TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty 8.12.2014 126

SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT... 1 1.1 Väkiluku ja työllisyys... 1 1.2 Talousarvion sääntöperusta... 3 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2015... 4 1.5 Laukaan kunnan strategia... 6 1.6 Talouden tasapainottamisohjelma... 7 1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään... 14 1.7.1 Verotulot... 17 1.7.2 Valtionosuudet... 18 1.7.3 Rahoitustulot- ja menot... 20 1.7.4 Suunnitelman mukaiset poistot... 21 1.7.5 Antolainauksen muutokset... 21 1.7.6 Lainakannan muutokset... 21 1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat... 21 1.9 Taloussuunnitteluprosessi... 23 1.9.1 Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin... 23 1.10 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta... 24 1.11 Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen... 25 1.12 Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet... 25 1.13 Eritysmääräyksiä... 26 2 KÄYTTÖTALOUSOSA... 28 2.1 Kunnanhallitus... 31 2.2 Perusturvalautakunta... 39 2.2.1 Sosiaalipalvelut... 41 2.2.2 Terveyspalvelut... 44 2.2.3 Vanhusten palvelut... 46 2.2.4 Hallinto ja lautakunta... 50 2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta... 51 2.3.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito... 54 2.3.2 Perusopetus... 57 2.3.3 Toisen asteen koulutus... 60 2.4 Vapaa-ajan lautakunta... 63

2.4.1 Kirjastotoimi... 67 2.4.2 Vapaa-aikatoimi... 69 2.4.3 Aikuiskasvatus... 72 2.5 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta... 74 2.5.1 Maankäyttö... 76 2.5.2 Rakennusvalvonta... 79 2.5.3 Ympäristönsuojelu... 81 2.6 Ympäristöterveyslautakunta... 82 2.7 Tekninen lautakunta... 84 2.7.1 Tilapalvelut... 87 2.7.2Yhdyskuntatekniset palvelut... 90 2.7.3 Tukipalvelut... 91 2.7.4 Tekninen hallinto ja suunnittelu... 92 2.7.5 Vesihuoltolaitos... 94 3 INVESTOINTIOSA... 95 3.1. Investointiohjelma 2015-2019... 95 3.2 Talonrakennusinvestoinnit vuonna 2015... 95 3.2.1 Uudisrakennukset... 96 3.2.2 Peruskorjaukset... 97 3.3 Maanhankinta ja myynti vuonna 2015... 97 3.4 Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 2015... 98 3.5 Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna 2015... 98 3.6 Vesihuoltolaitoksen investoinnit vuonna 2015... 99 4 TULOSLASKELMAOSA... 101 4.1 Laukaan kunnan tuloslaskelma... 101 4.2 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma... 102 5 RAHOITUSLASKELMAOSA... 103 5.1 Laukaan kunnan rahoituslaskelma... 103

1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Väkiluku ja työllisyys SUUNNITTELUALUEJAKO = TILASTOALUEJAKO V Ä K I L U K U 31.12. Tavoite 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2020 SUURALUE 1 LAUKAA 17385 17609 17763 17975 18142 18286 18481 18588 20020 TILASTOALUE 1 01 KIRKO NKYLÄ 5031 5098 5107 5147 5196 5223 5228 5314 Pienalueet 1 01 001 Kk-keskusta 1484 1466 1482 1489 1501 1513 1489 1527 1 01 002 Kk-pohjoinen 2049 2007 1971 1954 1916 1907 1893 1890 1 01 003 Kk-etelä 913 931 920 928 953 951 949 948 1 01 004 Kk-Kantola 322 412 454 478 539 565 629 678 1 01 005 Kk-Asema 263 282 280 298 287 287 268 271 TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUO RI 2042 2041 2075 2113 2158 2169 2201 2213 Pienalueet 1 02 004 Vri-keskusta 1690 1683 1718 1738 1780 1804 1819 1828 1 02 005 Vri-ympäristö 352 358 357 375 378 365 382 385 TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI 2675 2785 2923 3002 3105 3179 3224 3237 Pienalueet 1 03 006 Lsi-keskusta 2043 2134 2257 2324 2438 2509 2528 2543 1 03 007 Lsi-ympäristö 632 651 666 678 667 670 696 694 TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUO RE 2553 2597 2554 2537 2528 2530 2536 2534 Pienalueet 1 04 008 Lre-pohjoinen 1408 1461 1461 1452 1440 1461 1457 1478 1 04 009 Lre-etelä 664 644 628 630 640 643 646 625 1 04 010 Lre-ympäristö 481 492 465 455 448 426 433 431 TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET 5023 5025 5043 5115 5082 5115 5219 5201 Pienalueet 1 05 011 Kuhaniemi 422 401 416 431 430 412 440 440 1 05 012 Kärkkää 328 334 365 370 368 369 380 369 1 05 013 Vehniä 938 933 913 915 908 920 947 940 1 05 014 Valkola 509 498 505 513 511 495 478 464 1 05 015 Kuusa 569 582 583 609 608 634 642 655 1 05 016 Haapala 288 295 295 286 292 284 309 304 1 05 017 Äijälä 381 377 382 384 381 393 391 406 1 05 018 Lankamaa 252 250 244 248 241 252 256 252 1 05 019 Tarvaala 269 288 283 288 270 275 268 277 1 05 020 Simuna 202 194 189 189 199 196 202 196 1 05 021 Vuontee 236 246 254 263 281 267 273 267 1 05 022 Savio 211 221 217 226 223 249 262 270 1 05 023 Metsolahti 174 170 168 168 165 164 166 161 1 05 024 Hoho 244 236 229 225 205 205 205 200 MUU 61 63 61 61 73 70 73 89 Ennuste Ikäryhmät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2020 Ikävuodet 0-14 v 3760 3769 3800 3882 3940 4024 4076 4127 4340 % 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 22,1 22,2 21,7 Ikävuodet 15-64 v 11162 11388 11424 11501 11507 11463 11467 11333 11671 % 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 62,0 61,0 58,3 Ikävuodet 65 v - 2463 2452 2539 2592 2695 2799 2938 3128 4009 % 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 15,9 16,8 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v 1095 1117 1148 1068 1105 1132 1156 1200 1603 % 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 39,3 38,4 40,0 % koko väestöstä 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 6,26 6,46 8,01 Talousarvio 2015 1

TYÖ LLISYYS TYÖPAIKAT 31.12. Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008) Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Asukasluku 17609 17763 17975 18142 18286 18481 Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 2012 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 339 326 314 317 294 279 B Kaivostoiminta ja louhinta 12 11 12 13 13 13 C Teollisuus 1079 1030 1040 1047 1036 927 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 9 9 3 6 8 9 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito24 27 26 26 28 25 F Rakentaminen 423 387 409 449 457 429 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 454 515 494 616 585 618 H Kuljetus ja varastointi 233 244 377 406 418 434 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 215 228 209 215 230 212 J Informaatio ja viestintä 14 17 13 12 14 26 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 38 44 34 37 37 30 L Kiinteistöalan toiminta 35 40 31 32 28 31 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 178 202 174 204 180 189 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 216 224 241 268 310 302 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 340 339 287 230 145 167 P Koulutus 395 406 389 427 403 420 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1023 1020 1046 1041 1108 1088 R Taiteet, viihde ja virkistys 43 48 42 44 49 51 S Muu palvelutoiminta 134 132 134 125 126 129 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön 3 3 3 4 5 7 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 X Toimiala tuntematon 94 66 96 101 111 122 YHTEENSÄ 5301 5318 5374 5620 5585 5508 TYÖLLINEN TYÖVOIMA 31.12. Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008) Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 2012 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 345 341 321 315 301 296 B Kaivostoiminta ja louhinta 35 34 19 24 24 23 C Teollisuus 1649 1600 1510 1487 1423 1369 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 19 20 35 34 39 40 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito47 49 51 43 49 50 F Rakentaminen 659 684 655 680 715 669 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 721 762 752 772 814 800 H Kuljetus ja varastointi 375 385 368 382 392 389 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 245 249 236 244 273 254 J Informaatio ja viestintä 162 154 174 186 182 175 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 73 79 75 76 79 78 L Kiinteistöalan toiminta 65 77 66 75 67 68 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 359 355 320 358 366 371 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 372 362 370 379 407 418 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 435 442 349 370 376 362 P Koulutus 476 498 492 531 542 574 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1157 1192 1244 1251 1312 1291 R Taiteet, viihde ja virkistys 74 75 78 79 70 79 S Muu palvelutoiminta 176 193 211 197 203 190 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön 2 3 4 3 3 8 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 X Toimiala tuntematon 96 66 97 101 111 122 YHTEENSÄ 7542 7620 7427 7587 7748 7626 TYÖVOIMATILASTO 31.12. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työlliset, henkilöä Työttömät, henkilöä Työvoima, henkilöä Työvoima / asukasluku % Työpaikat / työllinen työvoima % Työpaikat, kpl Työllinen työvoima, henkilöä 7542 7620 7427 7587 7748 7626 807 802 1027 974 916 1052 8349 8422 8454 8561 8664 8678 47,41 47,41 47,03 47,19 47,38 46,96 70,29 69,79 72,36 74,07 72,08 72,23 Talousarvio 2015 2

1.2 Talousarvion sääntöperusta Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Laukaan kunnassa taloussuunnitelmakausi on kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi on sitova talousarvio. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat valtuuston nähden sitovia eriä. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Hallituksen esityksessä uudeksi kuntalaiksi ehdotetaan tiukennettavaksi nykyistä alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevia määryksiä. Samalla kattamisvelvollisuus ulotetaan koskettamaan myös kuntayhtymiä. Uuden kuntalain on määrä tulla voimaan 1.1.2015 alkaen ja hyväksyttäessään lakiesitys tarkoittaa sitä, että Laukaan kunnan kertyneet alijäämät tulee olla katettu viimeistään vuoden 2019 tilinpäätöksessä kahden vuoden siirtymäajalla. Laukaan kunnan taseessa oli kertyneitä alijäämiä 2,7 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen BKT:n kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut negatiivinen kolmena vuotena ja vuodelle 2014 BKT:n ei edelleenkään ennusteta kasvavan. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kansantalouden kokonaistuotanto laskee kolmena vuotena peräkkäin. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi arvioidaan 1,2 %. Vuonna 2015 Suomen kansantaloudessa yksityisen kulutus lisääntyy hieman. Ulkomaanviennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten Suomen markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 8,6 prosentia ja alenee hieman vuonna 2015 ja on 8,5 prosenttia. Työllisyysaste lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työllisyysasteen parantuminen perustuu erityisesti siihen, että työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä kun sinne tulee uusia. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa vuonna 2015. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, jolloin kotimainen yksityinen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin panos talouteen pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Työttömyysasteen ennustetaan olevan vuonna 2016 yhteensä 8,2 prosenttia ja inflaation arvioidaan vuonna 2016 nousevan 1,8 prosenttiin. Korkotason ennustetaan pysyvän hyvin matalana koko taloussuunnittelukauden. Talousarvio 2015 3

Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Vuoden 2015 valtion talousarviossa määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 miljardia euroa, mikä on 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa ja 1 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu lisätalousarvioesitykset mukaan lukien. Valtion talousarvioesitys on 4,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 102 miljardia euroa, mikä on 48,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustekaudella valtion alijäämän kuitenkin ennustetaan pienenevän sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Seuraavassa taulukossa on muutama keskeinen yleistä talouskehitystä kuvaava tunnusluku: Yleinen talouden kehitys (VM:n ennuste 2014-2016) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016* Bruttokansantuote, % 0,3-8,5 3,4 2,7-0,8-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Ansiotasoindeksi, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,2 2,0 1,3 1,2 1,1 Kuluttajahintaindeksi, % 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Euribor 3 kk, % 4,7 1,2 0,8 1,4 0,6 0,2 0,2 0,3 0,5 Veroaste BKT:sta 42,9 42,7 42,4 43,6 44,0 45,4 45,7 46,0 46,2 1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2015 Tilivuonna 2013 kuntatalous oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen 0,4 miljardia euroa. Ylijäämäisyys johtui erityisesti verotulojen tilitysjärjestelmän uudistuksesta ja oikaisueristä, jotka toivat kunnille lisäverotuloja noin 0,7 miljardia euroa. Vaikka kuntatalous oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen, niin kuntatalouden heikkeneminen jatkui velkaantumisen lisääntyessä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velka oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 15,6 miljardia euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 1,8 miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli 2.540 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 2.262 euroa. Kuntien velkaantuminen johtui erityisesti investoinneista, jotka pysyivät korkealla tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien nettoinvestoinnit olivat 3,6 miljardia euroa, eli noin 700 euroa asukasta kohden. Seuraavassa graafissa on kuvattu kuntien ja kuntayhtymien lainakannan kehitys. Talousarvio 2015 4

Vuodelle 2014 kiinteistöveroa korotti 90 kuntaa ja tuloveroprosenttia 156 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä 108 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2014 vähintään 21,00 prosenttia ja 14 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 58 kunnassa. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikot. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon onnistumista, kuntien tehtävien vähentämistä ja kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi. Kuntatalouden ennustenäkymistä johtuen vuoden 2015 talousarvio laaditaan hyvin haastavassa ja vaikeassa taloudellisessa toimintaympäristössä johtuen erityisesti seuraavista syistä: 1. Suomen kansantalous on taloushistoriansa syvimmässä ja pisimmässä taloudellisessa lamassa 2. kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset ovat historian suurimmat ja kohdistuvat erityisesti vuosiin 2012 sekä 2014 ja 2015 3. Suomessa ja Laukaan kunnassa on alkanut merkittävä väestörakenteen ja huoltosuhteen muutos, joka jatkuu aina 2030 -luvulle saakka. Kuntatalouden rahoituksen heikkoa kehitystä kuvaa hyvin se, että Laukaan kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu on vuosina 2014 ja 2015 noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun se ennen vuotta 2008 oli 3-4 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien toimintaympäristöön epävarmuutta tuovat myös monet päätetyt tai menossa olevat lainsäädännölliset uudistukset koskien kuntarakennetta, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä, valtionosuuksia, kuntalakia ja hankintalakia. Myönteinen uutinen on se, että syksyllä työmarkkinaosapuolet hyväksyivät työeläkeuudistuksesta syntyneen neuvottelutuloksen. Uudistus hillitsee eläkemenojen ja -maksujen kasvua, joten ratkaisulla supistetaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Eläkemaksut ovat keskeinen henkilöstökustannuserä, joten eläkeratkaisulla on suuri vaikutus työvoimavaltaisella kunta-alalla. Valtion budjettiesityksessä vuodelle 2015 merkittävimmät vaikutukset Laukaan kunnan talouden näkökulmasta ovat seuraavat: Työmarkkinatuki- ja palkkatukijärjestelmän uudistaminen Työmarkkinatuessa kuntien roolia korostetaan siten, että jatkossa kunta rahoittaa puolet yli 300 vuorokautta työmarkkinatuella olleiden ja 70 % yli 1.000 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän Laukaan kunnan työmarkkinatukimaksuja 200.000 250.000 euroa. Tämän lisäksi palkkatukijärjestelmän uudistus lisää työllistämisen kustannuksia 100.000 150.000 euroa nykytasoon verrattuna. Valtio kompensoi työmarkkinatukiuudistusta korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 75 miljoonaa euroa, joka lisää Laukaan kunnan yhteisöverotuloja noin 100.000 euroa. Kiinteistöverotus Kiinteistöverotuksessa vuonna 2015 yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 % -yksiköllä, minkä arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja 34 milj. eurolla. Lisäksi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,05 % -yksiköllä, minkä arvioidaan lisäävän verotuloja 20 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen lisäystä vastaava määrä vähennetään peruspalvelujen Talousarvio 2015 5

valtionosuudesta kohdennetusti. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen korotuksesta johtuen Laukaan kunta menettää noin 30.000 euroa valtionosuuksia. Sosiaali- ja terveysmaksut Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee syksyyn 2014 mennessä esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamiseksi siten, että maksukertymä nousee vuositasolla 40 miljoonaa euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan kohdennetaan vastaavan suuruinen vähennys. Laukaan kunta menettää valtionosuuksia asiakasmaksujen korotuksesta johtuen noin 100.000 150.000 euroa. Asetus on vahvistettu 23.10.2014 ja korotuksia on vain terveydenhuollon asiakasmaksuihin, ainoastaan vanhainkodin lyhytaikaishoidon maksu nousee hieman muissa sosiaalipalvelumaksuissa ei ole mitään muutosta. Kotihoidon tuen kohdentaminen molemmille vanhemmille ja päivähoito-oikeuden rajaaminen Nykyinen kotihoidontuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan vuoden 2015 elokuun alusta alkaen. Jatkossa päivähoitooikeus muuttuu osa-aikaiseksi, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Tämän johdosta kuntien kustannuksien arvioidaan vähenevän 25 miljoonaa euroa ja peruspalvelujen valtionosuuksia vähennetään 7 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus noin 20.000 euroa. Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus ja harkinnanvaraien valtionosuus Valtio ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Myöskään harkinnanvaraista valtionosuutta ei enää jatkossa myönnetä. Valtion budjettiesityksen vaikutukset Laukaan kunnan talouteen on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. 1.5 Laukaan kunnan strategia Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 2020 valtuustokaudelle 2013-2016 kokouksessaan 27.1.2014 1. Kuntastrategian lähtökohdat ja pääpainopisteet ovat: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa Monipuolisen hyvän asumisen Laukaa Palvelujen Laukaa Taloudestaan huolehtiva Laukaa Kuntastrategian tavoitteen mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainoinen, ja se turvaa kuntalaisten palvelujen saannin ja mahdollistaa kunnan toiminnan kehittämisen. Kuntastategiassa valtuustokauden taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin: Vuosikate kattaa vähintään poistot, kunnan taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää, kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri, investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % ja taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 %. Laukaan kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on kuntastartegiassa määritellyt tavoitteet. Talousarvio 2015 6

1.6 Talouden tasapainottamisohjelma Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016. Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tasapainottamisohjelmassa verorahoitusennuste oli laadittu nykyisillä verotulo- ja valtionosuusennusteilla siten, että vuodelle 2015 oli suunniteltu 1,0 prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin. Tasapainottamisohjelman jatkaminen on perusteltua, sillä vuoden 2013 tilinpäätöksessä kertyneitä alijäämiä oli edelleen -2,7 miljoonaa euroa, valtionosuusmenetykset vuosille 2012-2017 ovat vuositasolla 5,8 miljoonaa euroa, ikääntymisestä johtuvat talouden kustannuspaineet lisääntyvät tulevina vuosina ja kunnanvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti kunnan kumulatiivinen ylijäämätavoite on 5-10 miljoonaa euroa. Näistä syistä johtuen vuoden 2015 talousarviossa tasapainottamisohjelmaa jatketaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Talousarviovuoden 2015 tasapainottamisohjelma koostuu neljästä kokonaisuudesta: 1. Käyttötalouden tasapainottaminen. Käyttötalouden sopeuttaminen koskettaa kaikkia hallintokuntia ja palveluita, mutta suhteellisesti eniten keskushallintoa, vapaa-ajan lautakunnan ja teknisen lautakunnan alaisia palveluita. Käyttötalouden sopeuttamisella tarkoitetaan ensisijaisesti toimintakulujen supistamista, mutta myös joitakin asiakasmaksujen korotuksia. Vuonna 2015 jatketaan tiukkaa henkilöstöpolitiikka siten, että vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämistä jatketaan tehtävänkuvia uudelleen määrittelemällä. Sijaiskustannuksia vähennetään erityisesti rajoittamalla lyhytaikaisia sijaisuuksia ja päättyviä muita määräaikaisia palvelussuhteita ei lähtökohtaisesti täytetä kuin erityisperustein. Myös henkilöstöetuuksia karsitaan vuonna 2015. Käyttötalouden sopeuttamistoimet vuodelle 2015 ovat yhteenlaskettuna noin 1,0 miljoonaa euroa. 2. Veroratkaisu. Vuoden 2015 talousarvio sisältää tasapainottamisohjelman ja taloussuunnitelmaan mukaisen 1,0 prosenttiyksikön korotuksen tuloveroprosenttiin. Lisäksi talousarvioesitys sisältää 0,1 prosentin yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen kiinteistöveron korotukset, koska valtio on korottanut kiinteistöverojen vaihteluväliä ja vähentänyt korotusta vastaavan määrän valtionosuuksista. Veronkorotuksilla kerätään yhteensä noin 3,0 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tuloveron korotus lisää 30.000 euroa vuodessa ansaitsevan verorasitusta noin 20 euroa kuukaudessa ja kiinteistöveron korotus kiinteistöverovelvollisen verorasitusta keskimäärin noin 8 euroa kuukaudessa. Kunta menettää valtionosuuksia 5,8 miljoonaa euroa vuositasolla vuoteen 2017 mennessä johtuen valtionosuuksien leikkauksista ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Kunnan tulorahoituspohjan turvaamiseksi valtionosuusmenetyksistä puolet korvataan veronkorotuksilla. Tavoitteena on, että vuodelle 2015 tehdään koko valtuustokautta koskeva veroratkaisu ja menotalouden suunnittelu sopeutetaan siihen. 3. Omaisuuden realisointi. Omaisuuden realisointia jatketaan sellaisen omaisuuden osalta, joka ei ole välttämätöntä kunnan kehittämisen ja palvelujen järjestämisen kannalta. Vuonna 2015 realisoidaan Heikkilän metsäpalsta Jyväskylän alueelta, kiinteistörealisointeja jatketaan strategian mukaisesti ja asunnoista luovutaan vapautumisen yhteydessä. 4. Rakenteelliset uudistukset ja toimintatapojen kehittäminen. Kunnan organisaatiorakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Uutena kohteena vuonna Talousarvio 2015 7

2015 selvitetään vesilaitostoimintojen toimintatapa ja organisointi. Selvityksessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Vuodelle 2014 on tehty 2,5 miljoonan euron käyttötalouden sopeuttamistoimenpiteet. Vuonna 2015 käyttötalouden sopeuttamista jatketaan 1,0 miljoonalla eurolla ja veroratkaisulla lisätään kunnan verotuloja 3,0 miljoonaa euroa. Vuosien 2014 ja 2015 yhteenlaskettu sopeuttaminen on siten 6,5 miljoonaa euroa. Sopeuttamistoimenpiteillä kurotaan kiinni kunnan tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino ja vastataan valtionosuusmenetyksiin. Mikäli vuoden 2015 talousarviossa onnistutaan, niin tasapainotavoite saavutetaan tilivuonna 2016 tämän hetken talousennusteilla. Talouden tasapainottamisohjelma on laadittu siten, että kunnan lakisääteiset peruspalvelut turvataan heikosta taloussuhdanteesta huolimatta. Säästötoimenpiteet kohdistuvat erityisesti palveluihin ja toimintoihin, joiden vaikuttavuus tai kattavuus on mahdollisimman vähäinen kuntalaisten näkökulmasta. Tasapainottamisen ohella vuoden 2015 aikana satsataan kunnan organisaation ja toimintatapojen kehittämiseen ja kunnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Kunnan rakenteita uudistavia hankkeita ovat mm. selvitys vesilaitoksen toimintamallista ja organisoinnista, Vihtavuori-Leppävesi-alueen kotihoidon palveluiden ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta, kotihoidon optimointilaitteiden käyttöönotto, kehitysvammaisten asumisyksikön käyttöönotto ja vakuutuksien kilpailuttaminen. Pitkän aikavälin kehittämishannkeita ovat mm. kunnan rakennemallin laadinta luonnosvaiheeseen vuoden 2015 aikana, vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin käynnistäminen Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman laatimiseksi, yritysalueiden maanhankinta 1,3 miljoonalla eurolla, Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman laadinta ekokoulukonseptin pohjalta ja palkkatuen kuntalisän korottaminen yrityksille ja järjestöille 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa, kun työllistetään laukaalaisia vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Seuraavassa on lautakunnittain yhteenveto talousarvioesitykseen sisältyvistä merkittävimmistä tasapainottamistoimenpiteistä ja toiminnallisista muutoksista suhteessa kuluvaan vuoteen: Kunnanhallitus ja keskushallinto Kunnanhallituksen toimintatulot pienenevät vuoden 2014 tasosta -485.000 euroa. Tulojen pienentyminen johtuu pääasiassa ICT-yksikön sisäisten veloituksien alentamisesta vuodelle 2015, palkkatukijärjestelmän muutoksesta ja etarvas -hankkeen päättymisestä vuoden 2014 loppuun. Toimintakulut ovat 506.000 euroa pienemmät johtuen säästötoimenpiteistä ja laajakaista kaikille hankkeen päättymisestä vuoden 2014 syksyllä. Kunnanhallituksen toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä -4,1 miljoonaa euroa eli -21.000 euroa (-0,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkkatuen kuntalisä yrityksille ja järjestöille nostetaan 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa. Yrityksille ja yksityisille työnantajille kuntalisä maksetaan niiden työllistäessä vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Järjestöille ja yhdistyksille tuki maksetaan niiden työllistäessä palkkatukeen oikeutettuja työttömiä. Vuonna 2014 tehdyn ICT-yksikön organisaatiomuutosten johdosta ja muiden tehostamistoimenpiteiden johdosta ICT -yksikön sisäistä laskutusta alennetaan -10,0 %, eli noin 118.000 euroa, koko kunnan tasolla vuodelle 2015. Taloushallinnon tulospaikan taloutta on sopeutettu vuodelle 2015 yhteensä 30.000 euroa. Sopeuttaminen on tehty vähentämällä Talousarvio 2015 8

taloushallinnon henkilöstömäärä yhdellä henkilöllä. Lisäksi kunnan pankkipalvelut on kilpailutettu ja keskistetty yhteen pankkiin, joka on tuonut taloudellisia säästöjä pankkipalvelumaksuihin ja toisaalta lisännyt kunnan maksuliiketililtä saamia korkotuottoja. Vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2015 aikana. Henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaseteleitä leikataan määräaikaisesti -25 %. Yksilöllistä kohdennettua hyvinvointivalmennusta ei jatketa. Henkilökunnan kesänviettopaikkojen (Lohela ja Kansanaho) ylläpito lopetetaan. Henkilökunnan jumpat lopetetaan. Keski-Suomen liiton jäsenmaksu alenee maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti -8.250 euroa. Laajakaista kaikille hankkeen rahoitus päättyy, sillä hanke valmistuu syksyllä 2014. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toimintaa täsmennetään ja sille laaditaan toimintastrategia vuoden 2015 aikana. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan toimintatulot ovat 50.900 (1,3 %) enemmän ja toimintakulut 1,5 miljoonaa euroa enemmän (2,7 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen kasvu johtuu erityisesti erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Sosiaalipalvelut Uusi vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki tuo asiakkaille uusia subjektiivisia oikeuksia ja kunnille uusia tehtäviä. Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Kunnille tulee velvoite järjestää vanhemman ja lapsen valvotut tapaamiset tarvittaessa. Lakiin sisältyy uusi nuorisopalvelutakuu ja kunnille tulee velvoite järjestää sosiaalista kuntoutusta ja kaikille asiakkaille tulee nimetä vastuutyöntekijä. Uusi laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta velvoittaa kunnan, Kelan ja TE-toimiston arvioimaan pitkäaikaistyöttömän yhteispalvelun tarpeen ja asiakkuus tulee aloittaa työvoiman palvelukeskuksessa intensiivisellä pitkäkestoisella kartoitusjaksolla. Työttömyysturvalain muutoksella siirretään kuntien rahoitusvastuulle 300 999 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työmarkkinatuista 50 % ja 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuista 70 %. Tämä ja työttömyyden kasvu yhdessä lisäävät kuntien työmarkkinatukiosuuksia Kelalle vuoden 2014 talousarvoon verrattuna n. 350.000 euroa. Sosiaalitoimi osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ESR- rahoitteiseen sosiaalisen kuntoutuksen hankkeeseen vuosina 2015 2017. Lokakuussa 2014 käynnistyy uuden kehitysvammaisten autetun asumisen ryhmäkodin rakentaminen. Toiminta käynnistyy lokakuussa 2015, jolloin ryhmäkodin paikkaluku nousee nykyisestä kahdeksasta 15:een ja tarvittava henkilöstölisäys on neljä työntekijää. Kehitysvammaisten asumisen toisen vaiheen hankesuunnittelu on myös käynnistetty ja hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi ohjatun asumisen 12-paikkainen ryhmäkoti vuonna 2016. Terveyspalvelut Erikoissairaanhoitoon varaus vuodelle 2015 on 1,1 miljoonaa euroa suurempi vuoden 2014 talousarvioon verrattuna, yhteensä 19.358.000 euroa ja muutosprosentti on 5,7. Perusterveydenhuollon palvelujen ostoihin seututerveyskeskuksesta vuodelle 2015 on varattu 10.258.850 euroa, missä on kasvua tämän vuotiseen 2,8 %. Perusterveydenhuollon toimintaan ei vuodelle 2015 esitetä merkittäviä muutoksia. Lääkäritilanne Laukaassa on parantunut ja sen oletetaan myös jatkuvan hyvänä. Päiväaikana tapahtunut lääkärikäyntien määrän nousu on ollut Talousarvio 2015 9

päivystyskäyntien määrän laskua suurempi, joten kokonaiskäyntimäärä on hieman noussut. Lauantaiden ja sunnuntaiden päivystystyyppisen toiminnan lyhentämismahdollisuus kahdella tunnilla klo 18:aan selvitetään. Laukaalaisten suunterveydenhuollon perushoidon palvelut Tellervonkadun hoitolasta on tavoitteena siirtää Laukaan terveysasemalle. Laukaan terveyskeskussairaalan toiminta jatkuu 22 -paikkaisena. Vanhusten palvelut Niille iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen, nimetään vastuutyöntekijä sekä sairaaloista kotiuttamiseen nimetään yhdyshenkilö lain edellyttämällä tavalla. Vanhusten palveluiden osa-aikaisen kotiutushoitajan toimi muutetaan kokopäiväiseksi. Yksityinen sosiaalipalvelujen tuottaja hoitaa Vihtavuori-Leppävesi - alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjusjärjestelmä ns. optimointi ja mobiililaitteet. Järjestelmä järkeistää mm. henkilöstöresurssin käyttöä sekä matkoja. Vähitellen otetaan käyttöön myös sähköinen ovenavausjärjestelmä. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan, lääkkeiden annosjakelua ja kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelujen ulkoistamista jatketaan. Selvitetään ja valitaan ateriapalvelun taloudellisin järjestämistapatapa. Lievestuoreen ryhmäkotiin järjestetään yöhoito vuoden 2015 aikana asukkaiden hoitoisuuden lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2014 säästösyistä täyttämättä jätetyt kotihoidon vakanssit täytetään vuonna 2015, kun Vihtavuori-Leppävesi-alueen työntekijät siirretään vapautuneisiin vakansseihin. Selvitetään mahdollisuudet tarjota kotihoidon palveluja kaikkina vuorokauden aikoina. Lain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Vanhusten palvelujen toimintaohjelma uudistetaan. Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisenlautakunnan toimintatulot ovat 28.300 (1,3 %) enemmän ja toimintakulut 876.100 euroa enemmän (2,7 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen kasvu johtuu erityisesti yksityisen hoidon tuen kasvusta (+174.000 euroa) ja vuokrakuluista (+ 815.000 euroa). Päivähoito ja varhaiskasvatus Kirkonkylän uusi 110 paikkainen päiväkoti otettiin käyttöön 1.10.2014. Ketomaan ja Sararannan päiväkodit muuttivat uusiin tiloihin, jolloin yhdestä vuokratilasta voitiin luopua ja samalla päiväkotiverkosto tiivistyi. Vapautuneeseen Sararannan päiväkotikiinteistöön tehdään sisäilmakorjauksia ja tarkoitus on, että Peurungan päiväkoti (Satumökki) muuttaa sinne v. 2015 alussa. Satumökki on myös toiminut vuokratiloissa, joten muutos vähentää ulkopuolista vuokratilaa. Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodin tiloiksi alkavat kesällä 2015. Päiväkoti korvaa nykyisen Leppäveden päiväkodin, jolloin vanhoista tiloista voidaan luopua. Muutto tapahtuu viimeistään kesällä 2016. Päivähoidossa olevien lasten määrän ennustetaan kasvavan 30 lapsella v. 2015, joista n. 63 % on kunnallisessa päivähoidossa ja 37 % yksityisessä päivähoidossa. Kasvavaan päivähoitotarpeeseen pyritään vastaamaan kerhotoiminnalla ja ohjaamalla perheitä yksityiseen päivähoitoon. Omia päivähoitopaikkoja ei ole tarkoitus lisätä. Perusopetus Perusopetuksen oppilaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 45 oppilaalla vuonna 2015. Talousarviossa on varaus kahteen uuteen opetusryhmään. Keväällä 2015 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys lukuvuodelle 2015 2016, jolloin päätetään koulukohtaisesti opetus- ja Talousarvio 2015 10

muiden tuntien määrä. Todennäköistä on, että perusopetuksen opetustuntien määrää jouduttaneen jonkin verran vähentämään. Tässä yhteydessä tulee huomioida se, että opetustuntien määrää vähennettiin 50 viikkotunnilla lukuvuodeksi 2014-2015. Kasvun ja oppimisen lautakunta tulee hakemaan valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen, jos haku on edelleen mahdollista. Koulunkäynnin ohjaajien määräaikaisia tehtäviä tullaan tarkastelemaan kriittisesti. Samoin sijaisten palkkaamista kiristetään. Oppilaiden koulumatkaetuuden perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään lisäämään. Leppäveden koulun esiopetus ja vuosiluokat 1-3 muuttavat uuteen koulurakennukseen 1.8.2015 alkaen ja Leppäveden tilaelementtikoulu siirretään kesän 2015 aikana Vihtavuoren koululle. Näillä muutoksilla kaikilla kouluilla riittää koulutilat lukuvuonna 2015-2016 eikä muita laajennuksia tarvita. Vihtavuoren koululla joudutaan tekemään muutostöitä koulun ruokasalissa ja keittiössä sekä jonkin verran aineluokissa, jotta opetus voidaan kasvavan oppilasmäärän vuoksi asiallisesti järjestää. Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Talousarviossa on varauduttu siihen, että opetus jatkuu edelleen Vuontee, Tarvaalan ja Savion kouluilla ja että aluekoulun perustamista siirretään kouluverkkopäätöksessä tavoitellusta aikataulusta Ekokoulu-konseptin suunnittelun vuoksi. Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman laadintaa jatketaan kouluverkkopäätöksen mukaisesti ja suunnitelma laaditaan vuoden 2015 aikana siten, että se on kunnanvaltuuston hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. Hankesuunnitelma sisältää aluekoulun toteuttamisen Ekokoulu-konseptin mukaisena. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt ja v. 2015 aikana laaditaan kunta- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmat eri oppiaineisiin. Uudet opetussuunnitelmat otetaan vaiheittain käyttöön 1.8.2016 alkaen. Myös perusopetuksen tuntijako muuttuu. Valtioneuvosto on päättänyt tuntijaosta ja koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia ja päättää vuosiluokkakohtainen opetuksen tuntimäärä eri oppiaineisiin. tekee tästä päätöksen syksyllä 2015. Toisen asteen koulutus (Laukaan lukio) Toisen asteen koulutukseen on kohdistumassa useita muutoksia. Opetusministeriön päätöksellä lukiokoulutuksen ylläpitämisluvat puretaan ja ne tulevat uudelleen haettavaksi vuoden 2015 aikana. Tämä vaatii suunnittelua ja uutta ajattelua sekä yhteistyön rakentamista usean, lähinnä keskisuomalaisen, toimijan kanssa. Keski-Suomen liitto on käynnistänyt lukiokoulutuksen rakenteellista kehittämistä koskevan työn syksyllä 2014, jolla valmistaudutaan uusiin järjestämislupakriteereihin. Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköisiksi syksystä 2016 alkaen, joka edellyttää sekä teknisen toteutuksen että sisältöjen vahvaa suunnittelua. Lisäksi lukiokoulutusta koskeva uusi tuntijako ja opetussuunnitelmauudistus ovat valmisteilla. Laukaan lukion jatkaa vahvaa toisen asteen yhteistyötä toisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, POKE). Laukaan lukion opiskelijamäärät tulevat todennäköisesti olemaan nykyisellä tasolla (190-200 opiskelijaa). Vapaa-ajan lautakunta Talousarvio 2015 11

