. Väinölän tuetun asumisen asumispalveluyksikkö toimii uusissa tiloissa Y-säätiön omistamassa ja kaupungin vuokraamassa uudisrakennuksessa. Asumisyksikön vuokrasopimusperustainen toiminta on alkanut vuoden 2014 alussa. Toimitilojen esteettömyys ja turvallisuus otettiin huomioon jo rakentamisvaiheessa. Väinölässä kaikki yhden hengen asunnot ovat reilunkokoisia 35 neliön kaksioita ja kahden hengen asunnot 50 neliön kokoisia. Myös Itäviitta-yhteisön tuetussa asumisessa asukkailla on käytössään reilunkokoiset 36 neliön asunnot. Kuninkaankallion asumisyksikössä yksiöiden koot vaihtelevat 19 neliöstä 33,5 neliöön siten että palveluasumisessa on 3-4 asuntoa jotka ovat kooltaan pieniä 19m2, suurimman ollessa noin 30 neliötä. Kaikki pienimmätkin asunnot on kuitenkin mitoitettu liikuntarajoitteisille asukkaille sopiviksi. Kuninkaankallion tuetussa asumisessa valtaosa asunnoista on keskimäärin 20m2. Päihdehuollon asumispalveluiden sopimukset on solmittu vuosina 2011-2013. Psykiatrinen palvelu- ja tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu 2013 ja sopimukset ovat astuneet voimaan 1.11.2013. Sopimuksissa on määritelty yhden hengen huoneen kooksi vähintään 15m2, kahden hengen huoneen vähintään 20m2 ja saniteettitiloja tulee olla riittävä määrä. Sopimuksissa edellytetään myös, että asukashuoneet on mahdollista saada lukkoon ja että asukkaalla on avain omaan huoneeseensa ja ulkooveen. Toimitiloiltaan täysin sopimusten mukaisia ovat yhtä lukuun ottamatta Espoon kaupungin omat palveluasumisen- ja keskitetyn tukiasumisen yksiköt. Yhdessä kaupungin päihdehuollon keskitetyn tukiasumisen yksikössä asuinhuoneet ovat pieniä, saniteettitiloja oli niukalti, mutta haastatellut asukkaat (5/16) olivat erittäin tyytyväisiä yksikön sijaintiin, yleiseen viihtyisyyteen, saamaansa palveluun ja kohteluun sekä luonnonkauniiseen ympäristöön. Täysin sopimusten mukaisia ovat myös kahden yksityisen psykiatrisen palvelukodin tilat, joissa kaikki huoneet ovat valtakunnallisten suositusten ja Espoon kaupungin sopimusten edellyttämiä 1h huoneita ja saniteettitiloja on riittävästi. Päihdehuollon ostetuissa asumispalveluissa asunnot ovat sopimusten mukaisia. Yhden psykiatrisen palvelukodin tilat eivät kaikilta osin täyttäneet kaupungin sopimuksissa edellytettyä tasoa eivätkä valtakunnallisten suositusten tasoa. Puolet (10/21) asiakkaista oli sijoitettu kahden hengen huoneisiin. Kahden hengen, samoin kuin yhden hengen asuinhuoneet olivat enimmäkseen pieniä, kooltaan 8-15m2. Muutamassa yksikössä wc-/saniteettitiloja oli riittämätön määrä asiakasmäärään suhteutettuna. Kaikki asumispalveluiden asukastilat tilat eivät olleet soveltuvia liikuntaesteisille, yksiköissä oli korkeita kynnyksiä, ahtaita ja sokkeloisia käytäviä ja kiipeämistä vaativia rappuja. Sprinklaus puuttuu kahdesta omasta ja yhdestä ostopalveluyksiköstä. Yksiköissä on kuitenkin suoritettu palotarkastukset säännöllisin väliajoin. Asiakasturvallisuuteen liittyvät kysymykset koskivat psykiatrisissa palvelukodeissa ja osassa päihdehuollon yksiköitä pitkälti paloturvallisuudesta huolehtimiseen ja ensiaputaitoihin. Kaikissa päihdehuollon asumisyksiköissä ei edellytetä asiakkailta raittiutta, ja näissä yksiköissä uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn oli panostettu runsaasti. Turvallisuuskoulutuksen osana osattiin ennakoida uhka- ja väkivaltatilanteita ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuuteen liittyviä asioita käsiteltiin myös viikoittain pidettävissä yhteisökokouksissa. Kameravalvontaa oli käytössä joissakin yksiköissä esim. ulkoalueilla sekä sisäänkäyntien ja käytävien yhteydessä, perusteena yleinen turvallisuus. Lyhytaikaista laitosvieroitusta tuotetaan yhdessä kaupungin omassa yksikössä. Yksikön tilat ovat esteettömät ja toimintaan soveltuvat pienin varauksin. 7
D) ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen, asiakasmaksut, yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa, pakotteet ja rajoitukset) Palvelusuunnitelma/asiakassuunnitelma (sisältää hoito- ja kuntoutussuunnitelman) tai palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Espoon kaupungin sopimusten mukaan jokaisella asiakkaalla on oltava yksilöllinen palvelusuunnitelma/asiakassuunitelma, jonka laatimisesta vastaa palveluntuottaja. Sen lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat, tavoitteena elämänlaadun ja toimintakyvyn säilyminen. Asiakas osallistuu aina oman palvelusuunnitelmansa laatimiseen. Tämä sopimusehto toteutuu yksiköiden käytännöissä. Palvelusuunnitelman laadintaan voi yksiköissä osallistua asiakkaan suostumuksella myös hänen läheisensä. Suunnitelman laatimiseen osallistuu psykiatrisessa palveluasumisessa lisäksi hoitotahon edustaja, tavallisimmin psykiatrinen erikoissairaanhoito, joka vastaa valtaosin psykiatristen asumispalveluyksiköissä asuvien asiakkaiden hoidosta. Palvelusuunnitelma laaditaan asukkaalle sopimuksesta riippuen 0,5 kk - 3 kk sisällä asiakkaan muutosta. Muutamassa yksikössä palvelusuunnitelman valmistumiselle ei ollut määritelty aikarajaa. Suunnitelman tekoon osallistuu myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden tai aikuissosiaalityön edustaja, joka seuraa suunnitelman toteutumista säännöllisesti koko asumisen ajan. Suunnitelmassa sovitaan ja asetetaan kuntoutumisen tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteiden suuntaan edetään. Palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan kanssa säännöllisesti, sopimuksista riippuen 6-12 kk:n välein ja aina, mikäli tilanne oleellisesti muuttuu (Asiakaslaki 7 ). Palvelusuunnitelmaan tekoon ja seurantaan liittyvät käytännöt toimivat sopimusten mukaisesti. Asiakasmaksut laitoksissa Espoon kaupunginhallitus on vahvistanut sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen (11.12.2013) mielenterveys- ja päihdepalveluista perittävistä asiakasmaksuista 1.2.2014 alkaen. Asiakasmaksun perimisen jälkeen pitkäaikaisessa asumispalvelussa asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokarahaosuudella (247,60 ) tai toimeentulotuen perusosaa vastaava summa, mikäli asukas hoitaa itse ruokataloutensa (485,50 ). Vieroitushoidosta ja lyhytaikaisesta asumispalvelusta asiakkaalta peritään asiakasmaksu 38,10 /vrk. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa delegointisäännön mukaan asiakasmaksuista päättää palvelupäällikkö tai laitoksen johtaja ja ostopalveluissa palvelupäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä. Aikuissosiaalityössä asiakasmaksujen perimisestä päättää asiakkaan sosiaalityöntekijä. Delegointisäännössä määrätyllä viranhaltijalla on oikeus asiakasmaksulain 11 :n mukaan alentaa asiakasmaksua tai jättää se kokonaan perimättä Edunvalvonta Yleisen oikeusaputoimiston Espoon toimipisteen edunvalvontasihteeriltä saadun tiedon mukaan yleisen oikeusaputoimiston asiakkaalta laskuttama edunvalvontamaksu on 24% (alv) korkeampi, mikäli oikeusaputoimisto on ostanut palvelun ulkopuoliselta toimijalta. Asiakkaat ovat olleet tässä suhteessa keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Oikeusministeriön edunvalvonnan ostopalvelujen yhteistyöryhmä on antanut arvonlisäveron hyvittämiseen liittyvän ohjeistuksen 26.11.15. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkailta ei enää veloiteta arvonlisäveroa palkkiolaskun yhteydessä. Vastaisuudessa yksityinen palveluntuottaja tekee oikeusaputoimistolle kaikkien päämiestensä puolesta yhteisen hyvityshakemuksen arvonlisäveroista. Mikäli päämies on saanut koko edunvalvontapalkkion arvonlisäveron määrän selkeästi toimeentulotukena, ei hyvitystä makseta. 8
Pakotteet ja rajoitukset Valviran selvityksen (2/2013) mukaan päihdehuollossa käytetään yleisesti hoito- ja asumissopimuksia, joiden tarkoituksena on asiakkaan sitoutuminen hoitoon ja yksiköissä sovittuihin tapoihin. Sääntöjen ja sopimusten tavoitteena on edistää asiakkaan kuntoutumista ja ne ovat siten osa hoidon kokonaisuutta. Sopimuksen allekirjoittaminen on ko. selvityksen mukaan myös voinut olla edellytyksenä hoidon aloittamiselle. Sopimukseen on voitu kirjata myös mahdollisuus rajoittaa henkilön perusoikeuksia esimerkiksi siten, että sopimusrikkomuksen seurauksena henkilö kirjataan ulos yksiköstä. Myös mielenterveyspalveluissa on käytössä vastaavanlaisia suullisia ja kirjallisia sopimuksia, joissa on sovittu esimerkiksi tupakoinnin tai puhelimen käytön rajoittamisesta. Rajoitteita voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa hoidossa, mutta yksiköissä voi sopimusten mukaan olla yhteisiä perusoikeuksia rajoittavia sääntöjä ja sopimuksia (esim. päihteiden käytön kieltäminen), jotka ovat kaikille samat. Erityisen tärkeää on, että säännöt ovat huoneenvuokralain mukaiset ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavat sellaisissa asumisyksiköissä, joissa asukas asuu pitkäaikaisesti vuokrasuhteessa. (Valvira 2 /2013) Valvonnan piirissä olevissa yksiköissä ei sovelleta päihdehuolto- eikä mielenterveyslain mukaisia pakotteita ja rajoitteita. Käytössä on kuitenkin yleisesti sopimuksia, sääntöjä ja käytäntöjä, jotka sisältävät joitain rajoittamistoimia, etenkin päihteettömyyteen liittyen. Joissakin yksiköissä asiakkaista ja työntekijöistä muodostuva konklaavi on laatinut yhteiset säännöt. Kirjalliset säännöt löytyvät yksikön yhteisistä tiloista ja sääntöjen vastaisesta toiminnasta on myös laadittu yhteinen toimintaohje. Esimerkkinä työtoimintaan osallistumisen rajoittamisesta on voitu laatia kirjallinen muistio yhdessä työtoimintaan osallistuvien asukkaiden kesken. Yhdessä sovittuna sääntönä voi olla mm se, että päihtyneenä ei saa osallistua työtoimintaan. Muutamissa yksiköissä säännellään myös asukkaiden tupakointia yhteisesti sopimalla asiakkaan kanssa. Asukkaan kanssa on yhdessä sovittu, että savukkeet säilytetään yksikön kansliassa, mistä hän saa savukkeen tai sovitun määrän savukkeita mukaansa tarpeen tullen. Tämän tyyppistä sääntelyä tehdään kuitenkin tapaus tapaukselta perustellusti ja suunnitelmallisesti ja aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Lyhytaikaista palvelua tarjoavassa päihdevieroitusyksikössä ja osassa päihdehuollon asumisyksiköitä on yleisesti käytössä rajoituksia, jotka liittyvät liikkumisvapauteen, alkometri- ja huumetesteihin sekä positiivisesta testituloksesta mahdollisesti seuraaviin sanktioihin. Osassa päihdekuntoutujien asumisyksiköitä, joissa päihteiden käyttö on sallittu, asukkaalla ei esim. ole lupa oleskella päihtyneenä yleisissä tiloissa. Tällä ehkäistään ennalta väkivaltatilanteiden syntymistä. Edellä mainitut säännöt ja sopimukset ovat muotoutuneet osaksi hoidon kokonaisuutta käytännön kokemuksen kautta ja niillä pyritään ensisijaisesti turvaamaan ja edistämään asiakkaan hoito, kuntoutus ja asuminen. Monissa tilanteissa nämä sovitut asiat mahdollistavat muiden asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen asumiseen ja kuntoutumiseen ja luovat turvaa ja jatkuvuutta koko yhteisön toiminnalle. Lyhytaikaista palvelua tarjoavassa päihdevieroitusyksikössä on aiempina vuosina otettu asiakkailta matkapuhelimet haltuun koko hoitojakson ajaksi. Näin ei toimita enää Espoon omassa vieroitushoitoyksikössä, mistä osaston haastattelutilaisuuteen osallistuneet asiakkaat antoivat lähes yksinomaan positiivista palautetta. Asiakkaat olivat myös hyvin tietoisia siitä, että matkapuhelimen käyttöoikeutta kuten muitakin oikeuksia voi halutessaan väärinkäyttää. Muutama asiakas oli antanut matkapuhelimensa kuitenkin vapaaehtoisesti henkilökunnan haltuun hoidon ajaksi. E) ASIAKKAAN HOITO, HUOLENPITO JA KUNTOUTUS (Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja toimintakykyä edistävä toiminta) Kaikessa asumisessa asiakkaan palvelusuunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat ja niiden tukeminen. Erityisesti psykiatrisissa yksiköissä oli asiakkaiden kanssa laadittu yksilöllinen kuntoutussuunnitelman mukainen viikko-ohjelma ja jokaiselle asiakkaalle oli nimetty omaohjaaja. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakasprofiili vaihtelee yksiköstä riippuen nuorista kuntoutujista iäkkäisiin monisairaisiin asiakkaisiin ja kuntoutuksen ja päiväohjelman sisältö sen mukaisesti. Psykiatrisilta palvelukodeilta edellytetään, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua päivä-, virike- tai työtoimintaan. Tämä toiminta on eri palvelukodeissa järjestetty eri tavoin. Suurin osa psykiatristen 9
palvelukotien asiakkaista osallistuu palvelukodissa järjestettävään päivätoimintaan tai esim. eri järjestöjen tarjoamaan toimintaan palvelukodin ulkopuolella. Espoon kaupungin sopimukset edellyttävät, että psykiatrisessa palvelukodissa asuvalla asiakkaalla on mahdollisuus pyykinpesuun, siivoukseen ja ruoanlaittoon. Lisäksi edellytetään, että asiakasta mm. tuetaan ja opastetaan raha-asioiden hoidossa. Useimmissa palvelukodeissa käytäntöinä on, että asiakkaat osallistuvat mm. yhteisten välipalojen tekoon ja yhteisön yhteisiin pieniin päivittäisiin arkitehtäviin. Haastatteluissa osa asiakkaista toivoi erilaisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen: leivontaan, pieniin korjaustöihin ym. ja näiden toiveiden käytännön toteuttamismahdollisuuksista keskusteltiin yksikön johdon kanssa. Sopimusten mukaan asiakkaita kannustetaan ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja huolehtimaan itsenäisesti omasta lääkehoidostaan. Itsenäisempään asumiseen siirtyminen edellyttää, että asiakas saa valmiuksia omaan lääkehoitoonsa ja omien raha-asioidensa hoitoon. Palvelukotien kanssa keskusteltiin ja palvelukoteja rohkaistiin tukemaan asiakkaiden itsenäisemmän elämän edellytyksiä tukemalla ja opastamalla asiakasta lääkehoidossa ja muissa erilaisissa arjen tärkeissä valmiuksissa, esim. pankkiautomaatin tai sähköisten palveluiden käytöstä. Opastuksen ja neuvonnan lisääminen edellyttää palvelukotien henkilökunnalta aktiivista asiakkaan omaa toimintakykyä ja kuntoutumista tukevia ja vastuunottoon rohkaisevia käytännön työtapoja, esim. lääkkeidenjaossa. Yhdessä psykiatrisessa palvelukodissa päivätoiminta on järjestetty työsalilla kokoonpano- ja pakkaustöissä. Arkipäivän lounas tarjoillaan vain työsalilla eikä asiakas voi halutessaan jäädä palvelukotiin päiväksi. Asiakkaat kulkevat päivittäin työsalille omalla kustannuksellaan. Vaihetyön lisäksi työsalilla järjestetty päivätoiminta ei aina tarjoa mielekkään tekemisen mahdollisuuksia. Espoon kaupungin omissa työtoiminnoissa asiakkaille maksetaan ylläpitokorvausta 7-9 / päivä. Yksityisellä työsalilla asiakkaiden saama rahallinen korvaus ei ole läpinäkyvä, vaan perustuu palvelutuottajan päivittäiseen arvioon asiakkaan työsuorituksesta, eikä korvausta aina makseta ollenkaan. Asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella asiakkaiden hyvän hoidon ja kuntoutuksen edellytykset toteutuivat pääosin, eikä palveluissa todettu vakavia puutteita ja epäkohtia. Tästä poikkeuksena lyhytaikaista palvelua tarjoavassa päihdevieroitusyksikössä osa asiakkaista toi esille huolensa siitä, että he eivät olleet saaneet riittävästi tietoa jatkohoitovaihtoehdoista vaiheessa, jolloin vieroitushoitojakso oli jo päättymässä. Lisäksi yleisenä huolenaiheena asiakkaat toivat esille vieroitushoidon vaarantumisen asiakkaiden melko vapaan kulkemisen vuoksi asiointimatkoille osaston ulkopuolelle ilman valvontaa. Palveluasumisen yksiköissä toivottiin, että työntekijöillä olisi enemmän aikaa olla asukkaiden kanssa ja että asukkaille järjestettäisiin enemmän viriketoimintaa, esimerkiksi pelejä. Pitkäaikaisasunnottomien keskitetyn tukiasumisen yksiköissä kuten Väinölässä ja Kuninkaankalliossa on viime vuosina panostettu asukkaiden työtoiminnan kehittämiseen. Kuninkaankalliossa on esimerkiksi aloitettu vuoden 2015 aikana työtoimintana toisen talon sekä piha-alueiden siivoaminen. Väinölän tukiasumisen asiakkaista suurin osa osallistuu järjestettyyn työtoimintaan. Terveyden- ja sairaudenhoito (Lääkehuolto, tartuntatautien ehkäisy, terveydensuojelu ja hygienia) Palvelutuottajien mukaan lääkäripalvelujen saannissa ei terveysasemilla ollut ongelmia. Myös ulkokuntalaiset asiakkaat saavat somaattisen terveydenhuollon palvelut lähimmältä terveysasemalta. Henkilökunnan arvion mukaan päihdeasiakkaiden terveyspalveluihin pääsyn ajoittaiset vaikeudet liittyvät useasti asenneongelmiin ja tiedonpuutteeseen. Useimmilla psykiatristen palvelukotien asukkailla on psykiatrinen hoitosuhde Jorvin aikuispsykiatrian poliklinikoilla, muiden asiakkaiden hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Lääkehoitosuunnitelmat oli laadittu niissä yksiköissä, joissa se edellytetään, toteutettavan toiminnan tasolla. Omat yksiköt toteuttivat Espoon sosiaali- ja terveystoimen lääkehoidon suunnitelmaa. 10
F) ASIAKIRJAHALLINTO JA DOKUMENTOINTI Potilasasiakirjojen arkistointi ostopalvelulaitoksissa Parissa yksityisissä palvelukodeissa säilytetään edelleen poismuuttaneiden asukkaiden potilaskertomuksia. Valvontakäynneillä sovittiin, että poismuuttaneiden asukkaiden asiakirjat toimitetaan kaupungille arkistoitavaksi. 5. REAKTIIVINEN VALVONTA JA ASIAKASPALAUTTEEN KERUU Miten asiakas voi toimia, mikäli hän haluaa tehdä kantelun tai valituksen Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas voi ongelmatilanteissa olla yhteydessä Espoon sosiaali- ja potilasasiamieheen, mikäli hän ei ole saanut jostakin syystä ääntään muutoin kuuluviin. Sosiaali- ja potilasasiamies antaa tarvittavat neuvot ja menettelytapaohjeet, kun asiakas haluaa tehdä valituksen tahi kantelun. Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot olivat pääosin kaikissa yksiköissä esillä yhteisissä tiloissa näkyvällä paikalla. Tästä asiasta valvontatiimi antoi tarvittaessa palautetta, ohjausta ja neuvontaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli tehnyt vuoden 2015 aikana tarkastuskäynnit kahteen asumisyksikköön ja AVI totesi toiminnan asianmukaiseksi kummankin yksikön osalta. Asiakaspalautteen keruu Valvontakäyntien yhteydessä kaikissa yksiköissä järjestettiin asiakkaille erillinen kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus antaa asiakaspalautetta. Henkilökunta ei osallistunut näihin tilaisuuksiin. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin osallistui useita yksiköiden asiakkaita ja keskustelu oli runsasta. Asiakkaat antoivat kiitosta erityisesti omista huoneista tai asunnoista, viihtyisistä tiloista sekä siitä, että tuetussa asumisessa saa mennä ja tulla omilla avaimilla. Myös palveluasumisen asiakkaat arvostivat sitä, että he voivat lähteä asioille vapaasti. Espoon kaupunki edellyttää, että yksiköissä on kirjallisesti kuvattu asiakaspalautejärjestelmä. Tarkastetuissa yksiköissä on ollut käytössä hyvin vaihtelevasti erilaisia asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyden keräystapoja. Muutamissa yksiköissä asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja säännöllisesti, esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa, mutta joissain yksiköissä asiakaspalautteen keruu rajoittuu etupäässä siihen, että asiakas voi antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia henkilökunnalle suoraan, yhteisön sisäisissä kokouksissa tai palautelaatikon kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on myös tehty opinnäytetöinä. Joissain yksiköissä asiakkaiden osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin on panostettu taas hyvinkin paljon ja asiakkaat on otettu mahdollisuuksien mukaan lähes kaikkiin yhteisön päätöksentekofoorumeihin. Yhdessä yksikössä asukasedustaja on mm. mukana uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Sähköistä asiakaspalautteen keruuta toteutetaan Espoon kaupungin omassa vieroitushoitoyksikössä, jossa palautekanavana oli sekä sähköinen että paperiversiona toteutettava Webropol-kysely. Vuonna 2015 kyselyyn vastauksia tuli 129. Koska asukaspalautteen keruu ei ole ollut systemaattista eikä vertailukelpoista, mielenterveys- ja päihdepalvelut on ottanut vuonna 2015 käyttöön yhtenäisen, vertailtavan asukaspalautteen sekä omissa että ostopalveluna tuotettavissa asumispalveluissa. 11
6. TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET Valvontakäynneillä yksiköissä tuli ilmi, että palvelusuunnitelmia laaditaan asukkaille vaihtelevin määräajoin, pääsääntöisesti 0,5 kk - 3 kk sisällä asiakkaan muuttamisesta yksikköön. Muutamassa yksikössä palvelusuunnitelman valmistumiselle ei oltu määritelty aikarajaa tai se ei käynyt ilmi keskusteluissa tarkemmin. Olisi hyvä jos Espoon kaupunki linjaisi palvelusuunnitelmien tekemiseen yhtenäisen aikarajan, jotta asiakkaat olisivat tasavertaisessa asemassa. Valvontakäynneillä käydyissä keskusteluissa nousivat esiin sujuvampaan ja tiiviimpään yhteistyöhön liittyvät kysymykset. Valvontakäyntien perusteella yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousee ostopalvelujen laadunhallinnan systemaattisen seurannan puute. Sopimuksissa mainittuja itsenäiseen asumiseen siirtyvien määrää, sairaalahoitojaksojen määrää, asiakaspalautetta ym. laadun tunnuslukuja seurataan yksittäisten asiakkaiden kohdalla, mutta yhtenäistä dokumentointia, joka tuottaisi vuosittain vertailukelpoista tietoa ei ole vieläkään saatavilla. Toimintatapojen systematisoinnilla voidaan saada valvontakin tiiviimmäksi osaksi ostopalvelujen toiminnanohjausta. Osallisuuden parantaminen on myös tärkeä haaste erityisesti asumispalveluissa. Kehittämiskohteina tulisi olla asukkaiden arjen osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja asukkaiden omien tavoitteiden parempi huomioiminen kuntoutuksessa. Sekä Espoo-tarinassa, terveyspalveluiden tarinassa että Osallistuva Espoo -kaupunkitasoisessa kehitysohjelmassa tavoitteena on edistää asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palveluissa. Valvontakäynneillä nousi esiin, että useissa kohteissa, joissa asukkaat asuvat pidempään, asiakkaat toivoivat enemmän itseä kiinnostavia, arkisia, käytännöllisiä tekemisen ja arkeen osallistumisen mahdollisuuksia. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen syyskuussa 2015 teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä asumiseensa ja saamaansa tukeen. Kehittämiskohteiksi voisi vastausten perusteella nostaa asiakkaiden kannustamisen mielekkääseen toimintaan, vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja tietoisuuden lisäämisen omatyöntekijästä. Niistä asukkaista, jotka viettävät yleensä arkipäivät asumisyksikössä (55.2% vastanneista), yli puolet (53%) ei osallistunut yhteisön toimintaan. Kaikesta hyvästä palautteesta huolimatta asiakkaat antoivat kouluarvosanan seitsemän kysymykseen, onko heillä mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin toimintatapoihin ja sääntöihin, asia jonka kehittämiseen luulisi keinoja löytyvän. Lopuksi asiakkaista 15.2% oli vastannut, etteivät he tiedä, kuka on heidän nimetty työntekijänsä yksikössä. Olennaista on, että asiakkaan omat tavoitteet ohjaisivat nykyistä enemmän kuntoutumista. Laadukasta kuntoutusta ei ole se, että asiakas tekee jotain, jonka palvelutuottaja on arvioinut mielekkääksi, vaan että hänellä on mahdollisuus olla osallisena toiminnassa, joka tukee hänen omia kuntoutumisen tavoitteitaan. Useissa asumispalveluyksiköissä järjestetään asukkaille monenlaista toimintaa, jota voidaan pitää sosiaalisena kuntoutuksena. On kuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa, kuntoutusta tukevaa ryhmätoimintaa, erilaista työtoimintaa oman talon sisällä, työsalilla tai pajaympäristössä sekä erilaisia ryhmätoimintoja. Näitä toimintoja ei ole yhteisesti määritelty ja linjattu yhteistyössä kaupungin ja palveluntuottajan kanssa, vaan käytännöt, yhtenä esimerkkinä työtoiminnasta asiakkaalle maksettava korvaus voi olla vaihtelevaa yksiköittäin. Espoon kaupungin yhtenäiset määritelmät tai linjaus asumispalveluiden päivä-, ryhmä- ja työtoiminnoista olisi hyödyllinen olla olemassa, jotta asukkaat olisivat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa asuinyksiköstä riippumatta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiomuutos tapahtui 1.1.2015, jolloin uutena toimintana aloitti asiakasohjaustiimi. Asiakasohjaustiimiin on keskitetty psykiatristen sekä päihdeasumispalvelujen asiakasohjaus. Lisäksi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuissosiaalityön yhteisenä toimintamuotona aloitti 1.8.2015 asunnottomien SAS -työpari, joka hallinnoi tuetun asumisen asiakasohjausta. Molemmat uudistukset ovat tiivistäneet yhteistyötä, josta asiakkaat ovat hyötyneet muun muassa nopeampana palvelun saatavuutena, oikea-aikaisena palveluna sekä joustavuutena. 12
Positiivisena asiana todettakoon lopuksi se, että edellisten valvontakierrosten aikana havaittuihin epäkohtiin oli valvonnan piirissä olevissa yksiköissä pääosin puututtu ja epäkohdat oli mahdollisuuksien rajoissa korjattu. 13