LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä
|
|
|
- Reijo Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät ligniinin tehtävät soluseinässä saat nimetä ja piirtää ligniinimonomeerit Ymmärrät, että ligniinipitoisuus ja monomeerikoostumus riippuvat puulajista Tiedät ligniinin keskimääräiset monomeerikoostumukset erilaisissa kasvisoluissa Luentojen 9 ja 10 oppimistavoitteet Ymmärrät ligniinin biosynteesin perusteet ja pystyt sen perusteella kuvaamaan ligniinimonomeerien sitoutumista ligniinimolekyylissä Tunnistat, millaisin sidoksin hiilihydraatit ja ligniini ovat sitoutuneet toisiinsa soluseinässä yleisesti käytettyjä termejä Natiivi ligniini Eristetty ligniini (entsymaattinen ligniini, milled wood-ligniini) Saostettu ligniini (sulfaattiligniini)
2 Ligniini on amorfinen ja aromaattinen polymeeri Ligniinipitoisuus havupuussa on ~26 32 % ja lehtipuussa ~18 26 % Havupuun ligniinistä yli 70% sijaitsee soluseinän sekundäärikerroksessa Ligniini on hydrofobinen Soluseinän ligniini säätelee soluseinän vesipitoisuutta yhdessä hemiselluloosien kanssa Välilamelliligniini liimaa solut toisiinsa ja siten vahvistaa puun lujuutta Lignifioituneet soluseinät ovat resistenttejä mikrobiologisille vaurioille Lignifioituneet soluseinät lisäävät rungon puristuslujuutta Lignifioituneet soluseinät ovat välttämättömiä nesteiden kuljetuksen kannalta, koska ne vähentävät soluseinän permeabiliteettiä Natiivi ligniini ei liukene veteen Natiivi ligniini liukenee (osittain) Naliuokseen Metylointi ja hydroksipropylointi (ym) vähentää ligniinin alkaliliukoisuutta, mutta lisää sen liukoisuutta orgaanisiin liuottimiin Niukkaliukoisuuden takia ligniinin rakenteen tutkiminen on haasteellista Ligniini on fenyylipropaaniyksiköistä muodostunut polymeeri Ligniinin prekursorit ovat p-kumaryylialkoholi, koniferyylialkoholi ja sinapyylialkoholi Ligniinin prekursorit syntyvät glukoosista monimutkaisten hapetus-, pelkistys-, deaminointi-, dekarboksylointi- ym reaktioiden tuloksena 6 α γ 1 β Me Me Me 4 p-oumaryl alcohol oniferyl alcohol Sinapyl alcohol
3 rakenne (Brunow, G, Kilpeläinen, I, Sipilä, J, Syrjänen, K, Karhunen, P, Setälä, H ja ummakko, P xidative coupling of phenols and the biosynthesis of lignin In: Lignin and lignan biosynthesis Ed NG Lewis and S Sarkanen American hemical Society, Washington Pp ) Ligniinin rakenne vaikuttaa monimutkaiselta, vaikka se on vain yhden, kahden tai enimmillään kolmen erilaisen prekursorin polymeroitumistuote Ligniini on verkkomainen polymeeri, koska monomeeri voi polymeroitua neljästä eri kohdasta Metoksyyliryhmät estävät haarautumista, ja siten ne vaikuttavat ligniinin rakenteeseen Säätelemällä eri monomeerien määrää, kasvi säätelee ligniinin (ja soluseinän) ominaisuuksia Me Me Me p-oumaryl alcohol oniferyl alcohol Sinapyl alcohol N LUKITTELU Ligniini luokitellaan yleensä kolmeen ryhmään rakenneyksiköiden mukaan: Guajasyyliligniini on koniferyylialkoholista muodostunut Guajasyyli-syringyyliligniini on muodostunut koniferyyli- ja sinapyylialkoholista Guajasyyli-syringyyli-p-hydroksifenyyliligniini on muodostunut kaikista kolmesta prekursorista Eri prekursorien suhteellinen määrä vaikuttaa ligniinin haaroittuneisuuteen ja siten sen ominaisuuksiin Ligniinin rakenne on erilainen eri lajeilla, puun eri osissa, ja soluseinän eri osassa Tämä johtuu eri prekursorien suhteellisesta määrästä polymeroitumisen aikana Ligniinipitoisuus puristuspuun soluissa on korkeampi kuin muissa soluissa ja ligniini on voimakkaasti haaroittunut (paljon p-hydroksifenyylirakenteita) Täten puristuspuukuitujen lujuus on korkeampi kuin tavallisen puukuidun Välilamelliligniini on voimakkaammin haaroittunut kuin S 2 -seinän ligniini
