Keittolaatu. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi

Samankaltaiset tiedostot
Vinkkejä lajikevalintoihin Perunakauppa Luonnosta Oy

Perunan tummuminen. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi

Perunalajikkeiden käyttölaadun arviointi

Parempaa Perunaa Pohjoisesta. Eurooppalaisten keittotyyppikokeiden vertailu

Ruokaperunan laadunmääritys

Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi

ropt. Maatalouden Perunalaiikkeiden typpilannoitus Leo Mustonen, Arjo Kangas ja Seppo Häkkinen Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A'

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA

Parempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen tuloksia - Päivän pituuden vaikutus perunan laatuominaisuuksiin

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

Perunaseitti ja sen torjunta

Kysely perunan laadusta ammattikeittiöille. Kysely lähetettiin 147 kpl, vastauksia saatiin 47.

ETELÄ-SAVON KOEASEMAN tiedote N:o 2

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Perunaseitti. Saarioisten viljelijäpäivä Paavo Ahvenniemi

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme

Perunatärkkelyksen kerääntyminen ja sijoittuminen, ennen ja jälkeen tuleentumisen, perunamukuloiden eri kudoksissa. Esitutkimus.

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Luomuperunan laatu hallintaan kasvua kulutukseen (SLUPElaatu)

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Täyteläisiä makuja tutuilla kasvirasvasekoitteilla

Tautien vaikutus laatuun

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet

Pieni opas perunasta

KOERAPORTTI FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE YLISTARO Arjo Kangas ja Teuvo Isotalo

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet

Arvoisat perunantuottajat ja yhteistyökumppanit.

Amylopektiini tärkkelysperunat

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Leo Mustonen. Varhais- ja syysperunan laatu

HZPC Kantaperunan lajikkeiden vertailu

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Tiina Rönkä Päivi Nykänen-Kurki Seppo Häkkinen. Perunalajike Etelä-Savoon

Lajikeopas

fondi IIVISTE SIMPUKKAFONDI

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

FUSILLIA JA BARILLAN ARRABBIATA-KASTIKETTA, TURSKAA JA MUSTIA OLIIVEJA

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Reseptit TUOTE- RESEPTIT.

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

Perunan kemiaa. Oulu Anu Hopia, prof.

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

,10!;;TOTI\T:

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Laadukas peruna ruokapöydän kestosuosikiksi

Laila Matikainen. Kypsymisen kuvausmenetelmä. Perunan kypsymisprosessi

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä

Perunako lihottaa? Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi

Kuoren rakenne ja kemia

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Peruna paremmaksi. Anu Kankaala, Soila Hiltunen, Helena Lahdenperä, Kaisa Myllykangas ja Elina Virtanen

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

Helppoja reseptejä Neocate Activella

PERUNASEITIN ETIOLOGIA JA TEHOSTETTU TORJUNTA. Etiology and improved control of potato black scurf

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Tiivistysaineet Ilmastointi

maistuvan KESÄn reseptit

PERUSVOITEET ihon hoidossa. Terveyskeskuslääkärien ihotautipäivä Sh Maarit Outila OYS Ihotautien poliklinikka

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Perunan kuorien väri vaihtelee kellanvalkoisesta lähes mustaan. Kuvassa vaalea 'Nicola', punainen 'Rosamunda ja täplikäs 'Lohtajan laivaperuna'.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Luomuperunan laatu hallintaan - kasvua

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Mikä on perinteinen öljymaali?

Tulevaisuuden lannoitus

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia.

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Transkriptio:

Keittolaatu Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi

Mallon rakenne Lisätietoa: Keittokokeen suorittaminen www.saunalahti.fi/ahven/peruna/keittokoe.htm Värikoodijärjestelmä www.saunalahti.fi/ahven/peruna/varikoodit.htm Keittolaatutietoa www.energiapaju.fi/palstaviljely/keittolaatu.htm Luettelo lajikkeiden tärkkelyspitoisuuksista ja värikoodeista www.energiapaju.fi/palstaviljely/lajiketaulukko1.htm Perunalajikkeiden keittolaatua pohtiva artikkelini vuodelta 1998 www.saunalahti.fi/ahven/peruna/learti12.htm

Mitä keittolaatu on? Mallon rakenne Jauhoisuus (kuivuus/kosteus) Hajoamisen kestävyys (rikkikiehuminen) Tarttuvuus Leikattavuus Väri ja värin tasaisuus Maku, makeus, makuvirheet, haju Jälkitummuminen, kuorettuminen

Sivusilmu Johtojännerengas Kärkisilmu Napapää Itupää Kuori Kuorisolukko Varastoparenkyymi Ydin

Miksi rakenne vaihtelee?

Solurakenne

Perunan solurakenne Tärkkelysjyväset ovat perunanmukulan solujen isoin ainesosa. Loppuosa kuivaaineesta on pääasiassa soluseiniä. Pääosa solun sisällöstä on vettä, joka aiheuttaa nestejännityksen (osmoottisen paine l. turgorpaine) soluseiniä vasten. Vesi on nk. vakuoleissa, jotka toimivat samalla solun jätealtaina. Ohuet kalvot (membraanit) ympäröivät kaikkia solun osasia. Koko solun sisältöä kutsutaan protoplastiksi ja myös sitä ympäröi kalvo, jota kutsutaan solukalvoksi.

Soluseinän rakenne

Solukalvon rakenne

Solujen kiinnittyminen toisiinsa Solujen nestejännitys pyrkii pullistamaan ne pyöreiksi, jolloin ne pyrkivät irtoamaan toisistaan. Jotta solut pysyisivät yhdessä, niiden välissä on vahvistavia pektiinipolymeerejä geelimäisenä soluväliaineena, nk. välilamellina, joka liimaa solut kiinni toisiinsa. Pektiinit muodostavat kolmiulotteisen verkoston, jossa kalsiumionit (ja jotkut muut mekanismit) sitovat pektiinejä toisiinsa. Jos polymeeriverkosto jostakin syystä purkautuu, solut irtoavat toisistaan. Pektiinit Hiilihydraattipolymeereja, jotka koostuvat galaktoosiyksiköistä, Kalsium- ja magnesiumpektaatteja

Mitä keitossa tapahtuu? Perunaan tuotu lämpö kuumentaa solunesteen (veden), mikä särkee kaikki solukalvot. Tärkkelysjyväset imevät vettä ja paisuvat, tärkkelys liisteröityy (gelatinoituminen). Paisuva tärkkelys aiheuttaa paineen, joka pyöristää soluja (korvaa nestejännityksen). Solujen välilamellien pektiinien väliset sidokset irtoavat osittain.

Tärkkelyksen liisteröityminen Tärkkelys ei liukene kylmään veteen = suspensio Vesi lämpiää -> kuumien vesimolekyylien kineettinen energia rikkoo tärkkelysjyvästä ympäröivän kalvon -> vesi tunkeutuu tärkkelysjyväsiin ja murtaa tärkkelysmolekyylien välisiä vetysidoksia -> tärkkelys turpoaa ja muodostaa uudenlaisia vetysidoksia veden kanssa -> syntyy kolmiulotteinen verkosto, jossa viskositeetti (sitkaisuus) on lisääntynyt ja läpinäkyvyys vähentynyt (vaihtelee tärkkelyslajin mukaan) -> tärkkelyksen uusi olomuoto (= geeli) Liisteröitymisen alkulämpötila perunatärkkelyksellä 53-54 astetta, 88-90 asteessa täydellistä.

Mitä solukolle tapahtuu keitettäessä? Vetinen (1) Perunan ydinosan soluissa on ylimäärä vettä, joka näkyy halkaisupinnan märkyytenä Kiinteämaltoinen (3) Solut pysyvät yhdessä Veitsi leikkaa osittain solujen läpi Leikauspinta on sileä, kostea ja liimamainen Jauhoinen (7) Solut irtoavat helposti toisistaan Veitsi kulkee soluvälejä pitkin Leikkauspinta on jauhoinen ja kuiva Rikkikiehunut (9) Solut irtoavat kokonaan toisistaan Mallon rakenne romahtaa

Mikä vaikuttaa keittotulokseen? Tärkkelyspitoisuus Välilamellien rakenne Pektiinit Kalsium Soluseinän rakenne Selluloosaa ja hemiselluloosaa Solunesteen ainekset Orgaaniset hapot, entsyymit Perunalajike Kasvuolosuhteet Keittotapa

