LUUMÄKI KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015
Kunnanhallitus.. Valtuusto.. 1 1
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1 2 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 2 3 KAAVAJÄRJESTELMÄ 2 4 RAKENNUSJÄRJESTYS 3 5 MAAKUNTAKAAVOITUS 4 5.1 Hyväksytyt maakuntakaavat 4 5.2 Valmisteilla olevat maakuntakaavat 4 6 YLEISKAAVOITUS 4 6.1 Voimassa olevat yleiskaavat 4 6.2 Vireillä olevat yleiskaavat 5 6.3 Yleiskaavojen muuttaminen 6 7 ASEMAKAAVOITUS 6 7.1 Voimassa olevat asemakaavat 6 7.2 Voimassa olevat ranta-asemakaavat 6 7.3 Vireillä olevat asemakaavat ja ranta-asemakaavat 6 7.4 Asemakaavoitusohjelma 6 8 KAAVOITUKSEN AJANTASAISUUDEN JÄRJESTÄMINEN 7 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsaus on esillä myös kunnan internet-kotisivulla, jonka osoite on: http://www.luumaki.fi. 2 2
Lisätiedot: Luumäen kunta Tekninen toimisto Linnalantie 33, 54500 Taavetti vt tekninen johtaja Juha Inkilä p. 0400 896164, sähköposti: juha.inkilä(a)luumaki.fi 2 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen järjestämistä. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen alkamisesta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa arvioidaan kaavan vaikutuksia sekä selvitetään osalliset ja tavat vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä myös tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittelyja neuvottelutilaisuuksiin. Virallisesti kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteitä valmisteluvaiheessa kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta sen ollessa nähtävillä. MRA 30 :n mukaisesti osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Valmisteluaineisto sisältää yleensä myös kaavaluonnoksen. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä ( MRA 19 ja 27 ) maanomistajat ja kuntalaiset voivat tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnalle. 3 KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Uudistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden toteutumista tulee edistää kaikessa kaavoituksessa. 3 3
Maakuntakaava on ainoa valtion vahvistettavaksi alistettava kaava. Maakuntakaava osoittaa maakunnan näkemyksen aluerakenteen kehittämisestä, ratkaisee vaikutuksiltaan ylikunnalliset maankäyttökysymykset sekä välittää valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet kunnalliseen kaavoitukseen. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto (MRL 19 ), jossa alueen kuntien on oltava jäseninä. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka on ohjeena asemakaavan laatimiselle. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Koko kuntaa käsittelevää kaavaa kutsutaan yleiskaavaksi ja rajattua aluetta tai toimintaa koskevaa kaavaa taas osayleiskaavaksi. Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava muuten. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto (MRL 37 ). Kunnan päätöstä ei saateta valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Aiempi vahvistusmenettely on korvattu alueellisen ympäristökeskuksen (ELY-keskus) oikaisukehotus- ja valitusoikeuksilla. Luumäelle on laadittu rantoja koskevat osayleiskaavat, Taavetti-Jurvalan taajamakokonaisuutta koskeva osayleiskaava sekä kunnan itäosaan on valmistunut työpaikka-alueen kehittämistä koskeva osayleiskaava (kohta 6. 1). Kaupunkiseuduille tai muille tarkoituksenmukaisille aluekokonaisuuksille voidaan laatia myös kuntien yhteinen yleiskaava. Kuntien yhteiset yleiskaavat vahvistaa ympäristöministeriö. Luumäelle ei ole laadittu yhtään kuntien yhteistä yleiskaavaa. Alueiden käytön yksityiskohtaista rakentamista, kehittämistä ja järjestämistä ohjaamaan laaditaan asemakaava. Sen tarkoitus on osoittaa alueet erilaisia tarkoituksia varten sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Taajama-aluilla rakentaminen nojautuu pääsääntöisesti asemakaavaan. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnan päätöstä ei saateta valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Aiempi vahvistusmenettely on korvattu alueellisen ympäristökeskuksen (ELY-keskus) oikaisukehotus- ja valitusoikeuksilla. Luumäellä asemakaavoja on laadittu Taavetin taajamaan (kohta 7.1). 4 4
Luumäellä on useita maanomistajan toimesta laadittuja ranta-asemakaavoja (entinen nimitys on rantakaava). Näillä alueilla yleiskaava ei ole voimassa, joten rakentaminen nojautuu ranta-asema-kaavaan (kohta 7.2). Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Luumäelle on laadittu kolme osayleiskaavaa, jotka kattavat käytännössä kaikki rannat (kohta 6.1). Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella, joten näillä alueilla rakennusluvat ratkaistaan ranta-asemakaavan perusteella. Luumäellä on useita maanomistajan toimesta laadittuja ranta-asemakaavoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan kunnan tulee arvioida asemakaavojen ajanmukaisuutta ja pitää kaavat ajan tasalla. Jos asemakaava, joka on ollut voimassa 13 vuotta, on merkittävältä osaltaan toteuttamatta, ei rakennuslupaa saa myöntää uudelle rakennukselle ennen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia (kohta 8). Kunnan päätös, jolla kaava on todettu vanhentuneeksi, merkitsee samalla rakennuskiellon voimaantuloa alueella kaavan muuttamista varten. Asemakaavojen vanhentuminen ei koske ranta-asemakaavoja. 4 RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys (MRL 14 ). Siinä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Voimassa oleva Luumäen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 17.12.2012 ja astunut voimaan 16.5.2013 Rakennusjärjestys on luettavissa Luumäen kunnan internetsivuilla http://www.luumaki.fi/sites/luumaki.fi/files/rakennusjarjestys_2013.pdf 5 MAAKUNTAKAAVOITUS 5.1 Hyväksytyt maakuntakaavat Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys noin vuoteen 2025. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavoja. Maakuntakaavalla myös välitetään 5 5
valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja ne sovitetaan yhteen maakunnan omien maankäyttötavoitteiden kanssa. Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 9.6.2010. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2011. Tarkemmin: http://www.ekarjala.fi/liitto/suunnittelu-ja-kehittaminen/maankayton-suunnittelu/ Etelä-Karjalan 1 vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on täydennystä voimassaolevaan kokonaismaakuntakaavaan (2011). Vaihemaakuntakaava 1:n tavoitteena on kaupan sijoittumisen ohjaaminen, keskustojen kehittäminen, Etelä-Karjalan elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkon suunnitteleminen palvelemaan koko maakuntaa sekä kasvavaa matkailijavirtaa. Tärkeänä teemana on ollut matkailun edellytysten kehittäminen ja liikenteen sujuvuuden edistäminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi 24.2.2014 Etelä-Karjalan 1 vaihemaakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 19.10.2015. Tarkemmin: http://www.ekliitto.fi/suunnittelu-ja-kehittaminen/maankayton-suunnittelu/vaihekaava/ 5.2 Valmisteilla olevat maakuntakaavat Maakuntakaavoja ei ole valmisteilla. 6 YLEISKAAVOITUS 6.1 Voimassa olevat yleiskaavat Luumäelle on laadittu kolme laajaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa: Kivijärven rantaosayleiskaava. Vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 10.10.2000. Luumäen rantaosayleiskaava. Hyväksytty valtuustossa 28.6.2004. Taavetti-Jurvalan osayleiskaava. Hyväksytty valtuustossa 28.6.2004. Itäosan osayleiskaava. Hyväksytty valtuustossa 10.11.2014. Kaikkiin mainittuihin kaavoihin lukuun ottamatta Itäosan osayleiskaavaa on tehty myöhemmin pienialaisia muutoksia. Yleiskaavoja ei toistaiseksi ole viety internettiin asemakaavojen tapaan. Kaavat löytyvät kunnan rakennusvalvontayksiköstä. 6 6
Oikeusvaikutteisen yleiskaavan piirissä olevat alueet Osayleiskaavojen perusteella kunta voi myöntää yleiskaavan mukaiset rakennusluvat. Tämä on vähentänyt oleellisesti poikkeamislupien sekä ranta-asemakaavojen tarvetta. Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella, joten näillä alueilla rakennusluvat ratkaistaan ranta-asema-kaavan perusteella. 6.2 Vireillä olevat yleiskaavat 6.2.1 Taavetti Jurvala osayleiskaavan muutos Soppaluu Laidunmaa Luumäen rantaosayleiskaavan muutos tilan Soppaluu 441-433-1-1084 ja määräalalla tilasta Laidunmaa 441-433-1-325 alueilla. Yleiskaavan muutoksella haetaan mahdollisuutta asemakaavoittaa alue matkailu- ja kurssitoiminnan tarpeisiin. 6.3 Yleiskaavojen muuttaminen 7 7
Voimassa oleviin yleiskaavoihin on niiden hyväksymisen jälkeen tehty useita muutoksia. Pääosa muutoksista on tehty maanomistajan aloitteesta. Kunta on edellyttänyt, että maanomistaja vastaa kaavoitukseen liittyvistä kustannuksista, jos hanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Pyrkimyksenä on ollut, että useita kaavamuutoksia käsitellään yhdellä kertaa. 7 ASEMAKAAVOITUS 7.1 Voimassa olevat asemakaavat Luumäellä asemakaavaa on päivitetty Linnalantie - Ukkopekankaari alueella. Luumäen voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä löytyy internetistä osoitteesta http://luumaki.karttatiimi.fi/. Värillisenä esitetyt kaavat ovat ajankohdan 2007 jälkeen hyväksyttyjä uusia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia ja muut kaavat ovat tätä vanhempia. Kaavaindeksiä, joka osoittaisi jokaisen voimassa olevan kaavan määräyksineen ei toistaiseksi ole viety internettiin. Kaavat löytyvät kunnan rakennusvalvontayksiköstä. 7.2 Voimassa olevat ranta-asemakaavat Luumäellä on useita maanomistajan toimesta laadittuja ranta-asemakaavoja (entinen nimitys on rantakaava). Näillä alueilla yleiskaava ei ole voimassa, joten rakentaminen nojautuu ranta-asemakaavaan. Ranta-asemakaavoja ei toistaiseksi ole viety internettiin asemakaavojen tapaan. Kaavat löytyvät kunnan rakennusvalvontayksiköstä. 7.3 Vireillä olevat asemakaavat ja ranta-asemakaavat Taavetin asemakaavan päivittäminen alueella Pajakuja Haminan tie. Taavetin asemakaavan päivittäminen alueella Taavetin läntinen liittymä. Sorosenlahden ranta-asemakaava. 7.4 Asemakaavoitusohjelma Sorosenniemen asutusalueen ja Niemeläntien väliin jäävällä alueella kahden vanhentuneen asemakaavan kumoaminen. Asemakaavat on hyväksytty 29.12.1971 sekä 5.11.1959. Taavetin taajaman kohdalla VT 6:n pohjoispuolella vanhentuneen asemakaavan kumoaminen. Asemakaava on hyväksytty 5.11.1959. Asemakaavaindeksin laatiminen ja vieminen internettiin. Indeksi osoittaa jokaisen voimassa olevan kaavan laatimisajankohdan sekä alkuperäisen kaavan kaavakartan kaavamääräyksineen. Indeksi täydentää netissä jo olevaa ajantasa-asemakaavaa. Taavetin keskustassa olevan ns. Halmeen pellon asemakaavoittaminen. 8 8
8 KAAVOITUKSEN AJANTASAISUUDEN JÄRJESTÄMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan kunnan tulee arvioida asemakaavojen ajanmukaisuutta ja pitää kaavat ajan tasalla. Jos asemakaava, joka on ollut voimassa 13 vuotta, on merkittävältä osaltaan toteuttamatta, ei rakennuslupaa saa myöntää uudelle rakennukselle ennen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia. Kunnan päätös, jolla kaava on todettu vanhentuneeksi, merkitsee samalla rakennuskiellon voimaantuloa alueella kaavan muuttamista varten. Taavetin reuna-alueilla on vanhoja toteutumattomia asemakaavoja, joita mainittu lainkohta mitä ilmeisimmin koskee. Kaavojen vanhentuneisuutta koskevia päätöksiä ei kunnassa ole tehty. Asemakaavojen vanhentuminen ei koske ranta-asemakaavoja. Kunnanhallitus päätti 26.5.2014 perustaa valtuustokaudelle 2013 2016 kaavoitustyöryhmän, johon kuuluvat: kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, kunnanjohtaja, tekninen johtaja, rakennustarkastaja, ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja ympäristönsuojelusihteeri. Työryhmän tehtävänä kehittää ja koordinoida kunnan maankäyttöä ja pitää kunnan maankäyttösuunnitelma ajan tasalla. Lisätiedot: Tekninen toimisto Linnalantie 33, 54500 Taavetti vt tekninen johtaja Juha Inkilä p. 0400 896164, sähköposti: juha.inkilä(a)luumaki.fi 9 9