Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos 1
Hämeenlinnan terveyspalvelut Hämeenlinnassa on n. 67 000 asukasta 10 terveysasemaa, joista osa kaupunkialueella ja osa maaseututaajamissa. Avosairaanhoidossa n. 35 lääkäriä ja lähes saman verran hoitajia. Väestövastuu, tiimityömalli osittain, lääkärihoitaja työparityötä on harjoiteltu 5 vuodeosastoa joiden potilaat pääosin vanhuksia, kaupungissa on myös Keskussairaala Uuden kaupungin muodostuttua v. 2009 alussa todettiin eri terveysasemien toimintakäytäntöjen olevan kovin vaihtelevia Effica potilastietojärjestelmä Miksi ROHTO-BT? Terveyskeskuksissa iso osa henkilöstön työstä menee reseptien uusimiseen ja lääkitystiedon varmistamiseen. Reseptien uusintaprosessia lähdettiin uudistamaan Hämeenlinnassa v.2009 ja siinä yhteydessä kiinnitettiin huomiota lääkelistojen huonoon luotettavuuteen ROHTO-pajoja oli käytetty toiminnan kehittämiseen useiden vuosien aikana ja kehittämistyö oli tuottanut tulosta ROHTO tarjosi mahdollisuutta lähteä mukaan uuden toiminnan kehittämismenetelmään ja koska aiheeksi valikoitui jo aiemmin Hämeenlinnassakin ajankohtainen lääkelistojen luotettavuus, päätimme lähteä mukaan 2
Tavoitteemme 1. Kehittämistoiminnalla haluttiin saada aikaan terveyskeskuksessa hoidossa oleville potilaille lääkelistat, jotka ovat ajan tasalla ja joita päivitetään säännöllisesti. Päivityksestä tehdään merkintä sairauskertomukseen. Kaikki työntekijät, jotka osallistuvat potilaiden lääkehoitoon, otetaan mukaan kehitystyöhön 2. Haluttiin kehittää toimipisteissä käytäntöjä, joilla lisätään potilaiden tietoisuutta ja vastuuta omasta lääkehoidostaan. Tämä edellytti lääkelistojen pitävän paikkaansa 3. Vuodeosastojen ja kotihoidon välistä tiedonkulkua lääkitysasioissa haluttiin kehittää Toimijat 1 Prosessin tueksi perustettiin työryhmä, jonka vetäjänä esittäjä toimi Kaikki toimivat oman työnsä ohella Työryhmässä oli mukana avosairaanhoidon ja osaston ylihoitajat, terveyskeskuslääkäri ja IT-tukihenkilö Tavoitteena oli moniammatillisuudella taata kehittämisen laaja-alaisuus kaikkien ammattiryhmien sitoutuminen toimintaan Ryhmä tapasi 12 kertaa prosessin aikana, palaverit enintään 1,5 tunnin mittaisia Koko ajan pidettiin mielessä kehittämistyön käytännönläheisyys ja ihmisen kokoisuus 3
Toimijat 2 ROHDO:n (myöhemmin THL:n organisaatioon liitettynä) tuki oli koko ajan mukana Etapeilla tavattiin muiden kehittämisessä mukana olevien terveyskeskusten väkeä ja jaettiin kokemuksia ja kuulumisia Tapaamiset olivat tärkeitä myös oman työn arvioinnin ja tavoitteellisuuden säilymisen kannalta Muiden ideoita parasteltiin ja luvan kanssa varasteltiin Toimijat 3 Koko henkilöstölle pidettiin prosessin aloitus- ja lopetuspajat, joissa mietittiin toiminnan ongelmakohdat ja sovittiin toimintakäytäntöjen muutoksesta Hämeenlinnasta oli mukana kolme terveysasemaa, joilla kullakin oli oma pajassa sovittu kehittämistehtävänsä yhteisten tavoitteiden lisäksi Yksi vuodeosasto osallistui omalla projektillaan Lisäksi eri yhteyksissä palavereissa sekä sähköpostilla kerrottiin prosessin tavoitteista ja tuloksista Terveysasemien asemakokoukset olivat kehittämisen työrukkasia Terveyskeskuksen johtoa sitoutettiin mukaan koko prosessin ajan 4
Mittarit Alkukartoitus= Kipinä 1 Prosessin mittaukset= Kipinä 2-5 Mittarit saatiin keskitetysti ROHTO/THL:sta Mittaus tehtiin joka kerta samalla mittarilla Osallistujat jonkin verran vaihtelivat Tavoitteena ei ollut tieteellinen tarkkuus, vaan mittari toimi myös toiminnan suuntaajana Mitattiin lääkelistojen ajantasaisuutta sekä lääkäreiden toimintaa reseptin kirjoituksessa ja lääkelistan päivittämisessä Kipinät Terveysasemien kaikille lääkäreille lähetettiin lomakkeet ennen kutakin mittausta Jokaista lääkäriä pyydettiin tiettynä päivänä tarkastelemaan viiden vastaanotolla käyneen pitkäaikaissairautta potevan potilaansa lääkitystietoa sairauskertomuksesta Hoitaja auditoi lääkärin kirjaamat potilastiedot Samat kysymykset toistuivat jokaisessa mittauksessa L: Oliko potilaan lääkitys vastaanotolle tullessa sama kuin sairauskertomukseen merkitty? L: Tekikö lääkäri lääkemuutoksia käynnin aikana? L: Antoiko lääkäri potilaalle vastaanoton lopussa ajantasaisen lääkelistan? H: Tekikö lääkäri lääkemuutokset sovitulla tavalla sairauskertomuksen lääkelistalle? H: Päivittikö lääkäri koko lääkelistan ajan tasalle? 5
Tulokset 1 Annoitko potilaalle mukaan lääkelehden/lääkelistan kopion ajantasaistettuna ja printattuna? Tavoite 100% 26 % Hämeenlinna 26 % 30 % 39 % 25 % KAIKKI 35 % 37 % 31 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % KIPINÄ 5 KIPINÄ 4 KIPINÄ 3 KIPINÄ 2 Tulokset 2 Tekikö lääkäri potilaan lääkitykseen tekemänsä muutokset myös lääkelehdelle/lääkelistalle (strukturoidusti) toimipaikassa sovitulla tavalla? Tavoite 100% 88 % Hämeenlinna 93 % 93 % 100 % 81 % KAIKKI 86 % 89 % 85 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % KIPINÄ 5 KIPINÄ 4 KIPINÄ 3 KIPINÄ 2 6
Vuodeosaston prosessi Vuodeosasto 2 lähti mukaan omilla tavoitteillaan Vuodeosaston lääkelistojen tiedettiin olevan aiemman kehittämistyön ansiosta ajan tasalla Haluttiin miettiä lääkitystiedon siirtoon liittyviä kysymyksiä Ongelmat: Keskussairaalan osastoilta ja päivystyksestä tulevilla potilailla lääkitystiedossa oli paljon epäselvyyksiä, joita jouduttiin selvittelemään potilaan tultua osastolle Potilaat ja omaiset eivät tienneet riittävästi omasta tai omaisensa lääkehoidosta Osastolle perustettiin työryhmä, joka kartoitti ongelmia, selvitti osastolle tulleiden potilaiden lääkityksen ajantasaisuutta ja kehitti toimia tilanteen korjaamiseksi Tulos: Otettiin kokeiluun lääkevartti potilaalle ja omaiselle edellisenä iltana ennen kotitutusta lääkitystiedon kertaamiseksi Mitä muuta saavutimme? Prosessin aikana henkilöstön Effica-taidot karttuivat Terveysasemilla ja koko organisaatiossamme opittiin tekemään pitkäjänteistä arjen kehittämistyötä ja muutosprosessin hallintaa Lääkitystiedon merkitys potilasturvallisuuteen vaikuttavana tekijänä tuli selkeäksi Kehitimme lääkehoidon kokonaisuutta muiltakin osin Lääkehoidon ohjeistus valmistui 7
Yhteenveto Collaborative breakthrough on käyttökelpoinen terveydenhuollon toiminnan kehittämistyökalu Systemaattisella kehittämisellä voidaan terveydenhuollossa toimintaa tehostaa ja saada potilasturvallisuutta paremmaksi Vaatii toki panostusta, mutta pienillä kehittämissykleillä työ voidaan tehdä muun työn ohessa Prosesseja tulee aina tarkastella moniammatillisina kokonaisuuksina Johdon pitää olla sitoutunutta kehittämiseen Muutoksen jalkauttamiseen ja pysyvyyteen pitää kiinnittää huomiota jo prosessia suunniteltaessa 8