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot ovat 140.000 (-13,7 %) ja toimintakulut 295.000 euroa vähemmän (-6,2 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Vapaa-ajan lautakunnan toimintakate on -154.500 euroa (-4,2 %) alempi kuin vuonna 2014. Valtuuston talousarviopäätöksen 2014 mukaan irtisanottiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän/ Jyväskylän ammattiopiston sopimus 1.1.2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymän/jyväskylän ammattiopiston kanssa neuvotellaan uusi sopimus musiikin taiteen perusopetuksesta. Uudella sopimuksella turvataan Jyväskylän ammattiopistossa opiskelevien opintojen jatkuvuus ja saavutetaan samalla taloudellisia säästöjä. Kansalaisopiston talousarvio on 11.000 euroa pienempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kurssien minimiosallistujamäärä on nostettu 7:stä 8:aan opiskelijaan ja se tulee vaikuttamaan kurssien toteutumiseen. Kurssimaksuja on nostettu ja lisäksi lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen kurssimaksuja nostetaan syksystä 2015. Lievestuoreen setlementti Ry:n avustusta korotetaan 15.000 euroon. Korotuksella edistetään laukaalaisten kansalaisopistomaksujen yhdenvertaisuutta sekä kunnan ja Lievestuoreen setlementti Ry:n yhteistoimintaa. Liikuntapaikat tulevat aikuisryhmille maksullisiksi vuoden 2015 alusta. Yhteinen Reitti II projekti päättyi 30.6.2014. Kaksi työvalmentajan työsuhdetta päättyi projektin päättyessä. Uuden ESR-rahoitteisen Työväylä hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan siirtymään yritysmaailman palvelukseen. Hankkeen päättyminen pienentää kunnan ulkopuolisia toimintatuottoja. Vihtavuoren vapaa-aikaohjaajan tointa ei täytetty vuonna 2014. Hänen tehtäviään on jaettu. Kaikkien nuorisotalojen aukioloaikoja on supistettu sekä kerhotoimintaa on vähennetty. Nuorten aloitekanavan ylläpidosta on luovuttu. Kirjastotoimen talousarvio on 32.000 euroa pienempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kirjasto aloittaa e-kirjojen hankinnan. Myös muiden verkkoaineistojen tarjontaa lisätään ja niihin osoitetaan osa aineistorahoista. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käyttötaloutta on edelleen sopeutettu karsimalla sellaisia menoja, joihin osaston toiminnalla voidaan vaikuttaa. Lautakunnan tulot koostuvat pääasiassa maan ja metsänmyynnistä sekä lupa- ja palvelumaksuista. Metsäomaisuutta hakataan ja hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Sähköistä metsäsuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Maanmyyntitulot on arvioitu rakennettavissa olevan tonttivarannon mukaan. Suunnitelmissa ei ole avata uusia asuin- ja yritysalueita vuonna 2015, koska vuonna 2014 tehtiin mittavia investointeja uusien alueiden kunnallistekniikkaan. Lisäksi yleinen tonttimarkkinatilanne on edelleen huono. Kaikki lupa- ja palvelutaksat tullaan tarkistamaan ja tarvittaessa korottamaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toimintakate on 0,25 miljoonaa euroa parempin kuin vuoden 2014 talousarvio. Maankäytön tulosyksikön näkökulmasta merkittävimpänä toimenpiteenä on koko kunnan kattavaa rakennemalli, jonka tavoitevuosi on 2040. Rakennemallilla muodostetaan kunnan maankäytön kehittämisen raamit ja esitetään painopistealueet suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Tavoitteena on, että rakennemalli etenee vuoden 2015 aikana vaihtoehtojen tarkastelun kautta luonnosvaiheeseen. Mallin toteuttamiseksi laaditaan toimenpidesuunnitelma, Talousarvio 2015 12

joka ohjaa ja aikatauluttaa mm. kaavoitushankkeita ja kohdistaa resurssit kohteisiin, jotka ovat kunnan kehittämisen kannalta ensisijaisia. Maankäytönsuunnittelun osalta laaja-alaisimmat, strategisesti merkittävimmät hankkeet käsitellään jatkossa valtuustokausittain hyväksyttävässä kaavoitusohjelmassa. Pienemmät kaavahankkeet käsitellään vuosittain kunnanhallituksen hyväksymässä kaavoituskatsauksessa. Keväällä 2015 käynnistetään vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Kirkonkylän kehittämissuunnitelman laatimiseksi. Tavoitteena on suunnitella taajamakeskustan maankäyttöä ja toimintoja siten, että keskusta säilyy elävänä ja kehittyy houkuttelevana kauppapaikana, viihtyisänä asuinympäristönä sekä monipuolisten palvelujen tarjoajana. Suunnitteluprosessia varten pyritään saamaan rahoitusta kunnan ulkopuolelta. Suunnitelman valmistumisen jälkeen käynnistetään keskustan kehittämiseksi tarvittavat kaavaprosessit. Kunnan talouden tasapainottamiseksi kunta luopuu sellaisesta kiinteästä omaisuudesta, joka ei ole kunnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tai palvelutuotannon järjestämisen kannalta välttämätöstä. Siksi maaomaisuuden myyntituloissa on otettu huomioon Laukaan kunnan omistaman, Jyväskylän kaupungin alueella sijaitsevan, metsätilan Heikkilä 179-412-7-45 myyminen. Tilan myymisestä on arvioitu saatavan 225.000 euron kirjanpidollinen voitto. Tilan kirjanpitoon merkitty tasearvo on 76.200 euroa. Rakennusvalvonnan tulosyksikkö käynnistää vuoden 2015 aikana hankesuunnittelun, jossa kartoitetaan rakennusvalvonnan arkiston digitointia ja sähköistämistä sekä sen edellyttämiä toimenpiteitä ja kustannuksia. Myös sähköiseen lupa-asiointiin siirtymistä valmistellaan. Investoinneissa on esitetty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta raakamaan hankintaan määrärahavaraus. Yritysalueiden maanhankintaan on varattu vuoden 2015 talousarviossa 1,3 miljoonaa euroa. Muuhun maapolitiikan mukaiseen maanhankintaan on varattu 700.000 euroa. Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveydenhuolto on Laukaa-Konnevesi-Äänekoski alueen kunnallinen eläinlääkintä-, eläinsuojelu-, eläintautien vastustamis- ja terveysvalvontaviranomainen, jonka resursointi on lakisääteistä. Nykyinen ylikunnallinen toimintamalli on edullinen mukana oleville kunnille. Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella lähdetään siitä, että kustannukset pystytään pitämään vuoden 2014 tasolla. Mukana olevat kunnat maksavat oman osuutensa toiminnan aiheuttamista kaikista kustannuksista. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimintatuotot kasvavat 1,3 miljoonaa euroa (8,7 %) ja toimintakulut 0,5 miljoonaa euroa (3,1 %). Toimintatulojen kasvuun vaikutta erityisesti lisääntyneet toimitilat sekä arvio kunnan ulkopuolisista vuokratuloista ja myyntivoitoista. Tekniseltä osastolla on tulevana vuonna haasteena uuden organisaatiomallin käyttöönotto yhdyskuntatekniikan ja tilapalvelun tulosyksiköissä. Yhdyskuntatekniikan yksikköön on valittu yhdyskuntatekniikan päällikkö, joka toimii tulosyksikön päällikkönä yhdyskuntatekniikan kunnossapidossa, yhdyskuntatekniikan rakentamisessa ja vesihuoltolaitoksella. Vesihuoltolaitoksen toimintamallista ja organisoinnista tehdään selvitys vuoden 2015 aikana. Selvityksessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon toimintatuotot kasvaa veden myynnin volyymin kasvun seurauksena ja hinnoitteluun sisältyy 4 % hintojen korotus. Talousarvio 2015 13

Kunnan asiointiliikennettä supistetaan vuonna 2015 yhdistämällä vähäkäyttöisiä reittejä. Hallinnon tehtävissä hyödynnetään eläkepoistumaa tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Henkilöstövähennys vuonna 2015 on 1 henkilötyövuosi. Vuodelle 2015 ruokapalveluyksikön yksikköhinnat pidetään vuoden 2014 tasolla ja tilapalvelun yksikköhintoja alennetaan -2 %. Mm. kunnossapidon määrärahoja alennetaan määräaikaisesti 200.000 euroa, koska kiinteistöjä puretaan ja laajat sisäilmakorjaukset on pääsääntöisesti tehty. Tilapalvelun talousarvioon sisältyy 200.000 euroa arvioituja myyntivoittoja kiinteistöjen realisoinnista, jotka eivät ole palvelututannon kannalta välttämättömiä. Lievestuoreen jätevesiratkaisu suunnitellaan ja päätetään vuoden 2015 aikana ja investointi toteutetaan vuoden 2016 aikana. Laukaan sataman vetovoimaisuutta kehitetään. 1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään Taloudelliset tavoitteet vuoden 2015 talousarviossa ovat seuraavat: vuosikate nostetaan yli 6,0 miljoonan euron tasolle tilikauden tulos on + 1,0 miljoonaa euroa ja investointien omahankintameno on 17,2 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet huomioituna 15,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden loppusumma eli toimintakate on 91,2 miljoonaa euroa. Se on 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä, mutta 1,0 miljoonaa euroa (1,1 %) enemmän kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Käyttötalouden toimintatuotot kasvavat 1,1 miljoonaa euroa (4,2 %) toimintakulut kasvavat 2,1 miljoonaa euroa (1,8 %) vuoden 2014 muutetusta talousarviosta. Toimintakulujen kasvusta 1,1 miljoonaa euroa johtuu erikoissairaanhoidon palveluista, 0,4 miljoonaa euroa perusterveydenhuollon palveluista, inflaatiosta 0,5 miljoonaa euroa, työehtosopimuksien mukaisista korotuksista 0,25 miljoonaa euroa. Lisääntyneiden tilojen ylläpito- ja pääomakulut lisäävät talousarviolaskelmissa sekä tuloja että menoja 0,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 investointien bruttomenot ovat yhteensä 17,2 miljoonaa euroa ja investointeihin arvioidaan saatavan kunnan ulkopuolisia rahoitusosuuksia 1,7 miljoonaa euroa. Investointien määrä laskee vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta 0,7 miljoonaa euroa. Investointason suunniteltua vähäisempi lasku johtuu siitä, että osa vuodelle 2014 suunnitelluista investoinneista on lykkääntynyt vuosille 2015 ja 2016. Lisäksi investointien kokonaissuummaa lisää Koti-Kuuselan hankesuunnitelman hyväksyminen uudisvaihtoehdon pohjalta. Investointitaso laskee tavoiteltuun 10 miljoonan euron tasoon vuonna 2017. Talonrakennuksen investointien määrärahat vuodelle 2015 ovat noin 10 miljoonaa euroa. Suurin muutos aiempiin taloussuunnitelmiin on Tiituspohjan koulun uudisrakentamisen vaiheiden 1. ja 2. yhdistäminen ja yhdistymisestä aiheutunut vanhan koulurakennuksen peruskorjauksen aikaistuminen vuodella. Koulun peruskorjauksessa tilojen käyttötarkoitus muutetaan päiväkodiksi. Tiituspohjan koulun uudisrakennuksen tarkennettu määrärahatarve vuodelle 2015 on 4.4 miljoonaa euroa ja peruskorjauksen 1,2 miljoonaa euroa. Kehitysvammaisten autetun asumisen -hankkeen määrärahatarve vuodelle 2015 on 2,0 miljoonaa euroa ja paloaseman 1,7miljoonaa euroa. Nämä neljä talonrakennushanketta muodostavat vuoden 2015 investoinneista yli puolet. Valtuuston kouluverkkopäätöksen mukainen Vuonteen aluekoulun toteuttaminen tehdään ekokoulu Talousarvio 2015 14

konseptin pohjalta. Vuodelle 2015 suunnittelua varten varataan bruttona 250.000 euroa ja vuodelle 2016 toteuttamista varten 2,0 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksien määräksi on arvioitu 1,1 miljoonaa euroa. Määrärahavarausta täsmennetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen, joka on tarkoitus tuoda päätettäväksi syksyllä 2015. Yhdyskuntatekniset investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, josta liikennealueinvestoinnit 1,7 miljoonaa euroa ja puistojen ja yleisten alueiden investoinnit 0,1 miljoonaa euroa. Vesihuoltolaitoksen verkoston saneeraus- ja uudishankintainvestoinnit ovat 1,4 miljoonaa euroa. Lievestuoreen jätevesiratkaisun toteutukseen on varattu suunnitelmavuodelle 2016 yhteensä 3,0 miljoonaa euroa ja suunnitelmien ja selvitysten täydentämiseen vuodelle 2015 yhteensä 150.000 euroa. Vuodelle 2016 tehtyä varausta täsmennetään hyväksytyn hankesuunnitelman perusteella lopulliseen investointiohjelmaan. Tavoitteena on tuoda hankesuunnitelma kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2015. Maan hankinnan investointeihin on varattu 2,0 miljoonaa euroa, josta yritysalueiden hankintaan on kohdennettu 1,3 miljoonaa euroa ja muuhun maapoliittisen ohjelman mukaiseen hankintaan 0,7 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintoihin on varattu 0,8 miljoonaa euroa, joka koostuu lähinnä ICT laitehankinnoista ja valmistuvien kiinteistöjen kalustamisesta. Investoinneista johtuen Laukaan kunnan lainamäärä kasvaa vuoden 2015 aikana 8,3 miljoonaa euroa ja tulee olemaan vuoden 2015 lopussa yhteensä 77,8 miljoonaa euroa eli 4.103 euroa asukasta kohden. Laukaan kunnan lainakannassa on mukana Laukaan vuokrakodeille välitetty antolaina. Ilman kuntakonsernin sisäistä rahoitusjärjestelyä kunnan lainakanta olisi vuoden 2015 lopussa 9,1 miljoonaa euroa vähemmän eli noin 3.650 euroa asukasta kohden. Kunnan väestönkasvu on ollut voimakasta läpi 2000-luvun. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut tällä vuosituhannella 2.000 henkilöllä. Vuoden 2015 talousarviossa Laukaan väkiluvun on arvioitu olevan vuoden lopussa 18.942 henkeä. Seuraavissa graafeissa on kuvattu keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys miljoonina euroina vuosina 2002-2017. Vuosien 2002-2013 luvut perustuvat tilinpäätöksiin, 2014 vuoden luvut muutettuun talousarvioon ja vuosien 2015-2017 luvut talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Talousarvio 2015 15

Laukaan kunnan vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen kehitys. Laukaan kunnan tilikauden tuloksen ja kertyneiden yli-/alijäämien kehitys. Talousarvio 2015 16

Laukaan kunnan lainakannan muutos vuodessa ja lainakannan määrä vuoden lopussa. 1.7.1 Verotulot Veroratkaisulla on merkittävä vaikutus talouden kannalta, sillä kunnan tulopohjasta 60 % kertyy verotuloista. Talousarvio 2015 on laadittu taloussuunnitelman mukaisella 1,0 prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotuksella sekä 0,1 prosentin yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen kiinteistöveron korotuksilla, koska valtio on korottanut kiinteistöverojen vaihteluväliä ja vähentänyt korotusta vastaavan määrän valtionosuuksista. Seuraavassa taulukossa on eritelty verolajeittain vuoden 2015 talousarvion verotuloarvio. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 3,6 miljoonaa euroa eli 5,8 %. Kasvusta 2,5 miljoonaa euroa selittyy tuloveroprosentin korotuksesta, 0,6 miljoonaa euroa kiinteistöverojen korouksesta ja 0,5 miljoonaa euroa (0,7 %) luonnollisesta kasvusta vuoden 2014 talousarvioon nähden. VEROTULOARVIO TA 2015 TILIVUOSI TA 2014 TA 2015 % Verolaji Muutos Kunnallisvero 55 220 58 080 2 860 5,2 % Yhteisövero 1 945 2 048 103 5,3 % Kiinteistövero 4 021 4 622 601 14,9 % VEROTULOKSI KIRJATTAVA 61 186 64 750 3 564 5,8 % Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 2,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 yhteisöveroprosentti on 20 % ja kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 36,36 %. Kunta saa tämän osuuden kunnan alueella toimivien yrityksien yhteisöveron tuotosta. Mikäli yritys toimii useammalla paikkakunnalla yhteisöveron tuoton kuntaosuus jaetaan henkilöstömäärän mukaisessa suhteessa. Vuonna 2015 Talousarvio 2015 17

kunnalle tilitetään vuosina 2013 ja 2014 maksetut yhteisöverot. Kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa + 75 miljoonaa euroa vuonna 2015 lisää. Siirto toteutetaan kuntien ryhmäosuutta nostamalla. Laukaan kunnan osuus tästä kompensaatiosta on noin 100.000 euroa. Kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu 1.1.2015 alkaen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu valtakunnallinen kiinteistöveron vaihteluväli, kiinteistöveroprosentti vuodelle 2015, muutos vuoden 2014 veroprosenttiin, kyseisen kiinteistöverolajin tuotto sekä korotuksen vaikutus kiinteistöveron tuottoon. Kiinteistöveron tuotto on vuonna 2015 yhteensä 4,6 miljoonaa euroa kiinteistöveron korotukset 0,1 prosenttiyksiköllä lisäävät kunnan kiinteistöveron tuottoa 578.000 euroa. KIINTEISTÖVERON VAIHTELUVÄLI, KIINTEISTÖVERO VUONNA 2015 JA SEN TUOTTO Väli 2015 Vero 2015 Muutos Tuotto Korotus, Yleinen kiinteistövero 0,80-1,55 1,10 0,10 1 906 000 171 000 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,37-0,80 0,60 0,10 2 201 000 364 000 Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,60-1,35 1,20 0,10 280 000 23 000 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,00-3,00 3,00 0,00 22 000 0 Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00-1,35 1,10 0,10 213 000 20 000 Voimalaitoksen kiinteistövero 0,60-2,85 2,85 0,00 0 0 YHTEENSÄ 4 622 000 578 000 teki vuoden 2015 veroratkaisun kokouksessaan 10.11.2014. Tavoitteena on, että vuodelle 2015 tehdään koko valtuustokautta koskeva veroratkaisu ja menotalouden suunnittelu sopeutetaan siihen. Vuosina 2016 ja 2017 verotulojen kasvuksi arvioidaan 2,0-3,0 % vuodessa. 1.7.2 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015 alkaen eduskunnan päättämän uuden valtionosuuslain mukaisesti. Uudistuksessa järjestelmästä poistetaan nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa on jatkossa 8 määräytymisperustetta (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) ja lisäosissa 3 määräytymisperustetta (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus). Nykyisessä järjestelmässä määräytymisperusteita on 48 kappaletta. Uuden järjestelmän laskennalliset kustannukset määräytyvät 95 prosenttisesti ikäryhmien ja sairastavuuden perusteella. Lisaksi uudistuksessa korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Tasauslisäksi otetaan 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Tasausvähennystä muutetaan niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Tasausjärjestelmän uudistamisessa valtionosuusjärjestelmän painopistettä siirretään peruspalvelujen valtionosuudesta tasausjärjestelmään 670 miljoonaa euroa. Merkittävä uudistus on myös se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään uuden lain mukaan vuosittain vuodesta 2016 alkaen. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee 4,15 Talousarvio 2015 18

