Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Transkriptio

1 Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden vesiensuojelussa Luonnonmukainen vesirakentaminen, julkaisu: 769&lan=FI Purojen hoito maatalousalueilla, esite

2 Luonnonmukainen vesirakentaminen Lähtökohtana vesistöjen luonnon- ja maisema-arvojen säilyttämistavoite vesistöjen käyttötoiminnan yhteydessä Tulvasuojelu, kuivatus, kastelu, vesivoima, virkistyskäyttö Vesistöjen kunnostus tai ennallistaminen, haittojen korjaaminen jälkikäteen Monissa maissa vaaditaan toimenpiteitä tuhoutuvien elinympäristöjen kompensoimiseksi Suomessa koskee Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia Suomessa vaaditaan haittojen estämistä tai lieventämistä Uusi vesilaki luku 2 Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen 5 luku Ojitus Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta 6 luvun säännöksiä. 8 Ojan kunnossapito ja käyttäminen Jos ojan kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi, sovelletaan sen kunnossapitoon ja käyttöön 1 momentin estämättä, mitä tässä luvussa säädetään ojituksesta. 2

3 Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien kaivu ja purojen perkaus (vedenjohtokyvyn parantaminen) Tarkoituksena mahdollistaa paikalliskuivatus eli peltojen kuivatussyvyys ja salaojien toiminta Voidaan poistaa myös pienialaisia tulvia Uusissa peruskuivatusohjeissa korostetaan uomien monimuotoisuuden säilyttämistä Kalaston olot otettava aina huomioon perkauksissa uusi vesilaki korostaa ilmoitusvelvollisuutta ja suojaa luonnontilaisiksi muuttuneita uomia Kosteikkoja, pohjakynnyksiä ja eroosiosuojauksia voidaan toteuttaa peruskuivatushankkeissa, 100% valtion rahoitus (ympäristönhoitoa edistävät toimenpiteet) Kosteikot ja suojavyöhykkeet maatalouden ympäristötuessa Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa ja tulvasuojelussa Uomien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä, vesien käyttö huomioidaan Uomien mutkaisuus säilytetään, hyödynnetään luontaista elpymistä (mutkittelukehitystä) Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienet tulva-alueet säilytetään ( suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen) Palautetaan tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja 3

4 Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimintatavat kuivatustoiminnassa Haittojen estäminen uomien kaivussa uomarakenteen monimuotoisuus, veden laatu Kosteikot alapuolella - vedenlaatuhaittojen leviämisen esto monimuotoisuus, maisema Haittoja kompensoivat toimenpiteet, esim. kutusoraikkojen ja suojapaikkojen toteuttaminen Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena: kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen Kaivamalla ennallistettu Nuuksion Myllypuro kuivatustarpeen päätyttyä Perinteisen kaivun seurauksia Suoristaminen jyrkentää uomaa Eroosiota Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille 4

5 Luontaista elpymistä tulisi hyödyntää, ei pelkästään nähdä se haitallisena umpeen kasvuna Leveäksi kaivettu uoma liettyy, vesikasveja Vesikasvien väliin muodostuu kapea avoimena pysyvä virtausuoma Lietettä kasautuu vesikasvien sekaan, vesikasvustosta kehittyy tulvatasanne Virtausuomasta muodostuu alivesiuoma Ihanteelliset olot kaloille Luontaisen uomamorfologian huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille 5

6 Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan peruskuivatuksen yhteydessä A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve D Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella Uomien poikkileikkauksen monipuolistaminen 3-tasoinen poikkileikkaus Tulvatasanko HHW Tulva -alue NW, Kesavesi Alivesiuoma Tulvatasanne Tulvaterassi 6

7 Useampitasoisten poikkileikkausten etuja Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien leikkaus Sortumisen väheneminen, toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan Monimuotoisuus Viikinoja, Helsinki Pohjakynnykset Tiivistesydän, yleensä moreenia suodatinkankaan sisällä Pohjakulkeumaa pysähtyy Useat matalat soraikot helpompia tehdä, samalla taimenten kutupaikkoja 7

8 Poikasia/ 100 purometriä Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen Tulvaterasseja vaihtelevasti, mutkien kaivu Kiveys ja sora: eroosiosuoja ja monimuotoisuus kaloille, vaihtelevuus Taimenen poikastuotannolle erinomaisia mahdollisuuksia kunnostetuissa puroissa Longinoja vanhemmat poikaset 0+ poikaset kunnostus Ari Saura/RKTL Tavoite Meritaimen 6,3 kg Lohioja, Perniönjoen sivupuro Juottimenojan vieressä Kuva: Ilpo Havia 8

9 Tulvatasanteen kaivu peruskuivatushankkeessa Kaivu aina pelkästään koneen puolelle, ei uoman yli Rantakasvillisuutta pyritään säästämään Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma 9

10 Havaintoja kokeilukohteesta Uoman samennushaittoja ei aiheudu kaivuaikana, kun uomaan ei kosketa Juottimenoja, Perniö 07/2007 Perinteisen kaivutapa vertailuksi Kun kaivetaan vastakkaista rantaa, uoma sotkeentuu Vastakkaisen rannan luiska jää helposti jyrkäksi Uoman vesileveys kasvaa Yksipuolinen, matalavetinen uoma Syöpymistä luiskan alareunassa Juottimenoja 07/ / /

11 Tulvan vaikutuksia Pientä kulumista paikoissa, joissa ei kasvillisuutta Juottimenoja 08/ /2007 Jos tulee lohkeamia, loivennetaan tai painetaan kauhalla 11

12 Veden korkeus alivesiuomassa Tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Ongelma: suojaavan rantakasvillisuuden säästäminen Juottimenoja 08/ /2007 Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua tulvalla etenkin kasvillisuuden taakse vastaa lähinnä laskeutusallasta Uusi taimettuminen alkaa nopeasti Juottimenoja 09/

13 - Toimivuus eliöstön kannalta Taimenhavaintoja pian kaivun jälkeen Puustoa kannattaa säästää suojaksi 08/

14 Salaojat Eivät ongelma kaivun kannalta Katkaisu haluttaessa tulvatasanteen reunaan 1 vuoden jälkeen kasvillisuus alkaa sitoa - Uoman mutkittelu säilynyt, virtaamien vetokyky lisääntynyt, eroosioherkkyys vähentynyt 07/

15 Soveltaminen tulvasuojeluhankkeisiin Tuusulanjoen perkaus tulvatasanteellisena 2009 Johtopäätöksiä monimuotoisen uoman kaivusta Tulvatasanteellisen, 2 -tasoisen poikkileikkauksen kaivu on mahdollista Hyöty nähtävissä välittömästi - ei samennusta, lietteen kertyminen, kalasto säilyy Määriteltävä tasanteen korkeus ja rantakasvillisuuden suojaus Kasvillisuuden siirto kaivun aikana suositeltavaa Tulvatasanteen kylvö kauralla tai nurmella, tiivistys heti kauhalla Kynnystys ja pohjan eroosiosuojaus soralla ja kivillä myös kalastohyöty Kosteikko tai laskeutusallas tarpeen alapuolelle syöpyvässä maastossa 15

16 Rakennetut kosteikot maatalouden vesiensuojelussa Syvä ja matala osa (typpi ja fosfori, 60-70% puhdistusteho mahdollinen) Vaihteleva rannan kaltevuus: patojen kohdalla jyrkempi, muualla loiva Loivuuden etuja: tulvavirtaamien nousu ja laajeneminen, tulvan vaimennus Linnuille rantavyöhykettä Hovi, Vihti, 5% valuma-alueesta Monivaikutteiset kosteikot - hydraulisen suunnittelun ja maisemasuunnittelun yhdistäminen Vaihtelevuus - avoimuus Lintusaaria Rantamo-Seitteli, Tuusula Virtausmalli, jolla tutkittiin veden ohjaamista tasisesti: niemekkeet, pohjakynnykset Virrannopeuksia cm/s eri virtaamilla 16

17 Rantamo-Seitteli, Tuusula 2009 monivaikutteinen kosteikko kulttuurimaisemassa Rantojen ja saarien muotoilu linnuston kannalta 17

18

19

20

21

22 Kosteikko maisemakuvassa 22