Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008, Joensuun yliopisto
Vesiensuojelun uusi tavoiteohjelma Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Valtioneuvoston periaatepäätös (23.11.2006) Huomiota kiinnitetty aiempia ohjelmia enemmän: - mm. pienimuotoisen vesirakentamisen aiheuttamiin lisääntyneisiin ongelmiin vesiympäristössä. - puutteisiin vesiluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa - pienvesien suojeluun. - tavoitteita ja kehitettävää on niin valvonnassa, ohjauksessa, lupakäytännöissä kuin lainsäädännössäkin. Tavoiteohjelman taustaselvityksiä: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Taustaselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto tuloksista. Suomen ympäristö 55/2006. Vesistöjen kunnostus sekä rakentamis- ja säännöstelyhaittojen vähentäminen. Taustaselvitys osa III. SYKEn raportteja 24/2006. Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys osa IV. SYKEn raportteja 25/2006. Vesiluonnon suojelu ja vesien monimuotoisuuden turvaaminen. Taustaselvitys osa V. SYKEn raportteja 26/2006.
Uuden lain kirjoittaminen yksinkertaisempaan ja pelkistetympään muotoon, esimerkki Esimerkiksi nykyisen erilaisen rakentamisen haittojen minimoinnin perussäännöksessä 2:3 :ssä on pitkä luettelo vältettävistä haitoista yleiselle ja yksityiselle edulle. Sitä on noudatettava myös luvanhakukynnyksenkin alittavassa toiminnassa. Se korvattaisiin uudella hyvin yleiseen muotoon kirjoitettavalla 2:7 :llä (Luvan myöntämisen yleiset edellytykset). Muualta myös poistettaisiin hyödyllisiä informatiivisia viittauksia tähän yleispykälään 2:3. Esim. nykyisen ojitusta sääntelevän 6:2 :n mukaan puron perkaamiseen on luvanvaraisuudesta riippumatta sovellettava 2:3 :ää.
Vesilain nykyinen 2:3 Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten: 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle; 2) ettei kalakantaa vahingoiteta; 3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä: a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista; b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa; c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä; sekä 4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina. Mitä 1 momentissa on sanottu, on noudatettava silloinkin, kun lupaa rakentamiseen ei tarvita, sekä
Ehdotus, 2:7 Yleiset velvollisuudet vesivarojen ja vesialueiden käytössä Sen lisäksi mitä 3 luvun 2 ja 3 :ssä säädetään luvanvaraisuudesta, vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna.
Luvan myöntämisedellytyksistä pienille hankkeille Nykyisen 2:6 :n 1. momentti: Jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä tämän luvun 3 :ssä ja tässä luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksen vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä tai muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. (tarpeellisuus- tai hyödyllisyysedellytys) Ehdotus 3:4. Luvan myöntämisen yleiset edellytykset. Luvan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että: 1) hakijalla on oikeus hankkeessa käyttöön otettaviin alueisiin ; 2) ja lisäksi a) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, tai b)
Rantarakentamista Pyhäselällä (kuva 1990-luvun alussa)
Vesialueen täyttöä asuinrakennuksen rannassa
Vesialueen täyttöä ja tekosaari kesäasunnon rannassa
Vesitalousasioissa todettujen rikkomusten määrä suhteessa ilmoitettuihin ruoppauksiin 1991-2007 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ruoppausilmoitukset Rikkomukset 1991-92 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Ruoppausilmoitusten lukumäärä suurusluokittain Pohjois-Karjala 2006 60 50 Lukumäärä [kpl] 40 30 20 10 0 0-100 101-200 201-300 301-400 401-500 501-600 601-700 701-800 801-900 901-1000 Suuruusluokka [m3] >1000
Ns. yleinen ruoppausoikeus Nykyisen lain 1:30 :n oikeus säilyy ennallaan. Ehdotettu 2:6 (Oikeus haitan poistamiseen ja ruoppausmassan sijoittamiseen): Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellinen toimenpide vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi, jos toimenpide ei 3 luvun 2 :n nojalla edellytä ympäristölupaviraston lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. - Käyttöoikeuspykälä - Työstä ilmoitettava ennakolta vesialueen omistajalle. - Työstä ilmoitettava myös ympäristökeskukselle vähintään 14 vuorokautta ennen aloittamista (2:14 ), mikä on aivan liian lyhyt aika viranomaisen tarkistaa hankkeen lainmukaisuus/luvanvaraisuus. (Hankkeesta vastaava ei voi tällä välttää vastuutaan.) - Ehdotettu 14:2 : kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi keskeyttää edellä 2:14 :ssä tarkoitetun ilmeisen lainvastaisen toimenpiteen. Tämä keskeytysoikeus pitäisi olla myös ympäristökeskuksella, jolle 2:14 :ssä tarkoitetut ruoppausilmoituksetkin tulee tehdä tarkastettavaksi.
Vesiluontotyypit Pienvesien (pikkulammet, norot ja lähteet sekä fladat ja kluuvijärvet) luonnontilan suojelusäännökset säilyisivät ennallaan. Uusi 2:9 (Eräiden luontotyyppien suojelu) vastaa nykyisen lain 1:15a ja 1:17a :iä eli luonnontilan vaarantaminen on kielletty, mutta siihen voi saada poikkeusluvan. Esityksen perusteluteksteissä on kuitenkin selvennetty käsitteitä vastaamaan nykyisiä sovellustulkintoja, mm.: - luonnontilaa ei ole tulkittava ahtaasti, vaan kyse olisi luonnontilan kaltaisesta tilasta - menetetty luonnontila voi myös palautua: pitkäaikainen luonnollinen kehitys tai ennallistamistoimenpiteet. Luonnontilaisia puroja (vesistöjä) ei esitetä liitettäväksi vesilain luontotyyppisuojeluun, mutta niiden luonnontilaa vaarantavat toimet lisättäisiin uudeksi kohdaksi 3:2 :n (Vesistömuutoksen aiheuttamisen luvanvaraisuus) luetteloon luvanvaraisista toimenpiteistä. Tämä olisi valvonnan kannalta selventävä säännös, koska jo nykyisen lain muuttamiskiellon (1:15 ) katsotaan edellyttävän lupaa tällaiselle. Noron ja puron rajanveto hieman hankala.
Ojituksen luvanvaraisuus säilyy ennallaan Ehdotettu 5: 3 : Ojituksella ja ojan käytöllä on oltava tämän lain mukainen ympäristölupaviraston lupa, kun se voi aiheuttaa: 1) ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai 2) 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia lukuun ottamatta yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamaa virtaaman muuttumista purossa. Tämä vastaa nykyisen lain 6:2 :n 1 mom. sisältöä: Jos ojituksesta saattaa aiheutua 1 luvun 15, 18 tai 19 :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on ojitukseen tältä osin hankittava ympäristölupaviraston lupa. Kuitenkaan 1 luvun 15 :n perusteella lupaa ei tarvita siltä osin kuin yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettava ojitus aiheuttaa virtaaman muuttumista purossa. Ojituksena suoritettavan puron perkaamiseen on luvanvaraisuudesta riippumatta sovellettava 2 luvun 3 :ää. Ojituksesta tulee ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Aluekeskuksen tarvittaessa kehotettava hakemaan lupaa.
Vesistön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat vesitaloushankkeet Asia säädellään nykyisen vesilain 1:19 :ssä näin: Sen lisäksi, mitä tämän luvun 12-15 :ssä säädetään, tarvitaan lupa tämän luvun 30 :ssä tarkoitettuun vesistön ruoppaamiseen, 4 luvun 6 :ssä tarkoitettuun ruoppausmassan sijoittamiseen vesialueelle 6 luvun 2 :ssä tarkoitettuun ojitukseen sekä 7 luvun 1 :ssä tarkoitettuun pengerrysalueen kuivatusvesien johtamiseen vesistöön sekä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen lupa myös silloin, kun siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Ympäristölupaa ei tällöin tarvita. Tämä pilaamispykälä poistuu kokonaan. Ojituksen osalta tämä luvanvaraisuus kuitenkin jatkuu entisellään; velvoite sisältyy uuteen 5:3 :ään. Muiden hankkeiden osalta kuitenkin pilaantumista koskevat määräykset annettaisiin vesilain mukaisen luvan yhteydessä, jos sellainen tarvitaan, eikä nytkään tarvittaisi ympäristölupaa (uusi 3:10 ja muutos YSL 28 :ään). Sen sijaan, jos luvantarve johtuu vain pilaantumisvaarasta, tarvitaan pelkästään ympäristölupa. Tästä voi syntyä mutkikkaitakin tulkintatilanteita, kun ruoppaushankkeissa pohditaan, onko luvantarve vesilaista vai pelkästään ympäristönsuojelulaista johtuva; lupaviranomainenkin riippuu tästä.
3:2. Vesistömuutoksen aiheuttamisen luvanvaraisuus (vastaa nykyistä muuttamiskieltoa 1:15 ja pohjaveden muuttamiskieltoa 1:18 ), 1. momentti koskee yleistä etua: Vesitaloushankkeella on oltava ympäristölupaviraston lupa, kun se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjaveden tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistö soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) aiheuttaa vaaraa terveydelle; 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen, tai 9) muulla edellä verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua.