Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena
Usko itsenäiseen selviytymiseen Haluan oman elämän Ellet arvosta minua, hylkään sinut Me menemme, tulemme ja elämme tässä ja nyt! Etäännyn vanhempieni toiveista, koska tahdon olla oma itseni Huomaavatko muut, että olen erilainen? Rakastan jännitystä!
Outo tunteiden maa Tunteiden voimakas esiinmarssi nuoruudessa Siksi elämä muuttuu sisäisemmäksi Tunne-elämän hallinta vaikeaa Hämmennys, ujous, arkuus Ajattelu saa uusia aineksia Ajattelun kehittyessä tunteiden hallinta helpottuu Sosiaalinen syntymä
Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Muutokset heijastuvat ensisijaisesti lähimpiin ihmissuhteisiin; vanhempiin Suhteet vanhempiin heilahtelevat äärirajoilla Ulkoistaminen Nuori syyttää ongelmista vanhempiaan Aiemmat vuorovaikutusmielikuvat eivät vastaa minuutta
Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Uudet ihmissuhteet avartavat kokemusmaailman kodin ulkopuolelle Samaistuminen Kaikki vanha tuntuu jäävän taakse Irtaantumisessa nuori käyttää kavereita hyväkseen Tehdään kiellettyjä tekoja Ärtyminen tavallista Halutaan ottaa riskejä, usko omaan pärjäämiseen
Häpeä Vaatimuksia noudatetaan, jottei tulla torjutuksi Kuvitelma, että en vastaa vaatimuksia häpeämättömyys = piittaamattomuus Häpeän kokeminen saa aikaan itsearvostuksen vähenemisen Mokaamisen pelko koettuja vaatimuksia kohtaan Todellisia tai kuviteltuja, itse asetettuja Arvot, normit, uskomukset, käytänteet Häpeän herääminen herkistää sosiaaliselle todellisuudelle
Häpeä Ei pelkästään kielteinen voima, vaan sen avulla opitaan noudattamaan moraalisääntöjä Sosiaalinen aisti Häpeä sitoo nuoren viiteryhmiensä arvostuksiin Ristiriita viiteryhmien ja aikuisuuden välillä Liian voimakkaana tunteena kiusallinen Vetäytyminen sosiaalisista tilanteissa Jatkuva häpeän tunne voi kehittää hellittämättömän vihan tunteen
Syyllisyys Häpeän kehittyneempi muunnos Nuorta helppo syyllistää Merkki sisäistyneestä moraalista, ei vain ulkoisesta paineesta
Viha Häpeän vastavoima Jos ei osaa tuntea häpeää, voi kääntyä vihan tunteeksi Jos ei voi tuntea vihaa, voi olla jatkuva häpeän tunne Luonnollisen kehityksen tulos Valta ja itsenäistyminen Ei kuulu sulle! Tämä on MUN huone STOP Viha työntää syrjään häpeän ja nostaa itsetuntoa Halu määrätä oman elämän tavoitteista Terveellinen tunne, mutta voi tapahtua ylilyöntejä Ilmenee myös sitkeytenä ja päättäväisyytenä Voi ilmetä hetkellisinä puuskina
Viha Pyrkii purkautumaan ulkoiseksi toiminnaksi Usein minää puolustava tunne Suojellaan jotakin arvokasta Mitä suojelen, kun vihastun Normit säätelevät toimintaa Pysyvä vihamielisyys voi olla merkki kaoottisesta lapsuudesta tai opitusta vihamielisyydestä
Identiteetin etsintä (15-18 v.) Tunnekohteiden murros palvelee identiteetin etsintää Kohteet ihastumisille ja vihastumisille Fanaattiset joukkohurmiot (?) Minuus jatkuvan muokkauksen kohteena Kaksi suojaavaa kokemistapaa Mustavalkoinen ajattelu (hyvä paha) Ihanteellisuus (hyvä voittaa)
Kuka olen ja mitä minulta odotetaan? Identiteetin muodostuminen Jokin vastaus on löydyttävä Nuorelta odotetaan osallistumista yhteisten asioiden hoitoon
Minuuden sosialisaatio (18-22/25 v.) Riittävästi yhteisön normeja vakiintuu osaksi minuutta Kulminoituu omakohtaisen elämänkatsomuksen saavuttamiseen Tarjoaa pohjan eheälle identiteetille Tunteiden hallinta Sukupolvien välinen ero kääntyy kehitysvoimaksi
Kokoava kehitystehtävä
Kokoava kehitystehtävä
Mahdollisuuksia ja haasteita (Helve, 2002. Arvot, muutos ja nuoret) Kohtaavatko nuorten omat elämänhallinnan mallit ja yhteiskunnan heille tarjoamat mallit? Nuoret rakentavat elämänsä eri tavoin kuin ennen Nuoret valitsevat itsenäisesti elämänkaaren ylimenokaudet ja siirtymäriitit Nuoret käyttävät uudella tavalla markkinoiden mahdollisuuksia, erilaisia sosiaalisia verkostoja Nuoret tähtäävät mielekkääseen työhön, joka ei liikaa häiritsisi yksityiselämää
Eliittinuoruus Nuoruus on pidentynyt ja polarisoitunut Harva sitoutunut perheeseen tai työelämään edes 25-vuotiaana Elävät myöhäisnuoruutta Ei näytä olevan vastuuta perheen perustamisesta tai työelämästä
Eliittinuoruus Elitistinuoret hylänneet aiemmalle sukupolvelle tyypilliset aikuistumisen vaiheet Hyvin koulutettuja, osaavia, kunnianhimoisia, uratietoisia, tyttöjä enemmän kuin poikia Haluttomia sitoutumaan tylsiin arkirutiineihin Työn oltava itseä tyydyttävää ja itseä kehittävää Valmiita pätkätöihin matkustamiseen Odotukset parisuhteelta ja ystävyyssuhteilta suuria, siksi myös helposti petytään Valmiita elämätapaan: Nuorisokulttuuriin Haluavat elää yksilöinä, sinkkuina, syödä ja pukeutua hyvin Hyvinvoivat vanhemmat auttavat näissä pyrkimyksissä lapsiaan Valmiita hylkäämään aikuisen elämän, joka ei houkuta Jälkimaterialisteja, jotka tietävät, mitä haluavat elämältään ja sen saavuttamiseen näyttää olevan myös mahdollisuus