Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II"

Tapani Korpela
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

2 Jupiter ja Galilein kuut

3 Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu Gaspra Ida ja ja sen kuu Dactyl Jupiter Galileo/Proben törmäys Galileon törmäys www2.jpl.nasa.gov/galileo

4 Galileo -avaruusluotain-

5 Jupiter (1/14) Cassini/Huygens, 2000 Suurin planeetta, sisimmäinen jättiläisplaneetta Värikkäät pilvet: vaaleammat raidat (zones), tummemmat vyöt (belts) Suuri punainen pilkku: km x km kokoinen pyörremyrsky

6 Jupiter (2/14) Cassini/Huygens, 2000 Koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista Säteilee energiaa enemmän kuin vastaanottaa Auringosta Kiinteä rautasilikaattiydin Kaasukehä

7 Jupiter (3/14) Cassini/Huygens, 2000 massaltaan 80. osa pienimmistä tunnetuista tähdistä rakentui kivisen alkuytimen ympärille keräämällä vetyä, heliumia ja kaasuja ympäröivästä alkuaurinkokunnasta

8 Rata: Jupiter (4/14) isoakselin puolikas a = 5.2 AU rataperiodi 11.9 a eksentrisyys e = inklinaatio i = 1.3 o Planeetta: säde km (11.21 Maan sädettä) massa lähes tuhannesosa Auringon massasta (317.7 Maan massaa) pyörähdysaika 9 h 50 min pyörähdysakselin kaltevuus 3.1 o 63 kuuta ja himmeä rengasjärjestelmä

9 Jupiter (5/14) Viimeisin Jupiteria kiertänyt luotain: Galileo ( ) Galileo Probe törmäsi Jupiteriin Galileo törmäsi Jupiteriin Jupiterin ohilennot luotaimilla: Pioneer 10 ja 11 (1973 ja 1974) Voyager 1 ja 2 (1979) Ulysses (1992) Cassini/Huygens (2001)

10 Jupiter (6/14) Jupiterilla ei ole kiinteää pintaa: syvä vedyn ja heliumin muodostama kaasukehä kivestä ja jäästä muodostunut ydin Jupiter pyörähtää ajassa 9 h 50 min: litistyneisyys 6.5% ekvaattorisäde km, napasäde km

11 Jupiter (7/14) Jupiterin kaasukehän koostumus ( Reducing Atmosphere, vety-yhdisteet yhdisteet): 86.4 % H 2 (molekulaarinen vety) 13.6 % He (helium) < 0.1% H 2 O (vesi( vesi) 0.21 % CH 4 (metaani) 0.07 % NH 3 (ammoniakki) % H 2 S (rikkivety( rikkivety)

12 Jupiter (8/14) Jupiterin pilvet: ammoniakkijään, metaanijään ja vesijään muodostamat kiteet keskimääräinen lämpötila 100 K -140 K Pilvet jakautuvat latitudeittain: tummat raidat, vaaleat vyöt syklonisia myrskyjä alueiden reunoilla

13 Jupiter (9/14) Raidoissa korkea paine ja korkea lämpötila: aukkoja kaasukehän yläosien pilvissä, näkyvyyttä syvemmälle jossa kemiallisesti monimutkaisempia yhdisteitä värit peräisin näistä monimutkaisista orgaanisista ja rikkiyhdisteistä Vöissä matala paine ja matala lämpötila: kaasukehän yläosien kylmiä jääpilvialueita vaalea väri jääkiteistä (ei raitojen yhdisteitä)

14 Jupiter: sykloniset myrskyt (10/14) voimakkaita tuulia raitojen ja vöiden raja-alueilla alueilla: tuulien nopeudet jopa 400 km/h (vrt( vrt. pyörremyrskyjen 120 km/h) raja-alueen alueen tuulen suunta joko itään tai länteen seurauksena voimakkaita syklonisia myrskyjä: sekä sykloneja (matalapaine)) että antisykloneja (korkeapaine) koko jopa kolme Maan halkaisijaa

15 Jupiter: suuri punainen pilkku (11/14) Suurin ja monimutkaisin Jupiterin myrskyistä korkeapainejärjestelmä, koko km ulko-osat osat kiertävät keskustan kerran 4-6 d:ssä väri vaihtelee punaisesta lähes valkoiseen yli 300 a:n ikäinen (löydetty 1665) pysyvä epästabiilisuus?

16 Jupiter: sisäinen energia (12/14) säteilee 2.5-kertaisesti Auringosta vastaanottamansa energian: Jupiter tiivistyy hitaasti oman painovoimansa johdosta hidas tiivistyminen kuumentaa planeetan ydinosia: painovoimakentän energia muuttuu lämmöksi vapautunut lämpöenergia vaikuttaa Jupiterin sääoloihin olennaisesti

17 Jupiter: sisäinen rakenne (13/14) Kaasukehä tihentyy syvemmälle mentäessä: molekulaarinen kerros km:n syvyydessä 4x10 6 Maan ilmakehän paineessa metallista vetyä (protoneja vapaiden elektronien seassa) sähkövirrat metallisessa vedyssä tuottavat Jupiterin magneettikentän massiivinen kiinteä rautasilikaattiydin: massa Maan massaa koko 1.5 Maan sädettä

18 Jupiter: magneettikenttä (14/14) sähkövirrat metallisessa vedyssä aiheuttavat voimakkaan magneettikentän: kookkain planetaarinen magneettikenttä magneettinen napa 9.6 o pyörähdysakselista napa pyörii planeetan sisäosien mukana, pyörähdysaika 9 h 56 min yksi voimakkaimmista radiosäteilyn lähteistä Io-kuuhun liittyvä plasmatorus

Samankaltaiset tiedostot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan