Uudistunut vesilaki Järvisedimenttienergiahanke Alajärvi

Transkriptio

1 Uudistunut vesilaki Järvisedimenttienergiahanke Alajärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Vesistöyksikkö, Vanhempi insinööri Sari Yli-Mannila

2 Aluehallinto uudistui Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoa selkeytettiin kokoamalla entisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit) tehtävät kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY) Aluehallintovirastoihin (AVI). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus I ELY-centralen i Södra Österbotten

3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) ELY-keskuksen toiminta-ajatus on edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtinhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueella. Keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen, Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus I ELY-centralen i Södra Österbotten

4 Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen toiminta-alue ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakunta ja liikenne- ja ympäristöasioissa lisäksi Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunta. ELY-keskuksen päätoimipaikka on Seinäjoella ja muut toimipaikat Vaasassa ja Kokkolassa. Henkilökuntaa on noin 420. pinta-ala km 2 kuntia 43 asukkaita ruotsinkielisiä 22% Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus I ELY-centralen i Södra Österbotten

5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta Hyvää ympäristöä, luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä Maahanmuuttoasioita, maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä alueilla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus I ELY-centralen i Södra Österbotten

6 ELY-keskuksen kolme vastuualuetta: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (E-vastuualue) - Tehtävät siirtyivät Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksesta ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolta. - Toimialueena Etelä-Pohjanmaan maakunta. Liikenne ja infrastruktuuri (L-vastuualue) - Tehtävät siirtyivät Vaasan tiepiiristä ja Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenneosastolta. - Toimialueena Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Ympäristö ja luonnonvarat (Y-vastuualue) - Tehtävät siirtyivät Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä, pois lukien ympäristöluvat, jotka siirtyvät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI). - Toimialueena Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus I ELY-centralen i Södra Österbotten

7 Organisaatio Ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen Viestintäpäällikkö Johtoryhmä Hallintoyksikkö Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Virastopalvelut Maksatus- ja tarkastusryhmä Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Antti-Jussi Oikarinen Työllisyys ja osaaminen Liikenne ja infrastruktuuri H Anders Östergård Ohjaus Ympäristö ja luonnonvarat Aulis Rantala Ympäristönsuojelu Strategiayksikkö Strategia Asiakkuustoiminto Aluekehitysryhmä Innovaatiot ja yritysrahoitus Maaseutu ja energia TE-toimistot Suunnittelu Liikennejärjestelmä Kunnossapito Investoinnit Alueidenkäyttö ja vesihuolto Vesistö Luontoympäristö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus I ELY-centralen i Södra Österbotten

8 Vastuualueet peruspalvelut, oikeusturva ja luvat pelastustoimi ja varautuminen poliisi työsuojelu ympäristöluvat: Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset asiat LSS AVI

9 Vesilain mukaiset tehtävät E-P:n ELY-keskuksessa Ympäristönsuojeluyksikkö / Vesien- ja maaperäsuojeluryhmä vesilain valvonta, vesilain mukaisen luvan tarve turvetuotannon valvonta pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus ja kunnostuksen suunnittelu sekä valvonta kuntien jätevedenpuhdistamoiden valvonta Vesistöyksikkö vesilain mukaiset hankkeet ojitustoimitukset Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö pohjavedet, vesihuolto Luontoympäristöyksikkö Ojitusten valvonta, luonnonsuojelu 9

10 Vesilainsäädännön historia Maakaari v Vesioikeuslaki v Vesilaki /264 v Vesilaki /587 v > 10

11 Vesilaki /587 Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä niin, että se on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää; 2) ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja; ja 3) parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. 11

12 1 luku: Yleiset säännökset 2 luku: Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 3 luku: Luvanvaraiset vesitaloushankkeet 4 luku: Veden ottaminen 5 luku: Ojitus 6 luku: Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen 7 luku: Säännöstely 8 luku: Vesivoiman hyödyntäminen 9 luku: Puutavaran uitto 10 luku: Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet 11 luku: Hakemusmenettely 12 luku: Vesioikeudellinen yhteisö 12

13 13 luku: Korvaukset 14 luku: Valvonta ja hallintopakko 15 luku: Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano 16 luku: Rangaistussäännökset 17 luku: Kiinteistöoikeudellisia säännöksiä 18 luku: Erinäisiä säännöksiä 19 luku: Voimaantulo = 308 pykälää 13

14 Keskeiset muutokset 1/2 Ilmoitukset ja vesilain mukaiset luvat Yli 500 m 3 :n ruoppaus edellyttää aina aluehallintoviraston lupaa. Alle 500 m 3 :n ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Jos ojitus ei vaadi lupaa, siitä on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Lisäksi 100 m 3 vuorokaudessa ylittävästä vedenotosta on ilmoitettava ELY-keskukselle. Vesistöjen kunnostus helpottuu (?) Vedenpinnan pysyvää nostaminen sai omat erityissäännökset ¾ kannatus, vesioikeudellinen yhteisö, kiinteistötoimitus Vesistöjen määritelmät ovat muuttuneet Uusi määritelmä kasvattaa vesistöjen määrää. Lupaa tarvitaan entistä pienemmille hankkeille, mikä kasvattaa luvanvaraisten hankkeiden määrää. Lisäksi osa puroista muuttuu jokivesistöksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y-vastuualue, Sari Yli-Mannila

15 Keskeiset muutokset 2/2 Luonnon monimuotoisuus ja pienvedet Luonnontilaisten purojen suojelu tehostuu, sillä puron uoman luonnontilaa vaarantaviin vesitaloushankkeisiin tarvitaan aina lupa. Vedenhankinta Vedenhankinnassa turvataan ensisijaisesti paikallinen vedenotto. Etusijajärjestyksessä viimeisenä on vedenotto paikkakunnan ulkopuolelle muuta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten, esimerkiksi kaupalliseen tarkoitukseen. Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa vedenottamon suoja-alueen perustamiseen parannetaan. Suoja-alueen perustamista voivat vaatia vedenottamoluvan hakijan lisäksi myös asianosaiset (mm. maanomistaja) sekä viranomainen. Vesioikeudelliset menettelyt - Vesiluvan myöntämiseen liittyvästä katselmustoimituksesta sekä lopputarkastuksesta luovutaan. Hankkeesta vastaavan tulee toimittaa aikaisempaan verrattuna kattavampi ja yksityiskohtaisempi lupahakemus 15 hankkeen vaikutusten selvittämiseksi ja asian ratkaisemiseksi.

16 Määritelmistä (1:3) Vesistön määritelmä laajenee niin, että vesistöjä ovat järvien, lampien, jokien, purojen ja muiden luonnollisten vesialueiden lisäksi tekojärvet, kanavat ja muut vastaavat keinotekoiset vesialueet, (siis muut paitsi oja, noro ja lähde) Osa puroista muuttuu joeksi, kun kyseessä on aina joki, jos valumaalue on yli 100 km 2 Vastaavasti osa noroista muuttuu puroiksi. Noron valuma-alue on enintään 10 km 2 ja siinä ei jatkuvasti virtaa vettä, eikä kalan kulku ole merkittävässä määrin mahdollista. LSSAVI, Lasse Känsälä

17 Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 1 Haitan poistaminen ja ruoppausmassan sijoittaminen (VL 2:6) lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta poistaa haitan vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi suostumuksen hankkiminen vesialueen omistajalta ja rantanaapureilta suositeltavaa (ainakin ilmoitus) Rakennelman sijoittaminen toisen vesialueelle (2:5) laituri, venevaja, veneen kiinnityspaalu/poiju ei koske muuta rakentamista toisen alueella 17

18 Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 2 ei saa aiheuttaa vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista (ruoppausmassojen kalkitus!) ruoppausmassan sijoittaminen toisen vesialueelle samoin edellytyksin kuin haitan poistaminen Ruoppaus kattaa kaikki haitan poistamista ja ruoppausmassan sijoittamista tarkoittavat toimenpiteet Ruoppauksiksi ei katsota kuitenkaan käsivoimin tapahtuvaa kivien raivausta tms. 18

19 Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 3 ruoppausmassan sijoittaminen toisen maa-alueelle edellyttää omistajan lupaa (myös vähäinen määrä, osakaskunnan vesijättö) tai lupaviranomaisen myöntämää oikeutta toimenpiteestä ilmoitettava vesialueen omistajalle ja ELY-keskukselle vähintään 30 vrk ennen työn alkamista (googleta: Ilmoitus vesirakennustyöstä ) Luvanvaraisuudesta riippumatta mahdollisimman haitattomasti (ei saa tulla vältettävissä olevaa haittaa) Ei saa aiheutua vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta 19

20 Yleiset oikeudet, velvollisuudet ja rajoitukset 4 Eräiden vesiluontotyyppien suojelu (VL 2:11) vastaa nykyisen vesilain 1:15 a ja 1:17 a :iä luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta poikkeus ei saa huomattavasti vaarantaa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteita 20

21 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6) Maa-ainesten otto vesistön pohjasta kotitarvekäyttöön Yli 100 m³/vrk vedenotto (pohjavesi: alle 250 m³/vrk) Muu kuin vähäinen ojitus Ilmoitus ELY-keskukselle 30 (60) vrk ennen toimenpiteen aloittamista (2:15 ja 5:6) Ilmoittamisvelvollisuus ei koske luvanvaraisia hankkeita 21

22 Ilmoituksen sisältö Tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta ja ympäristövaikutuksista (ruoppauksessa lisäksi tieto muista vastaavista vaikutusalueen hankkeista). Muusta kuin ojitushankkeesta: - hankkeesta vastaavan nimi ja yhteystiedot - hankkeen sijainti - selvitys hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä - hankkeen toteuttamisen ajankohta ja kesto 22

23 Ojituksesta ilmoittaminen (60 vrk etukäteen) Ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta, jos - ei ole luvanvarainen - ei pidetä ojitustoimitusta - ei kunnan viranomaisen päätöstä ojariita-asiassa - ei sisälly tiesuunnitelmaan eikä ratasuunnitelmaan - ei ole asemakaava-alueella (MRL!) Luvan/ojitustoimituksen päätöksen perusteella suoritettavasta kunnossapidosta ei tarvitse ilmoittaa paitsi jos uoma on palautunut luonnontilaan (VL 5:8.2) tai kunnossapito aiheuttaa vesistön pilaantumista 23

24 Yleinen luvanvaraisuus 1 Yleinen luvanvaraisuus vaikutusten perusteella (3:2) kattaa aikaisemmat muuttamiskiellot: Muutos vesistössä (ml. ranta) tai pohjavedessä tai vesiympäristössä pykälässä listattu seuraus yleisen tai yksityisen edun loukkaus (happamat sulfaattimaat!) Vesiympäristö on ymmärrettävä laajasti (rantaviivan muuttaminen!) 9 kohdan lista tarkasteltavista yleisistä eduista, joissa uutta mm. puron uoman luonnontilan vaarantuminen (kohta 8) ja pohjavesiesiintymän tilan huononeminen (kohta 2) itsenäisenä arviointiperusteena 24

25 Yleinen luvanvaraisuus 2 Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupa yksityiseen etuun kohdistuvien vaikutusten vuoksi jos ei sovittu Muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle (3:2.2) Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa Lisäksi erikseen pienvesien osalta säädetty noroon tai ojaan kohdistuvien muutosten luvanvaraisuudesta sekä toisen kiinteistölle häiriötä aiheuttavan rakennelman käytöstä (3:2.3) lupaa ei tarvita jos on saatu suostumus 25

26 Hankkeelle tarvitaan aina lupa, jos hankkeella on tiettyjä ympäristövaikutuksia: se muuttaa vesistön asemaa; syvyyttä; vedenkorkeutta tai virtaamaa; rantaa tai vesiympäristöä tai pohjaveden määrää tai laatua, ja tämä muutos 26

27 1. aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä veden vähyyttä, 2. vahingoittaa luontoa tai huonontaa vesistön tai pohjaveden tilaa, 3. vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja tai vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön, 4. vaarantaa terveyttä, 5. vähentää tärkeän pohjavesiesiintymän antoisuutta tai haittaa vedenottoa tai veden käyttöä talousvetenä, 6. vahingoittaa kalastusta tai kalakantoja, 7. haittaa vesiliikennettä tai puutavaran uittoa, 8. vaarantaa puron luonnontilan säilymistä tai 9. muulla tavoin loukkaa yleistä etua. 27

28 Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet (3:3) Valtaväylän sulkeminen tai supistaminen sekä väylän käyttämistä vaikeuttavan laitteen tai muun esteen asettaminen (vrt. joen määritelmän muutos) Veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tarpeisiin Pohjaveden oton osalta mikä tahansa toimenpide, jonka seurauksena vettä poistuu vähintään 250 m³/vrk Sillan tai kuljetuslaitteen tekeminen yleisen kulku- tai valtaväylän (= joen) yli sekä tunnelin, vesi-, viemäri-, voima- tai muun johdon tekeminen tällaisen väylän ali Maa-alueen muuttaminen pysyvästi vesialueeksi vesistön vedenkorkeutta nostamalla Maa-aineksen ottaminen veden alta ammattimaisesti Yli 500 m³:n ruoppaukset (ellei kyse julkisen kulkuväylän kunnossapidosta) 28

29 Kosteikon luvantarve Maanomistaja voi omalle maalleen tehdä kosteikon ilman vesilain mukaista lupaa, mikäli vaikutukset rajoittuvat vain hänen alueelleen. Mikäli kosteikon perustaminen vaikuttaa (kuivatus!) muidenkin maanomistajien alueella, tarvitaan myös heidän suostumuksensa. Mikäli kaikkia ei saada, voi AVI myöntää oikeuden toisen alueeseen. AVIn lupa tarvitaan, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa vesilain 3. luvun 2 :ssä mainitut vaikutukset ja muutokset ympäristöön. AVIn lupa tarvitaan myös, jos: Aiheutuu toiselle edunmenetystä eikä tämä ole antanut suostumustaan. Joeksi katsottavaan vesistöön rakennetaan pohjapato Maa-aluetta muutetaan pysyvästi vesialueeksi Vesialuetta ruopataan yli 500 m 3 Alueella sijaitsevan <10 ha fladan, kluuvijärven, lähteen, noron tai <1 ha lammen tai järven luonnontila vaarantuu. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y-vastuualue, Sari Yli-Mannila

30 Lisätietoja: Uusi vesilaki voimaan Vesilupa > Vesilain mukainen lupa Aluehallintovirasto Ruoppaukset: > Länsi-Suomi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Ruoppaa kohtuudella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y-vastuualue, Sari Yli-Mannila