prosenttiyksikköä ja on 25,42 % vuonna 2015. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,58 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusprosentti on 29,32 %. Valtionosuusprosentin aleneminen johtuu yksikköhintojen muutoksista ja erityisesti ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisesta kustannusneutraalisti. Vapaan sivistystyön koulutuksessa valtionosuusprosentti on 57 %. Valtionosuusjärjestelmään perustuva valtionrahoitus on kunnille yleiskatteellista korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka kohdentamisesta kunnan sisällä päättää kunta itse. Uuden valtionosuusjärjestelmän johdosta Laukaan kunnan valtionosuudet tulevat vähentymään vuonna 2015 yhteensä -29 euroa/asukas eli 0,5 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Laukaan kunnan valtionosuuksien kasvua pienentävät valtioonosuusjärjetelmän uudistamisen lisäksi merkittävästi valtiontalouden sopeutustoimet. Valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista on päätetty hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012, 2013 ja 2014 kehysriihien yhteydessä. Päätetyt valtionosuusleikkaukset tulevat voimaan asteittain vuosina 2012-2017 ja ne pienentävät kuntasektorin valtionosuuksia yhteensä 1,5 miljardia euroa eli 15 %. Kun kaikki päätetyt asteittain toteutettavat valtionosuusleikkaukset ovat voimassa vuonna 2017, niin Laukaan kunta menettää valtionosuuksia 5,3 miljoonaa euroa vuositasolla. Leikkaukset kohdistuvat suurimmillaan vuosiin 2012 sekä 2014 ja 2015. Seuraavassa taloukossa on kuvattu valtionosuuksien leikkauksien vaikutukset Laukaan kunnan talouteen. Valtionosuuksien leikkaukset 2012-2017 LAUKAAN KUNTA, M 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Hallitusohjelma -2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-2,2-13,1 Kehysriihi 2012-0,4-0,9-1,7-1,7-1,7-6,5 Kehysriihi 2013-0,8-0,6-0,7-0,9-3,1 Kehysriihi 2014-0,4-0,4-0,4-1,1 YHTEENSÄ -2,1-2,6-3,8-4,9-5,0-5,3-23,7 - muutos ed. vuoteen -0,4-1,3-1,0-0,2-0,2 Laukaan kunnan valtionosuuksia korottaa asukasluvun kasvu, valtionosuuslain mukaiset indeksikorotukset, laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset ja verovähennysten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusperusteissa tapahtuvat muutokset on huomioitu talousarvion 2015 valtionosuusarviossa. Valtionosuusarvio vuodelle 2015 on 32,7 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 1,3 % eli 0,4 miljoonaa euroa. Vuosina 2014 ja 2015 valtionosuudet pienenevät yhteenlasketusti 24 euroa asukasta kohden. Ilman valtionosuusleikkauksia ja järjestelmän uudistamista valtionosuuksien kasvu olisi vuonna 2015 yhteensä 1,5 miljoonaa euroa enemmän. Talousarvio 2015 19

VALTIONOSUUDET (1000 ) Muutos 2014/2015 TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 29 415,7 29 946,2 30 213,6 26 816,6-3 397,0-11,2 % Verotuloihin perustuva tasaus 6 514,0 6 459,1 6 208,4 9 311,5 3 103,1 50,0 % Järjestelmämuutostasaus -78,4-78,4-78,4-78,4 0,0 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet -3 915,8-3 833,4-4 109,2-3 399,7 709,5-17,3 % YHTEENSÄ 31 935,5 32 493,5 32 234,4 32 650,0 415,6 1,3 % muutos, 558,0-259,1 415,6 Vuodesta 2016 lähtien valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan noin 2 % vuosittain, sillä päätöksien mukaisesti valtionosuusleikkaukset eivät ole yhtä suuria kuin vuosina 2014 ja 2015 ja vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Seuraavassa graafissa on kuvattu valtionosuuksien kehitys miljoonina euroina vuosina 2002-2017. Graafista käy ilmi valtionosuuksien leikkauksien vaikutus valtionosuuksien kehitykseen vuosina 2012-2017: Laukaan kunnan valtionosuuksien kehitys 2002-2017 1.7.3 Rahoitustulot- ja menot Rahoitustulot- ja menot koostuvat korkotuloista, muista rahoitustuloista, korkkomenoista ja muista rahoitusmenoista. Korkotuloiksi on arvioitu 230.000 euroa, josta pääosa muodostuu Laukaan vuokrakodit Oy:lle myönnetyn antolainan koroista. Rahoitustuloiksi arvioidaan 500.000 euroa, josta puolet on vesilaitokselta perittävää 5 prosenttiyksikön korkoa jäännöspääomasta ja loput osinko-, pääomanpalautus- ja peruspääoman korkotuottoja. Talousarvio 2015 20

Korkomenoarvio on 250.000 euroa ja se perustuu talousarvion mukaiseen lainakannan kasvuun ja peruspalveluohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkokehityksestä. Muut rahoitusmenot sisältävät vesilaitoksen maksaman jäännöspääoman koron. Peruspääoman korko on sisäinen erä, joka eliminoituu virallisissa tilinpäätöslaskelmissa. 1.7.4 Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2015 perustuvat valtuuston 9.9.2014 55 hyväksymään poistosuunnitelman perusteisiin. Suunnitelman mukaiset poistot kasvavat taloussuunnitelmakaudella noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa johtuen laajasta investointiohjelmasta. Taloussuunnitelmassa tulee varautua suunnitelman mukaisten poistojen kasvuun. 1.7.5 Antolainauksen muutokset Vuoden 2015 talousarvioesitys ei sisällä antolainsaamisten lisäyksiä. Antolainasaamisten vähennykset ovat yhteensä 586.000 euroa. Tästä pääosa koostuu valtuuston 28.4.2014 83 päättämästä Laukaan kunnan ja Laukaan vuokrakodit Oy:n välisestä rahoitusjärjestelystä, jossa kunnan myöntämällä 10,0 miljoonan euron antolainalla konvertoitiin Laukaan vuokrakoti Oy:n valtionkonttorin lainoja. Velkakirjan mukaisesti yhtiö lyhentää lainaa vuoden 2015 aikana 580.000 euroa. Vuoden 2015 lopussa antolainan saldo on 9.132.615 euroa. Muut antolaisaamisten lyhennykset koostuvat Laukaan asumispalvelusäätiön lainan lyhennyksistä. 1.7.6 Lainakannan muutokset Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna 2015 yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Lainakanta on siten vuoden lopussa 77,8 miljoonaa euroa eli 4.106 euroa asukasta kohden. Ilman Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi noin 3.650 euroa asukasta kohden. 1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat Kunnassa on hyväksytty henkilöstöstrategia KV 26.5.2014 ja henkilöstöohje KH 2.6.2014, joita noudatetaan henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa. Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa jatketaan vuonna 2015 talouden tasapainottamisohjelmassa 2014-2016 asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään palvelurakenteen ja tuotantotapojen muutoksissa. Tehtäväkuvaukset päivitetään aina vakanssien vapautuessa organisaation tarpeita vastaaviksi. Sijaisten käyttöä vähennetään. Erityisesti lyhytaikaisten alle 3 päivän sijaisten käyttöä rajataan. Muita määräaikaisia tehtäviä jatketaan vain perustelluissa poikkeustilanteissa. Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan. Laukaan kunnan henkilöstömäärä on vähentynyt 10 henkilöllä alkuvuoden 2014 aikana. Henkilöstön vähentämistä jatketaan henkilöstösuunnitelman mukaisesti henkilöstön poistumaa hyödyntäen. Vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina vuoden 2014 lopussa tulee olemaan 785 henkilötyövuotta ja määräaikaisen noin 60 henkilötyövuotta. Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenot sivukuluineen ovat 39,1 miljoonaa euroa kun ne vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat 40,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluja on siten vähennetty 2,9 prosenttia kahdessa vuodessa, vaikka työehtosopimuksien mukaiset korotukset lisäävät henkilöstömenoja vuodessa noin 0,6 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu tulosyksiköittäin henkilöstön määrä henkilötyövuosina. Vuoden 2015 aikana henkilöstösuunnitelmia päivitetään aina tehtävän vapautuessa talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Talousarvio 2015 21

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSINA 31.12.2014 Muut Lautakunta/ Vaki- sijaiset määrätulosyksikkö naiset aikaiset KUNNANHALLITUS 33,40 0,00 0,00 Keskushallinto 7,00 Taloushallinto 11,20 Henkilöstöhallinto 7,00 Elinkeinotoimi 1,00 Maaseutuhallinto 7,20 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 166,75 12,80 0,00 Hallinto 2,20 Sosiaalipalvelut 40,55 0,90 Vanhusten palvelut 124,00 11,90 KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA 407,63 4,60 0,00 Hallinto/koulutoimisto 7,00 0,60 Päivähoito 159,42 4,00 Esiopetus 9,01 Perusopetus 167,00 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1,34 Erityisopetus 46,73 Lukio 17,13 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 33,91 0,00 35,23 Kirjastopalvelut 12,71 Vapaa-aikatoimi 15,80 26,23 Kansalaisopisto 5,40 9,00 KAAVOITUS JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 15,45 0,00 0,00 Kaavoitus 9,10 Rakennusvalvonta 4,10 Ympäristötoimi 2,25 YMPÄRISTÖTERVEYS LAUTAKUNTA 10,75 0,30 TEKNINEN LAUTAKUNTA 117,27 3,70 3,00 Hallinto ja suunnittelu 9,00 Tilapalvelut 21,35 0,60 Yhdyskuntatekniset palvelut 14,00 2,00 Vesi- ja viemärilaitos 6,00 1,00 Puhtauspalvelut 22,98 1,85 Ruokapalvelu 35,84 1,25 Kunnallistekniset investoinnit 4,90 Talonrakennus investoinnit 3,20 YHTEENSÄ 785,16 21,40 38,23 Viran tai toimen tullessa avoimeksi sen täyttäminen tulee valmistella tarkoin yhteistyössä ao. hallintokunnan ja henkilöstöhallinnon kesken. Vakanssia ei välttämättä täytetä samalla nimikkeellä ja tehtävillä kuin aiemmin, vaan henkilöstörakennetta muutetaan työyhteisön todellisia tarpeita vastaavaksi. Vakanssien täyttölupa Ennen vakanssien täyttämistä on saatava täyttölupa. Täyttöluvan saamiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita: Talousarvio 2015 22

Avoimeksi tullut vakinainen virka tai toimi Kun tehtävä täytetään toistaiseksi, luvan antaa kunnanhallitus. Esitys kunnanhallitukselle tulee tehdä lautakunnan käsittelyn kautta. Valmistelu suoritetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Tällöin tehtävänkuvaus ja ehdot tarkistetaan. Päivitetään viran/toimen perustietolomake. Poikkeus: jos kyseisen tehtävän tarve ja em. selvitykset on tehty alle 12 kuukautta ennen esityksen tekoa ja tehtävässä ja työyksikön toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kunnanhallituksen täyttölupaa ei tarvita.tällöin vakanssin täyttämisessä tarvittavan harkinnan tekee vakinaisen henkilön valinnan suorittava esimies (yksi yli yhden). Esimiehen tulee kirjoittaa rekrytointipäätökseen tämä perustelu. Kun on perustellut syyt täyttää vakinainen avoimeksi tullut tehtävä määräaikaisesti rajatuksi ajaksi (muutostilanne, toiminnan uudelleenarviointi, joiden johdosta ei ole varmuutta pysyvästä tarpeesta tai tehtävän lopullisesta tehtäväkuvasta), esimiehen tulee hankkia ratkaisulle oman esimiehensä ja henkilöstöjohtajan puolto, jonka kirjaa rekrytointipäätökseen. Määräaikaiset tehtävät Kun tehtävä on luonteeltaan määräaikainen (esim. vakinaisen henkilön sijaisuus tai projektiluonteinen tehtävä), luvan antaa valinnan suorittavan henkilön lähin esimies saatuaan henkilöstöjohtajan puollon asialle. Täytön edellytyksenä on, että tarvittava henkilöstöresurssi on varattu talousarvioon. Usein toistuvissa välttämättömissä rutiininomaisissa tilanteissa tätä lupaa ei tarvita. Tällaisia ovat esim. tilanteet, joissa hoitohenkilöstöön kuuluvan sairastuttua on välttämätöntä palkata sijainen, jotta riittävä hoito turvataan. Näitä toistuvia tilanteita varten tulee olla sovittuna rekrytoinnin periaatteet ylemmän esimiehen ja henkilöstöjohtajan kanssa (sijaisten ottamisen periaatteet). 1.9 Taloussuunnitteluprosessi Vuoden 2015 talousarvio on laadittu vuoden 2013 tilinpäätöksen, vuoden 2014 talousarviomuutosten ja taloussuunnitelmakautta koskevien talousennusteiden perusteella. Kunnanhallitus antoi talousarviokehyksen 2.6.2014 140. Lautakunnat valmistelivat talousarviokehyksen mukaiset talousarvioesitykset 26.9.2014 mennessä. Vuodelle 2014 tehtävät talousarviomuutokset päättiin kunnanvaltuuston kokouksessa 13.10. ja vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys julkaistiin 20.10.2014. Vuoden 2015 veroprosentit päätettiin kunnanvaltuuston kokouksessa 10.11. ja kunnanhallitus tekee talousarvioesityksensä kunnanvaltuustolle 24.11. Talousarvio hyväksytään kunnanvaltuuston kokouksessa 8.12.2014. Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat, jotka perustuvat talousarvion määrärahoihin. 1.9.1 Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin Valtion budjettiesityksen ja siihen perustuvan taloudellisen katsauksen ja peruspalveluohjelman (julkaistu 15.9.2014) perusteella taloutta koskevia ennusteita on voitu täsmentää ja korjata suhteessa kesäkuussa 2.6.2014 annettuun kehykseen. Seuraavassa on yhteenveto muutoksista/poikkeamista suhteessa kehykseen: Verotuloennustetta on voitu nostaa suhteessa talousarviokehykseen +270.000 euroa. Tästä 100.000 euroa tulee valtion budjettiesitykseen sisältyvästä työmarkkinatuen kompensaatiosta osana yhteisöverojen tilitystä. Talousarvio 2015 23

Valtionosuusarvio tehtiin talousarviokehyksessä varovaisesti johtuen järjestelmän uudistamisesta, valtionosuusleikkauksista ja lukuisista verovähennyksistä. Valtionosuusarviota voidaan korottaa suhteessa kehykseen 0,9 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirille annettiin suunnitteluohjeeksi pysyä vuoden 2014 tasossa. Sairaanhoitopiirin budjettiesitys on Laukaan kunnan osalta 19,4 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen on 1,1 miljoonaa euroa (5,7 %). Perusterveydenhuollossa on kasvua 0,4 miljoonaa euroa kehykseen (4,0 %). Kasvun ja oppimisen lautakunta jäi esityksessään kehyksestä 710.000 euroa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esitti 225.000 euroa kehystä paremman talousarvioesityksen ja tekninen lautakunta 50.000 euroa. Korkomenoarviota voidaan alentaa 50.000 euroa perustuen peruspalveluohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkojen kehityksestä. Suunnitelman mukaiset poistot on täsmennetty ja ne ovat 0,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehyksessä. Lautakuntien talousarvioesitykset olivat muutoin kunnanhallituksen asettaman talousarviokehyksen mukaiset lukuun ottamatta kasvun ja oppimisen lautakunnan talousarvioesitystä, joka ylitti talousarviokehyksen 0,7 miljoonalla euroa. Johtuen kasvun ja oppimisen lautakunnan talousarviokehyksen ylityksestä kunnanjohtajan talousarvioesitykseen on tehty seuraavat 150.000 euroa lisäsopeutukset kasvun ja oppimisen talousarvioon suhteessa lautakunnan esitykseen: Toimintatuottoarviota on korjattu ylöspäin 70.000 euroa, joka koostuu päivähoitomaksujen tuottoarvion korottamisesta (30.000euroa), kotikuntakorvausten tulojen määrän korottamisesta (20.000 euroa), ja avustuksista (20.000euroa). Toimintamenoja on leikattu 80.000 euroa, joka on kohdennettu asiakaspalvelujen ostoihin (10.000 euroa) ja henkilöstö-ja muihin kuluihin (70.000 euroa). Lisäsopeutuksella tavoitellaan sitä, että vuoden 2015 tilikauden tulos on + 1,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 ylijäämätavoitetta voidaan vastaavasti keventää tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1,5 miljoonaan euroon. Teknisenä muutoksena kuntouttavan työtoiminnan tulot budjetoidaan aiheuttamisperiaatteen mukaan niille yksiköille, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Budjetoinnit muutoksella pyritään kannustamaan työtoiminnan paikkojen tarjoamista. Vuodelle 2015 on arvioitu valtion korvausta kuntouttavaan työtoimintaan 70.000 euroa ja se on lautakuntien esityksissä budjetoitu sosiaalipalveluiden määrärahaan. Kuntouttavan työtoiminnan tulot on vt. kunnanjohtajan esityksessä jaettu vattipajan, koulutoimen, päivähoidon, sosiaalipalveluiden ja teknisten palveluiden kesken arvioidun paikkojen mukaan. Muutos on tekninen ja sisäisellä uudelleenkohdennuksella ei ole vaikutusta kunnan kokonaislaskelmiin. 1.10 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio koostuu kolmesta osasta 1. yleisperusteluosa, 2. käyttötalousosa ja 3. investointiosa. Yleisperusteluosassa on kuvattu yleiset talouden kehitysnäkymät, Laukaan kunnan talouden pääpiirteet, tasapainottamisohjelman sisältö, kuntakonsernille asetetut tavoitteet sekä yleiset määräykset taloussuunnitteluprosessista. Käyttötalousosassa on kuvattu määrärahoittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä yleisperusteluna kuvattu sanallisesti keskeiset tekijät toiminnasta. Investointiosaan on koottu vuodelle 2015 sitovat investointimäärärahat kohteittain sekä esitetty viiden vuoden investointisuunnitelma. Taloussuunnitelmavuodet eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä. Talousarvio 2015 24