Keittolaadun pikamääritys Erän tärkkelyspitoisuus mitataan Keitetään edustava määrä (10-20 kpl) keskikokoisia, mahdollisimman tasakokoisia kuorittuja perunoita kypsiksi. Keittoaika noin 30 min. Vesi kaadetaan pois ja perunat nostellaan kattilasta lusikalla (talous)paperin päällee hetkeksi jäähtymään Haistellaan perunan tuoksua hajuvirheiden löytämiseksi Määritetään rikkikiehuminen (9=täysin kiinteä; 1=täysin hajonnut) Perunat halkaistaan ohuella langalla pituussuunnassa leveämmän tason suuntaisesti ja määritetään jauhoisuus (1=vetinen; 9=täysin hajonnut) Maistetaan useampaa perunaa makuvirheiden löytämiseksi Säilytetään perunoita 2 tuntia, jonka jälkeen määritetään jälkitummuminen (9=tummumaton; 1=pahoin tummunut) Samasta erästä valitaan satunnaisesti 5 raakaa perunaa, jotka halkaistaan pituussuunnassa leveämmän tason suuntaisesti, ja määritetään 5 minuutin kuluttua nopea raakatummuminen ja 15 minuutin säilytyksen jälkeen lopullinen raakatummuminen Keittokokeen suorittaminen, katso www.saunalahti.fi/ahven/peruna/keittokoe.htm

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Van Gogin ja Nicolan jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Van Gogin ja Nicolan rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Rikkikiehuminen (1-9)

25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Van Gogin ja Nicolan tärkkelyspitoisuus 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 10,1-10,5 Tärkkelys % Van Gogh Nicola % kaikista eristä

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Idolen jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Idole Van Gogh Nicola Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Idolen rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Idole Van Gogh Nicola Rikkikiehuminen (1-9)

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Matildan jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Matilda Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Matildan rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Matilda Rikkikiehuminen (1-9)

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lady Clairen jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Lady Claire Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lady Clairen rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Lady Claire Rikkikiehuminen (1-9)

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Victorian jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Victoria Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Victorian rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Victoria Rikkikiehuminen (1-9)

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Inovan jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Inova Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Inovan rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Inova Rikkikiehuminen (1-9)

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Melodyn jauhoisuus 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Melody Jauhoisuus (1-9)

9 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Melody rikkikiehuminen 10,1-10,5 10,6-11,0 11,1-11,5 11,6-12,0 12,1-12,5 12,6-13,0 13,1-13,5 13,6-14,0 14,1-14,5 14,6-15,0 15,1-15,5 15,6-16,0 16,1-16,5 16,6-17,0 17,1-17,5 17,6-18,0 18,1-18,5 18,6-19,0 19,1-19,5 19,6-20,0 Tärkkelys % Van Gogh Nicola Melody Rikkikiehuminen (1-9)

Lajikkeen vaikutus jauhoisuuteen Kun tärkkelyspitoisuus on hyvin matala, kaikki lajikkeet ovat vetisiä Tärkkelys ei pysty sitomaan kaikkea solunestettä Kun tärkkelyspitoisuus on riittävän matala, kaikki lajikkeet ovat kiinteämaltoisia Tärkkelys imee kaiken soluesteen Gelatinoituneen tärkkelyksen aiheuttama paine soluseiniä vastaan ei riitä muuttamaan solujen muotoa ja irroittamaan niitä toisistaan Tärkkelyspitoisuuden nousun vaikutus keitetyn perunan mallon rakenteeseen riippuu siitä, miten voimakkaat soluja yhdessä pitävät voimat ovat Lajikeominaisuus. Lajikkeet sijaitsevat kahden äärityypin välissä. Nicola-tyyppi: voimakkaat sidokset, aina kiinteä Bintje-tyyppi: heikot sidokset, tärkkelyspitoisuuden nousu saa helposti aikaan solujen irtautumisen toisistaan Useat lajikkeet käyttäytyvät meidän oloissamme kiinteämaltoisesti, koska niiden tärkkelyspitoisuus jää matalaksi.

Miten keitetyn perunan rakenteeseen vaikutetaan? Lajike Terve siemen Tärkkelyspitoisuutta laskevat taudit Perunaseitti, virustaudit, perunarutto, tyvimätä Tuleentuminen Soluseinät ja välilamellit kehittyvät lajiketyypillisiksi Tärkkelyspitoisuus nousee maksimiin Optimaalinen kasvuaika Idättäminen Varsiston hävitys Lämpö- ja kosteusolot Lannoitus Lannoitus Kalsiumin lisääminen Kohtuullinen typpilannoitus

Kiitos!