Että minut ois huomioitu tyttönä, jolla on ongelmia, eikä tyttönä, joka on ongelma Erja Sandberg KT, EO Helsingin yliopisto Erityispedagogiikka
Tutkimuksesta Erja Sandberg, KT, EO ADHD perheessä Opetus,- sosiaali,- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Osallistujina 208 perhettä vuosina 2012-2014. -> Kahdentyyppisiä vastauksia Valtakunnallinen ADHD-vertaistukiryhmä -> 9 kyselyä + haastatteluja -> Jokaiseen kyselyyn vastanneet samat perheet ->Vastaukset yhdistetty perhekohtaisesti Kyselyjen ja haastattelujen välityksellä on saatu perheiden kokemuksia opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen alueilta 1960 2010 -luvuilta.
Perheen koulutustaso Erja Sandberg, KT, EO
ADHD-diagnoosit Erja Sandberg, KT, EO
Diagnoosin merkitys 88 % vastaajista kertoi diagnoosista olevan hyötyä -> Oma ja toisten ymmärrys lisääntyy -> Voi saada paremmin tukea elämäänsä 5 % koki diagnoosin haitalliseksi -> Leimaava Tukitoimet jollain sektorilla kasvoivat diagnoosin määrittelyn jälkeen 51% vastaajista 49% vastaajaperheistä koki ettei tukitoimia tullut lisää.
Terveystoimen tuki- ja hoitomuodot 31 lääkehoitoa käyttävässä perheessä ei ole hoitosuhdetta terveydenhuoltoon. Käypä hoito suositus?
Liitännäissairaudet N % Ei liitännäissairauksia 84 40,4 Mielenterveyshäiriöt 36 17,3 Käytöshäiriöt 18 8,7 Oppimisvaikeudet 18 8,7 Autisminkirjo (Asperger) 16 7,7 Aistinsäätelyn häiriöt 12 5,8 Tunne-elämän häiriöt 7 3,4 Päihdehäiriöt 5 2,4 Somaattiset sairaudet 4 1,9 Kielenkehityksen häiriöt 4 1,9 Kehitykselliset häiriöt 4 1,9 Yhteensä 208 100
Koulusta Koulussa ei tarvita diagnoosia tukitoimiin, pedagogiikka pääasiassa. Lääketieteellistä diagnoosia voidaan tarvita palvelujärjestelmässä muuta tukea ja hoitoa saadakseen. Puolet perheistä koki, että 2010-luvulla koulun tukitoimet ovat riittäviä ADHD-oireisella oppilaalla. -> Toinen puoli oli pettynyt koulun tukeen. Kokemus erityisopetuksesta pääosin myönteinen -> Pienempi ryhmä, keskittyminen helpompaa ADHD:n liitännäissairaudet ja häiriöt tulisi huomioida koulussa -> Aistiyliherkkyys! Kognitiivisesti taitavat oppilaat turhautuvat ilman lisähaasteita.
Häiriköi Oppimisen pulmia Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa Tarkkaamaton Levoton Missä vahvuudet? ADHD-oireiset lapset ja nuoret nähdään usein vain ongelmallisina, ja heidän vahvuusalueensa sivuutetaan. Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa
Problematiikkaan löytyy helposti ulkoisen käyttäytymisen ja toimintojen heikkoja osa-alueita, joihin on kiinnitetty huomiota... ja joista kerta toisensa perään mainitsemisella on oppilaalle ehkä negatiivisia psyykkisiä seuraamuksia, jos oppilas kokee olevansa oireidensa kanssa kelvoton ilman mainittuja vahvuusalueitaan. -> Heikko itsetunto, alisuoriutuminen Ylöspäin eriyttäminen? Oppilaat kuvaavat opettajien negatiivisen käsityksen heistä oppijoina aiheuttaneen merkittävää huonommuuden tunnetta ja itsetunto-ongelmia pitkälle aikuisuuteen. -> Osa vastaajista ei ole päässyt tästä ylitse aikuisenakaan
Kun siirryin yläasteelle pistin täysin ranttaliksi; häiriköin ja pinnasin minkä kerkesin. Alisuoriuduin siis pahasti, päästötodistuksen ka. oli 6,8. Kävin yläasteen jälkeen vielä 10- luokan, se sujui hyvin kannustavan ja vahvuuksia korostavan opettajan ansiosta, vaikka menin erään toisen oppilaan kanssa luokalle diagnoosilla näiden kanssa ei pärjää kukaan. Tämä opettaja todellakin teki kaikkensa että itsetuntomme kohenisi, löytäisimme itsemme ja oman uramme. Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa
Koulun tukitoimet 2010-luvulla Tietämys oireyhtymästä on merkittävästi kasvanut, koulussa ainakin osalla ammatti-ihmisistä on ajantasaista tietoa ADHD:sta. Samaan aikaan oppilaita on osin integroitu yleisopetukseen yhä enemmän ja paine tukitoimista on siirtynyt luokanopettajille lisääntyvissä määrin. Resurssipula vaivaa koulua. Päteviä opettajia ja tarvittavaa avustajaresurssia on vaikeata saada osaan kouluista. ->Tukitoimet ovat kuitenkin edelleen opettajasta ja koulusta riippuvaisia, yhtenäistä linjaa ei ole. Inattentiivisen ADHD:n tunnistaminen on edelleen kaksijakoista. -> Oppilaat, joilla on keskittymisen vaikeutta ja impulsiivisuutta, huomioidaan luokassa, mutta tarkkaamattomat takapenkin haaveilijat eivät saa tarvitsemiaan tukikeinoja eikä riittävästi opettajan huomiota.
Syrjäytyminen Joka kolmannessa tutkimuksen perheistä ADHD-oireinen henkilö on kulkemassa negatiivisessa kehityskulussa tai jo syrjäytynyt!
Kokemuksia syrjäytymisestä Yhteiskunnan pyörästä olen pudonnut jo vuosia sitten. Olen velkaantunut ja minulla on suuria ongelmia esim. vuokranmaksussa jne. En usko olevani ikinä työkykyinen enkä ole saanut mitään tukea asioihini. (38317) Katsoisin vanhimman ja toiseksi nuorimman [lapsen] jo tällä hetkellä syrjäytyneiksi. Vanhin ei ole koskaan pystynyt hankkimaan itselleen ammattia ja on minimieläkkeellä, millä tulee kituuttamaan loppuelämänsä. Toiseksi nuorin ei saa mistään mitään, koska ei ole toisen asteen koulutusta ja sairaspäivärahat on käytetty loppuun. Hän on täysin turhautunut, eikä jaksa enää edes yrittää. Tällä hetkellä yritämme pitää hänet hengissä. (32716)
Moniammatillinen yhteistyö Joka viidennen perheen kokemuksen mukaan toimii hyvin. Viidenneksen mukaan toimii osittain, 2 sektoria, -> Monesti sosiaalitoimi mainittiin sektorina, joka ei tee yhteistyötä opetustoimen ja terveystoimen kanssa perheen asioissa. 61,5% perheistä kokemus, ettei moniammatillinen yhteistyö toimi. Eri sektoreiden yhteistyöstä ei juuri mairittelevaa sanomista, tieto ei kulje ja kaikki on vaikeaa.
Loppupäätelmä ADHD-oireisia henkilöitä ja edelleen heidän perheitään ei tueta kuten Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa, Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 toimenpideohjelmassa tai kuten Perusopetuslaissa määritellään. Kokonaistilanteen kartoitus ja koordinointi puutteellista. Monisektorinen yhteistyö ontuu. Alueelliset erot, tuen pirstaleisuus ja byrokraattisuus. On sattumaa saako henkilö asianmukaisen ja monialaisen tuen. Tukitoiminen puutteellisuus heijastuu koko myöhempään elämään, aiheuttaa osaltaan negatiivista kehityskulkua ja vyyhtiytyviä ongelmia -> todellisena riskinä syrjäytyminen.
Erja.Sandberg@Helsinki.fi www.erjasandberg.eu blogi www.erjasandberg.eu/blog/