Tampere 30.12.2014 Kangasalan luonto ry. c/o Jorma Mäntylä Tanhuanpääntie 25 36200 Kangasala P. 0400 333 575 jmantyla(at)kaapeli.fi Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry. Martti Sivonen Uimarannantie 12 36600 Pälkäne P. (03) 534 2842, 050 304 3939 mara.sivonen(at)luukku.com Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere P. 040 515 4557 pirkanmaa(at)sll.fi Kangasalan kunta Kaavoitus PL 50 36201 KANGASALA YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN YHTEISMUISTUTUS SAHALAHDEN RANTAOSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA NRO 29 Kangasalan luonto ry. kiittää lausuntopyynnöstä. Teemme lausunnon yhdessä Pälkäneen seudun ympäristöyhdistyksen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa, koska rantakaavoitettava alue on poikkeuksellisen suuri ja maakunnallisesti arvokas niin ympäristöllisesti kuin maisemallisesti. Rantaviivan pituus alueella on 130 km, mistä 58 km on Längelmäveden rantaa. Pidennetty aika lausunnon antamiseen oli perusteltu. Sahalahden rantaosayleiskaavan nro 29 kaavaluonnoksessa esitetään huomattavaa lomarakennusoikeuden lisäämistä Längelmävedellä, Sahalahden kirkonkylän ja Pakkalan alueen järvillä sekä lähes kaikilla Laipanmaan erämaajärvillä. Ympäristöjärjestöt muistuttavat, että ne ovat esittäneet mm. maakuntakaavan valmistelun yhteydessä Laipanmaan alueen kehittämistä kansallispuistoksi. Pitkään harjoitetusta metsätaloudesta huolimatta alueella on yhä jäljellä lähes luonnontilaisia järviä sekä runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Tekeillä oleva kaava ratkaisee kauas tulevaisuuteen millaisena luovutamme Laipanmaan sekä Längelmäveden tuleville sukupolville.
Kaava-aineisto kertoo, että entisen Sahalahden alueella on jo 550 rakennettua rantatonttia. Niistä noin 40 on ympärivuotisia asuntoja ja noin 30 maatilan talouskeskusta. Omarantaisia loma-asuntoja ja erillisiä rantasaunoja on 480. Tekeillä olevassa rantayleiskaavassa rakennuspaikkojen kokonaismäärä rantaan rajoittuvilla kiinteistöillä on 682. Määrät ovat niin suuria, että vaadimme rantarakennusoikeuden lisäyksen tuntuvaa pienentämistä sekä keskittämistä pistemäiseksi. Längelmäveden rannasta tulee säilyttää mahdollisimman suuri osa luonnontilaisena. Laipanmaan alueen järvistä kokonaan rakentamattomat järvet koosta riippumatta pitää säästää rakentamattomina jatkossakin. Muista järvistä kirkasvetisimmät, arvokkaimmat lintujärvet tai muutoin eliöstöltään, maisemaltaan sekä geologisesti arvokkaat järvet tulee jättää niin luonnontilaisiksi kuin mahdollista. YLEISTÄ Aiemmat Sahalahden rantaosayleiskaavat kaatuivat hallinto-oikeuksissa nimenomaan ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä. Kuitenkin nyt tarjolla oleva rantaosayleiskaava nro 29 on melko samanlainen kuin aiemmat versiot, jotka eivät menneet läpi hallinto-oikeuksissa. Useiden emätilojen alueelle oli aiemmissa kaavaluonnoksissa osoitettu enemmän rakennusoikeutta, kuin niille mitoitusperusteiden mukaan olisi kuulunut. Rakennuspaikkojen määrällä on vaikutusta erityisesti vesiensuojelun ja vesistöjen ja luonnon ominaispiirteiden kannalta ja vapaan rannan määrään (Kaavaselostus s. 6). Katsomme, että hallintooikeuksien ratkaisut tukevat tässä muistutuksessa esitettyjä ympäristönsuojelullisia näkemyksiä. Nykyinen kaavoitusprosessi on seurausta kuntaliitoksesta. Sahalahden kunnan aikoinaan laatimat rantaosayleiskaavat eivät menneet läpi hallinto-oikeuksissa. Oikeusprosessien aikana sekä Sahalahti että Kuhmalahti ovat liittyneet Kangasalaan. Pälkäneen puolella Luopioisista on tullut osa Pälkänettä. Mielestämme Kangasalan kunnan tulisi toimia alueen kaavoituksessa yhteistyössä Pälkäneen kanssa. Laipanmaan erämaa-alue sekä Längelmävesi ovat viiden entisen kunnan alueella osana nykyisiä Kangasalaa ja Pälkänettä. Nyt kaavoitus Kangasalla etenee paloina, joissa ei ole otettu huomioon koko aluetta. Ongelma kärjistyy, kun seuraavaksi valmistellaan Kuhmalahden rantaosayleiskaavaa. Osa järvistä on entisten ja nykyisten kuntien rajoilla. Ei ole ekologisesti mielekästä, että järven osa voi saada erilaisen rantakaavan kuin toinen osa (Längelmävesi, Pentojärvi, Verkkojärvi, Iso Saarijärvi jne.). Luontoarvojen tulisi olla niin entisten kuin nykyisten kunnanrajojen edellä. Pitäisi siis yhteistyössä Pälkäneen kanssa ryhtyä kehittämään Laipanmaata mallialueeksi, jossa yhdistyisivät metsänhoidolliset, riistanhoidolliset ja luonnonsuojelulliset tavoitteet. Ne eivät ole välttämättä lainkaan mahdottomia yhdistää. Kunnat saisivat siitä positiivista huomiota, toisin kuin Laipanmaan ylenmääräinen rantarakentaminen. Rakennustehokkuudesta toteamme, että kaavaselostuksen mukaan rantaviivaa on yhteensä noin 130 km. Kaikkien rakennuspaikkojen (omarantaiset + muut ranta-alueella sijaitsevat) lukumäärä on 735 kpl ja omarantaisten lukumäärä on 682 kpl. Tästä saadaan
rakennustehokkuudeksi 5,7, kun lasketaan kaikki rakennuspaikat mukaan. Omarantaisille saadaan tehokkuusluku 5,2. Kaavaselostuksen mukaan vastaavat luvut ovat 5,5 ja 5,1 (Kaavaselostus s. 33). Ero ei ole kovin suuri, mutta ihmettelemme sitä. Jos rakennustehokkuus laskettaisiin muunnettua rantaviivakilometriä kohden, olisi luku vieläkin suurempi. Siksi on perusteltua kysyä mikä on rakentamistehokkuusluku muunnettua rantaviivakilometriä kohden? Tuntuu tarkoitushakuiselta käyttää rakennusoikeuksien määrittämisessä muunnettua rantaviivaa, mutta kokonaistehokkuuden laskemisessa todellista rantaviivaa. Muunnettu rantaviivahan pyrkii kertomaan rakentamiskelpoisen rannan pituuden, jolloin myös tehokkuuden arviointi olisi yhteismitallista. Ymmärrämme, että kaavoituksessa pitäisi eri maanomistajia kohdella tasapuolisesti. Jos yhdelle antaa rakennuspaikan, niin muillekin pitäisi antaa, jos rantaa on sama määrä. Jos kyseessä on iso maanomistaja, jolla on omistusta useilla järvillä, rakennuspaikkoja voisi keskittää johonkin ja säästää rantaa toisaalla. Isot maanomistajat, kuten UPM ovat ratkaisevia. Suurilta yhtiöiltä edellytämme ympäristövastuuta. UPM on sitoutunut vähentämään tuotteiden ja toiminnan ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Kestävät tuotteet, ilmasto, vesi, metsä ja jätteet ovat UPM:n ympäristövastuun avainalueita (UPM:n ympäristövastuutiedote, lainattu 29.12.2014). Toivomme, että näitä ekologisia arvoja kunnioitetaan myös UPM:n maiden kaavoituksessa. Kaavaselostuksen s. 16 kohdassa 4.6.4. todetaan perinnemaisemaalueista: "Suositus maankäytölle: Säilytetään rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan." Lause on käytännössä vesitettävissä. Kohdassa pitäisi lukea: "Säilytetään rakentamattomana." Tarkastelemme seuraavaksi kaavaluonnosta järvi kerrallaan: LÄNGELMÄVESI Längelmävesi on valittu Pirkanmaan maakuntajärveksi. Se on historiallisesti Suomen arvokkaimpia suurjärviä, kalaisa ja merkittävä lintujärvi. Sen vesi on kirkasta tai vain lievästi sameaa, väritöntä ja vähähumuksista (KVVY). Längelmävesi tulee säilyttää mahdollisimman kauniina, puhtaana ja luonnonvaraisena tuleville sukupolville. Rantaosayleiskaava nro 29 osoittaa kuitenkin huomattavaa uutta nauhamaista rantarakentamista entisen Sahalahden alueella. Jo olemassa olevan ranta-asutuksen sekaan on ilmeisen umpimähkäisesti merkitty uusia rakennuspaikkoja, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Yhteensä uusia rakennuspaikkoja olisi 39. Luontoarvot heikkenevät ja järven virkistyskäyttökin vaikeutuu pitkien ranta-asutusten takia. Näyttääkin siltä, että kaavoituksessa taloudelliset arvot menevät ympäristöarvojen edelle. Kunta tavoittelee uusia kiinteistöveron maksajia ja yksityiset tavoittelevat kesäasukkaita, joille myydään tontteja hyötyen kaavoituksen tuomasta maan arvonnoususta. Längelmäveden saarten rantojensuojeluohjelma-alueelle, alueen mannerosalle Saksalonselän etelärannalla Käenniemessä, on merkitty
ainakin yksi tontti. Lisäksi kaavassa RSO-alueen rajaus näyttää Käenniemen länsirannalla (Haavistonlahden rannalla) hieman suppeammalta kuin voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa. Kyseinen rantojensuojeluohjelma-alue on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi (S). S-alueista todetaan näin: "Merkinnällä osoitetaan ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueiden suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä." RA-tontit tällä alueella voivat olla maakuntakaavan vastaisia. Ruoveden rantaosayleiskaavan tapauksessa Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli ympäristöjärjestöjen kanssa samaa mieltä ja hyväksyi valituksen, koska alueella jo olevat ranta-asemakaavat olisi pitänyt laskea mukaan kaavan mitoitukseen. Arvioimme, että jos alueella on rantaasemakaavoja, eikä niitä ole otettu mitoituksessa huomioon, se on mitä ilmeisimmin hyvä valitusperuste. KELJONJÄRVI Keljonjärvelle on merkitty runsaasti uutta rantarakennusoikeutta, peräti 15 RA-paikkaa. Muistutamme, että Keljonjärven tila oli yksi syy Sahalahden aiemman rantaosayleiskaavan kaatumiseen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan järven luonnonolosuhteita, virkistystarpeita ja luonnon ominaispiirteitä ei otettu kaavaa laadittaessa riittävästi huomioon. Jotta Sahalahdelle viimein saataisiin aikaan rantakaava, kannattaisi viimeistään nyt ottaa vakavasti luonnonsuojelulliset arvot, jottei kaava pyörisi taas vuosikymmentä eri hallintooikeuksissa, mikä ei olisi kenenkään etu. Keljonjärveä rasittavat läheinen asutus ja maatalouden päästöt. Keljonjärvi luokitellaan erittäin reheväksi, ja etenkin loppukesällä leväbiomassa koostuu pääosin sinilevistä. Järvi ei siten sovellu erityisen hyvin lomarakentamiseen. Laajamittaisen lomarakentamisen sijasta järvi tarvitsisi kunnostus- ja hoitosuunnitelman. KIRKKOJÄRVI Kirkkojärvelle ei tulisi antaa rakennusoikeutta lisää, koska kysymyksessä on merkittävä järvi linnuston kannalta. Rannat on jo rakennettu lähes täyteen rakennuksia. Järvelle on syytä jättää vapaita rantoja. PAKKALANJÄRVI Kangasalan luonto ry. on antanut 16.6.2014 lausunnon Pakkalan kyläyleiskaavasta nro 30. Lausunnon sisältö pätee myös tähän osaan Pakkalanjärveä. Se on vanhan Kangasalan Kirkkojärven ohella kunnan pahimmin saastunut järvi. Pakkalassa jo Sahalahden aikana alkanut teollinen toiminta (suuret broilerikasvattamot ja sikala) on heikentänyt alueen luontoarvoja. Pakkalanjärvi on arvokas lintujärvi, vaikka se on monina kesinä ollut uimakelvoton sinileväkukintojen
takia. Kaavaehdotus on mitä ilmeisimmin ristiriidassa vesipuitedirektiivin kanssa (VPD, 2000/60/EY). Lisärakentaminen ei ainakaan parantaisi järven tilaa. Ihmettelemme myös kaavoitusjärjestystä. Järveä tulisi katsoa kokonaisuutena. Nyt siitä on kolmannes otettu Pakkalan kyläyleiskaavaan nro 30 ja loput tähän rantaosayleiskaavaan nro 29. MAJAAJÄRVI Majaajärvi on lähes koskematon erämaajärvi, mutta sinnekin esitetään yhtä uutta loma-asuntopaikkaa. Järvellä on upottavat sammalrannat ja se on kaakkurin vakituinen pesimälampi. Kaikki kaakkurin pesimäjärvet pitäisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. TÖYKÄNÄSJÄRVI JA MUTAJÄRVI Emme oikein ymmärrä miksi yksi uusi loma-asutuspaikka pienellä Töykänäsjärvellä on merkitty aivan erilleen muusta jo olemassa olevasta asutuksesta. Mielestämme loma-asutusta tulisi keskittää, ei hajauttaa. LAKEENJÄRVI Pieni järvi on osin entisen Kuhmalahden puolella. Sinne esitetään kahta uutta loma-asuntoa, molemmat hyvin erilleen nykyisestä yhdestä lomapaikasta. Lähtökohtaisesti näin pieni järvi pitäisi jättää rauhaan ja mahdollinen rakentaminen keskittää. ISO-SAKSIJÄRVI Iso Saksijärvi on arvokas lintujärvi, jonne virtaavilla joilla ja puroilla esiintyy mm. majavia ja saukkoja. Järvi tulee säilyttää mahdollisimman rakentamattomana ja luonnontilaisena. Suunnitellun ylimitoitetun loma-asutuksen sijasta järvelle tulee tehdä kunnostus - ja hoitosuunnitelma. Iso-Saksijärven rannalla on nykyään Taipaleen kylän neljä asuinkiinteistöä sekä kolme lomakiinteistöä. Kaavaluonnos osoittaa järven rannoille peräti 13 uutta lomakiinteistöä. Määrä on täysin kohtuuton ja erämaajärven luontoarvoja vahingoittava. Iso- Saksijärvellä on todettu useita luonnonsuojelullisesti arvokkaita ja suojeltavia alueita sekä monia harvinaisia ja uhanalaisia elämiä ja kasveja. Niiden suojelu jo edellyttää osaltaan järven ja sen ympäristön säilyttämistä luonnontilassa. Kangasalan kunnan teettämässä luontoselvityksessä (FCG, Finnish Consulting Group Oy, 2012) suositellaan perustellusti, että paikallisesti arvokas Iso- Saksijärvi säilytetään rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. Konsulttikaavoittaja ei näytä tietävän, että Iso- Saksijärven pintaa on laskettu metrin verran vuonna 1962 koskenperkauksen avulla Piirilahdella. Sieltä alkaa Myllyoja, joka laskee Keljonjärveen ja edelleen Längelmäveteen. Pinnanlaskun takia järven rannat ovat erittäin matalia ja pehmeitä eivätkä siksi edes sovellu rantarakentamiseen. Kiinnitämme huomiota myös kaavakarttojen puutteisiin. Iso-Saksijärven rantaviiva ei kulje kaavakartoissa esitetysti, vaan humuspitoisen järven rehevöityminen on muutamassa
vuosikymmenessä lisännyt rantakasvillisuutta. Täten esimerkiksi Saarilahden saari on itärannaltaan lähes kasvanut kiinni mantereeseen ja Lapinlahdelle johtava salmi on hyvin kapea, miltei umpeen kasvanut. Iso-Saksijärveä rasittavat metsänlannoitus ja soiden ojitus. Lähistön soita on laajalti ojitettu metsänkasvun lisäämiseksi. Samassa tarkoituksessa lähiseudun metsiä on lannoitettu lentolevityksinä. Keino-ojista lannoitejäämät ovat virranneet Iso-Saksijärveen lisäten huomattavasti sen humuspitoisuutta ja rehevöitymistä. Tämä on huonontanut järven virkistyskäyttöä. Uusimman tutkimuksen (KVVY v. 2010) mukaan Iso-Saksijärven happitilanne on heikentynyt välttävälle tasolle. Havaintopaikka sijaitsee järven koillisosassa, jossa veden vaihtuminen on todennäköisesti laskennallista keskiviipymää huomattavasti pidempi. Iso Saksijärvi soveltuu lausunnon mukaan virkistyskäyttöön tyydyttävästi, sillä veden ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut ja vesi on runsashumuksista ja ruskeaa. Iso-Saksijärvellä on useita arvokkaita kallio- ja moreenialueita (ge), luonnonsuojelullisesti monimuotoisia alueita (luo) sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien esiintymisalue (sl-1). Lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain (49 ) nojalla suojeltuja eikä maanrakennus- tai hoitotoimenpiteillä saa heikentää alueen luonnonsuojelullisia arvoja. Iso-Saksijärvellä tavattuja ja luotettavasti havaittuja eläin- ja lintulajeja ovat: - Harmaahaikara, kalasääski, hapaana, telkkä, sotka, kuikka, laulujoutsen, kurki, viitasammakko, majava, harmaahaikara, helmipöllö, huuhkaja, lehtopöllö, varpuspöllö, karhu (vakituisesti, ja sen jälkiä voi löytää useiden järvien ranta-alueilta), useita lepakkolajeja. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV mukaisia, luonnonsuojelulain 49 tarkoittamia tiukasti suojeltavia lajeja - Lintudirektiivilajeista on havaittu em. kurjen lisäksi (Grus grus, tavanomainen Iso-Saksijärvellä), palokärki (Dryocopus martius) ja laulujoutsen (Cygnus cygnus), säännöllinen pesimälintu. Loma-asutuksen tuntuvan lisäämisen sijasta Iso-Saksijärvi tarvitsee perusteellisen hoito- ja kunnostussuunnitelman. Järven länsipää eli Piirilahti tulee säilyttää rakentamattomana ja mahdollinen lomarakentaminen keskittää pohjoisrannalle Taipaleen kylän yhteyteen. Sahalahden rantakaavaluonnos nro 29 on Iso-Saksijärven lisäksi ristiriidassa Kangasalan kunnan teettämän luontoselvityksen (FCG, Finnish Consulting Group Oy, 2012) suositusten kanssa muillakin Laipanmaan alueen järvillä. Metsätalous on vuosikymmenien aikana muuttanut Laipanmaan alueen järviä niin paljon, että Iso-Saksijärven lisäksi monet muut järvet tarvitsisivat hoito- ja kunnostussuunnitelman, eivät lisää rantarakentamista.
PENTOJÄRVI Pentojärvi on osittain entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien rajalla. Se on erittäin kirkasvetinen ja arvokas lintujärvi, jossa tavataan mm. kaakkuria ja helmipöllöä. Järvi ei kestä yhtään lisää loma-asutusta. Kuitenkin tarjolla on kaksi uutta rakennuspaikkaa entisen Sahalahden puoleiseen osaan. Järveä tulisi tarkastella kokonaisuutena yli entisten ja nykyisten kuntien rajojen. Ihmettelemme miksi Pentojärven lounaispää on eräissä kartoissa kaavoitettu, toisissa sieltä puuttuvat kaavamerkinnät. Miksi kaavakartat poikkeavat toisistaan? OJAJÄRVI Pienen Ojajärven rannalla on jo nyt liikaa sekä vakituista että lomaasutusta. Lisärakentaminen ei ole perusteltua. ISO-KAAKKOJÄRVI Iso-Kaakkojärvi on maisemallisesti aivan ainutlaatuinen Laipanmaan järvi. Siellä on Kaakkovuori-Holtanmäen geologisesti arvokas kallioalue. Kaava esittää tuntuvaa lomarakennusoikeutta, 4 uutta RApaikkaa. Emme pidä tätä perusteltuna. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on esittänyt Pirkanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointien yhteydessä järven lisäämistä arvokkaiden maisema-alueiden valikoimaan. TAIVASJÄRVI, HÄMEENJÄRVI, SAMMAKKOJÄRVI, VALKEAJÄRVI, ISO- JA VÄHÄ- SAARIJÄRVI SEKÄ VASAJÄRVEN POHJOISOSA Alueella on useita ls-alueita. Järvien loma-asutusta ei tulisi lisätä. Nyt kuitenkin ehdotetaan neljää uutta mökkipaikkaa, joista ainakin yksi on osin luo-alueella. SUOJÄRVI JA VERKKOJÄRVI Nämä järvet ovat aivan kuuluisan Rajalan kämpän vieressä Pälkäneen rajalla. Nyt esitetään 13 loma-asuntoa lisää. Niistä osa olisi Verkkojärven luo-alueella. Rakentaminen vaikeuttaisi pahoin jopa alueen retkeilykäyttöä ja mitätöisi toiveet kansallispuistosta. Ainakin toinen järvistä tulee säilyttää rakentamattomana. ISO- JA VÄHÄ-KIIMASJÄRVI SEKÄ VÄHÄJÄRVET Iso-Kiimasjärvelle esitetään 5 uutta loma-asuntoa. Emme oikein ymmärrä miten näin pienen järven (9,2 ha) rannalle voidaan sijoittaa peräti 9 loma-asuntoa. YHTEENVETO Laskimme, että kaavaluonnos nostaisi rakennuspaikkojen määrän rantaalueilla nykyisestä 603:sta 735:een, jolloin lisäys olisi 132 rakennuspaikkaa. Mielestämme Sahalahden alueen luonto- ja maisemaarvot eivät kestä näin tuntuvaa rantarakentamisen lisäystä. Tampere 30.12.2014
Kangasalan luonto ry. Jorma Mäntylä, puheenjohtaja Heikki Toivonen, varapuheenjohtaja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry. Martti Sivonen, puheenjohtaja Marjaana Laaksonen, sihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Juho Kytömäki, aluesihteeri