Talousarviossa sitovia eriä määrärahojen toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli toimintakate. Investointiosassa sitovia eriä ovat investointimenot ja tulot investointikohteittain. Lisäksi sitovia eriä ovat seuraavat tuloslaskelman rivit: verotulot, valtionosuudet, rahoituserät, suunnitelman mukaiset poistot ja tilikauden tulos sekä rahoituslaskelmassa antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutokset. Muita valtuuston nähden sitovia eriä ovat toiminnalliset tavoitteet. Palvelukohtaiset toiminnalliset tavoitteet on korostettu tektikehyksin jokaisen hallintokunnan kohdalla. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Muut talousarviokirjan osiot, kuten sanalliset kuvaukset, tunnusluvut, graafit jne. ovat luonteeltaan yleisperustelua, joilla kuvataan palveluiden ja toiminnan pääpiirteitä ja kehitystä. Ne eivät ole sitovia eriä. Talousarvion toteutumista seurataan raportointiaikataulun mukaisesti annettavilla kuukausiraporteilla. Tilinpäätöksessä tehdään selko talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta kirjanpitolautakunnan antamien yleisohjeiden mukaisesti. 1.11 Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuustolle tehtävä talousarviomuutos esitetään valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisella määrärahatasolla (menot/tulot/toimintakate) talousarvion valmisteluaikataulun mukaisesti. Lautakunnan on talousarviomuutosesityksessä selvitettävä, miksi tavoitteen saavuttamiseen varattuun määrärahaan tai tuloarvioon esitetään muutosta. Talousarvioon tehtäviä muutoksia on pyrittävä välttämään kohdentamalla toimintamenoja ja -tuloja määrärahan sisällä käyttösuunnitelmamuutoksilla, jotta kunnan talouden kokonaisuus olisi ennustettavaa. Lautakunnat vahvistavat käyttösuunnitelmat talousarvioon perustuen tulospaikkatasolla tulo- ja menolajeittain. Lautakunnat voivat vuoden aikana tehdä käyttösuunnitelmaan muutoksia valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Tilivelvolliset viranhaltijat voivat vuoden aikana tehdä viranhaltijapäätöksellä muutoksia taloussuunnitelmaan lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa. 1.12 Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet Kuntakonserni on määritelty kuntalaissa kirjanpitolain konsernimääritelmän mukaisesti. Kuntalain 16 a mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta on kunnan tytäryhteisö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on 1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö. Talousarvio 2015 25

Kunta kirjanpitolain mukaisineen tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Laukaan kuntakonserni muodostuu Laukaan kunnasta, Laukaan vuokrakodit Oy:stä (100 %) ja Laukaan kehitysyhtiö Oy:stä (96,69 %). Laukaan Kehitysyhtiö Oy Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toiminta tilivuonna 2013 muodostui yhden teollisuuskiinteistön hallinnoinnista. Yhtiö myi kyseisen kiinteistön tilivuoden 2014 aikana. Yhtiön toiminnallisena tavoitteena on uudelleen määritellä toimintansa ja laatia uusi toimintastrategia vuoden 2015 aikana. Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaan Vuokrakodit Oy käsittää 51 kohdetta, joissa on 701 asuntoa. Vuokratalokohteita on kunnan neljässä taajamassa. Yhtiön toimialana on hallinnoida, vuokrata ja rakennuttaa vuokra-asuntoja sekä vastata niiden ylläpidosta ja arvon säilymisestä. Tavoitteena on vastata kasvavan kunnan vuokraasuntokysyntään taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yhtiön talouden tavoitteet vuodelle 2015: liikevaihto, tavoite 5,2 miljoonaa euroa. (vuosi 2013 5,0 miljoonaa euroa) omavaraisuusaste, tavoite 2,5 %. (vuosi 2013 1,4 %) vieras pääoma, tavoite enintään 620 e/m2. (vuosi 2013 704 e/m2) käyttöaste, tavoite 97 %. (vuosi 2013 96,79 %) vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta, tavoite alle 1,7 %. (vuosi 2013 1,9) asukasvaihtuvuus, tavoite alle 30 %. (vuosi 2013 36,5 %) rakennetut asunnot kpl, tavoitteena rakentaa uustuotantoa kysynnän mukaan ja samalla luopua kohteista, joilla on heikko kysyntä. Kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma hyväksytään vuoden 2015 aikana. 1.13 Eritysmääräyksiä Hallintosäännön 42 mukaisesti kunnanhallituksen tulee vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintaraja, eli hankintamenon määrä jonka alittavia hankintoja ei aktivoida taseeseen vaan kirjataan hankintatilikauden käyttötalouden kuluksi. Hankintarajaksi vahvistetaan 10.000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannusten vyörytystä käytetään keskitetysti hoidettujen palvelujen kustannusten oikeaan kohdentamiseen. Sen tarkoituksena on antaa kustannuksista oikea kuva. Vyörytyksellä ei ole vaikutusta määrärahoihin, koska vyörytyserät käsitellään laskennallisissa erissä. Toiminta on toimittajahallintokunnan budjetoitava ja yksin se vastaa määrärahan riittävyydestä. Vyörytettävät kustannukset siirretään pääsääntöisesti kerran vuodessa. Käteiskassan alitilittäjäoikeuden antaa osastopäällikkö. Päätöksessä on todettava: Kassan vastuunalainen hoitaja, Pohjakassan suuruus, Käteisen rahan enimmäismäärä, Onko oikeus käyttää tuloja menojen suorittamiseen Talousarvio 2015 26

Lisäksi alitilittäjälle on annettava ohjeet, miten tilitys laaditaan, käteisvarat säilytetään ja toimitetaan kunnan pankkitilille sekä miten menetellään kassanhoitajan vaihtuessa. Kopio päätöksestä tulee toimittaa taloushallintoon. Alitilittäjän suorittamassa käteisperinnässä käytetään juoksevalla numerolla varustettuja kuitteja tai kassakonekuittia. Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä keskeistä on laskun asiatarkastus ja hyväksyminen. Asiatarkastaja tarkastaa laskun oikeellisuuden (lasku on tilauksen ja tavaran tai palvelun toimituksen mukainen). Asiatarkastaja tarkastaa, että vastaanottomerkintä on tehty esim. lähetyslistaan. Vastaanottaja myös tiliöi laskun. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Hyväksyjä vahvistaa tositteen oikeellisuuden ja vastaa määrärahan riittävyydestä. Asiatarkastusta tai hyväksymistä varten saapunut lasku on käsiteltävä viipymättä. Pro Economica -taloudenohjausjärjestelmän käyttöoikeuksia haetaan talousjohtajalta esimiehen allekirjoittamalla tilauslomakkeella. Tositteiden hyväksyjät ja heidän sijaisensa määrää lautakunta enintään toimikaudekseen. Pankkitilien käyttövaltuudet hyväksyy talousjohtaja. Talousarvio 2015 27

2 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteenveto talousarvion 2015 käyttötaloudesta TOIMINTAKULUT 2013-2015 TP 2013 TA/M 2014 TA2015 1 000 euroa euroa % Keskushallinto 6 490,6 6 573,9 6 067,5-506,5-7,7 % Keskusvaalilautakunta 0,1 19,8 20,0 0,2 100,0 % Tarkastuslautakunta 25,8 31,2 31,2 0,0 0,0 % Kunnanhallitus 6 464,7 6 522,9 6 016,3-506,6-7,8 % Perusturvalautakunta 55 291,8 54 313,8 55 781,9 1 468,1 2,7 % Sosiaalipalvelut 11 532,3 11 420,9 11 688,4 267,6 2,3 % Terveyspalvelut 30 721,5 29 141,1 30 511,1 1 370,1 4,7 % Vanhusten palvelut 12 821,8 13 537,0 13 381,8-155,2-1,1 % Hallinto ja lautakunta 216,2 214,9 200,6-14,3-6,7 % Kasvun ja oppimisen lautakunta 33 294,3 32 993,9 33 869,9 876,1 2,7 % Varhaiskasvatus ja päivähoito 10 968,7 11 013,7 11 406,2 392,5 3,6 % Peruskoulutus 20 809,3 20 467,1 20 989,1 522,0 2,6 % Toiseen asteen koulutus 1 516,3 1 513,1 1 474,7-38,4-2,5 % Vapaa-ajan lautakunta 4 904,5 4 727,4 4 432,6-294,8-6,2 % Kirjastotoimi 1 004,5 986,9 951,9-35,0-3,5 % Vapaa-aikatoimi 3 178,0 3 031,7 2 786,2-245,5-8,1 % Aikuiskasvatus 722,0 708,8 694,6-14,2-2,0 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 177,1 1 152,5 1 196,1 43,6 3,8 % Maankäyttö 781,7 755,0 760,1 5,1 0,7 % Rakennusvalvonta 264,7 271,6 282,6 11,0 4,0 % Ympäristönsuojelu 130,6 125,9 153,4 27,5 21,9 % Ympäristöterveyslautakunta 881,6 877,3 893,2 15,9 1,8 % Ympäristöterveysdenhuolto 881,6 877,3 893,2 15,9 1,8 % Tekninen lautakunta 14 399,5 15 829,3 16 324,9 495,6 3,1 % Tekninen hallinto 2 133,8 2 414,1 2 526,9 112,8 4,7 % Tilapalvelut 4 870,9 6 078,7 6 273,8 195,2 3,2 % Yhdyskuntatekn. palvelut 2 079,2 1 949,6 2 061,4 111,8 5,7 % Vesihuoltolaitos 1 419,8 1 471,9 1 479,9 8,1 0,5 % Tukipalvelut 3 895,8 3 915,1 3 982,8 67,7 1,7 % YHTEENSÄ 116 439,3 116 468,1 118 566,1 2 098,0 1,8 % Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Muutos 2014-2015 Talousarvio 2015 28

TOIMINTATULOT 2013-2015 TP 2013 TA/M 2014 TA2015 1 000 euroa euroa % Keskushallinto 2 430,1 2 427,2 1 941,9-485,2-20,0 % Keskusvaalilautakunta 0,0 26,0 26,0 0,0 0,0 % Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Kunnanhallitus 2 430,1 2 401,2 1 915,9-485,2-20,2 % Perusturvalautakunta 3 461,1 3 823,5 3 874,5 50,9 1,3 % Sosiaalipalvelut 1 208,8 1 313,5 1 330,3 16,8 1,3 % Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Vanhusten palvelut 2 251,1 2 507,5 2 542,7 35,2 1,4 % Hallinto ja lautakunta 1,2 2,6 1,5-1,1-42,3 % Kasvun ja oppimisen lautakunta 2 123,6 2 104,0 2 132,3 28,3 1,3 % Varhaiskasvatus ja päivähoito 1 236,3 1 335,7 1 384,3 48,6 3,6 % Peruskoulutus 797,9 707,3 684,5-22,8-3,2 % Toiseen asteen koulutus 89,3 61,0 63,5 2,5 4,1 % Vapaa-ajan lautakunta 1 121,1 1 021,6 881,2-140,3-13,7 % Kirjastotoimi 25,6 26,6 24,1-2,6-9,6 % Vapaa-aikatoimi 937,9 851,4 716,7-134,7-15,8 % Aikuiskasvatus 157,6 143,5 140,5-3,1-2,1 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 719,5 1 718,5 2 008,5 290,0 16,9 % Maankäyttö 1 442,7 1 423,5 1 713,5 290,0 20,4 % Rakennusvalvonta 267,8 270,0 270,0 0,0 0,0 % Ympäristönsuojelu 9,0 25,0 25,0 0,0 0,0 % Ympäristöterveyslautakunta 565,7 411,9 486,0 74,1 15,9 % Ympäristöterveysdenhuolto 565,7 411,9 486,0 74,1 18,0 % Tekninen lautakunta 13 244,2 14 762,4 16 040,9 1 278,5 8,7 % Tekninen hallinto ja suunnittelu 75,9 90,1 30,0-60,1-66,7 % Tilapalvelut 7 036,9 7 257,6 8 462,0 1 204,4 16,6 % Yhdyskuntatekn. palvelut 849,8 842,6 847,6 5,0 0,6 % Vesihuoltolaitos 2 465,5 2 503,8 2 639,1 135,3 5,4 % Tukipalvelut 2 816,1 4 068,2 4 062,2-6,1-0,1 % YHTEENSÄ 24 665,3 26 269,1 27 365,3 1 096,2 4,2 % Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Muutos 2014-2015 Talousarvio 2015 29

TOIMINTAKATE 2013-2015 TP 2013 TA/M 2014 TA2015 1 000 euroa euroa % Keskushallinto -4 060,5-4 146,8-4 125,6 21,2-0,5 % Keskusvaalilautakunta -0,1 6,2 6,0-0,2-3,1 % Tarkastuslautakunta -25,8-31,2-31,2 0,0 0,0 % Kunnanhallitus -4 034,6-4 121,7-4 100,3 21,4-0,5 % Perusturvalautakunta -51 830,7-50 490,3-51 907,5-1 417,2 2,8 % Sosiaalipalvelut -10 323,5-10 107,4-10 358,1-250,7 2,5 % Terveyspalvelut -30 721,5-29 141,1-30 511,1-1 370,1 4,7 % Vanhusten palvelut -10 570,7-11 029,5-10 839,1 190,4-1,7 % Hallinto ja lautakunta -215,0-212,3-199,1 13,2-6,2 % Kasvun ja oppimisen lautakunta -31 170,7-30 889,9-31 737,7-847,8 2,7 % Varhaiskasvatus ja päivähoito -9 732,4-9 678,0-10 021,9-344,0 3,6 % Peruskoulutus -20 011,3-19 759,8-20 304,6-544,8 2,8 % Toiseen asteen koulutus -1 427,0-1 452,1-1 411,2 40,9-2,8 % Vapaa-ajan lautakunta -3 783,4-3 705,8-3 551,4 154,4-4,2 % Kirjastotoimi -978,9-960,2-927,8 32,5-3,4 % Vapaa-aikatoimi -2 240,1-2 180,3-2 069,5 110,8-5,1 % Aikuiskasvatus -564,4-565,3-554,1 11,2-2,0 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 542,4 566,0 812,4 246,4 43,5 % Maankäyttö 661,0 668,5 953,5 284,9 42,6 % Rakennusvalvonta 3,1-1,6-12,6-11,0 677,8 % Ympäristönsuojelu -121,7-100,9-128,4-27,5 27,3 % Ympäristöterveyslautakunta -315,9-465,4-407,2 58,2-12,5 % Ympäristöterveysdenhuolto -315,9-465,4-407,2 58,2-12,5 % Tekninen lautakunta -1 155,3-1 066,9-284,0 782,9-73,4 % Tekninen hallinto -2 057,9-2 324,0-2 496,9-172,9 7,4 % Tilapalvelut 2 166,0 1 179,0 2 188,2 1 009,2 85,6 % Yhdyskuntatekn. palvelut -1 229,4-1 107,0-1 213,8-106,8 9,6 % Vesihuoltolaitos 1 045,7 1 031,9 1 159,2 127,2 12,3 % Tukipalvelut -1 079,7 153,2 79,4-73,8-48,2 % YHTEENSÄ -91 774,0-90 199,1-91 200,8-1 001,8 1,1 % Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Muutos 2014-2015 Talousarvio 2015 30

2.1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: TALOUS TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos 2014-2015 1 000 euroa euroa % Kunnanhallitus 2 430,1 2 401,2 1 915,9-485,2-20,2 % Keskusvaalilautakunta 0,0 26,0 26,0 0,0 0,0 % Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintatulot 2 430,1 2 427,2 1 941,9-485,2-20,0 % Kunnanhallitus 6 464,7 6 522,9 6 016,3-506,6-7,8 % Keskusvaalilautakunta 0,1 19,8 20,0 0,2 1,0 % Tarkastuslautakunta 25,8 31,2 31,2 0,0 0,0 % Toimintamenot 6 490,6 6 573,9 6 067,5-506,5-7,7 % Kunnanhallitus -4 034,6-4 121,7-4 100,3 21,4-0,5 % Keskusvaalilautakunta -0,1 6,2 6,0-0,2-3,1 % Tarkastuslautakunta -25,8-31,2-31,2 0,0 0,0 % Toimintakate -4 060,5-4 146,8-4 125,6 21,2-0,5 % Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuus Kunnanhallituksen alaiset toiminnot ja talous muodostuvat viidestä tulosyksiköstä seuraavasti: keskushallinto, elinkeinotoimi, taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä maataloustoimi. Tulosyksiköt muodostavat kunnan kanslia nimisen osaston. Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuudessa esitetään määrärahat myös keskusvaalilautakunnalle sekä tarkastuslautakunnalle. Kunnanhallituksen toimintatulot pienenevät vuoden 2014 tasosta -485.000 euroa. Tulojen pienentyminen johtuu pääasiassa ICT-yksikön sisäisten veloituksien alentamisesta vuodelle 2015, palkkatukijärjestelmän muutoksesta ja etarvas -hankkeen päättymisestä vuoden 2014 loppuun. Toimintakulut ovat 506.000 euroa pienemmät johtuen säästötoimenpiteistä ja laajakaista kaikille hankkeen päättymisestä vuoden 2014 syksyllä. Kunnanhallituksen toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä -4,1 miljoonaa euroa eli -21.000 euroa (-0,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskushallinto Keskushallinnon talousarvio sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen alaiset toimikunnat kuten veteraaniasiain neuvottelukunnan ja vanhusneuvoston. Lisäksi keskushallinnon talousarvioon sisältyy yleishallinnollisia palveluja tuottava keskushallinnon tulosyksikkö. vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Talousarvio 2015 31

vahvistaa myös kuntakonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa ja järjestää tarvittaessa koulutuspohjaisia seminaareja kokouksiensa yhteyteen. n talousarviossa suurin menoerä on henkilöstökulut. Ne muodostuvat kokouksiin liittyvistä palkkioista sivukuluineen. Muita merkittäviä kuluja ovat kokouksiin liittyvät tilavuokrat, tarjoilut ja kokousmateriaalit. Vuodelle 2015 valtuuston toiminnan ja toimintakulujen ennakoidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut valtuuston osalta ovat noin 70 000 euroa vuodessa. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallitus kokoontuu keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa, paitsi heinäkuussa se ei kokoonnu. Kunnanhallituksen talousarvio sisältää toimielimen toimintakuluja sekä koko kuntaan yhteisesti vaikuttavia kulueriä. Vuonna 2015 kunnanhallituksen toimintakulut ovat 690.000 euroa. Vuodelle 2015 kunnanhallituksen toimintakulujen ennakoidaan laskevan kokonaisuudessaan 120.000 euroa edellisestä vuodesta. Syy on, ettei kunnanhallituksen talousarviosta enää makseta vuonna 2015 Laajakaista-hankkeeseen liittyviä avustuksia, jotka olivat 155.000 euroa vuonna 2014. Kunnanhallituksen talousarviossa merkittävän osan kuluista muodostavat kunnan yhteistoimintaosuudet, joita ovat Keski-Suomen liiton ja Kuntaliiton jäsenmaksut. Niiden arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 275.000 euroa. Keski-Suomen liiton jäsenmaksu alenee 8.200 euroa kuluvasta vuodesta. Kunnanhallituksen henkilöstökuluihin sisältyy mm. kunnanjohtajan henkilöstökulut, kunnanhallituksen kokouksiin liittyvät palkkiot sivukuluineen ja eläkemenoperusteisia kuluja. Henkilöstökulut ovat yhteensä 195.000 euroa. Toimintakuluihin vaikuttaa vuonna 2015 se, että Laukaa toimii isäntänä pohjoismaiselle ystävyyskuntatapaamiselle. Tämän arvioidaan lisäävän palvelujen ostoja 10.000 euroa. Lisäksi vuoden 2015 aikana uusi kuntalaki astuu voimaan ja muutokset sosiaali- ja terveyshuollon järjestämiseen liittyvässä lainsäädännössä aiheuttavat tarvetta luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden lisäkoulutukselle. Kunnan viestintämateriaalin sisältö ja laatu vaativat osittaista päivittämistä. Esimerkiksi Laukaan kunnalta puuttuu päivitetty ja laadukas yleisesite kunnasta. Samoin verkkosivujen päivityksen yhteydessä on tarkoitus uusia kunnan visuaalista ilmettä laajemminkin. Tämä päivittäminen kasvattaa hieman viestintään liittyviä menoja vuonna 2015. Vanhusneuvosto ja veteraaniasiain neuvottelukunta Toimikuntiin on varattu määrärahat kokouksiin liittyviin kustannuksiin sekä veteraaniasiain neuvottelukunnan budjettiin on varattu määräraha rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien siivousapuun. Näiden toimikuntien toiminnan arvioidaan jatkuvan edellisen vuoden tasolla. Keskushallinto Keskushallinnon tulosyksikkö tuottaa kunnalle yleishallinnollisia palveluja kuten valmistelee kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksentekoa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta. Tämän lisäksi kunnan neuvontapalvelut, keskusarkistopalvelut, asianhallintapalvelut sekä osallistuminen yhteiskuntasuhteiden hoitoon kuuluu keskushallinnon tulosyksikölle. Keskushallinnossa työskentelee 6 henkilöä. Talousarvio 2015 32

Vuodelle 2015 ei ole suunnitteilla suuria muutoksia keskushallinnon tulosyksikön toimintaan. Sähköiseen arkistointiin liittyvät valmistelut jatkuvat sekä palvelujen tuottamisessa pyritään jatkamaan kustannustehokkaiden menetelmien käyttöä ja kehittämistä. Keskushallinnon tulosyksikön toimintakulujen arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 410.000 euroa, toimintatuottojen arvioidaan olevan 13.000 euroa ja toimintakatteen 397.000 euroa. Elinkeinotoimi Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on luoda kuntaan suotuisat olosuhteet asumiseen, työskentelyyn ja yrittämiseen. Elinkeinopolitiikan onnistumisella on kunnan talouden pitkän aikavälin kestävän kehityksen ja palvelujärjestelmän rahoituksen näkökulmasta merkittävä rooli. Elinkeinopolitiikan onnistuminen näkyy suotuisana väestö- ja työpaikkakehityksenä, yrityskannan kehityksenä sekä kunnan veropohjan kasvuna. Elinkeinotoimen menokohtaan yhteistoimintaosuudet kirjataan Jykes Oy:n kuntarahaosuus. Vuodelle 2015 Laukaan kunnan talousarvioon on varattu Jykes Oy:ltä hankittaviin elinkeinopalveluihin vastaava määräraha kuin vuoden 2014 talousarviossa. Menokohdassa avustukset yhteisöille on JyväsRiihi ry:n kuntarahoitusosuus. JyväsRiihi ry on yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Kehittämisyhdistyksellä on oltava Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kehittämisohjelma, jonka perusteella se voi myöntää LEADER-rahoitusta toiminta-alueensa yhteisöjen tai mikroyritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin. Kehittämisyhdistyksen kehittämisohjelman hyväksyminen edellyttää toiminta-alueen kuntien kuntarahoitussitoumusta. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön määrään. Lisäksi menokohdassa on varauduttu uuden ohjelmakauden mukanaan tuomien uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Elinkeinotoimen talousarvion osalta käyttömenojen kohdentaminen on tehty uudelleen vuoden 2015 osalta, joten tilikohdat eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Elinkeinotoimen käyttömenojen on kohdennettu niin, että ne mahdollistaisivat elinkeinostrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen. Elinkeinotoimen ohessa toimii myös Laukaan kunta konserniin kuuluva Laukaan Kehitysyhtiö Oy. Yhtiön toiminta on tällä hetkellä vähäistä. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toimintaa täsmennetään ja sille laaditaan toimintastrategia vuoden 2015 aikana. Talousarviokehyksen säästötavoitteet ovat koottu eri menokohdista. Suoraa rinnastusta edelliseen talousarvioon ei ole, koska talousarvion käyttömenoja on kohdennettu uudelleen uuden elinkeinostrategian tavoitteiden mukaisiksi. Yrityksille ja yksityisille työnantajille Laukaan kunta maksaa 400 euroa/kuukausi/työntekijä suuruista työllistämisen kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Tukea korotetaan nykyisestä 250 eurosta. Talousarvio 2015 33

Taloushallinto Taloushallinnon tulosyksikön tehtävänä on huolehtia kunnan: talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta talouden ohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta maksuliikenteen hoidosta ja rahoituksesta laskennan kehittämistä tietojärjestelmäpalveluista hankintojen ohjauksesta Taloushallinnon tulosyksikön talousarvio sisältää kaksi tulospaikkaa: taloushallinto ja ict-yksikkö. Vuoden 2015 talousarviossa taloushallinto tulosyksikön toimintatuotot ovat 812.380 euroa ja toimintakulut 1.414.880 euroa. Toimintakate on -602.500 euroa. Taloushallinnon toimintatuotot muodostuvat sisäisesti veloitettavien tietotekniikkalaitteiden laitekohtaisista vuokrista sekä muista myyntituotoista, jotka ovat vuonna 2015 yhteensä 807.000 euroa. Laukaan kunnan ICT-yksikön talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut ja poistot edellisvuosien investoinneista. Investointimenoihin kirjataan yli 10 000 euron investoinnit, kuten tietoliikenneverkon rakentaminen ja vuosittaiset työasema-, kopiokone- ja matkapuhelinhankinnat. Vuonna 2014 tehdyn ICT-yksikön organisaatiomuutosten johdosta vuoden 2015 talousarvio on henkilöstökuluiltaan noin 23.000 euroa pienempi verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Lisäksi muiden tehostamistoimenpiteiden johdosta ICT -yksikön sisäisen laskutuksen kokonaissummaa alennetaan -10,0 %, eli noin 118.000 euroa, koko kunnan tasolla vuodelle 2015. Yksikkökohtaisesti hinnat vaihtelevat laitemäärien mukaisesti. ICT-yksikössä työskentelee 5,2 vakituista työntekijää. Taloushallinnon toimintakuluista suurin osa muodostuu vakituisen henkilöstön palkkakuluista sekä palveluiden ostoista. Palveluiden ostoihin kirjataan Laukaan osuus verohallinnolle maksettavista verotuskustannuksista. Laukaan kunnan osuus verotuskustannuksista vuonna 2015 on 473.400 euroa. Muut palvelujen ostot muodostuvat lähinnä taloushallinnon tietojärjestelmien ylläpito- ja lisenssimaksuista. Taloushallinnon tulospaikalla työskentelee myös hankinta- ja kehittämispäällikkö, jonka tehtävänä on hankintastrategian ja -linjausten valmisteluun kunnan yleisten kehittämislinjojen mukaisesti, hankinta-asioiden kouluttaminen, ohjeistaminen ja koordinointi sekä keskitetyistä hankinnoista huolehtiminen. Taloushallinnon tulospaikan taloutta on sopeutettu vuodelle 2015 yhteensä 30.000 euroa vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta. Sopeuttaminen on tehty vähentämällä taloushallinnon henkilöstömäärä yhdellä henkilöllä ja muuttamalla tehtävänkuvia siten, että talousjohtajan alaisuudessa työskentelee 4 vakituista työntekijää. Lisäksi kunnan pankkipalvelut on vuoden 2014 aikana kilpailutettu ja keskistetty yhteen pankkiin, joka on tuonut taloudellisia säästöjä pankkipalvelumaksuihin ja toisaalta on lisännyt kunnan maksuliiketililtä saamia korkotuottoja. Kunnan vakuutukset tullaan kilpailuttamaan ja uusimaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana taloushallinnon tulosyksikön toimintatapoja ja organisointia on muutettu ja kehitetty. Vuoden 2015 aikana painopistealueena on vakiinnuttaa toimintatavat ja edelleen kehittää kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia. Talousarvio 2015 34

Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tulosyksikön toiminnat koostuvat henkilöstötoimistosta, palkkatuella työllistämisestä, työterveyshuollosta, henkilöstöpalveluista, nuorten kesätöistä ja yhteistoiminnasta. Henkilöstötoimisto Henkilöstötoimiston menokohtaan on budjetoitu henkilöstöhallinnon vakituisen henkilöstön henkilöstö- ja toimintakulut. Palkkatuella työllistäminen Palkkatuella työllistämisen tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu ja työelämävalmiuksien parantaminen. Työllistettävien palkkauksella täydennetään kunnan omaa palvelutuotantoa lähinnä sellaisissa tehtävissä, joita ei mahdollisesti perustettaisi ollenkaan ilman palkkatukea. Palkkatuella työllistämällä pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuudesta kuntaa tulevaa laskua. Työllisyyden hoidon koordinaatioryhmä tekee vuosittain alkuvuodesta yhteistyössä hallintokuntien edustajien kanssa suunnitelman palkkatuen käytöstä. Toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Käytännön hallinnon tekee henkilöstöhallinto, jossa on tähän erikoistunut palkkasihteeri. Palkkatukiin on suunnitteilla vuoden 2015 alusta merkittävä heikennys, maksimissaan palkkatuki voi olla 50 % työllistettävän palkkakustannuksista. Se lisäisi nykyisellä volyymillä kunnan nettomenoja 100.000 150.000 eurolla/vuosi. Kunta työllistää vuonna 2015 noin 45 henkilötyövuoden verran kunnan omaan organisaatioon ja mahdollisiin ESR- ym. projekteihin, joita on haettu. Työllistämisen nettomeno kasvaa hieman, mutta työllistämisen kokonaismäärä määrä vähenee noin 10 henkilötyövuodella johtuen palkkatuen pienenemisestä. Kunta maksaa järjestöille 400 euroa/henkilö/kuukausi suuruista kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä. Tuki nostetaan 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa, koska palkkatuen pienennys heikentää myös järjestöjen työllistämismahdollisuutta. Tuen korotuksella pyritään kompensoimaan osa järjestöjen menetyksistä ja turvaamaan toiminnan jatkuminen edes joissain järjestöissä. Kunnan tuen korotuksen jälkeenkin järjestöjen työllistäminen tullee pienenemään ja siten kuntalisän käyttö vähenemään. Henkilöstöpalvelut Menokohtaan on budjetoitu KT Kuntatyönantajien maksuosuus, työsuojeluorganisaation, luottamusmiesjärjestelmän sekä henkilöstön muistamisen ja työhyvinvointitoiminnan kulut. Luottamusmiesjärjestelmän ja työsuojeluorganisaation palkat ja korvaukset ovat jo vuonna 2014 nousseet sopimuksiin tulleiden velvoittavien määräysten johdosta. Sen vuoksi vuoden 2014 määrärahat ylittyvät. Vuosi 2015 toimitaan vuoden 2014 tasolla. Yksilöllistä kohdennettua hyvinvointivalmennusta ei jatketa. Henkilökunnan kahdesta kesänviettopaikasta on luovuttu kesällä 2014. Parkonniemen kesänviettopaikan käyttöä jatketaan toistaiseksi. Henkilökunnan jumpat lopetetaan. Koko organisaation kerran valtuustokaudessa tehtävä työtyytyväisyystutkimus tehdään omin voimin. Henkilöstön muistamislahjojen arvo pidetään edelleen vuoden 2002 tasolla. Liikuntaja kulttuuriseteleitä leikataan määräaikaisesti 25 %. Talousarvio 2015 35

Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan Työterveys Aalto -liikelaitokselta. Työterveyspalvelut koostuvat lakisääteisestä työterveyshuollosta ja työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma hyväksytään kunnan yhteistyöryhmässä vuoden alussa. Nuorten kesätyöt Nuorten kesätöiden järjestämiseen on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Sillä työllistetään 60 nuorta 1-2 viikon työsuhteisiin mm. ruohonleikkaukseen ja leiriohjaajiksi. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän toimintaan on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Yhteistyöryhmä toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana. Maaseututoimi Maaseututoimen tulosyksikkö vastaa seudullisesti Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Luhangan, Muuramen, Toivakan, Uuraisten ja Laukaan maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistehtävistä. Toimintakulut katetaan kuntien maksuosuuksilla. Maksuosuudet määräytyvät edeltävän vuoden kuntien aktiivitilojen määrien perusteella. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta toimii vaaliviranomaisena ja vastaa vaaleihin liittyvistä järjestelyistä Laukaan kunnassa. Eduskuntavaalit järjestetään talousarviovuonna 2015 ja Kuntavaalit suunnitteluvuonna 2016. Vaalien kustannuksiin varataan riittävä määräraha. Vaaleihin liittyvät kustannukset ovat pääosin luottamushenkilöpalkkioita, matkakorvauksia ja ilmoituskustannuksia. Valtakunnallisissa vaaleissa valtio maksaa kuntakorvauksen vaaleihin liittyvistä kustannuksista. Korvaus oli vuoden 2014 EU-parlamenttivaaleissa 2 euroa jokaista kunnan äänioikeutettua asukasta kohden. Korvaussumma Laukaan kunnalle oli 26.000 euroa. Kuntavaaleissa valtio ei suorita kuntakorvausta. Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunnan määrärahaan varatut toimintakulut muodostuvat tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastusyhteisön (KPMG Oy) sopimuksen mukaisesta laskutuksesta. Talousarvio 2015 36

Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut: Avustukset ja jäsenmaksut, Kunnanhallitus TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut 1 064 196 1 029 137 882 910-146 227-14,2 % Avustukset yhteisöille 188 204 188 204 48 950-139 254-74,0 % TeliaSonera Finland Oyj, Laajakaista 155 000 155 000 0-155 000-100,0 % Jyväsriihi ry 30 754 30 754 46 500 15 746 51,2 % Sotainvalidien Veljesliitto, Laukaan osasto 640 640 640 0 0,0 % Sotainvalidien Veljesliitto, Lievestuoreen osasto 210 210 210 0 0,0 % Kyläyhdistysavustukset (100 euroa/yhdistys) 1 600 1 600 1 600 0 0,0 % Yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut 875 992 840 933 833 960-6 973-0,8 % Jyvässeudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy 584 143 546 650 546 650 0 0,0 % Keski-Suomen Liitto 222 297 223 743 215 500-8 243-3,7 % Suomen Kuntaliitto 57 463 57 996 59 000 1 004 1,7 % Kunnallinen työmarkkinalaitos 11 079 11 534 11 800 266 2,3 % Nelostie E75 ry 390 390 390 0 0,0 % Suomen vesitieyhdistys ry 280 280 280 0 0,0 % Pro ysitie yhdistys ry 200 200 200 0 0,0 % Keski-Suomen Kylät ry 100 100 100 0 0,0 % Suomen keksijäin Keskuslitto ry 40 40 40 0 0,0 % Teliasonera Finland Oyj on valittu Laukaan kunnan alueella laajakaista kaikille -verkkohankkeen toteuttajaksi ja julkisen tuen saajaksi. Valtioneuvoston käynnistämässä Laajakaista kaikille hankkeessa on ollut tavoitteena taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä nopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hankkeen rahoitus on jakautunut valtion, kunnan ja verkko-operaattorin kesken. Hanke päättyy Laukaan kunnan osalta vuoden 2014 loppuun mennessä ja vuodelle 2015 ei tehdä erillistä määrärahavarausta. JyväsRiihi ry on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön määrään. Vuoden 2015 rahoitusosuuden kasvu vuodesta 2014 johtuu ohjelmakauden muutoksesta. JyväsRiihi ry hakee uudelle ohjelmakaudelle edellistä suurempaa rahoituskehystä. Sotainvalidien veljesliiton Laukaan ja Lievestuoreen osastot tukevat ja avustavat sotiemme veteraanien arjessa pärjäämistä ja jaksamista. Osastojen toiminnan avustukset säilytetään vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla. Kyläyhdistysavustuksia on maksettu 16 kyläyhteisölle 100 euroa yhdistystä kohden. Kyläavustusten tarkoituksena on tukea kyläyhdistysten toimintaa. Maksetun avustuksen kriteerinä on ollut toiminnan ulkoinen aktiivisuus. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on vuonna 1996 perustettu Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten omistama elinkeinopalveluita omistajilleen tuottava yhtiö. Yhtiön tehtävänä on kehittää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla ja edistää elinkeinoelämän ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa. Laukaan kunnan omistusosuus yhtiöstä on 12,8 %. Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.6.2014/190 nimetä Jyväskylän Talousarvio 2015 37

seudun kehittämisyhtiö Oy:n roolin tarkentamisen valmistelua varten ohjausryhmän ja sen työtä valmistelevan työryhmän. Päätöksen mukaisesti ohjausryhmän ja työryhmän tehtävänä on valmistella aiemmin Jyväskylän kaupungin Finnish Consulting Group Oy:llä teettämän selvityksen suositusten mukaisesti Jykes Oy:n roolin tarkentamista. Lisäksi osakaskuntien kanssa laaditaan palvelusopimukset, joissa määritellään kuntien rahoittamat palvelut ja rahoitusmalli. Vuodelle 2015 Laukaan kunnan talousarvioon on varattu Jykes Oy:ltä hankittaviin elinkeinopalveluihin vastaava määräraha kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kun valmisteluryhmien valmistelutyö etenee, niin määräraha täsmennetään vastaamaan palvelusopimuksia. Keski-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkuntien kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Vuodelle 2015 maakuntavaltuuston 6.6.2014/8 päätöksen mukaisesti kuntien maksuosuuksia alennetaan yhteensä 3 % -yksikköä vuoden 2014 tasosta. Vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä 3.299.940 euroa, josta Laukaan kunnan osuus on 215.500 euroa, eli 6,5 %. Jäsenmaksu sisältää kehittämisrahaston osuuden 49.000 euroa. Suomen kuntaliitto on kuntien yhteisenä edunvalvojana ja kehittäjänä toimiva yhdistys. Kuntaliiton tehtäviin kuuluu edunvalvonta, kehittämis- ja tutkimushankkeen ja asiantuntijapalvelut. Laukaan kunnan jäsenmaksuksi on ensi vuodelle arvioitu 59.000 euroa. Yhdistyksen valtuusto vahvistaa jäsenmaksun suuruuden ja se perustuu kunnan asukaslukuun ja kunnallisveron määrään. Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa ja sopii valtakunnalliset kuntien henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset. Se antaa kunnille asiantuntija- apua työlainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa. Laukaan kunnan maksuosuudeksi ensi vuoden budjetissa on arvioitu 11.800 euroa. Nelostie E75 ry pyrkii vaikuttamaan myönteisesti Nelostien kehittymiseen. Yhdistyksen harjoittaman edunvalvontatyön keskeisimmät tavoitteet kohdistuvat tällä hetkellä Oulun ja Kemin sekä Jyväskylän ja Oulun välisten tieosuuksien merkittävään parantamiseen ja Vaajakosken pullonkaulakohdan poistamiseen. Laukaan kunnan edustaja on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan varajäsen. Suomen Vesitieyhdistyksen tavoitteena on vesiliikenteen ja sen toimintaedellytysten edistäminen, kehittäminen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä rannikolla että sisävesillä. Yhdistyksessä on mukana 25 kuntajäsentä. Pro ysitie ry edistää Valtatie 9:n liittyvää edunvalvontaan. Yhdistyksen hallituksessa on pääasiassa kuntien ja kaupunkien edustajia. Laukaan kunnalla on yksi jäsen yhdistyksen hallituksessa. Keski-Suomen Kylät ry on kylien ja asukasyhdistysten yhteenliittymä. Yhdistys vastaa 23 keskisuomalaisen kunnan kylä- ja asukasyhdistysten edunvalvonnasta, koulutuksista, kylärekisteristä ja neuvonnasta. Laukaan kunta on ry:n kannatusjäsen. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry on suomalaisten keksijäyhdistysten valtakunnallinen keskusjärjestö. Liiton tarkoituksena on keksijöiden ja keksintötoimintaa edistävien yhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä mm. tukea suomalaisia keksijöitä, edistää ja kehittää keksintötoimintaa, toimia jäsentensä aatteellisena ja ammatillisena yhdyssiteenä ja edistää keksijöiden yhteistoimintaa sekä keksintöjen hyödyntämisen yleisiä edellytyksiä. Laukaan kunta on jäsen yhdistyksessä elinkeinotoimen kautta. Talousarvio 2015 38

2.2 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: TALOUS TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos 2014-2015 1 000 euroa euroa % Sosiaalipalvelut 1 208,8 1 313,5 1 330,3 16,8 1,3 % Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Vanhusten palvelut 2 251,1 2 507,5 2 542,7 35,2 1,4 % Hallinto ja lautakunta 1,2 2,6 1,5-1,1-42,3 % Toimintatulot 3 461,1 3 823,5 3 874,5 50,9 1,3 % Sosiaalipalvelut 11 532,3 11 420,9 11 688,4 267,6 2,3 % Terveyspalvelut 30 721,5 29 141,1 30 511,1 1 370,1 4,7 % Vanhusten palvelut 12 821,8 13 537,0 13 381,8-155,2-1,1 % Hallinto ja lautakunta 216,2 214,9 200,6-14,3-6,7 % Toimintamenot 55 291,8 54 313,8 55 781,9 1 468,1 2,7 % Sosiaalipalvelut -10 323,5-10 107,4-10 358,1-250,7 2,5 % Terveyspalvelut -30 721,5-29 141,1-30 511,1-1 370,1 4,7 % Vanhusten palvelut -10 570,7-11 029,5-10 839,1 190,4-1,7 % Hallinto ja lautakunta -215,0-212,3-199,1 13,2-6,2 % Toimintakate -51 830,7-50 490,3-51 907,5-1 417,2 2,8 % Toiminnalliset tavoitteet: 1. Sosiaalityössä huomioidaan uusien lakien tuomat velvoitteet. Laaditaan toimintamalli työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2. Kunnan tuottamien kehitysvammaisten autetun asumisen ryhmäkotipaikkoja lisätään vuonna 2015 nykyisestä seitsemästä 15:een. Investointihanke toteutetaan vuosina 2014 ja 2015. Myös ohjatun asumisen investoinnin hanke- ja rakennussuunnittelu hoidetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Tuleville asukkaille ja heidän omaisilleen järjestetään pitkäkestoinen muuttovalmennus ja henkilökunnalle tarvittava muutoskoulutus. 3. Vanhusten palveluissa painopistettä siirretään edelleen ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoitoon. Kotihoidon vuonna 2014 säästösyistä täyttämättä jätetyt vakanssit täytetään. Toimintaa tehostetaan hankkimalla toiminnanohjausjärjestelmä. Avohoitopainotteisuus huomioidaan myös Koti-Kuuselan uudisrakennuksen suunnittelussa; pitkäaikaisia laitospaikkoja vähennetään ja koti- ja omaishoitoa tukevia lyhytaikaispaikkoja lisätään. 4. Vihtavuori-Leppävesi-alueen kotihoidon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, kyseessä on pilotointi vuosille 2014 ja 2015 ja mahdollisesti optiovuodelle 2016. Ostopalveluun on varattu 230.000 euroa vuodelle 2015. Palvelun laatua ja toimivuutta seurataan asiakaskyselyillä ja palautteilla. 5. Vanhusten palvelujen palvelustrategia uudistetaan vuonna 2015 yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 6. Laukaan kunta osallistuu aktiivisesti eri tasoilla tulevan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon Talousarvio 2015 39

järjestämislain mukaisen tuotantoalueen suunnitteluun. 7. Lautakuntaan mahdollisesti valittavien uusien jäsenten perehdyttäminen hoidetaan. Toiminnan muutokset: Syksyllä 2014 hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Lain mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alusta ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysalue antaa palvelujen tuottamisvastuun kunnille tai kuntayhtymille, joilla tulee olla tuottamisvastuun edellyttämä henkilöstö ja muut voimavarat. Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava yhtenä kokonaisuutena: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Talousarvio 2015 40

2.2.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut Toiminnan kuvaus: Sosiaalipalvelujen tulosyksikön tehtävänä ja tavoitteena on turvata kuntalaisille perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalipalveluilla ja toimeentuloturvalla turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren eri vaiheissa. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito ovat olennainen osa sosiaalipalveluja ja toiminnassa korostetaan sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Ehkäisevät toimenpiteet ovat taloudellisin ja inhimillisin keino ylläpitää sosiaalista hyvinvointia. Sosiaalipalvelujen tulosyksikön palveluja ovat yleinen sosiaalityö, ennaltaehkäisevä ja korjaava lastensuojelutyö, päihdehuolto, vammaisten palvelut sekä työllisyyden hoitoon liittyvät tehtävät ja palvelut. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Merkittävimmät muutokset tulevat vuoden 2015 alussa uudistuvasta lainsäädännöstä. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo asiakkaille uusia subjektiivisia oikeuksia ja kunnille uusia tehtäviä. Laki velvoittaa kuntia järjestämään lisää ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluja ja samalla lastensuojelulakia uudistetaan. Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä palveluita ovat perhetyö, tukihenkilö ja tukiperhetoiminta sekä vertaisryhmätoiminta. Kunnille tulee velvoite järjestää vanhemman ja lapsen valvotut tapaamiset tarvittaessa. Lastensuojelun laitoshoidon kustannukset pienenevät osin hyvin toimivan perhetyön ansiosta ja myös huostaan otettujen määrän vähentymisen vuoksi. Lakiin sisältyy uusi nuorisopalvelutakuu ja kunnille tulee velvoite järjestää sosiaalista kuntoutusta ja kaikille asiakkaille tulee nimetä vastuutyöntekijä. Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta velvoittaa kunnan, Kelan ja TEtoimiston arvioimaan pitkäaikaistyöttömän yhteispalvelun tarpeen ja asiakkuus tulee aloittaa työvoiman palvelukeskuksessa intensiivisellä pitkäkestoisella kartoitusjaksolla. Työttömyysturvalain muutoksella siirretään kuntien rahoitusvastuulle 300 999 päivää saaneiden työttömien työmarkkinatuista 50 % ja 1000 päivää saaneiden työmarkkinatuista 70 %. Tämä ja työttömyyden kasvu yhdessä lisäävät kuntien työmarkkinatukiosuuksia Kelalle vuoden 2014 talousarvoon verrattuna n. 350.000 euroa. Sosiaalityön tehtäväjakoja ja toimintatapoja uudistetaan siten, että aikuissosiaalityössä ja palveluohjauksessa työpanosta voidaan suunnata nykyistä enemmän asiakkaiden työllistymisen esteiden poistamiseen. Selvitetään myös vammaispalveluasioiden hoidon työnjakoja työpaineiden helpottamiseksi. Vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskriteerejä uudistetaan mm. henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen osalta. Henkilökohtaisen avun palkanlaskenta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi ja ostopalvelusta siltä osin luovutaan. Sosiaalitoimi osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ESR- rahoitteiseen sosiaalisen kuntoutuksen hankkeeseen vuosina 2015 2017. Vuoden 2015 arvioitu kustannus on 176.500 euroa, josta kunnan rahoitusosuus on 25 %. Talousarvio 2015 41

Valtakunnalliseen kehitysvammaisten asumisen ohjelmaan (KEHAS) vuosille 2010 2015 Laukaa toteuttaa kaksi hanketta. Lokakuussa 2014 käynnistyy uuden autetun asumisen ryhmäkodin rakentaminen kirkonkylään Sararannan päiväkodin läheisyyteen. Uuteen kiinteistöön tulee koti 15 asukkaalle. Muutto ja toiminta käynnistyvät lokakuussa 2015. Samanaikaisesti Jokelan ryhmäkodin toiminta päättyy. Ryhmäkodin paikkaluku nousee nykyisestä kahdeksasta 15:een ja yksilölliseen asumisen tukeen tarvittava henkilöstölisäys on neljä työntekijää. Asuntorahasto on myöntänyt hankkeelle erityisryhmien investointiavustuksen 1,3 miljoonaa euroa ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainaa 1.281.950 euroa. Kehitysvammaisten asumisen toisen vaiheen hankesuunnittelu on myös käynnistetty vuonna 2014 ja toteutussuunnittelu tehdään vuonna 2015. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi ohjatun asumisen 12-paikkainen ryhmäkoti vuonna 2016. Myös tähän haetaan Asuntorahaston rahoitusta. Selvitetään ja mahdollisesti pilotoidaan henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa vammaisten ja vanhusten palveluissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on mahdollistaa palveluiden kohdentaminen asiakkaan omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti hänen itse tekemiensä valintojen pohjalta. Graafit: Talousarvio 2015 42

Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lapsia ja nuoria sijaishuollossa 31.12. (perhehoito, 26 22 21 20 19 laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaina 215 220 215 215 215 Toimeentulotuen saajia, ruokakunnat 720 670 730 700 *300 Kunnan tuottaman kehitysvammaisten 15 15 22 22 27 palveluasumispaikat Ostetut kehitysvammaisten palveluasumispaikat 29 30 27 26 26 *Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi Talousarvio 2015 43

2.2.2 Terveyspalvelut Terveyspalvelut Toiminnan kuvaus: Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos, Keski-Suomen seututerveyskeskus. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski- Suomen sairaanhoitopiiri. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Erikoissairaanhoito: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri laskuttaa vuonna 2015 kaikilta jäsenkunnilta 1,9 % tämän vuotista enemmän. Tuotteistukseen tai hinnoitteluperusteiin ei tule oleellisia muutoksia, hinnoissa otetaan huomioon ylijäämävaatimus 3.000.000 euroa. Laukaan osalta hoitopalvelujen kustannus on 1.053.000 euroa suurempi vuoden 2014 talousarvioon verrattuna, yhteensä 19.358.000 euroa ja muutosprosentti on 5,7. Jokilaakson Terveys Oy:ltä ostettavat palvelut siirretään sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi vuonna 2015. Yksi vuodeosasto muuttuu viikko-osastoksi. Lastenpsykiatrian osastohoito siirretään KYS:iin ja keskisuomalaisten lastenpsykiatrista hoitoa kehitetään voimakkaasti avohoitoon suuntautuvaksi malliksi. Psykiatrinen vuodeosastotoiminta Kangasvuoren sairaalassa päättyy. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja kuntien välistä sopimusohjausmenettelyä muutetaan siten, että painopistettä siirretään informaation suuntaan ja rahapainotteisuudesta toiminnan ja terveydenhuoltopalvelujen sisällön kehittämiseen. Luovutaan kuntien yksityiskohtaisesta tilauksesta ja siirrytään kuntakohtaiseen kehyssopimukseen vuoden 2015 alusta eteenpäin. Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon palvelujen ostoihin sairaanhoitopiiriltä vuodelle 2015 on varattu 10.258.850 euroa, missä on kasvua tämän vuotiseen 2,8 %. Kun summaan lisätään kunnalle jääneet eläkevastuut (563.090 euroa) ja hoitotarvikejakelun kustannukset (250.000 euroa), perusterveydenhuollon menot kasvavat 4 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Perusterveydenhuollon toimintaan ei vuodelle 2015 esitetä merkittäviä muutoksia. Lääkäritilanne Laukaassa on parantunut ja sen oletetaan myös jatkuvan hyvänä. Tämä merkitsee toimintoihin budjetoitujen palkkamenojen toteutumista. Lääkäreiden- ja hammaslääkäreiden vuokratyön ostamisesta on tarkoitus luopua kokonaisuudessaan heti, kun saadaan hankittua eri toimipaikkojen riittävä lääkäri- ja hammaslääkärityö virkatyönä. Lääkärikäyntien määrä päivystyksessä on suunnitellulla tavalla laskenut, kun keväällä 2014 päivystysaikaa lyhennettiin. Normaalina päiväaikana tapahtunut lääkärikäyntien määrän nousu on ollut päivystyskäyntien määrän laskua suurempi, joten kokonaiskäyntimäärä on hieman noussut. Myös hoitohenkilöstöllä käyntien määrä on ollut nousussa. Päivystystyyppinen toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisellään, mutta lauantaiden ja sunnuntaiden toiminnan lyhentämismahdollisuus kahdella tunnilla klo 18:aan selvitetään. Kouluterveydenhuollon toimintaa on lisätty sitä koskevan asetuksen mukaisesti. Talousarvio 2015 44

Laukaalaisten suunterveydenhuollon perushoidon palvelut Tellervonkadun hoitolasta on tavoitteena siirtää koko kunnan alueelta Laukaan terveysasemalle jo lokakuun 2014 alusta. Lievestuoreella toimivat suuhygienistin ja hammashoitajan palvelut. Tellervonkadun yksikkö jää toistaiseksi toimimaan kaikille kunnille erikoishoidon yksikkönä ja osittain myös perushoidon yksikkönä muille kunnille. Uuden päivystysasetuksen mukaan suunterveydenhuollon ilta- ja viikonloppujen päivystys yöpäivystystä lukuun ottamatta tulee järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksessä. Siitä ei arvioida aiheutuvan lisäkustannuksia perusterveydenhuollolle, mutta kylläkin hieman erikoissairaanhoidolle. Suunterveydenhuollon yöpäivystys tulee ERVA alueiden järjestettäväksi. Laukaan terveyskeskussairaalan toiminta jatkuu 22 -paikkaisena. Konneveden sairaalan käyttö on hieman lisääntynyt ja on tällä hetkellä n. 12 % laukaalaisten kokonaishoitopäivämäärästä. Tilanne voisi tältä osin jatkua nykyisellään, jolloin turvataan välitön hoitoon pääsy terveyskeskussairaalaan kysynnän vaihtelusta riippumatta. Graafit: Talousarvio 2015 45

2.2.3 Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Toiminnan kuvaus: Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille iästä riippumatta heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on, että he selviytyvät omissa kodeissaan ja lähiympäristöissään mahdollisimman pitkään lisääntyvien sairauksien kanssa ja heikommallakin toimintakyvyllä. Palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä huolenpito ja hoito kotona arkielämän eri tilanteissa, tarvittaessa eriasteinen sairaanhoito sekä palvelu- ja hoiva-asuminen. Palvelut tuotetaan lähipalveluna. Painopistealueena on ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä kotona asumista tukevat palvelut. Laukaan väestö ikääntyy, jolloin myös sairastuvuus lisääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Laukaassa vuoden 2013 lopussa 75 vuotta täyttäneistä asui omassa kodissa 85 % (tavoite 91 92 %), säännöllisen kotihoidossa piirissä oli 21 % (tavoite 13 14 %) ja tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa asui yhteensä 14,6 % (tavoite 8 10 %). Koti-Kuuselan hoitohenkilöstön mitoitus hoitoon osallistuvan henkilöstön sekä lähiesimiesten osalta on 0,63 ja se täyttää STM:n asettamat mitoitusvaatimukset. Kotihoidossa käytetään tavoitteena henkilöstömitoituksessa suhdelukua 0,2 ja vuonna 2013 kotihoidon henkilöstömitoitus oli 0,19. Vuonna 2014 säästösyistä täyttämättä jätetyt kotihoidon vakanssit täytetään vuonna 2015, kun Vihtavuori-Leppävesi-alueen työntekijät siirretään vapautuneisiin vakansseihin. Vanhustyön valtakunnallisena tavoitteena on, että 95 %:lla vanhustyöntekijöistä on terveys- tai sosiaalialan loppututkinto. Laukaassa ao. koulutus on 93 %:lla. Suosituksen mukaan sairaanhoitajien osuus tulisi olla 30 %. Laukaan kunnassa sairaanhoitajien osuus oli vuonna 2013 kotihoidossa 15,3 % ja Koti-Kuuselassa 21,4 %. Valvira valvoo erityisellä valvontaohjelmalla varsinkin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksien toteutumista. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Lain edellyttämällä tavalla laitoshoidon vähentäminen ja kotihoidon tukeminen huomioidaan Koti-Kuuselan vanhan osan uudisrakennuksen suunnittelussa. Selvitetään mahdollisuudet tarjota kotihoidon palveluja kaikkina vuorokauden aikoina. Niille iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen, nimetään vastuutyöntekijä sekä sairaaloista kotiuttamiseen nimetään yhdyshenkilö. Vanhusten palveluiden osa-aikaisen kotiutushoitajan toimi muutetaan kokopäiväiseksi. Lain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Kotihoidon Vihtavuori-Leppävesi alueen kilpailutus toteutettiin kesällä 2014. Yksityinen palvelujen tuottaja hoitaa ko. alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Henkilöstö siirtyy muille kotihoidon alueille vapautuneisiin vakansseihin (6) ja yksi Lievestuoreen ryhmäkotiin. Järjestely ja säästötoimet vähentävät vanhusten palvelujen henkilökuntaa seitsemällä vuosina 2014 ja 2015. Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjusjärjestelmä ns. optimointi ja uudet mobiililaitteet. Järjestelmä järkeistää mm. henkilöstöresurssin käyttöä sekä matkoja. Vähitellen otetaan käyttöön myös sähköinen ovenavausjärjestelmä. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan, lääkkeiden annosjakelua ja kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelujen ulkoistamista jatketaan. Selvitetään ja Talousarvio 2015 46

valitaan ateriapalvelun taloudellisin järjestämistapatapa. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään jatkossa yli 15 %:n haitta-asteen omaaville sotainvalideille (mikäli raja alenee nykyisestä 20 %:sta). Lievestuoreen ryhmäkotiin järjestetään yöhoito vuoden 2015 aikana asukkaiden hoitoisuuden lisääntymisen vuoksi. Vanhusten palvelujen toimintaohjelma uudistetaan. Vanhusten palvelujen hoidon piiriin pääsyn jonotusajat julkaistaan puolivuosittain Laukaan kunnan internetsivuilla. Laukaan ennakoivan työn ja päivätoiminnan tulospaikka, johon kuuluvat seniorineuvonta, muistihoitaja ja fysioterapeutti sekä Lievestuoreen ennakoivan työn ja päivätoiminnan tulospaikka, johon kuuluvat päiväkeskus ja seniorineuvola, yhdistetään yhdeksi tulospaikaksi. Yhteinen esimies turvaa samankaltaisen hoidon laadun ja määrän koko Laukaan kunnan alueella. Vanhusten palveluissa käynnissä olevia hankkeita tai muutoksia olemassa oleviin työkäytäntöihin tuovat mm. omavalvonta- ja potilasturvallisuussuunnitelma ja perhehoidon kehittämishanke, Osallistava ikäihmisen mielekäs arki hanke, läheisväkivallan ehkäisy hanke, ikäihmisten kuntoutuksen kehittäminen, maakunnallisen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman tarkistaminen sekä sosiaalihuoltolain uudistus. Koti-Kuuselan vanhan osan purku ja uudisrakennus toteutetaan vuosina 2016 2017 ja rakentamisen ajan väistötilajärjestelyt selvitetään. Suunnitelmien mukaan Koti-Kuuselan uudisrakennuksen valmistuttua pitkäaikaishoitopaikkoja on 50 ja lyhytaikaishoitopaikkoja on 18. Lyhytaikaishoitopaikat on tarkoitettu asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja kunnon ylläpitoon sekä kotona asumisen ja omaishoitajien tukemiseen. Graafit: 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Yli 75-vuotiaat Laukaassa (Tilastokeskus) 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040 Talousarvio 2015 47

Talousarvio 2015 48

Tunnusluvut: SUORITTEET TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet, kaikki asiakkaat 760 933 933 936 939 Kotihoito, kaikki käynnit 109 990 114 138 118 338 122 538 126 738 Tukipalveluasiakkaat 409 363 433 457 481 Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa 121 65 65 65 65 Päivätoiminnan asiakkaat, koko vuosi 178 118 222 245 268 Vanhusten palveluasumisen asiakkaat 125 109+2 132 132 132 Ryhmäkodin (24 paikkaa) hoitopäivät, joista 1 738 8 760 7 040 7 040 7 040 lyhytaikaiset hoitopäivät 223 730 704 704 704 Koti-Kuuselan (68 paikkaa) hoitopäivät, joista 24 248 22 995 24 248 24 248*) 24 248*) lyhytaikaiset hoitopäivät 2 464 1 825 2 464 0*) 0*) *) Lyhytaikaishoidon päiviä ei ole eritelty kokonaismäärästä väistötilojen aikana Talousarvio 2015 49

2.2.4 Hallinto ja lautakunta Hallinto ja lautakunta Toiminnan kuvaus: Perusturvalautakunnan hallinnon ja lautakunnan menoihin on varattu määrärahat lautakunnan kuluihin, henkilöstö- ja käyttömenot perusturvajohtajalle, hallintosihteerille ja toimistosihteerin palkasta 0,2 %. Perusturvalautakunta kokoontuu joka 10 11 kertaa vuodessa. Perusturvalautakunnan talousarviossa on myös sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja avustuksiin varattu kunnan määräraha 3.000, jonka käytöstä hallintosihteeri päättää veteraaniasiain neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Hallintosihteeri hoitaa myös valtiokonttorin kuntoutusmäärärahalla tehtävään kuntoutustoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Nykyisen lautakunnan toimintakausi päättyy vuoden 2014 lopussa, valtuusto valitsee uuden perusturvalautakunnan vuosiksi 2015 2016. Talousarvio 2015 50

2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Kasvun ja oppimisen lautakunta TALOUS TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos 2014-2015 1 000 euroa euroa % Päivähoito ja varhaiskasvatus 1 236,3 1 335,7 1 384,3 48,6 3,6 % Perusopetus 797,9 707,3 684,5-22,8-3,2 % Toisen aseteen koulutus 89,3 61,0 63,5 2,5 4,1 % Toimintatulot 2 123,6 2 104,0 2 132,3 28,3 1,3 % Päivähoito ja varhaiskasvatus 10 968,7 11 013,7 11 406,2 392,5 3,6 % Perusopetus 20 809,3 20 467,1 20 989,1 522,0 2,6 % Toisen aseteen koulutus 1 516,3 1 513,1 1 474,7-38,4-2,5 % Toimintamenot 33 294,3 32 993,9 33 869,9 876,1 2,7 % Päivähoito ja varhaiskasvatus -9 732,4-9 678,0-10 021,9-344,0 3,6 % Perusopetus -20 011,3-19 759,8-20 304,6-544,8 2,8 % Toisen asteen koulutus -1 427,0-1 452,1-1 411,2 40,9-2,8 % Toimintakate -31 170,7-30 889,9-31 737,7-847,8 2,7 % Toiminnalliset tavoitteet: Päivähoito ja varhaiskasvatus 1. Päivähoidon palvelun piirissä on 1057 lasta, joka on 52,8 % kaikista 0-6 vuotiaista. Kunnallisessa päivähoidossa on 663 lasta (62,7 %) ja yksityisissä päivähoitopalveluissa 394 lasta (37,3 %). Palvelurahan (palveluseteli) saa 332 lasta. 2. Lakisääteistä kotihoidon tukea maksetaan 596 lapsesta kuukaudessa (29,8 % kaikista 0-6 vuotiaista). 3. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kaikille lapsille yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteena on huomioida lasten yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon järjestämisessä kasvatuskumppanuuden hengessä. Perusopetus 1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4540 tuntia viikossa (1,81 h/oppilas). 2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,3 oppilasta ja yläkouluissa 18,0 oppilasta. 3. Erityisopetusta mukaan luettuna alkuluokka ja joustavan perusopetuksen ryhmät annetaan 650 viikkotuntia. 4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 45 viikkotuntia. Talousarvio 2015 51

5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon v. 2016. Tämän vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan v. 2015 aikana. Uusi tuntijakoehdotus tuodaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2015. 6. Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana uudistunutta lainsäädäntöä. Toisen asteen koulutus 1. Laukaan lukiossa annetaan opetusta 290 kurssia viikossa (1,48 h/opiskelija). 2. Valmistaudutaan huolellisesti toisen asteen koulutuksen järjestämisluvan hakemiseen yhteistyössä muiden lukiokoulutusta antavien koulutuksen järjestäjien kanssa. 3. Valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin sekä teknisten ratkaisujen pohdinnalla että sisältöjen ja oppimisympäristöjen uudistamisella. Toiminta-ajatus: Kasvun ja oppimisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia laadukkaista päivähoitopalveluista, perusopetuksesta ja lukio-opinnoista. Painopistealueet: 1. Päivähoitopaikkojen riittävyys ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen asiakaslähtöisesti. 2. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. 3. Opetussuunnitelmauudistus ja tuntijako 4. Vahvan lukio-opetuksen ylläpitäminen ja kehittäminen Laukaassa sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyön jatkaminen Keski-Suomessa. 5. Henkilöstön kehittäminen ja täydennyskoulutus. Avustukset Avustukset TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos Kasvun ja oppimisen lautakunta euroa % Avustukset kotitalouksille ja yhteisöille 3 218 468 3 340 400 3 544 456 204 056 6,1 Lasten kotihoidon tuki 1 522 868 1 570 000 1 620 000 50 000 3,2 Yksityisen hoidon tuki 1 573 143 1 660 000 1 834 000 174 000 10,5 Yksityisen hoidon tuen kuntalisä 0 0 14 056 14 056 Avustukset yhteisöille 122 457 110 400 76 400-34 000-30,8 3 218 468,0 3 340 400,0 3 544 456,0 204 056,0 Lasten kotihoidon tuki. Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaassta lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai hoito on järjestetty muuten yksityisesti. Tukea maksetaan myös kotona hoidettavista alle kouluikäisistä sisaruksista. Talousarvio 2015 52

Yksityisenhoidontuki. Yksityinen päivähoito on vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle ja sitä tuetaan yksityisen hoidon tuella. Palveluraha sisältää lakisääteisen yksityisen päivähoidon hoitorahan, tulosidonnaisen hoitolisän ja palvelurahan. Palveluraha kattaa erotuksen laskennallisesta lapsen hoitomaksusta kunnan määrittämään yksityisen päivähoidon kattohintaan saakka. Avustukset yhteisöille. Lievestuoreen Setlementti ry on saanut avustusta leikkikoulun ja koululaisten (1. ja 2. vuosiluokan oppilaille) aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Talousarvio 2015 53

2.3.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito Toiminnan kuvaus: Päivähoito ja varhaiskasvatus Lasten päivähoitopalvelujen tehtävänä on järjestää monipuolisia ja laadukkaita lasten päivähoitopalveluita siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kun perheiden tarve edellyttää. Päivähoitopalvelut järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain ja asetusten mukaisesti. Kunnallisia päiväkoteja Laukaassa on kahdeksan, yksityisiä päiväkoteja kuusi ja yksi ostopalvelupäiväkoti. Kerhotoimintaa järjestetään yksityisesti Kirkonkylällä ja Vihtavuoressa. Kunnallisia perhepäivähoitajia on yhteensä 70 ja yksityisiä perhepäivähoitajia seitsemän. Esiopetusta järjestetään yhdeksässä päiväkodissa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan palvelurahalla. Päivähoitoa järjestetään koko- ja osapäivähoitona huomioiden perheen hoidon tarpeen määrä. Iltaja vuorohoitoa järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan ostopalvelupäiväkodissa ja yksityisessä päiväkodissa. Päivähoito tarjoaa myös yksittäistä tilapäistä hoitoa korkeintaan viisi päivää kuukaudessa niille perheille, jotka eivät tarvitse vakituista päivähoitopaikkaa. Päivähoidon seudullinen yhteistyö lähikuntien kanssa mahdollistaa joustavien päivähoitopalveluiden käytön yli kuntarajojen. Päivähoidon vastuualueeseen kuuluu myös lasten kotihoidon tuki. Tukea maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuen maksatuksen hoitaa KELA. Päivähoidon toimintaa ohjaavat päivähoitolain ja -asetuksen lisäksi kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma. Päiväkodit ja perhepäivähoito ovat laatineet omat yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa kuvataan yksikön arvopohjaa, käytäntöjä ja toimintaa arjessa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on huomioida lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon toiminnan järjestämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidon tehtävänä on myös vastata erityistä tukea tarvitsevien päivähoitolasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Päivähoidon talousarvio on 3,6 % suurempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kirkonkylän koulu-/päiväkotihanke valmistui syksyllä 2014. Ketomaan ja Sararannan päiväkodit muuttivat yhteisiin tiloihin. Hoitopaikkoja uudessa päiväkodissa on 110. Muutoksen myötä yksi päiväkodin johtajan virka vähenee. Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodin tiloiksi toteutetaan v. 2016. Muutostöiden suunnittelu on alkanut syksyllä 2014. Päiväkoti korvaa nykyisen Leppäveden päiväkodin. Lisää päiväkotipaikkoja saadaan 20 ja samalla perhepäivähoidon varahoito saa asianmukaiset tilat päiväkodin yhteyteen. Nykyisen Reppulan tilojen tehokasta yhteiskäyttöä suunnitellaan kerho- ja nuorisotiloiksi. Sararannan päiväkodin saneeraus- ja muutostyöt sisäilman laadun parantamiseksi alkavat 1.10.2014. Satumökin toiminta tullaan siirtämään kunnan omistamaan Sararannan tiloihin 7.1.2015 alkaen siihen saakka kunnes yksityisen päiväkodin rakennushanke toteutuu Kirkonkylällä. Talousarvio 2015 54

Yksityisen päiväkodin valmistuminen kestää kaavoituksesta, tontista ja rakentamisesta johtuvista seikoista arviolta 1-2 vuotta. Puustellin vuokrasopimus päättyy kesällä 2015. Vihtavuoren hoitopaikkoja pyritään lisäämään yksityisellä päivähoidolla. Kerhotoiminta käynnistyi yksityisen palveluntuottajan toimesta syksyllä 2014. Sen tavoitteena on saada tehostetulla asiakasohjauksella ohjattua päivähoidosta lapsia osapäiväiseen kerhotoimintaan ja siten helpottaa päivähoidon kokopäivähoitopaikkojen lisäämisen tarvetta. Kerhotoiminta on vaihtoehto niille lapsille, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Graafit: Talousarvio 2015 55

Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 0-6 vuotiaat lapset kunnassa. Kuntarekisteri 1971 1986 2001 Effica tietojärjestelmä Lapsia päivähoidossa yhteensä * 997 1029 1057 % 0-6 vuotiaista 50,6 % 51,8 % 52,8 % kunnallisessa päivähoidossa 640 652 663 yksityisessä ostopalveluissa 57 57 62 palvelurahalla 300 320 332 Päivähoidon esiopetus kunnallisessa esiopetuksessa 95 98 104 yksityisessä ostopalvelussa 9 12 10 palvelurahalla esiopetuksessa 56 60 47 Kerhotoiminta 2-5v, palveluraha 51 110 Lasten kotihoidon tuki, lapsia 31.12 540 560 596 *Lapsia päivähoidossa yhteensä ei sisällä kerhotoiminnan lapsia. Talousarvio 2015 56

2.3.2 Perusopetus Perusopetus Toiminnan kuvaus: Peruskoulut luovat yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antavat heille hyvät perusvalmiudet jatko-opinnoille. Edistämme yhdessä vanhempien kanssa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Perusopetuksen v. 2015 talousarvion toimintakate on 20.304.570 euroa, joka on 544.800 euroa (2,8 %) enemmän kuin v. 2014. Henkilöstökuluihin on varattu saman verran määrärahaa kuin v. 2014, jonka vuoksi opetuksen määrää joudutaan jonkin verran vähentämään lukuvuonna 2015-2016. Keväällä 2015 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys, jolloin ratkaistaan myös lv. 2015 2016 opetusryhmien määrät sekä muut opetusresurssit. Koulunkäynnin ohjaajien määräaikaisia tehtäviä joudutaan edelleen vähentämään. Sijaisten ottamisessa noudatetaan edelleen tarkkaa harkintaa. Oppilaiden koulumatkaetuuden perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään kuitenkin lisäämään ja kuljetusreitit suunnittelemaan mahdollisimman järkevästi. Palvelujen ostojen ja materiaalin hankintojen määrärahat ovat niin ikään v. 2014 tasolla. Sen sijaan sisäisten vuokrien määrä on noussut 560.000 euroa johtuen pääomavuokrien sisällyttämisestä vuokriin. Peruskoulun oppilasmäärän ennustetaan edelleen kasvavan tulevien vuosien aikana. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu kahden uuden opetusryhmän perustamiseen (Kirkonkylän koulu ja Leppäveden koulu). Talousarviossa on kuitenkin varauduttu siihen, että opetus jatkuu edelleen Tarvaalan ja Savion kouluilla ja että aluekoulun perustamista lykätään Ekokoulu-konseptin suunnittelun vuoksi. Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt, että kylien yhteinen aluekoulu aloittaa toimintansa 1.8.2015 alkaen. Leppäveden koulun esiopetus ja vuosiluokat 1-3 muuttavat uuteen koulurakennukseen 1.8.2015 alkaen ja Leppäveden tilaelementtikoulu siirretään kesän 2015 aikana Vihtavuoren koululle. Näillä muutoksilla kaikilla kouluilla riittää koulutilat lukuvuonna 2015-2016 eikä muita laajennuksia tarvita. Vihtavuoren koululla joudutaan tekemään muutostöitä koulun ruokasalissa ja keittiössä sekä jonkin verran aineluokissa, jotta opetus voidaan kasvavan oppilasmäärän vuoksi asiallisesti järjestää. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt ja v. 2015 aikana laaditaan kunta- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmat eri oppiaineisiin. Uudet opetussuunnitelmat otetaan vaiheittain käyttöön 1.8.2016 alkaen. Myös perusopetuksen tuntijako muuttuu. Valtioneuvosto on päättänyt tuntijaosta ja koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia ja päättää vuosiluokkakohtainen opetuksen tuntimäärä eri oppiaineisiin. Yksi opetuksen järjestämiseen liittyvä uudistus on, että ruotsin kielen opetus aloitetaan jo 6. vuosiluokalta. Laukaan kunnanvaltuusto päättää Laukaan tuntijaosta syksyllä 2015. Tuntijakopäätös on samalla resurssipäätös, koska siinä määritellään oppilaiden perusopetuksen aikana saama opetuksen tuntimäärä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön samaan aikaan uusien opetussuunnitelmien kanssa. Talousarvio 2015 57

Graafit: Talousarvio 2015 58