4 Eri puulajien ligniinipitoisuuksia (tavallisessa puussa ja reaktiopuussa) Laji Tav puu eaktiopuu Abies balsamea Balsamikuusi Picea abies Metsäkuusi Pinus sylvestris Mänty Larix decidua Euroopanlehtikuusi Sequoia sempervirens Punapuu Eucalyptus globulus Eukalyptus globulus 22 - Betula verrucosa auduskoivu Acer saccharum Sokerivaahtera Fagus sylvatica Punapyökki Populus tremuloides Haapa Ligniinissä on monia funktionaalisia ryhmiä: metoksyyli-, fenoli-, keto-, aldehydiryhmiä ja alifaattisia hydroksyyliryhmiä Havupuuligniinin moolimassa on noin (DP ~ ), lehtipuuligniinin moolimassa on alhaisempi Monomeerit ovat liittyneinä toisiinsa eetteri- (yli 2/3) ja hiili-hiilisidoksilla β--4 on yleisin sidostyyppi Me Peroxidase, laccase Me Me Me Me Me a b c d e Soluseinässä prekursorit muodostavat fenoksiradekaaleja entsyymien vaikutuksesta Me Polymerisoituminen alkaa kun kaksi fenoksiradikaalia liittyy toisiinsa Koniferyylialkoholilla on 15 erilaista mahdollista kombinaatiota Vain 5 stabiilia kombinaatiota Dimeroitumistuote ei ole stabiili, jos: Sidos on muodostunut hiilirikkaaseen kohtaan, jossa on jo substituentti Yhdistyminen tapahtuu kahden happiatomin välillä
5 Kahdesta koniferyylialkoholista muodostuneiden fenoksiradikaalien mahdolliset kombinaatiot: a - a b c d e b - - c d e 4--5 (4-7%) (5-11%) Diaryl ether Biphenyl β--4 (50-60)% - - β-5 (6-12%) β-β β-aryl ether Phenylcoumaran Pinoresinol H Me Me Yleisin sidostyyppi (β Ο 4) muodostuu, kun radikaalit a ja e liittyvät toisiinsa Välituotteena muodostuu kinonimetidi, joka stabiloituu nukleofiilisen addition kautta H Me H Me Me Me Yleisimmin vesimolekyyli toimii nukleofiilinä Myös hiilihydraatin alkoholi- tai karboksyylihapporyhmä voi toimia nukleofiilinä, jolloin syntyy ligniinihiilihydraattikompleksi Vesiaddition seurauksena muodostuu bentsyylialkoholiryhmä (α-hydroksyyliryhmä), joka on ligniinille ominainen ryhmä β-β (Pinoresinoli) H Me Me adikaalin e dimeroituessa muodostuneet kinonimetidiryhmät stabiloituvat sisäisesti γ- hydroksyyliryhmien nukleofiilisellä additiolla H Me Me Me Me
6 β-5 (Fenyylikumaraani) Me Me Me adikaalien d ja e liittymistä seuraa radikaalin d aromatisoituminen Dimeeri stabiloituu, kun muodostunut fenoli additioituu nukleofiilisesti kinonimetidiin H Me Me Me Me 5-5 (Bifenyyli) H Me Me Kun radikaali d dimeroituu, muodostuu stabiili 5-5 -bifenyylirakenne H H H Me Me H Me 4--5 (Diaryylieetteri) Me Me adikaalien a ja d liittymistä seuraa aromatisoituminen joka johtaa rakenteen stabiloitumiseen Me Me Me H Me Fenyylipropaaniyksiköiden välisten sidosten yleisyys: suus fenyylipropaaniyksiköiden välisistä sidoksista: Sidos Havupuu, % Lehtipuu, % β Ο β β α Ο Ο β β 2 3 γ 5 4 β α β α -4 β β β 5 β 1
7 - polymeroituminen on ligniinin polymeroitumisen ensimmäinen askel Dimeroitumisen jälkeen (dimeerin tai oligomeerin) vapaat fenoliset hydroksyyliryhmät muodostavat uusia radikaaleja peroksidaasin (tai lakkaasin) läsnäollessa ligomeeriset fenoksiradikaalit nappaavat uusia monomeerejä (tai oligomeerejä) ja siten polymeeri kasvaa Tämä polymeroituminen noudattaa samoja mekanismeja kuin dimeerien muodostuminenkin Ligniinimonomeerin muodostuminen on hidasta, joten monomeerikonsentraatio on alhainen Yleensä uusi monomeeriradikaali kiinnittyy polymeerin päähän (= endwise polymeroituminen) eikä toiseen monomeeriin (= bulk polymeroituminen) polymeroituminen adikaali voi liittyä fenoksiradikaalin 1- hiileen, jos siinä on hydroksyyliryhmä α- hiilessä Stabiloituminen etenee tällöin propaanisivuketjun katkeamisen kautta Tämän reaktion johdosta muodostuu eetteröityneitä glyseraldehydi- ja 1,2-diaryylipropaanirakenteita H Me H H H Me Me Peroxidase H Me H H H Me Me polymeroituminen Ligniinissä on myös 8-rengasrakenne (dibentsodioksosiini), joka muodostuu kun ligniiniradikaali liittyy 5-5 -rakenteeseen H H Me Me Me adikaalimonomeeri liittyy fenoksiradikaalin 1 hiileen, jossa on α- hydroksyyliryhmä ligomeeri stabiloituu kun propaanisivuketju katkeaa H Me Me Me Me Me Me Me Dibentsodioksosiinin muodostuminen Me Me Me H Me Me
8 Dibentsodioksosiini Esiintyy guajasyyliligniinissä Haaroittaa ligniinipolymeerin Kokeellisten analyysien perusteella on arvioitu, että joka kolmas aromaattinen yksikkö on dibentsodioksosiinirakenteessa Natiivissa ligniinissä on havaittu α-karbonyyli- ja koniferyylialdehydirakenteita Nämä muodostuvat vastaavista alkoholeista entsyymin (peroksidaasi tai lakkaasi) ja hapen vaikutuksesta Tässä on esitetty aldehydiryhmän muodostuminen γ-hiileen Peroxidase 2 or 2 - Lignin Me Lignin Me Lignin Me Lignin Me H H Lignin Me H Me Lignin Lignin Me Me H H H Me Lignin Lignin Me Lignin Peroxidase 2 or 2 - H Lignin Me Me Karbonyyliryhmä voi muodostua myös fenyylipropaaniyksikön α hiileen Lignin sidokset hiilihydraattien kanssa Ligniini on kovalenttisesti sitoutunut hemiselluloosiin (esteri-, eetteri- tai glykosidinen sidos) Näitä kovalenttisesti sitoutuneita agregaatteja kutsutaan ligniini-hiilihydraattikomplekseiksi (lignin-carbohydrate complexes, L) Ligniini näyttäisi olevan sitoutunut myös pektiineihin (galaktaaniin ja arabinaaniin) eetterisidoksin Sellun keiton aikana voi muodostua uusia sidoksia ligniinin ja hiilihydraattien välille
9 sidokset hiilihydraattien kanssa H Me Me Kun on hiilihydraatin alkoholiryhmä, muodostuu eetterisidos ligniinin ja hiilihydraattien välille H Me H Me Me Me YHTEENVET Ligniini säätelee soluseinän kosteuspitoisuutta hemiselluloosien kanssa Ligniini sitoo kuidut toisiinsa ja siten vahvistaa puun lujuutta Ligniinin prekursorit ovat p-kumaryylialkoholi, koniferyylialkoholi, ja sinapyylialkoholi Biosynteesissä prekursorit muodostavat radikaaleja, jotka liittyvät toisiinsa Yleisin sidostyyppi fenyylipropaaniyksiköiden välillä on aryylieetteri (β--4) -sidos Ligniini on sitoutunut hiilihydraatteihin
SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.
Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale
Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
Selluloosan rakenne ja ominaisuudet
TEHTÄVÄ 1 - Pohjatiedot Selluloosan rakenne ja ominaisuudet 1. Millainen on selluloosan rakenne? 2. Missä selluloosa esiintyy soluseinässä? 3. Mikä on selluloosan tehtävä soluseinässä? Puu-19.210 Puun
Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju
Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II
Luennon 8 oppimistavoitteet I Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet Puu-9.20 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että hemiselluloosat muodostuvat joukosta heteropolysakkarideja. Ymmärrät, että hemiselluloosapitoisuus
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
Puun uuteaineet UUTEAINEET. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet Luennon 11 oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla
Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
Kuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
PUUN KUOREN KOOSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIA
PUUN KUREN KSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDLLISUUKSIA Kokkola 19.10.2010 Raimo Alén Jyväskylän yliopisto Soveltavan kemian osasto SISÄLTÖ PUUN JA KUREN PÄÄAINEKMPNENTIT SEKÄ NIIDEN PITISUUDET KURIKMPNENTTIEN
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
Biomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
Tunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
Avaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan
Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä
Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä Lisensiaatintutkimus Jyväskylän yliopisto Kemian laitos Soveltavan kemian osasto 27.11.2002 Salla Tuulos-Tikka
Kondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..
