Päätös Nro 215/2011/4 Dnro ESAVI/10/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 215/2011/4 Dnro ESAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Valkialammen rannalla sijaitsevan laiturin pysyttäminen yhteisellä vesialueella ja pysyvän käyttöoikeuden saaminen hanketta varten tarvittavaan alueeseen, Kouvola HAKIJA Virpi Pietikäinen HAKEMUS SUUNNITELMA Virpi Pietikäinen on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kouvolan kaupungin Selänpään kylässä omistamansa Valkeataipaleen tilan RN:o 5:42 edustalla Valkialammen rannalla sijaitsevan laiturin kävelysiltoineen pysyttämiseen yhteisellä vesialueella ja vesijätöllä sekä Lampilan tilan RN:o 5:73 alueella ja pysyvän käyttöoikeuden saamista hanketta varten tarvittavaan alueeseen. Hakijalla on tilallaan loma-asunto ja Valkialammen tuntumassa vuonna 1938 rakennettu saunarakennus. Saunan edessä on aina ollut laituri, joka ulottuu Valkialammen yhteiselle vesialueelle RN:o 876:5. Hakijan kiinteistöllä on osuus yhteiseen vesialueeseen, joka ei ole järjestäytynyt. Alueella on voimassa rantayleiskaava. Kaavassa Valkialammen ranta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Laituri on puurakenteineen ja pituudeltaan noin 6 m ja leveydeltään noin 1,15 m. Laituriin liittyvä maalla sijaitseva kävelysiltaosuus on pituudeltaan noin 1,5 m ja leveydeltään noin 1 m. Laituri on yhteydessä rantasaunaan siten, että noin 1 m 2 :n alueelta ylitetään Lampilan tilan RN:o 5:73 maaaluetta. Saunan vieressä on laiturille johtava kävelysilta noin 1,5 m 2 Lampilan tilan maalla. Yhteistä vesijättöä on laiturin alla noin 2 m 2 ja yhteistä vesialuetta noin 9 m 2. Vesijätön lunastuksesta on pidetty kiinteistötoimitus, jossa vesijättö on liitetty Lampilan tilaan RN:o 5:73. Hakija on myöhemmin selityksessään ilmoittanut, että kiinteistötoimitus on saanut lainvoiman. Hakija on esittänyt, että pysyvästä käyttöoikeudesta määrättäisiin maksettavaksi kertakorvauksena Lampilan tilan omistajalle 20 euroa ja yhteisen vesialueen ja vesijätön omistajalle 25 euroa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Laituri on välttämätön hakijan kiinteistön käytölle loma-asuntona sekä Valkialammen rannan käytölle uintiin ja veneilyyn. Laituri on rakenteena tavanomainen, joka sellaisenaan ei vesilain mukaista lupaa hakijan käsityksen mukaan tarvitsisi. Lupaa haetaan ensisijaisesti käyttöoikeuden vahvistamiseksi. Laiturista ja sen käytöstä ei aiheudu kenellekään ulkopuoliselle haittaa tai vahinkoa. Laituripaikalta ei ole näköyhteyttä naapureiden rakennuksiin tai käyttörantaan. Naapuritiloilla olevat rakennukset ovat varsin etäällä. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) AA Lampilan tilan RN:o 5:73 omistajana on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi hakija on velvoitettava purkamaan laituri. Hakijan vaatimus laiturin pysyttämisestä on perusteeton, sillä laituri alkaa selvästi Lampilan tilaan kuuluvalta alueelta eikä rakentamiseen ole tilan omistajan lupaa. Hakijan tila ei rajoitu Valkialampeen eikä vesijättöalueeseen, vaan Lampilan tilaan. Lunastustoimituksessa laiturin kohdalla oleva vesijättö on lunastettu ja siirretty Lampilan tilaan. Muistuttaja oli hakenut lunastusta sen vuoksi, että Valkeataipaleen tilan RN:o 5:42 omistaja oli lupaa kysymättä rakentanut laiturin Lampilan tilan kautta. Muistuttajan tarkoituksena oli ollut vesijätön lunastuksen jälkeen vuokrata laiturin alle jäävä alue hakijalle. Alueen vuokraaminen ei kuitenkaan enää tule kysymykseen. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hakemuksen mukana olevan vesijätön lunastustoimituksen pöytäkirjan mukaan laiturin kohdalla oleva vesijättö on lunastettu ja siirretty Lampilan tilaan RN:o 5:73. Maanmittaustoimisto on ilmoittanut, että Virpi Pietikäinen on perunut valituksensa päätöksestä. ELY-keskus on katsonut, ettei hakemuksessa esitetystä vesistöön tehdystä laiturista ole merkittävää haittaa yleiselle edulle, eikä sillä ole vaikutusta vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumiseen. 3) Kouvolan kaupungin rakennustarkastaja on lausunnossaan todennut, että Valkialammen rantaan on rakennettu laituri ja rantasaunaa on laajennettu terassilla, joka ulottuu tilan 5:73 rajaan asti. Kyseisten rakennelmien rakentaminen edellyttää naapurin suostumusta ja kun poiketaan lain 2

3 sekä rakennusjärjestyksen määräyksistä, myös vähintään toimenpidelupaa. 3 HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutuksista. Muistutuksen 1 johdosta hakija on todennut, ettei laiturin purkamista tarkoittavaa määräystä voida antaa hakijan vireille panemassa hakemusasiassa. Hakija on lausunut, että koska hänen omistamansa kiinteistö ulottuu pyykin 6 tuntumassa rantaan ja kiinteistöllä on osuus yhteiseen vesialueeseen, siitä seuraa oikeus laiturin pitämiseen vesilain 1 luvun 28 :n nojalla ilman aluehallintoviraston lupaa. Oikeuskäytännössä on jopa katsottu, ettei merkitykseltään vähäinen vesijättökaistale vaikuta laiturin pitämisoikeuteen, jos kaistale ei mahdollista itsenäistä maankäyttöä. Hakijan laiturin kohdalla sijainnut vesijättö on siirretty Lampilan tilaan RN:o 5:73. Pysyvää käyttöoikeutta koskevan hakemuksen osalta tällä ei ole muuta merkitystä kuin että korvaus on määrättävä kokonaisuudessaan Lampilan tilan omistajalle. Laituri ja siihen liittyvä maa-alueelle ulottuva kävelysilta muodostavat rakenteellisen kokonaisuuden, josta syystä rakentamisen edellytyksiä on arvioitava vesilaissa tarkoitettuna hankekokonaisuutena. Tältä osin hakija on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun taltio 783. Valkeataipaleen tilan osuus yhteiseen vesialueeseen on suurempi kuin laiturin vaatima noin 9 m 2 :n osuus koko yhteisvesialueesta. Vähäisenä rakenteena käyttöoikeus voidaan myöntää joka tapauksessa vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla. Rakennustarkastajan muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että alueella on hakijan tietojen mukaan voimassa rantayleiskaava ja että laituri vesialueella ei yksityiskohtaisemman kaavan puuttuessa edellyttäisi toimenpidelupaa. Mikäli se tarvitaan, hakija tulee sen hakemaan. TARKASTUS Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Aluehallintovirasto ei tutki laiturin purkamista koskevaa vaatimusta. Aluehallintovirasto myöntää Virpi Pietikäiselle Valkeataipaleen tilan RN:o 5:42 omistajana luvan Valkialammen rannalla sijaitsevan laiturin pysyttämiseen yhteisellä vesialueella RN:o 876:5 ja Lampilan tilan RN:o 5:73 maaalueella Kouvolan kaupungin Selänpään kylässä. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden laituria ja sen käyttöä varten tarvittavaan noin 10 m 2 :n suuruiseen alueeseen yh-

4 teisestä vesialueesta RN:o 876:5 ja noin 5 m 2 :n suuruiseen Lampilan tilaan RN:o 5:73 kuuluvaan maa-alueeseen. Hankkeesta ei aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä kuin mitä lupamääräyksessä 2) on myönnetystä käyttöoikeudesta määrätty maksettavaksi. Käyttöoikeuden myöntämisestä yhteiseen vesialueeseen ei määrätä suoritettavaksi korvausta edunmenetyksen vähäisyys ja hakijan tilan osuus yhteisestä vesialueesta huomioon ottaen. 4 Lupamääräykset 1) Laituri on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 2) Luvan saajan on maksettava Lampilan tilan RN:o 5:73 omistajalle laituria ja sen käyttöä varten tarvittavasta pysyvästä käyttöoikeudesta noin 5 m 2 :n suuruiseen alueeseen kertakaikkisena korvauksena 50 euroa. Korvaus on maksettava viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Korvaukselle on suoritettava vuotuista korkoa kuusi prosenttia alkaen eräpäivään saakka. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Perustelut Sovellettavat säännökset Vesilain 1 luvun 15 :n 1 momentin mukaan, jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesistöstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä tai sen seurauksena voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiympäristön muutos, joka 1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle; 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä; 5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka 6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto). Mitä 1 momentissa säädetään toimenpiteestä, koskee 2 momentin mukaan soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen käyttämistä.

5 Vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin mukaan, jos rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä saattaa aiheutua 1 luvun :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on rakentamiseen hankittava aluehallintoviraston lupa. Vesilain 2 luvun 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten, ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli rakentaminen on hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi tarpeen vesialueen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Saman lainkohdan mukaan, jos rakentamisesta aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen ei muutoin 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin vesilain 2 luvun 11 :ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään mainitun luvun 7 9 :ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon. Vesilain 2 luvun 11 :n 1 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana hyötynä on pidettävä yrityksen tuottamien yleisten etujen lisäksi maa- tai vesialueen tahi muun omaisuuden tuottavuuden parantumista tai omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuuden käyttöarvon lisääntymistä samoin kuin muutakin etua, joka yrityksen toteuttamisesta välittömästi voidaan saada. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon sekä yleistä etua koskevat että yritykseen osallistumattoman henkilön omaisuudelle aiheutettavat sanotunlaiset seuraukset, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itselleen. Jos hakija ei omista tarvittavia alueita osaksikaan tai hakijalla ei ole osuutta yhteiseen alueeseen tai hän ei saa tarvittavia alueita sopimusteitse, aluehallintovirasto voi vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentissa mainituin edellytyksin myöntää hakijalle tarvittavan käyttöoikeuden. Käyttöoikeus toiselle kuuluvaan alueeseen voidaan myöntää muun muassa laiturin rakentamiseen. Käyttöoikeus voidaan myöntää vain, mikäli rakentamisen osalta vesilain 2 luvun 6 :ssä mainitut edellytykset ovat olemassa. 5 Asiassa saatu selvitys Hakijan omistamalla Valkeataipaleen tilalla RN:o 5:42 oleva saunarakennus sijaitsee Valkialammen tuntumassa muutaman metrin päässä vesialu-

6 eesta. Hakijan ilmoituksen mukaan sauna on rakennettu 1930-luvun lopulla. Rannassa on hakijan mukaan ollut laituri aiemminkin. Saunan rannanpuoleisessa päässä on terassi, jolta johtavat portaat hakemuksessa tarkoitetulle laiturille. Hakija on perustellut hakemusta sillä, että laituri on välttämätön hänen kiinteistönsä käytölle loma-asuntona sekä Valkialammen rannan käytölle uinti- ja veneilytarkoitukseen. Puisen laiturin pituus portaineen terassin reunalta mitattuna on noin 7 m. Vesialueelle sijoittuvan laituriosuuden pituus on noin 4,5 m, josta noin 1,15 m leveän osuuden pituus on noin 2,5 m. Laiturin päässä olevan osan mitat ovat 1,9 m ja 2,3 m. Lampilan tilan RN:o 5:73 maa-alueella olevan laiturin osan pituus on noin 2 m. 6 Lupaharkinta Hakemuksessa tarkoitetut Lampilan tilan RN:o 5:73 maa-alueelle sijoittuvat portaat ja laiturin osa sekä yhteiselle vesialueelle RN:o 876:5 sijoittuva varsinainen laituri muodostavat rakenteellisen kokonaisuuden. Tämän vuoksi rakennelmaa on kokonaisuudessaan pidettävä vesilain 1 luvun 15 :n 1 momentissa tarkoitettuna vesiympäristöön vaikuttavana luvanvaraisena toimenpiteenä, jonka vaikutuksia ja luvan myöntämisen edellytyksiä on arvioitava yhdessä. Luvanvaraiseen toimenpiteeseen ei vesilain 1 luvun 28 tule miltään osin sovellettavaksi. Lupa on vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella myönnettävissä vain sillä edellytyksellä, että rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Kun otetaan huomioon hakemuksessa tarkoitetun laiturirakennelman sijainti vesialueella ja Lampilan tilaan RN:o 5:73 kuuluvalla maa-alueella rakentaminen loukkaa sanottavaa enemmän Lampilan tilan omistajan yksityistä etua. Tämän vuoksi luvan myöntämisen edellytykset on arvioitava vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin ja 11 :n mukaisesti sekä ottaen huomioon, mitä vesilain 2 luvun 3 :ssä on säädetty. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että laituri ei loukkaa yleistä etua. Aluehallintovirasto katsoo, että laituri on tarpeellinen Valkeataipaleen tilan käytölle loma-asuntona ja että hankkeen hyötynä on siitä aiheutuva tilan käyttöarvon lisääntyminen. Laituri on Valkialammen olosuhteisiin tavanomaisen kokoinen. Laituri ja sen käyttö estävät Lampilan tilan omistajaa käyttämästä saunarakennuksen edessä olevaa kapeaa Lampilan tilaan kuuluvaa rantavyöhykettä. Ottaen kuitenkin huomioon tämän alueen luonne ja sijainti aivan Lampilan tilan lounaisnurkassa välittömästi saunan terassin edustalla, ei laiturista ja sen käytöstä kuitenkaan aiheudu Lampilan tilan rannankäytölle sanottavaa haittaa, kun vielä otetaan huomioon se, että tilan rakennukset ja pääasiallinen käyttö painottuvat Vuohijärven puoleiselle alueelle mäen harjanteen toisella reunalla.

7 Valkeataipaleen tilalla RN:o 5:42 on osuus siihen yhteiseen vesialueeseen, jolle laiturin vesialueelle rakennettu osa sijoittuu. Edellä oleva huomioon ottaen aluehallintovirasto arvioi laiturista ja sen käytöstä Valkeataipaleen tilalle RN:o 5:42 koituvan hyödyn olevan huomattavan verrattuna siitä Lampilan tilalle RN:o 5:73 johtuvaan vahinkoon, haittaan ja edunmenetykseen. Luvan myöntämisen edellytykset laiturin rakentamiseen ovat siten olemassa. Pysyvä käyttöoikeus hanketta varten tarvittaviin vesi- ja maa-alueeseen voidaan myöntää, koska kyseessä on vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentissa tarkoitettu vähäinen hanke. Käyttöoikeuden myöntämisestä Lampilan tilan maa-alueeseen aiheutuvasta edunmenetyksestä on määrätty korvaus. Muuta korvattavaa edunmenetystä hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuneen tai aiheutuvan. Maa-alueen korvaukseen sisältyy vesilain edellyttämä korvauksen puolitoistakertaisuus. 7 Lainkohdat Vesilain 1 luvun 15 sekä 2 luvun 2 ja 3, 6, 7 :n 2 momentti ja 11 sekä 11 luvun 3, 6, 14, 14a ja 15 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on hylännyt perusteluista ilmenevällä tavalla AA:n vaatimukset. Laiturin purkamista koskeva vaatimus jätetään tutkimatta hakemusasian yhteydessä tehtynä. Kaupungin rakennustarkastajan lausunnon johdosta aluehallintovirasto toteaa, että vesilain mukainen lupa ei korvaa mahdollisesti tarvittavia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia. KÄSITTELYMAKSU 250 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Vähäisen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä peritään 250 euroa.

8 8 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Virpi Pietikäinen, Mäntytie 9 A 1, Helsinki Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kouvolan kaupungin rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) AA (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

9 9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vaskinen Esa Meriluoto Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vaskinen ja esitellyt ympäristölakimies Esa Meriluoto.

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.