Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisuuden muuttuvat ehdot"

Aurora Nieminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari Hanna Sutela

2 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille siirtyminen, perheellistyminen (Anxo ym. 2010) Aikuisuuteen siirtyminen myöhentynyt eri puolilla Eurooppaa (Mills & Blossfeld 2005, Anxo ym. 2010)

3 Ongelma: Ensisynnytysiän jatkuva kohoaminen, alle uusiutumisluvun jäävä kokonaishedelmällisyys ja väestön ikääntyminen ongelma kestävälle taloudelle ja väestöpolitiikalle Myöhäinen työelämään siirtyminen, epävakaat työurat, asumisen kalleus ja perhepolitiikkojen puutteellisuus viivästyttävät perheellistymistä (KOM 2005) Epävarmuus tulevaisuudesta viivästyttää lasten hankintaa määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa tähän (VNK 2004)

ja perhepolitiikkojen puutteellisuus viivästyttävät perheellistymistä (KOM 2005) Epävarmuus tulevaisuudesta viivästyttää

4 Keskimääräinen ensisynnytysikä Suomessa , , , , ,

5 Kokonaishedelmällisyys Suomessa ja EU21-maissa 1965/ /2010. Tilastokeskus ja OECD Family database. 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 Suomi EU21 1,40 1,20 1,

6 Kokonaishedelmällisyys EU27-maissa Eurostat. 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,

7 Kehityksen syyt Kulttuuriset selitykset: toinen demografinen siirtymä, arvojen ja normien muutos Rakenteelliset selitykset: taloudellinen ja työmarkkinoiden epävarmuus; (naisten lisääntynyt työssäkäynti ja kohonnut koulutustaso)

Rakenteelliset selitykset: taloudellinen ja työmarkkinoiden

8 Toinen demografinen siirtymä 1/2 Syntyvyys alkoi laskea 1800-luvun lopulla kuolleisuuden vähenemisen myötä, kun varalasten tarve väheni = ensimmäinen demografinen siirtymä Toinen demografinen siirtymä alkoi 1960-luvulta (Lesthaegen & van de Kaa 1986) Rakenteelliset, teknologiset ja sosiaaliset muutokset

demografinen siirtymä Toinen demografinen siirtymä alkoi 1960-luvulta

9 Toinen demografinen siirtymä 2/2 Toisessa siirtymässä keskeistä on arvojen ja normien muutos, lisääntyvä individualismi Avioliitto taloudellista turvaa tarjoavana insituutiona vastavuoroinen ja vapaaehtoinen tunnetason sitoutuminen, johon voi kuulua lapsia tai ei Muutokset avioliittoisuudessa ja hedelmällisyydessä

tarjoavana insituutiona vastavuoroinen ja vapaaehtoinen tunnetason sitoutuminen,

10 Taloudellinen ja tulevaisuuden epävarmuus Globalisaatio on tuonut uudenlaista rakenteellista epävarmuutta, jolle erityisesti nuoret ovat alttiita (Mills & Blossfeld 2005) Taloudellinen, temporaalinen ja työhön liittyvä epävarmuus (emt.) Epävarmuudesta sukupolvikokemus (Lähteenmäki 2006) Epävarmuus vaikeuttaa kauskantoisten päätösten tekoa=> Päätösten lykkääminen on nuorilta rationaalinen strategia sopeutua tilanteeseen (Mills & Blossfeld 2005)

11 Epävarmuuden vaikutus lasten hankintaan: epävarmuus-teoria (insecurity) Nuoret aikuiset haluavat elämäänsä vakautta ja turvallisuutta ennen lasten hankkimista => vakaan työmarkkina-aseman saavuttaminen on entistä vaikeampaa => perheellistyminen viivästyy (Mills & Blossfeld 2005 ja monet muut )

hankkimista => vakaan työmarkkina-aseman saavuttaminen on entistä vaikeampaa

12 Epävarmuuden vaikutus lasten hankintaan: epätietoisuus-teoria(uncertainty) Kun mahdollisuudet työmarkkinoilla ja oman elämän suhteen koetaan vähäisiksi, varhainen äitiys tuo vähän koulutetuille nuorille naisille jatkuvuutta ja mielekkyyttä elämään Uncertainty reduction (Friedman ym. 1994) Kreyenfeld 2009, Crompton 2006, Vikat

äitiys tuo vähän koulutetuille nuorille naisille jatkuvuutta ja mielekkyyttä elämään

13 Kansalliset instituutiot ja kulttuuri kanavoivat epävarmuuden vaikutuksia Kansalliset erot eivät ole hävinneet globalisaation myötä Koulutusjärjestelmä, työmarkkinat, perhe, hyvinvointivaltio Hyvinvointivaltion keskeinen rooli resurssien jakautumisessa: Aktiiviset vs. passiiviset/neutraalit elämänkulkupolitiikat (Leisering 2003, Anxo ym. 2010)

hyvinvointivaltio Hyvinvointivaltion keskeinen rooli resurssien jakautumisessa:

14 Mediaani-ikä aikuistumisen eri vaiheissa Ikä Maa Itävalta S TEP L B Ranska S T EL P B Saksa S T L E P B Kreikka S T E P B L Unkari S T E P B L Italia S T E P B L Espanja S T E LPB UK S T E P L B Ruotsi S L T E P B Suomi S (T) LE(T) B S= peruskoulutuksen päättäminen; T=korkea asteen opintojen aloitus; E=työmarkkinoille siirtyminen; P=vakituinen työ; L=miesten lapsuudenkodista muutto; B=naisten ensisynnytys Lähde: Anxo ym Eurostatin 2008 perusteella Suomen luvut: Tilastokeskus/HE

(T) LE(T) B S= peruskoulutuksen päättäminen; T=korkea asteen opintojen aloitus; E=työmarkkinoille siirtyminen; P=vakituinen työ;

15 Maiden väliset erot heijastelevat sekä institutionaalisia rakenteita että kulttuurisia arvoja ja normeja Instituutiot ja kulttuuri muokkaavat yhdessä nuorten aikuisten odotuksia ja mahdollisuuksia Maiden väliset erot aikuisuuteen siirtymisessä kasvaneet Euroopassa 2000-luvulla lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi

nuorten aikuisten odotuksia ja mahdollisuuksia Maiden väliset erot aikuisuuteen

16 Suomi Institutionaaliset järjestelmät tukevat nuorten varhaista itsenäistymistä, jopa perheellistymistä Nuoret muuttavat kotoa varhain Suomalaisten ihannelapsiluku on korkea (Eurobarometri 2006) Hedelmällisyys Euroopan korkeimpien joukossa Ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä suuri Yhteiskunnan tuki heikentynyt 1990-luvulta lähtien, parempaa tuskin luvassa Tulevaisuutta koskeva epävarmuus ja määräaikaiset työsuhteet viivästyttävät perheen perustamista myös meillä

toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä suuri Yhteiskunnan tuki heikentynyt 1990-luvulta lähtien, parempaa tuskin

Samankaltaiset tiedostot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien