Perusosaamisen pohjalta kohti innovaatioita vai päinvastoin? - Innovaatiopedagogiikka Turun AMK:n oppimisotteena Ammattikorkeakoulujen matematiikan, fysiikan ja kemian opettajien päivät, Turku 12.-13.5.2016 Ari Putkonen Head of Education and Research
Uutisvirrasta Matematiikan, fysiikan ja osin kemian hakijamäärät ovat laskeneet jyrkästi yliopistoissa. Syynä on se, että luonnontieteiden jatko-opinnot eivät kiinnosta nuoria. Lisäksi pitkän matematiikan kirjoittajia on liian vähän, koska näitä halutaan lähes kaikille tieteenaloille. Luonnontieteiden osalta kehitys herättää erityistä huolta, koska niiden osaaminen on vientiteollisuudelle elintärkeää. (Yle 20.4.16, klo 6:13) Moni lukiolainen jättää pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian, koska ei usko niitä koskaan tarvitsevansa. Se voi olla erehdys. (prof. Jouni Pursiainen) Lukiot ovat epäonnistuneet nimenomaan valinnaisuuden vuoksi, mikä on uhka Suomen pärjäämiselle. Jos teini-ikäisellä on vaihtoehtona, että joko ponnistelen tai en ponnistele ja silti paperit näyttävät hyvältä, niin ainakin kun puhutaan isoista massoista, sen tietää miten siinä käy. (Mika Anttonen)
Vastine Grahn-Laasonen myöntää, että huoli luonnontieteiden suosion romahtamisesta on aiheellinen, mutta hän ei usko pakollisuuden lisäämisen ratkaisevan ongelmaa. Sen sijaan huomiota pitäisi kiinnittää oppimisen tapoihin, opetusmetodeihin ja oppimisympäristöihin. (Yle 20.4., klo 19:36)
Innovaatiopedagogiikan tausta ja tarve Perinteinen kuilu teoreettisen opetuksen ja työelämän käytännöllisten vaatimusten välillä Opiskelumotivaation ylläpitäminen Opittava tietomäärä kasvaa, muutosvauhti tunnit ei riitä! Innovaatiot edellyttävät sekä teoreettista osaamista että osaamisen soveltamiskykyä käytännössä. Kuinka opiskelijan ammatillinen kasvu etenisi nykyistä pidemmälle jo opiskeluaikana?
Kone- ja meritekniikka sekä muotoilu Koulutukset ja tutkinnot Konetekniikka, insinööri (AMK) Muotoilija (AMK) Erikoistumismahdollisuuksia Meritekniikka Energiateknologia Tuotekehitys ja suunnittelu Automaatio Tuotantotekniikka Tuote- ja palvelumuotoilu Tutkimusryhmät Meritekniikka Design thinking Energiateknologia Tulevaisuuden tuoteprosessit
Osaajia työelämään kone- ja meritekniikasta sekä muotoilusta 630 opiskelijaa 135 tutkintoa 100 insinööriä 35 muotoilijaa 1.2 milj. TKI-toiminta
Oppimisen uusi kulttuuri
Innovaatiopedagogiikka Innovaatiopedagogiikka on yksilöiden ja ryhmien innovaatiokompetenssien kehittymiseen tähtäävä oppimisote, joka määrittelee uudella tavalla kuinka tietoa omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, että saadaan aikaan innovaatioita.
Innovaatiokompetenssit Luovuus Innovaatiokompetenssit Yhteisötason innovaatiokompetenssit Yksilötason innovaatiokompetenssit Kokonaisvaltaisuus Päämäärätietoisuus Yhteistyökyky Verkostotason innovaatiokompetenssit Verkostoituminen
INNOVAATIOKOMPETENSSIT LUOVUUS 1 Esitän ajatuksia muiden hyväksyttäväksi siitä, miten työ tulisi tehdä. 2 Esitän uusia ajatuksia pulmien ratkaisemiseksi. 3 Esitän uusia käytännöllisiä ratkaisuja tavoitteen saavuttamiseksi. 4 Teen uskaliaita mutta perusteltuja ratkaisuja. 5 Edistän osaamisellani ryhmän tavoitteiden saavuttamista. 6 Tuon uusia ajatuksia avoimesti muiden käyttöön. 7 Osaan ohjata ryhmää tavoitteen suuntaan. KOKONAISVALTAISUUS 8 Arvioin perustellusti toiminnan taustoja. 9 Ymmärrän asioiden välisiä syy-seuraussuhteita. 10 Kykenen tarkastelemaan tehtävää eri toimijoiden kannalta. 11 Käytän olemassa olevia resursseja neuvokkaasti. 12 Ennakoin tapahtumien tulevaa kehitystä. 13 Osaan sovitella ristiriitoja yhteiseen päämäärään pääsemiseksi. PÄÄMÄÄRÄTIETOISUUS 14 Osoitan käyttäytymiselläni kiinnostusta asiaan. 15 Toimin sinnikkäästi tavoitteiden saavuttamiseksi. 16 Keskityn olennaisiin asioihin päämäärän saavuttamiseksi. YHTEISTYÖKYKY 17 Huomioin ryhmän jäsenten näkökulmat. 18 Osaan toimia yhdessä muiden kanssa. 19 Osaan toimia rakentavassa yhteistyössä eri kulttuuritaustojen edustajien kanssa. VERKOSTOT 20 Osaan hyödyntää ulkopuolisia verkostoja. 21 Osaan toimia rakentavassa yhteistyössä eri ammattialojen edustajien kanssa. 22 Osaan verkostoitua.
Innovaatiopedagogiikassa oppiminen tapahtuu Kokeilemalla Toisilta ja toisten kanssa Eri tiedonlähteitä ja (työ)elämän kokemuksia luovasti yhdistellen Työelämäyhteydessä, tietoa soveltaen, tekemällä Monialaisesti, eri osaamisia yhdistellen Ongelmalähtöisesti Tavoitteellisesti
Odotettuja vaikutuksia - Opiskelun aikainen jatkuva tiedon soveltaminen innovaatiotoiminnassa (TKI) syventää ja tehostaa oppimista ja kehittää työelämävalmiuksia. - Innovaatiopedagogisessa lähestymistavassa ei aloiteta tiedosta ja siirrytä myöhemmin sen soveltamiseen, vaan tietoa aletaan soveltaa saman tien, jopa ennen kuin se on hallussa. - Opetuksessa keskeisintä on uudenlaisen ajattelun mahdollistaminen ja sellaisten oppimisolosuhteiden luominen, jossa olemassa oleva tieto ja toimintatavat voidaan tarvittaessa haastaa. - Innovaatiopedagogiikka kehittää opiskelijoiden muutoksensietokykyä.
Innovaatiopedagogiikka pähkinänkuoressa Innovatiiviset oppimismenetelmät Innovaatiokompetenssit Kyky osallistua innovaatioprosesseihin
Konetekniikan OPS
Ote lukusuunnitelmasta
Conclusion Towards innovations by crossing borders Regenerative knowledge and skills required in industry Learnig of state-of-the-art technology and methods? Applying knowledge and greating new things i.e. innovations Sustainable knowledge and skills required in industry Learning of professional basics Learning of working life practises & competences University context Industry context Adapted from Putkonen et.al (2011), Virkkunen (2007), Hyrkkänen (2007)
References Putkonen A (2013) Learning skills for distributed engineering design. In: Anonymous Proceedings of the ICEE/ ICIT 2013 Conference, ineer. Cape Town, South Africa Cape Town, South Africa: Cape Peninsula University of Technology, 50-58. Putkonen A (2012) TKI teorian ja käytännön integraattorina. In: Yrittäjyyden jäljillä, työelämän poluilla innovaatiopedagogiikka ja yrittäjyys Turun ammattikorkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 139 Turun ammattikorkeakoulu, 15-21. Putkonen A, Kairisto-Mertanen L & Penttilä T (2011) Enhancing Engineering Students Innovation Skills through Innovation Pedagogy Experiences at Turku University of Applied Sciences. In: W. Aung ea (ed) Innovations 2011: World Innovations in Engineering Education and Research. Potomac, MD, USA: ineer, 161-172. Kettunen J, Putkonen A & Hyrkkänen U (2008) Complexity Factors in Networked and Virtual Working Environments. In: Khosrow-Pour M (ed) Encyclopedia of Information Science and Technology. Second ed. Hershey, New York: Information Resources Management Association, USA, 634-640. www.turkuamk.fi