2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia
Avaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen
Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
Lämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi 14.5.2013
Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina Hanna Lappi 14.5.2013 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet 3. Uuteaineiden hyödyntäminen Historiallista taustaa ja nykypäivän tilanne Tulevaisuuden
12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni
12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1
HEMISELLULOOSAN EROTUS SULFAATTISELLUTEHTAALLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kuitu- ja paperitekniikan laboratorio Kandidaatintyö HEMISELLULOOSAN EROTUS SULFAATTISELLUTEHTAALLA Iida Ollikainen Lappeenranta 23.11.2013 SISÄLTÖ
Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:
Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio
Puun ominaisuudet. Luennon 13 oppimistavoitteet I. Luennon 13 oppimistavoitteet II PUUAINEKSEN OMINAISUUDET. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Puun ominaisuudet Luennon 13 oppimistavoitteet I Ymmärrät, että puu on anisotrooppinen materiaali, eli sen ominaisuudet (lujuus, sorptio, yms.) ovat erilaisia tangentin-,
Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria
Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.
Kemian perusteet farmasiassa osa II: orgaaniset yhdisteet/tapio Nevalainen Loppukuulustelu b) ketoni
/Tapio evalainen Loppukuulustelu 16.1.05 imi: vsk: 1. Laadi rakennekaava ja anna nimi seuraavien yhdisteryhmien moolimassaltaan pienimmälle yhdisteelle: a) esteri, b) ketoni, c) amiini, d) tyydyttymätön
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis
KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LIGNIININ RAKENNE JA KEMIALLINEN MUOKKAUS
LIGNIININ RAKENNE JA KEMIALLINEN MUOKKAUS Pro Gradu -tutkielma Teemu Myllymäki Helsingin yliopisto Kemian laitos Orgaanisen kemian laboratorio 1.4.2014 Tiedekunta / Osasto Fakultet / Sektion Faculty Matemaattis-luonnontieteellinen
SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.
Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Ongelma sellutehtaalla
KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukio- ja ammattikoululaisille, sekä pienin muutoksin yläkoululaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE4 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 40-90min MOTIVAATIO:
Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista
Polystyreeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista
Puusta jalostettavat uudet tuotteet
Puusta jalostettavat uudet tuotteet Vesi vanhin voitehista, puu parempi pienittynä Kaisu Leppänen Metla Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Tutkijaryhmä Olli
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
Biotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen
Biotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen Osaamistavoitteet Tämän luennon jälkeen opiskelija osaa kuvata massanvalmistuksen
Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013
Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin
KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1
KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi
Ligniini NMR. Otto Mankinen Molecular materials, NMR research group
Ligniini NMR Otto Mankinen Molecular materials, NMR research group 1 H NMR Fenoliset OH voidaan havaita mittaamalla spektri ja lisäämällä D 2 O. Kahden spektrin erotuksena voidaan määritellä fenoliset
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden
vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
Luonnonkuidusta lujitteeksi. Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari Päivi Lehtiniemi,TTY
Luonnonkuidusta lujitteeksi Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari 15.5.2013 Päivi Lehtiniemi,TTY Sisällys Eri luonnonkuidut Prosessi pellolta kuiduksi Saatavuus Ominaisuudet lujitteena
VESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
Hanna Heikinheimo. Koivu- ja kuusiuutteen puhdistaminen lakkaasientsyymillä
Hanna Heikinheimo Koivu- ja kuusiuutteen puhdistaminen lakkaasientsyymillä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 3.5.211 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
EUROOPAN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. annettu , EU:N PUUTAVARA-ASETUSTA KOSKEVA OHJEASIAKIRJA
EUROOPAN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO annettu 12.2.2016, EU:N PUUTAVARA-ASETUSTA KOSKEVA OHJEASIAKIRJA FI FI EU:N PUUTAVARA-ASETUSTA KOSKEVA OHJEASIAKIRJA 1 JOHDANTO 1. MARKKINOILLE SAATTAMISEN MÄÄRITELMÄ
LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET
16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu
Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi
Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita Hannu Ilvesniemi Tutkijaryhmä Olli Byman, Sanna Hautala, Jarl Hemming, Bjarne Holmbom, Hannu
Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00
TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua
Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
Juurien kiinnitys/ Puun sidonta
Juurien kiinnitys/ Puun sidonta Puu saattaa tarvita apua pysyäkseen pystyssä kunnes puu on juurtunut tukevasti maahan - erityisesti korkeat puut suhteessa niiden multapaakkuihin Ympäröivä kasvillisuus
TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.
TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,
Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot
YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
TERMISESTI PROSESSOITUJEN PUUAINESTEN KEMIALLINEN KARAKTERISOINTI GC-MS-MENETELMÄLLÄ
TERMISESTI PROSESSOITUJEN PUUAINESTEN KEMIALLINEN KARAKTERISOINTI GC-MS-MENETELMÄLLÄ Tommi Vilpunaho Termisesti prosessoitujen puuainesten kemiallinen karakterisointi GC-MS-menetelmällä Pro gradu tutkielma
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
FENYYLIPROPANOIDIEN, ERITYISESTI FERULAHAPPOJEN HAPETTAVAT KYTKEYTYMISREAKTOT KASVIN SOLUSEINÄN BIOSYNTEESISSÄ
FENYYLIPROPANOIDIEN, ERITYISESTI FERULAHAPPOJEN HAPETTAVAT KYTKEYTYMISREAKTOT KASVIN SOLUSEINÄN BIOSYNTEESISSÄ Sarjo Taleva-Naakka Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Kemian laitos Orgaanisen kemian
Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi
Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
Polymeerit: Polymeerien rakenteet
Polymeerit: Polymeerien rakenteet CHEM-C2400 Materiaalit sidoksesta rakenteeseen Sami Lipponen Kertausta 1. luennolta Polymerointimekanismit; Askel- vs. ketjupolymerointi Askelpolymerointi Perustuu orgaanisen
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
Keraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
KOMISSION ASETUS (EY)
L 240/34 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 7.9.2002 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1597/2002, annettu 6 päivänä syyskuuta 2002, neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista
Toimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet
Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet Luennon oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
Puuaineksen tuhoutuminen, lahoaminen ja puun väri
Puuaineksen tuhoutuminen, lahoaminen ja puun väri Mikrobinen ja entsymaattinen puun hajoaminen Puuta hajottavat organismit: hyönteiset esim. muurahaiset, kuoriaiset, termiitit, pistiäiset mekaaninen prosessi
CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet
CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet Konformaatio Yliopisto-opettaja Pekka M Joensuu Johdanto Konformaatio: Sigmasidokset pyörivät Johdanto Konformaatio: Konformaatio muuttuvat toisikseen sidoksia
Ongelma sellutehtaalla
Olette luokkanne kanssa yritysvierailulla sellutehtaalla ja tutustumiskierroksella törmäätte tehtaalla ilmenevään ongelmaan. Sellunvalmistusprosessi on jouduttu keskeyttämään putkistoa tukkivien ligniinisaostumien
Koristepuiden taimien kevättarjous 2016
Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on
ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.
ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla
Juurien kiinnitys / Puun sidonta
Juurien kiinnitys / Puun sidonta Puu saattaa tarvita apua pysyäkseen pystyssä kunnes puu on juurtunut tukevasti maahan - erityisesti korkeat puut suhteessa niiden multapaakkuihin Ympäröivä kasvillisuus
Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.
Kiteinen aine Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine on hyvä erottaa kiinteästä aineesta, johon kuuluu myös
Ionisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet
KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Kaupunkipuiden merkityksestä
Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko
Luento 1: Sisältö Kemialliset sidokset Ionisidos (suolat, NaCl) Kovalenttinen sidos (timantti, pii) Metallisidos (metallit) Van der Waals sidos (jalokaasukiteet) Vetysidos (orgaaniset aineet, jää) Vyörakenteen
Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty
1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)
5 Kehittämistutkimus... 54 5.1 Tutkimuskysymykset... 54 5.2 Tutkimuksen toteuttaminen... 55
Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Puu- ja paperikemia... 5 2.1 Puun kemiallinen koostumus... 6 2.1.1 Selluloosa... 7 2.1.2 Hemiselluloosa... 9 2.1.3 Ligniini... 9 2.1.3.1 Ligniinin eristys ja tutkimus... 10