HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2016

HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2016 Hyrynsalmi, KH 3.12.2013 Hyrynsalmi, KV 12.12.2013

Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston tahto siitä, miten kunnan käytössä olevat resurssit jaetaan ja mitä palveluita niillä kunnan lakisääteisten palveluiden lisäksi tuotetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan kestävästi myös tulevaisuudessa. Kuntalain mukaan kunnan talous on voitava tasapainottaa ja mahdolliset alijäämät kattaa suunnittelukautena tai muussa tapauksessa vaaditaan erityinen toimenpideohjelma asian korjaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Hyrynsalmen kunnalle tehtiin suunnitelma alijäämien kattamiseksi jo edellisellä valtuustokaudella. Suunnitelmaa on tarkistettu vuosittain ja tehokkaalla menokurilla ja verojen sekä maksujen korotuksilla talous saatiinkin ylijäämäisesi vuosina 2009 ja 2010, mutta vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset olivat taas alijäämäisiä, koska Kainuun maakunta -kuntayhtymän kulut kasvoivat ja kuntayhtymä teki Hyrynsalmen osalta lähes 0,9 M :n alijäämät. Alijäämien kertyminen jatkuu myös uudessa sote-kuntayhtymässä sellaisella tahdilla, että kuntatalouden tervehdyttämisohjelmaa joudutaan jatkamaan tällä hetkellä aina vuoteen 2020 saakka. Kunnan taloudellinen liikkumavara on siis erittäin pieni eikä kestäviä rakenteellisia keinoja tilanteen korjaamiseksi ole löydetty. Näistä syistä vuoden 2014 talousarviota on mahdoton saada tasapainoiseksi edes päätetyillä uusilla veronkorotuksilla ja huomattavilla kululeikkauksilla alijäämä kasvaa hieman, noin 0,3 M. Kunta on maksanut velkoja viime vuosina tehokkaasti pois ja näin velkamäärä on saatu selvästi alle koko maan keskimääräisen. Vuoden 2012 suuri investointiohjelma, erityisesti Nivan koulun perusparannus vuonna 2012 ja osittain myös vuonna 2013, on nostanut velan määrää tilapäisesti. Paikallista kehittämistä on tuettu ja tuetaan myös talousarviovuonna harkitulla, strategisella, kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä on edelleen matkailun (Suomen ensimmäiset Lomakotimessut 2014) ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Hyrynsalmen kunnan tuottamia palveluja joudutaan karsimaan suunnitelmakaudella, vaikka palvelutarve ei vähene väestön vähentyessä, sillä ikärakenne tulee edelleen vanhenemaan muuttotappioalueelle tyypilliseen tapaan. Vaativaan palvelutarpeeseen pystyttäneen kuitenkin vastaamaan yhdessä uusien kuntayhtymien kanssa, joista erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut vievät entistä suuremman osan kunnan taloudellisesta liikkumavarasta. Valtakunnallinen kuntarakenneuudistus avaa uuden vaiheen tulevalla suunnittelukaudella, kun kuntaliitosvaihtoehtoja selvitetään sekä yhdessä lähes koko Kainuun että erityisesti Suomussalmen kunnan kanssa. Tämä prosessi voi avata aivan uusia strategisia yhteistyökuvioita. Heimo Keränen 1

Sisällys Kunnanjohtajan katsaus 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 3 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous... 3 1.2 Hyrynsalmi alueena ja kuntana... 3 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus... 5 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia... 8 1.5 Organisaatio ja johtaminen... 10 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus... 12 2 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen 2016 17 2.1 Tulo- ja menoperusteet... 17 2.2 Henkilöstösuunnitelma 2014-2016... 18 2.3 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen 2020... 20 2.4 Tulos- ja rahoituslaskelma... 21 3 Käyttötalous 24 3.1 Käyttötalouden yleiskuva... 24 3.2 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain... 26 4 Investoinnit 60 LIITTEET: Liite 1 Avustukset vuonna 2014 Liite 2 Talousarvioasetelma Liite 3 Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja taloussuunnitelma 2014 Liite 4 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Liite 5 Asunto Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2014 Liite 6 Vesi-Mega Oy:n talousarvio 2

1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen kansantalouden lähes yhtämittainen yli 15 vuoden talouden kasvuputki taittui syksyllä 2008 eikä talous ole tämän jälkeen vakautunut. Valtion rahoitusalijäämä tulee jatkumaan koko suunnittelukauden, mikä heijastuu myös kuntatalouteen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristivät kuntien taloutta jo vuonna 2012 ja erityisesti vuonna 2013. Sama kehitystrendi jatkuu myös vuonna 2014, ja koko suunnittelukauden vuoteen 2016. Suomen talouden rakenne ja väestön jatkuva ikääntyminen, erityisesti muuttotappioalueilla, heikentää myös aluetaloutta, mikä näkyy alueiden välisissä verotuloeroissa, joita valtionosuusleikkaukset kärjistävät. Talouskasvun pohja ja työllisyystilanne on siis epävakaa jatkossa erityisesti syrjäisillä, maaseutumaisilla alueilla. Tämä luo erittäin haasteellisen lähtökohdan myös Hyrynsalmen kunnan talouden kehitykselle ja talouden hallinnalle suunnittelukaudella 2014 2016. Kunnissa on siis reagoitu edellä mainittuun tilanteeseen veroja korottamalla. Valtaosa kunnista korottaa tuloveroja vuodeksi 2014. Hyrynsalmen kunta on päättänyt nostaa tuloveroprosentin 21,75:een ja tarkistaa myös hieman kiinteistöveroprosentteja ylöspäin. Kuntapalvelut hoidetaan peruskunnan ja muun kuntakonsernin kanssa yhteistyössä. On myös huomattava, että Kainuun maakunta -kuntayhtymään kertynyt alijäämä on kokonaisuudessaan maksettu kuluvana vuonna kokeilukauden päätyttyä. 1.2 Hyrynsalmi alueena ja kuntana Alue- ja väestö Hyrynsalmi on laaja (1520 km²), mutta väestöltään suhteellisen pieni ja harvaan asuttu (n. 1,8 asukasta/ maapinta-ala, km²) maaseutumainen kunta, joka kuuluu 3

aluekehitykseltään erittäin haasteelliseen Kehys-Kainuun seutukuntaan ja Kainuun maakuntaan. Hyrynsalmi luokitellaan harvan asutuksensa perusteella kuntiin, jotka on saanut korotettua valtionosuutta vuoden 2011 alusta lähtien, mikä on helpottanut hieman kuntatalouden hallintaa. Hyrynsalmen väestöllinen kehitys ja suhteellinen taloudellinen kehitys on ollut maamme heikoimpia koko 2000-luvun ajan. Syntyvyys on ollut alhaisempi kuin kuolleisuus ja muuttotase negatiivinen, aina 1960-luvulta lähtien. Korkeasta työttömyydestä ja lähellä sijaitsevien opiskelupaikkojen vähäisyydestä johtuen ennen kaikkea nuoret ovat lähteneet alueelta. Koulutuspaikkojen puute ja yksipuolinen työpaikkarakenne ovat johtaneet nuorten muuttoliikkeen kautta suhteelliseen alhaiseen koulutusasteeseen ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen. Työikäisten poismuuttoa pitää yllä Hyrynsalmella korkea työttömyys, joka on sitkeästi korkeammalla kuin Kainuussa keskimäärin. Väestön ikärakenne on Hyrynsalmella vanhusvoittoinen ja sairastavuus maan korkeimpia. Hyrynsalmen väestömäärä on ollut vähenevä jo yli 40 vuoden ajan, ja se on alle puolittunut 60-luvulta. Negatiivisen muuttotaseen lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana Hyrynsalmella on kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden ollut lähes kaksinkertainen. Aivan viime vuosina muuton kautta menetettävä väestötappio on pienentynyt, mikä johtuu muuttoaktiivisten ikäluokkien pienenemisestä. Muuttoliikkeen kautta tapahtuva väestön menetys on suurinta 15 24-vuotiaissa. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kunta saa juuri eläkeikään tulevassa tai tulleessa ikäryhmässä. Eläkkeensaajia Hyrynsalmella on noin 43 % väestöstä (koko maassa noin 25 %). Etenkin iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden, määrä kasvaa Hyrynsalmella suhteellisen nopeasti, mikä aiheuttaa myös jatkossa paineita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille. Vuoden 2012 lopussa hyrynsalmelaisia oli 2602 ja vuoden 2013 syyskuun lopussa 2575, vuoden lopussa väestö lienee 2565 ja vuoden 2014 lopussa 2530. Väestön muutokset ovat siis olleet suhteellisen suuria ja nopeita. Viimeisin tilastokeskuksen trendiennuste on Hyrynsalmen osalta aiempia ennusteita hieman valoisampi: se ennustaa väkiluvun vähenemisen hidastuvan pitkällä aikavälillä. Väkiluku lienee suunnittelukauden (vuoden 2016) lopussa noin 2400. Väestön ikärakenne vaikutta kunnan palvelurakenteeseen siten, että koulupalveluiden tarve vähenee ja vastaavasti vanhuspalvelujen tarve lisääntyy. Asukasluvun laskun lisäksi siis kunnan väestön ikärakenne muuttuu raskaammaksi (huollettavien määrä suhteessa huoltajiin, siis huoltosuhde oli vuonna 2011 Hyrynsalmella 2,15; Kainuussa 1,64 ja koko maassa 1,29). Tämä muodostaa siis yleensä haasteellisen kehittämisympäristön ja myös vaativan kunnallisten palvelujen järjestämisympäristön. Aluerakenteen luonne myös muuttuu, kun väestö vähenee ja asutus edelleen erityisesti maaseutualueella harvenee. Tämä luo paineita erityisesti maaseutualueiden palvelujen järjestämiseen tehokkaasti. Asutusrakenteen harvenemista on hieman kompensoinut vapaa-ajan rakentaminen. Kesämökkien lukumäärän ja matkailun kasvun ansiosta kaupallisten palveluiden tarve ja tarjonta alueella on säilynyt lähes entisellään. Kunta on itsekin tukenut kehitystä maan hankinnalla ja kaavoituksella. Esimerkiksi kesämökkien määrä on kasavanut viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertai- 4

seksi vuoden 2012 lopussa kunnassa oli 673 kesämökkiä, mikä on yli puolet kunnan asuntokunnista, joita oli 1284. Erityisesti vuoden 2013 aikana rakennetaan runsaasti, 37 vapaa-ajan asuntoa, Ukkohallan keväällä 2014 vietettäville Lomakotimessuille. Työvoima ja elinkeinorakenne Hyrynsalmen elinkeinorakennetta leimaa suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni jalostussektorin osuus ja suuri palvelujen osuus (erityisesti julkisten palvelujen osalta). Viime vuosina alueen työpaikkojen määrällinen taso (vuonna 2010 865 kappaletta) on kuitenkin säilynyt suhteellisen vakaana. Myös maatilojen lukumäärä ja erityisesti sen perusta, maidontuotanto, on säilynyt merkittävän korkeana, vaikka tilojen määrällinen trendi onkin ollut hitaasti vähenevä. Hyrynsalmi on myös Suomen eteläisin poronhoitokunta, joten porotaloudella on alueelle sekä imagollista että tuotantotaloudellista merkitystä. Alueen työllistäjänä julkisilla palveluilla on erittäin korostunut rooli. Yhteiskunnallisissa palveluissa on noin kolmannes työvoimasta, joista valtaosa kuntasektorilla (kunta ja sote-kuntayhtymä). Tämä asettaa kunnalle erityisiä haasteita paikallisena työllistäjänä ja vastuullisena työllisyyden hoitajana. Työttömyys Kuntatalouteen ja aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurausvaikutukset, kuten työttömyys. Kainuun työttömyysaste on ollut pitkään maakunnista maan korkeimpia ja Hyrynsalmella on ollut työllisyystilanne Kainuun vaikeimpia. Tällä hetkellä (lokakuu 2013) Hyrynsalmen työttömyysaste on 17,8 ja Koko Kainuun 15,2. Tämä rakenteellinen epätasapino pitää yllä jatkuvaa muuttotappiota sekä Hyrynsalmelta että koko Kainuusta. Rakennetyöttömyys on siis säilynyt kunnassa suhteellisen korkeana, huolimatta kunnan työllistämisponnisteluista sekä työvoimahallinnon aktiivisista toimista. Vuoden 2014 ennustetaan siis olevan myös Hyrynsalmen osalta vaikean. Erilaisella kehittämishanketoiminnalla tuetaan kunnan elinkeinojen ja erityisesti matkailun kehittämistä (suurimpina Lomakotimessut 2014 -hanke ja Suomussalmen kunnan kanssa toteutettava matkailuyritysten markkinointihanke). Yhdessä Puolangan kunnan kanssa on päätetty jatkaa myös työllistämis- ja koulutushanketta (Kotvanen päättyy helmikuussa 2014 ja Kullervo jatkaa siitä) aina vuoden 2015 kevääseen saakka, nyt Puolangan kunnan vetämänä. Syvenevä taantuma ja alueen edelleen vaikea rakennetyöttömyys asettaa siis Hyrynsalmen kunnan haasteelliseen asemaan työllisyyden hoidossa, koska paikalliset ja alueellisetkin työmarkkinat ovat pienet. 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Kainuussa katsotaan tulevaisuuteen huolestuneen odottavalla mielellä. Kaivosteollisuuden ympäristövaikutukset ovat olleet näkyvästi esillä ja Talvivaaran kohtalo on parasta aikaa vaakalaudalla, vaikka kaivostoimintaan alueella uskotaankin. Myönteistä kehitystä odotetaan myös matkailussa ja ICTalalla sekä metalliteollisuudessa, jossa Transtechin saamilla tilauksilla ja menestyksellä on 5

suuri merkitys alueelle. Ylä-Kainuun alueella matkailualalla Hyrynsalmen Ukkohallan matkailukeskus on alueen veturi. Matkailukeskus on piristysruiske erityisesti Hyrynsalmelle. Viime vuosina Ukkohallaan on investoitu mittavasti. Matkailukeskukseen on rakennettu lisää majoitus- ja palvelutiloja. Matkailun positiivisesta kehityksestä huolimatta väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana suunnittelukaudella entistä suurempien haasteiden edessä, koska kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee. Maakuntahallintokokeilun jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut vievät yhä enemmän liikkumavarasta. Tästä johtuen peruskunnan palvelu- ja elinkeinostrategiaa joudutaan tarkistaman vuosittain ja keväällä 2014 joudutaan pohtimaan joka tapauksessa kunnan tulevaisuutta uudelta kuntayhteistyönpohjalta, valtioneuvoston velvoittamin selvityksin. Alueen kehittämistä (strategiaa) voidaan tarkastella seuraavan kuvan (1), Markku Sotaraudan alueen kilpailukyvyn viitekehyksen, avulla. Infrastruktuuri Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat Kuva 1. Kunnan kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Mallin mukaan siis alueen kilpailukyky koostuu toisiinsa liittyneistä elementistä, joista kuusi on eräänlaisia peruselementtejä, joiden välillä puolestaan on luova jännite. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varaan. Hyrynsalmella elementit ovat seuraavat: Infrastruktuuri on rakennettu aikoinaan noin 6000 asukkaalle - nyt hyrynsalmelaisia on 2575 ja ennusteiden mukaan vuoden 2020 tienoilla alle 2300. Tähän vetäytyvään kehitykseen liittyy kunnan kannalta suuria haasteita. Teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos on johtanut yleisellä tasolla infrastruktuurin ja erityisesti tilojen vajaakäyttöön. Kunnan osalta tilanne on myös hankala. Esim. koulukäytöstä vapautuneiden kiinteistöjen uusi, taloudellisesti mielekäs, käyttö 6

on valtava haaste. Myös yhä harvaan asutumman maaseudun palvelutarpeet (esim. yksityisteiden hoito) eivät ole merkittävästi vähentyneet. Toisaalta vapaaajan asutuksen ja matkailua palvelevan infrastruktuurin rakentaminen on lisännyt aktiivisuutta. Yrityspohja on hitaassa muutoksessa. Alkutuotantoyritykset vähenevät edelleen hitaasti; jalostus on suhteellisen stabiilissa tilassa; ja yksityisissä palveluissa matkailusektori on ainut joka hivenen kasvaa, lähinnä Ukkohallaan tehtyjen investointien ansiosta. Kunnan oma (Ylä-Kainuun yhteistyötä ja EU-ohjelmia hyödyntävä) aktiivinen elinkeino- ja kehittämispolitiikka on välttämätön yrityspohjaa laajennettaessa. Inhimilliset voimavarat eli osaaminen on Hyrynsalmella ehkä parempi kuin koskaan, mutta alueellisessa vertailussa kunta leimautuu erityisesti tässä suhteessa heikoksi. Koulutustaso on alhainen, jolla selittyy myös sitkeä, työttömyyden luja ydin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen on erittäin suuri haaste Hyrynsalmelle. Asuin ja elinympäristön laatu on Hyrynsalmen vahvuus, mutta vain mikäli paikalliset peruspalvelut kyetään säilyttämään. Uuden sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelut ja yhteistyö palvelujen tuottamisessa on erittäin keskeisessä asemassa. Tällä osa-alueella kunnan vahva rooli liittyy keskeisimpien peruspalvelujen turvaamiseen ja joustavaan kaavoitukseen sekä loma- ja asuntotonttien tarjontaan. Myös kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien myynti läheltä palveluja on osa elinympäristön laadun kehittämisessä. Kehittäjäverkosto, jolla tarkoitetaan kaikkia alueellista kehittymistä tukevia tahoja kuten kunnan elinkeinotoimi, oppilaitokset, tutkimuslaitokset jne., on kunnassa ohut ja haavoittuva. Se rakentuu pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kehittäjätahoihin liittyvää ongelmaa ei helpota seikka, että vahvasti osaamisen kehittämisen varaan rakennettu Kainuun ohjelmallinen alueiden kehittäminen keskittää resursseja Kajaanin seudulle. Tämä haastaa Hyrynsalmen tyyppiset syrjäiset ja monessa suhteessa supistuvat alueet verkostojen kautta tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyön avulla on turvattava myös yritysten kehittämispalvelujen ja aikuisten sivistys- ja harrastepalveluiden saatavuus Hyrynsalmella. Verkostoihin kuuluminen on Hyrynsalmen strateginen mahdollisuus. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa verkostoihin kuulumisen. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa. Tarvitaan siis kykyä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen. Mitä enemmän alueella on hyviä, toimivia verkostoja, sitä enemmän sillä on sosiaalista pääomaa ja sitä paremmin tavoitteet voidaan saavuttaa. Verkostojen toiminta ja toimivuus sekä johtaminen korostuvat erityisesti palvelujen uudelleenjärjestelyissä ja erilaisessa yhteistyössä, myös kuntakonsernin sisällä. Uuden ulottuvuuden yhteistyöhön tuovat vuonna 2014 kuntajakoselvitykset. Luovaa jännitettä ja kiinnostavia tapahtumia kunnassa riittää, mutta miten käy kunnan maineen palvelukeskuksena, jos julkisia palveluja vielä nykyisestä menetetään. Keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä ja tilanteen hallinnassa tulee olemaan kuntatalous, joka on saatava mahdollisimman pian tasa- 7

painoon. Erittäin suuren epävarmuustekijän kuntataloudelle aiheuttaa valtionosuusuudistus, josta suunnittelukauden loppuvuosien osalta ole vielä tätä kirjoitettaessa tietoa. Yritysten kehittämisessä uuden tason saavuttamiseen tarvittavat kehittämispanokset on haettava kunnan ulkopuolelta, lähinnä hankeyhteistyön kautta. Kiinnostavat työpaikat, toimivat palvelut ja hyvä, vetovoimainen ympäristö parantavat kunnan mahdollisuuksia kehittyä edelleen. 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Kuntastrategian arvopohja ja kriittiset menestystekijät Hyrynsalmen kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2013 keväällä arvot, joille Hyrynsalmen kunta perustaa toimintansa. Tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi (arvoryhmät) priorisoitiin seuraavat: Yhteisöllisyys ja kaikista kuntalaisista huolehtiminen Elinvoimainen työelämä ja ympäristö Itsenäisyys ja yhteistyökykyisyys Omaleimaisuus ja ennakkoluulottomuus Arvopohjan vaaliminen edellyttää onnistumista kehittämisresurssien strategisesti viisaassa suuntaamisessa. Kuntalain perusteella pienenkin kunnan itsehallinto on teoriassa suuri, mutta käytännössä pieni (valtion velvoitteet sekä ohjaus- ja valvonta selvityksen mukaan kunnilla laskettiin olevan keväällä 2013 noin 535 tehtävää). Hyrynsalmen kunnan kehittäminen on siis jatkuvaa strategiatyötä: kuntapalvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa; talouden hallinnassa; yhteistyön organisoinnissa; ja elinkeinojen kehittämisessä. Erityisenä painopisteenä tulevalla suunnittelukaudella on kuntatalous ja kuntayhteistyö. Tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Visio vuonna 2016: Hyrynsalmi on elinvoimainen ja palveluja monipuolisesti kehittävä kunta, jolla on hyvät paikalliset peruspalvelut. Visio edellyttää, että Hyrynsalmen kunta on palvelu- ja kehittämisyhteisö, jossa luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio toimivat yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti. Yhteistyötä tehdään strategisesti mielekkäiden kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Kuntalaisille tuotetaan kunnan, kuntakonsernin, naapurikuntien ja maakunnan yhteistyöllä lain edellyttämät peruspalvelut tehokkaasti. Hyrynsalmi tekee tulevaisuuttaan siten, että monipuoliset elämisen ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin painopisteisiin: Kunnan perustoiminnot sopeutetaan niihin taloudellisiin voimavaroihin, joita kunnalla on käytettävissä. Tämä edellyttää erilaisen yhteistyön tehostamista kaikessa palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Erityi- 8

nen painopiste talousarviovuonna on yhteistyön jatkaminen Puolangan kanssa ja tiivistäminen erityisesti Suomussalmen kanssa. Organisaation osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden ja kehittäjätahojen kanssa. Kunta siis kehittää organisaationsa osaamista ja tukee näin oppivan organisaation syntyä, josta hyötyvät myös kuntalaiset siten, että palvelut tuotetaan sujuvasti. Henkilöstöstrategian lähtökohtana pidetään sitä, että henkilöstön määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta samassa suhteessa kuin kunnan palvelutarve muuttuu. Henkilöstön osaaminen turvataan työnantajan järjestämän teemakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen avulla. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen pyritään kaikessa toiminnassa. Väestöstrategiaa toteutetaan elinkeino- ja palvelustrategian lisäksi huolehtimalla siitä, että kunta on kiinnostava asuinpaikka. Strategiaa tuetaan järjestämällä koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti erilaisia nuorten hankkeita ja palkitsemalla hyrynsalmelaisia menestyjiä. Kunta pyrkii edistämään vapaa-ajan asumista ja rohkaisemaan myös paluumuuttoa Hyrynsalmelle sekä varautumaan siihen monipuolisella asumisvaihtoehto- ja tonttitarjonnalla. Kunnan tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että kaikki lakisääteiset palvelut turvataan myös maaseudulla. Palvelujen käytännön järjestämisessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi myös tietoverkkojen ja tietoliikenteen mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Myös laajakaistan kehittämisessä ollaan edelleen aktiivisesti mukana. Elinkeinostrategia Elinkeinostrategialla tuetaan kunnan arvoja ja kokonaisstrategiaa. Tavoitteena on, että Hyrynsalmella tehdään elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä strategisesti relevanttien kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Toiminta- ja kehittämisprosessit järjestetään siten, että monipuoliset paikalliset yritysten kehittämispalvelut ja -panokset turvataan. Tavoitteena siis on turvata toimivien kärkiyritysten kehittyminen ja mahdollistaa niiden yritysten kasvu, joilla on potentiaalia ja halua kasvaa sekä luoda uusia yrityksiä, työpaikkoja ja työmahdollisuuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin erityistavoitealueisiin: 1. Eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden, kehittäjätahojen ja alueen yrittäjien sekä uudistuneen työvoimahallinnon kanssa. 2. Elinkeinojen kehittämistavoitteena on menestyvän kärkiyritysten vahvistaminen ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen. Tätä kautta tavoitellaan työpaikkojen lisäämistä ja yritystoiminnalle suotuisan ilmapiirin luomista. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa osallistutaan aktiivisesti Kainuun eri kehittämisohjelmien hyödyntämiseen ja erityisesti Ylä-Kainuun yhteistyöhön hanketoiminnassa. 3. Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Ta- 9

pahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Alueen markkinointia vahvistetaan Lomakotimessut 2014 -hankkeella ja yhteisellä markkinointihankkeella Suomussalmen kunnan kanssa. Näiden kautta voidaan kehittää myös kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja kansainvälistä matkailua yleensä. Kunnan missio on olla paikallisen elinkeinopolitiikan keskeinen pöyhijä, toimija ja koordinoija. Tavoitteena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä osuvan kehittämispolitiikan, rahoitusjärjestelyjen ja erityisesti kehittämis- ja yrityshankkeiden keinoin. Erityisesti hanketoiminnan kautta turvataan kehittämisvaiheessa oleville yrityksille lähiyrityspalvelut, tilat ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä elinkeinoyhteistyötä siis kehitetään tiiviimpään ja yhtenäisempään suuntaan. Suunnittelukaudella kunnan elinkeinotoimintoja kehitetään edelleen siten, että elinkeinoasioita hoidetaan operatiivisella tasolla seuraavasti: 1. Kunta, paikallinen yrittäjäjärjestö, TE-toimisto ja Kainuun alueen seudulliset yrityspalvelut -hanke sekä Kainuun Etu Oy: huolehtivat aloittavien yritysten perusneuvonnasta, matkailusta, tapahtumien kehittämisestä ja yritysten strategisista kehittämishankkeista. 2. Ylä-Kainuu ja ELY-keskus sekä alueelliset yritykset: painopisteenä ovat erilaiset yhteistyöhankkeet ja uudentyyppiset neuvonta- ja kehittämispalvelut kasvuhakuisille yrityksille sekä markkinointiyhteistyö. Maakuntataso: kokoavana yhteistyökumppanina toimii Kainuun Etu Oy (toimialayhteistyö); ja Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä; muuta yhteistyötä tukevat erilaiset alueelliset sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset hankkeet. 1.5 Organisaatio ja johtaminen Hyrynsalmen kunta on hakeutumassa erilaisiin verkostoihin ja yhteistyökonsortioihin lähinnä siitä syystä, että myös pienille kunnille on lakisääteisesti määrätty paljon tehtäviä ja velvoitteita ilman että niihin on osoitettavissa riittävästi resursseja. Pelkästään omien vapaaehtoisten palvelujen supistaminen ei riitä ratkaisuksi, vaan lisäksi on pystyttävä merkittävästi lisäämään tehokkuutta ja eri tehtävien ulkopuolista rahoitusta. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu ja vastataan Hyrynsalmella kevennetyllä kuntaorganisaatiolla ja konserniyhteistyöllä sekä erilaisten verkostojen kautta tehtävällä yhteistyöllä. Kuntien palvelurakenne on tulossa myös kokonaisuutena erityisen tarkastelun kohteeksi talousarviovuonna 2014. Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joista jälkimmäisen toiminnallinen kehittäminen kohti joustavaa tiimiorganisaatiota on edennyt (osastojaosta huolimatta). Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat, muutamien toimikuntien lisäksi (ks. seuraava kuva): Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa korkeinta päätösvaltaa lähinnä budjetin kautta ja on tässä mielessä tärkein poliittinen toimija ja kunnan strategisten ja toiminnallisten resurssien linjaaja. Käytännössä kunnan- 10

valtuuston rooli aktiivisessa, operatiivisessa toimijaverkostossa on kuitenkin vähäinen, ainoastaan puheenjohtajiston asema (mikäli he sitä käyttävät) voi nousta merkittäväksi. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta: Näillä lautakunnilla ei ole suurta roolia kunnan käytännön toimissa, mikäli ongelmia ei ilmene. Tarkastuslautakunta on kuitenkin kontrolloiva toimija ja sen rooli korostuu erityisesti taloudellisissa kriisitilanteissa. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen rooli oli poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on erittäin keskeinen. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston esi- tykset ja lisäksi se käyttää poliittista ohjaus- ja toimeenpanovaltaa kunnassa. Kunnanhallitus voi myös ottaa käsittelyynsä ja ohjaukseensa monen tyyppisiä asioita näin halutessaan. Keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus ja erilaisten avustusten suuntaaminen (ks. liite 1). Käytännössä kunnanhallitus ja sen puheenjohtajat ovat erittäin keskeisiä toimijoita kunnan poliittisen kentän ja virasto-organisaation välillä. Kunnanhallituksen jäsenten yhteistyökyky ja - kapasiteetti sekä heidän kompetenssinsa ovat tärkeä osa kunnan toiminnal- lista verkostoa, vaikka painotus ja rooli ovatkin poliittisia. Sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta: Lautakuntien rooli on päättää teknisistä asioista ja valmistella toimintalohkonsa asioita hallitukselle. Niissä korostuu lautakuntien jäsenten paikallinen näkemys ja tekninen asiantuntemus sekä eri toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten ymmärrys kuntalaisiin. Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hal- lintopalvelut (ml. maaseutu- ja elinkeinopalvelut), sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta päättää kunnanhal- litus. Osastojen sisäisten vastuualueiden organisoinnista ja henkilöiden sijoittamisesta päätetään organisaation sisällä hallintosäännön ja osastojen johtosääntöjen mukaan (avainasemassa lähinnä kunnanjohtaja). Organisaation edelleen madaltaminen ja kaikkien toimintaprosessien kehittäminen kohti tiimimäistä ja verkostomaista toimintatapaa on organisaatiossa parhaillaan käynnissä, erityi- sesti esimiestyön osalta (ks. seuraava kuva). KUNNNANVALTUUSTO (21) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) KUNNANHALLITUS (10) Kunnanjohtaja Ympäristölautakunta (7) Sivistyslautakunta (7) Tekniset palvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Kuva 2. Hyrynsalmen kunnan organisaatio 11

Kuntaorganisaation keskeisen toiminnallisen osan muodostaa kunnanvirasto, jossa kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä itsenäisessä johtavassa asemassa olevilla viranhaltijoilla on erittäin keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Johtosäännöillä ja kunnan hallintosäännöillä on delegoitu päätös- ja toimintavaltaa johtaville virkamiehille, jotka tekevät päätöksiä ja panevat niitä toimeen virkavastuulla. Tämän takia yksittäisten virkamiesten ja johtoryhmän toiminta ja kompetenssi ovat erittäin ratkaisevia eri toimintojen ja kaikkien kunnan palveluprosessien sujumisen kannalta. Päätösten toimeenpanosta ja viestinnän selkeydestä sekä sujuvuudesta vastaa johtoryhmä. Esimiestyön rooli korostuu jatkuvassa muutospaineessa olevassa organisaatiossa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään tulevina vuosina säästötoimien onnistumiseen (erillisen talouden tasapainottamisohjelman kautta) ja koko konsernin ohjaukseen sekä sisäiseen valvontaan, josta on valmistumassa hallintopalvelujen ja kunnanhallituksen johdolla yleisohje. 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Kunnalla on myös tärkeä edunvalvonnan ja yhteistyön koordinoinnin rooli konsernin ohjauksessa. Kunnan omat yhtiöt ovat kuntakonsernin ydintä, tärkeimpiä kunnan ohjattavia toimijoita. Aidon konserniohjauksen ulkopuolella on keskeisin kunnan palvelujen tuottaja, maakunnalliset kuntayhtymät, jotka toimivat omalla poliittisella järjestelmällään. Lisäksi palo- ja pelastustoimi toimii maakunnallisena organisaationa, osana Kajaanin kaupungin organisaatiota; ja jätehuoltokuntayhtymä omana kuntayhtymänään. Kunnan operatiivinen organisaatio on myös verkosto. Johtavat virkamiehet muodostavat siis linkkejä omaan poliittiseen organisaatioon, eri sektoriviranomaisiin ja toimijoihin sekä yksityisiin yrityksiin (palvelujen toimittajat) erityisesti alue- ja maakuntatasolla. Lisäksi he ovat erittäin keskeisiä toimijoita yksityisen ja julkisen sektorin välillä, koska kunnat myös ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta ja muilta julkisilta organisaatioilta (esim. maaseutuhallinto Puolangan kunnalta vuoden 2012 alusta). Hyrynsalmen kunta on perustanut myös omia yhtiöitä, joihin on siirretty kunnalle perinteisesti kuuluvia palveluita (vesi ja lämpö; asuminen/asuinkiinteistöt valtaosin). Seuraava taulukko sisältää vuoden 2013 ja 2014 tilanteessa konserniin sisältyvät yhteisöt (7 kpl). Alla on käsitelty kunnan omistamien yhteisöjen toiminnalliset tavoitteet ja talous vuodelle 2014. (Osuudet kuntayhtymissä ovat suhteellisen pieniä, joten ne on jätetty tässä yhteydessä tarkemmin käsittelemättä.) Siis kuntakonsernin kannalta keskeisimmät ovat Ahmahaka Oy, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo ja Vesi-Mega Oy, jotka on syytä tarkastella tässä yhteydessä erikseen (ks. myös liitteet 3-6). 12

Taulukko 1. Hyrynsalmen kunnan konserni. Hyrynsalmen kunta Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Asunto Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 3,98 % Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 3,84 % Kainuun liitto Yhteensä 7 Kiinteistö Oy Ahmahaka Kiinteistö Oy Ahmahakan tehtävänä vuokrata suoraan omistamiaan asuinhuoneistoja 246 kpl ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Tavoitteena on vuokrattavien asuntojen määrän suhteuttaminen vastaamaan kysyntää ja yhtiön talouden tervehdyttäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää n. 40 asunnon myyntiä loma-asunnoiksi tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja vuokrien vuosittaista korottamista vastaamaan hoito- ja rahoituskuluja. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä kunnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimenpiteet 2014 Yhtiö vuokraa kohtuuhintaisia asuntoja. Vuokria korotetaan 2.3 prosentilla, paitsi Väisälän rivitalon vuokria ei koroteta. Yhtiön taloudellista tilannetta tervehdytetään myymällä Asunto Oy Hyrynsalmen Linnala (asuntoja 17 kpl). Vuokraasuntoihin ei suunnitella peruskorjauksia vuoden 2014 aikana mutta asuntoihin tehdään vuokralaisen muuton yhteydessä tapahtuvia ns. pintaremontteja. Resurssit 1. osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja ostopalveluina 2. koko-aikainen toimistovirkailija 3. tekninen isännöitsijä ostopalveluina 13

4. sosiaalinen isännöitsijä ostopalveluina 5. siivooja (kokoaikainen) ja siivooja (5 %) Liikevaihdoksi on arvioitu n. 1 000 000 euroa ja tulokseksi n. - 30 000 Tilinpäätös 2012: Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli 1 095 999,33 euroa ja voitto oli 28 973,29 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 4 998 782,56 euroa ja oma pääoma 1 221 698,26 euroa. (Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2013 liitteenä 3). Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon tehtävänä on vastata kiinteistön (3715 m²) kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Strategisena tavoitteena on pitää Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2014 Vastikkeita ei koroteta vuodelle 2014. Käyttövesiverkostoa saneerataan tarvittaessa ja kiinteistön hulevesijärjestelmää pyritään uusimaan etupihan osalta vuoden 2014 aikana. Resurssit osa-aikainen toimitusjohtaja kiinteistönhoitaja siivouspalvelut (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu 207 194 euroa ja tulokseksi n. 7000 euroa vuodelle 2014. Tilinpäätös 2012: Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli 199 772,50 euroa ja voitto oli 5 210 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 371 437,75 euroa ja oma pääoma 2 329 524,84 euroa. (Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 liitteenä 4). 14

Asunto Oy Kiviöntaito Asunto Oy Kiviöntaidon tehtävänä on vastata neljän asuinhuoneiston kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Strategisena tavoitteena on pitää Asunto Oy Kiviöntaidon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2014 Vastikkeita ei koroteta talousarviovuodelle. Kiinteistössä tehdään vain välttämättömimmät korjaukset. Resurssit osa-aikainen isännöitsijä kiinteistönhoitaja (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu 17 100 euroa ja tulokseksi -1 800 euroa vuodelle 2013. Tilinpäätös 2012: Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli 17 100 euroa ja voitto oli 13,30 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 1 529,38 euroa ja oma pääoma 156 896,25 euroa. (As Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2013 liitteenä 5). Vesi-Mega Oy Perustehtävät Yhtiön perustehtävät ovat seuraavat: vesi- ja lämpöhuoltopalveluiden tuottaminen Hyrynsalmen kunnan taajamassa ja Ukkohallan kaava-alueella, kaukolämmön tuotanto ja jakelu mahdollisimman vähin häiriöin, lämmöntuotantoon pyritään käyttämään pääasiassa edullisia biopolttoaineita ja toimittaa puhdasta laadukasta talousvettä ja puhdistaa taajamien jätevedet myönnettyjen lupaehtojen mukaisesti mahdollisimman vähin häiriöin. Lämpölaitostoiminnan suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa suurten kiinteistöjen tyhjilleen jäänti ja sitä kautta myyntitulojen pieneneminen. Yhtiö on varautunut haasteeseen rakentamalla verkostoja alueille, missä kiinteistöt on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla kaukolämpöverkostoon. Vesilaitostoiminnan suuria haasteita ovat jätevesien puhdistuksen kovenevat vaatimukset. 15

Yhtiö on jättänyt Kainuun ELY-keskukselle uuden jätevesien johtamislupahakemuksen. Nähtäväksi jää mitä vaatimuksia uusi lupa edellyttää Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2014 Vesi-Mega Oy on selvitellyt Ukkohallan biolämpökeskusta. Yhtiö odottaa kaavallisia ratkaisuja lämpökeskuksen paikasta. Kaukolämmön runkolinjaa jatketaan kesän 2014 aikana Haapotielle, joka mahdollistaa Haapotien rivitalojen liittämisen kaukolämpöön. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi vahvistetulta tilikaudelta (2012) 1 224 228 ja liikevoitto poistojen jälkeen 3616. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 212 815. Vuoden 2014 liikevaihtotavoite on 1 240 000 ja tulostavoite 30 000. Vieras pääoma vuoden 2012 lopussa on noin 478 000. Yhtiö käytti investointeihin vuonna 2012 noin 178 000. Yhtiö on investoinut yhdeksän vuoden aikana noin 1, 9 milj. euroa. 16

2 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen 2016 2.1 Tulo- ja menoperusteet Viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen (2012) mukaan Hyrynsalmen kunnalle on kertynyt 1 603 532,57 euroa alijäämää. Alijäämää kertyy myös vuodelta 2013, joten suunnitelmakausi ei riitä alijäämien kattamiseen. Näin ollen kunnanvaltuusto käsittelee myös erillisen talouden tasapainottamisohjelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ohjelma ulottuu vuoteen 2020 saakka, jolloin taloudellinen tasapaino saavutetaan. Kunnan taloudellinen liikkumavara on ollut pieni ja tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kunnan omien kustannusten pienentämiseksi, maakunnan sote-maksuosuuden jatkuvasti kasvaessa. Talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen 2016 on laadittu käyttäen 21,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Hyrynsalmen kunnan vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi on määrätty: - yleinen 1,00 % - vakituinen asuinrakennus 0,55 % - muut asuinrakennukset 1,15 % - voimalaitosrakennukset 2,85 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % Seuraava asetelma kuvaa rahoituksen tuloslaskelman. 17

Rahoituksen tuloslaskelma (TS) TP 2012 TA 2013 TA 2014 EUR EUR EUR Muutos % MTA 2013 / TP 2012 Muutos % TA 2014 / MTA 2013 VEROTULOT 6 932 334 7 450 000 7 775 000 7 4 Kunnan tulovero 5 843 531 6 120 000 6 345 000 5 4 Kiinteistövero 617 879 680 000 780 000 10 15 Osuus yhteistöveron tuotosta 470 924 650 000 650 000 38 VALTIONOSUUDET 10 530 619 10 094 870 10 091 170-4 -0 Yleinen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 8 870 231 8 646 580 8 491 640-3 -2 Verotuloihin perustuva vo tasaus 2 015 892 2 143 790 2 278 260 6 6 Järjestelmämuutoksen tasaus 133 476 133 480 133 480 0 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -838 980-828 980-812 210-1 -2 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -49 067-81 230-62 630 66-23 KORKOTUOTOT 3 152 3 190 2 990 1-6 MUUT RAHOITUSTUOTOT 24 360 16 280 7 880-33 -52 KORKOKULUT -75 584-100 000-70 000 32-30 MUUT RAHOITUSKULUT -996-700 -3 500-30 400 VUOSIKATE 17 413 886 17 463 640 17 803 540 0 2 RAHASTOJEN LISÄYS TAI VÄHENNYS Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 17 413 886 17 463 640 17 803 540 0 2 2.2 Henkilöstösuunnitelma 2014-2016 Henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi palveluja tuotettaessa. Toisaalta se on myös keskeisin kustannustekijä. Erityisesti vuosina 2009 2011 vähennettiin vakinaista henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta, joka näkyy myös kuluvan vuoden ja vuoden 2014 henkilöstön määrässä (ks. taulukko 2). Kunta työllistää myös opiskelijoita kesätöihin (noin 40) ja työllistämisen kautta keskimäärin 20 henkilötyövuotta. Nämä luvut eivät näy alla olevassa taulukossa. Kunnan henkilöstö lienee siis kokonaisuudessa keskimäärin noin 100 henkilötyövuotta. 18

Taulukko 2. Henkilöstösuunnitelma 2014 2016 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014-2016 KUNNANHALLITUS TS 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnanjohtaja 1 1 1 Hallintopalvelut Hallintosihteeri 1 1 1 Toimistosihteeri 2 2 2 Elinkeinotoimi- ja matkailutoimi sekä maaseutupalvelut Kehityspäällikkö 1 1 1 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 5 5 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Sivistyspalvelut Nivan koulun rehtori/sivistyspalv. päällikkö 1 1 1 Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 1,8 1,8 1,8 Päivähoito Päivähoidonohjaaja 1 1 1 Perhepäivähoitaja 12 12 12 Lastentoiminnanohjaaja 3 3 3 Yhteensä 16 16 16 Perusopetus Lehtori 6,3 6,3 6,3 Luokanopettaja 10 10 9 Erityisopettaja 1 1 1 Erityisluokanopettaja 2 2 2 Tuntiopettaja (määräaikainen) 2 2 2 Tuntiopettaja, erityisopetus 1 Toimistosihteeri 1 1 1 Kouluavustaja (Moisiovaara, Niva, Isto ja erityisop. henk.koht.) 4 4 4 Yhteensä 27,3 26,3 25,3 Kansalaisopisto Toimistosihteeri 0,2 0,2 0,2 Tuntiopettaja yli 16 vt. (määräaikainen) Yhteensä 0,2 0,2 0,2 Kirjasto Kirjastovirkailija 1 1 1 Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 Yhteensä 2 2 2 Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikasihteeri 1 1 1 Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö 1 1 1 Yhteensä 2 2 2 SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 49,3 48,3 47,3 19

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Hallinto Kunnanrakennusmestari 1 1 1 Rakennustarkastaja 1 1 1 Palveluesimies 1 1 1 Asuntosihteeri 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 Yhteensä 5 5 5 Liikunta- ja yleiset alueet Urheilualueiden hoitaja 1 1 1 Ajoharjoitteluradan hoitaja 0,25 0 0 Yhteensä 1,25 1 1 Kiinteistöt Talonmies/kiinteistönhoitaja 4 3,5 3,5 Rakennusalan yleismies 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 4,2 3,7 3,7 Konevarikko Putkiasentaja 1 0 0 Autonkuljettaja 1,8 0,5 0,5 Koneenkuljettaja 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 3,6 1,3 1,3 Ruoka- ja siivoushuolto Ravitsemustyönjohtaja 1 1 1 Ravitsemustyöntekijä 4,75 4,75 4,75 Laitosapulainen 2 2 2 Siivooja 5 5 5 Yhteensä 12,75 12,75 12,75 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 26,8 23,75 23,75 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 81,1 77,05 76,05 2.3 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen 2020 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Ja jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Talousanalyysin mukaan ankaralla menoleikkauksella ja -kurilla ja veroprosentin korottamisella talous nousi ylijäämäiseksi jo vuonna 2009 ja reilusti ylijäämäiseksi 2010. Tämän jälkeen tilanne kuitenkin heikkeni, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä ajautui talousvaikeuksiin, jotka ovat jatkuneet tähän saakka ja jatkuvat myös talousarviovuonna 2014, mutta voivat hieman hellittää suunnittelukauden lopulla, mikäli erillinen säästöohjelma viedään täytäntöön (ks. taulukko 3). Ongelmana on ollut heikko maksuvalmius ja se, että vuosikate ei riitä edes ylläpitoinvestointeihin. 20

Taulukko 3. Talouden kehitys ja taloussuunnitelma 2009 2016 (huom. vuosi 2014 on tässä taulukossa tavoitteellinen). HYRYNSALMI TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS2016 TULOSLASKELMA Asukasluku 2 791 2 736 2 672 2 603 2 565 2 530 2 500 2 470 31.12. Toimintatuotot 2 231 2 320 2 300 2 398 2 540 2 300 2 350 2 350 Toimintakulut 17 907 18 172 19 352 19 590 20 049 19 800 19 700 19 600 Toimintakate -15 676-15 852-17 052-17 192-17 509-17 500-17 350-17 250 Verotulot 6 952 7 204 7 092 6 932 7 450 7 780 7 930 7 930 Valtionosuudet 9 510 9 997 9 959 10 531 10 095 10 100 10 100 10 100 Korkokulut 168 99 84 76 80 70 70 70 VUOSIKATE 643 1 285-59 222-32 322 622 722 /asukas 230 470-22 85-12 147 249 292 Poistot 527 507 462 459 451 580 576 572 Tilikauden tulos 116 778-521 -237-483 -258 46 150 Poistoeron lisäys(-) 78 78 78 78 78 78 78 78 tai väh.(+) Tilikauden yli- 194 856-443 -159-405 -180 124 228 /alijäämä Kertynyt yli- -1 857-1 002-1 444-1 604-2 009-2 189-2 015-1 788 /alijäämä /asukas -665-366 -540-616 -783-865 -806-724 Talouden tervehdyttämisen edellytyksenä on, että kunnan kustannusten lasku jatkuu vielä muutaman vuoden ja valtionosuudet palautuvat leikkausten jälkeen tarvetta vastaavalle tasolle. Myös maakunnan sote-menojen on pysyttävä suunnitellulla tasolla (n. 3 %:n nimelliskasvu), muuten se lisää entisestään leikkauspaineita peruskuntaan. Lähtökohtana siis on, että valtuuston hyväksymässä erillisessä talouden tasapainottamisohjelmassa määriteltyjä rakenteellisia muutoksia viedään suunnittelukaudella täytäntöön. 2.4 Tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma on esitetty asianomaisessa talousarviokohdassa tarkasti vain talousarviovuoden osalta. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan tulos- ja rahoituslaskelmilla. Kunnan tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin (on 0,3 M alijäämäinen). Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. Vuoden 2014 investoinnit rahoitetaan täysin lainanotolla. Positiivista on, että toimintakulujen kokonaiskasvu on onnistuttu taittamaan huolimatta Kainuun sote-kuntayhtymän menojen kasvusta. 21

Tuloslaskelma (taloussuunnittelu), ulkoiset tilit TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT 2 398 480 EUR 2 540 010 EUR 2 224 276 EUR MYYNTITUOTOT 1 118 802 EUR 1 068 990 EUR 1 014 746 EUR josta jäsenkunnilta 37 849 EUR 85 960 EUR 74 576 EUR MAKSUTUOTOT 112 724 EUR 104 550 EUR 160 050 EUR TUET JA AVUSTUKSET 477 980 EUR 567 640 EUR 196 680 EUR MUUT TOIMINTATUOTOT 688 974 EUR 798 830 EUR 852 800 EUR Vuokratuotot 625 322 EUR 646 030 EUR 697 550 EUR Muut toimintatuotot 63 652 EUR 152 800 EUR 155 250 EUR VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT -19 590 127 EUR -20 049 497 EUR -19 847 770 EUR HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN -5 122 512 EUR -5 036 499 EUR -4 794 770 EUR Palkat ja palkkiot -3 660 978 EUR -3 474 237 EUR -3 284 560 EUR Henkilösivulut -1 461 534 EUR -1 562 262 EUR -1 510 210 EUR PALVELUJEN OSTOT -12 366 253 EUR -13 407 044 EUR -13 530 290 EUR Asiakaspalvelujen ostot -285 019 EUR -281 980 EUR -306 240 EUR Muiden palvelujen ostot -12 081 235 EUR -13 125 064 EUR -13 224 050 EUR josta maakunta-kuntayhtymältä -10 338 598 EUR -11 264 840 EUR -11 626 310 EUR AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -996 098 EUR -986 964 EUR -970 360 EUR AVUSTUKSET -776 099 EUR -264 650 EUR -203 760 EUR MUUT TOIMINTAKULUT -329 165 EUR -354 340 EUR -348 590 EUR VUOKRAT -301 328 EUR -334 150 EUR -328 780 EUR Muut toimintakulut -27 837 EUR -20 190 EUR -19 810 EUR TOIMINTAKATE -17 191 647 EUR -17 509 487 EUR -17 623 494 EUR VEROTULOT 6 932 334 EUR 7 450 000 EUR 7 775 000 EUR VALTIONOSUUDET 10 530 619 EUR 10 094 870 EUR 10 091 170 EUR RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -49 067 EUR -81 230 EUR -62 630 EUR Korkotuotot 3 152 EUR 3 190 EUR 2 990 EUR Muut rahoitustuotot 24 360 EUR 16 280 EUR 7 880 EUR Korkokulut -75 584 EUR -100 000 EUR -70 000 EUR Muut rahoituskulut -996 EUR -700 EUR -3 500 EUR VUOSIKATE 222 239 EUR -45 847 EUR 180 046 EUR POISTOT JA ARVONALENTUMISET -459 139 EUR -451 219 EUR -595 851 EUR Suunnitelman mukaiset poistot -459 139 EUR -451 219 EUR -595 851 EUR Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -236 900 EUR -497 066 EUR -415 805 EUR POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 77 574 EUR 77 570 EUR 77 570 EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -159 326 EUR -419 496 EUR -338 235 EUR TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 12 13 11 VUOSIKATE / POISTOT, % 48-10 30 VUOSIKATE/ASUKAS 85 EUR / AS -18 EUR / AS 71 EUR / AS KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ -1.603.533 EUR -2 023 029 EUR -2 361 264 EUR Asukasluku vuoden lopussa 2.602 AS 2.550 AS 2.530 AS 22

Rahoituosa (taloussuunnittelu) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA -276 407 EUR -83 847 EUR 160 046 EUR Vuosikate 222 239 EUR -45 847 EUR 180 046 EUR Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -498 645 EUR -38 000 EUR -20 000 EUR INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 162 021 EUR -640 000 EUR -350 000 EUR Investointimenot -3 196 521 EUR -678 000 EUR -370 000 EUR Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 015 500 EUR Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 19 000 EUR 38 000 EUR 20 000 EUR TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 438 427 EUR -723 847 EUR -189 954 EUR RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 3 260 265 EUR -142 000 EUR -450 000 EUR ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET 2 827 881 EUR -142 000 EUR -450 000 EUR Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 140 000 EUR 678 000 EUR 370 000 EUR Pitkäaikaisten lainojen vähennys -312 119 EUR -820 000 EUR -820 000 EUR Lyhytaikaisten lainojen muutos OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 432 384 EUR VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 821 838 EUR -865 847 EUR -639 954 EUR Rahavarat 31.12. 1 738 014 EUR 872 167 EUR 232 213 EUR Rahavarat 1.1. 1 117 905 EUR 1 738 014 EUR 872 167 EUR Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -2 438 427 EUR -723 847 EUR -189 954 EUR Lainanhoitokate -0 1 4 Kassan riittävyys, pv 26 7 4 23

3 Käyttötalous 3.1 Käyttötalouden yleiskuva Seuraavassa taulukossa on esitetty budjettivertailu tulosyksiköittäin. Taulukon avulla on mahdollista vertailla tulosyksiköitä ja niiden talouskehitystä. 24

Talousvertailu tulosyksiköittäin Tulosyksikkö TA 2014 KS 2013 TP 2012 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % 1000131 KÄYTTÖTALOUS -18 219 345-17 960 706-17 650 786 258 639 1,4 10001310 Keskusvaalilautakunt -2 448-9 863 2 448 X 100013100 Vaalitoiminnat -2 448-9 863 2 448 X 100013101 Vaalit -2 448-9 863 2 448 X 10001311 Kunnanvaltuusto -21 900-19 700-16 688 2 200 11,2 100013110 Kunnanvaltuusto -21 900-19 700-16 688 2 200 11,2 100013111 Kunnanvaltuusto -21 900-19 700-16 688 2 200 11,2 10001312 Tarkastuslautakunta -15 879-15 331-6 914 548 3,6 100013120 Tarkastustoimi -15 879-15 331-6 914 548 3,6 100013121 Tarkastustoimi -15 879-15 331-6 914 548 3,6 10001313 Kunnanhallitus -13 041 378-12 749 154-12 064 155 292 224 2,3 100013130 Kunnanhallitus -13 041 378-12 749 154-12 064 155 292 224 2,3 100013131 Kunnanhallitus -12 027 908-11 670 428-11 099 105 357 480 3,1 100013132 Hallintopalvelut -239 978-228 602-212 896 11 375 5,0 100013133 Henkilöstöpalvelut -339 078-371 784-284 457-32 706-8,8 100013134 Elinkeino-ja matkail -91 478-105 477-169 228-13 998-13,3 100013135 Aluekehitysraha -85 123-127 294-80 242-42 171-33,1 100013136 Työllistäminen -257 812-245 569-218 228 12 243 5,0 10001314 Maaseutulautakunta -61 280-51 180-20 961 10 100 19,7 100013140 Maaseututoimi -61 280-51 180-20 961 10 100 19,7 100013141 Maa- ja metsätalous -61 280-51 180-20 961 10 100 19,7 10001340 Sivistyslautakunta -3 888 315-3 915 683-4 175 273-27 368-0,7 100013400 Sivistystoimi -3 888 315-3 915 683-4 175 273-27 368-0,7 100013401 Sivistyspalvelut -128 865-121 495-125 438 7 370 6,1 100013402 Päivähoito -745 114-750 343-789 438-5 230-0,7 100013403 Perusopetus -2 500 161-2 560 226-2 764 929-60 065-2,3 100013404 Kansalaisopisto -159 966-184 764-182 194-24 799-13,4 100013405 Kirjasto -157 109-156 826-180 594 283 0,2 100013406 Kulttuuripalvelut -33 791-30 021-26 037 3 770 12,6 100013407 Vapaa-aikapalvelut -163 309-112 007-106 643 51 302 45,8 10001350 Ympäristölautakunta -1 188 145-1 209 659-1 356 932-21 513-1,8 100013500 Tekninen- ja valvont -1 188 145-1 209 659-1 356 932-21 513-1,8 100013501 Tekninen-ja valvonta -147 175-153 942-158 367-6 767-4,4 100013502 Valvonta,kaavoitus j -304 941-297 289-298 323 7 651 2,6 100013503 Liikenneväylät -302 242-340 574-379 785-38 331-11,3 100013504 Liikuntapaikat ja yl -87 299-51 764-19 267 35 534 68,6 100013505 Kiinteistöt -339 306-369 893-371 267-30 587-8,3 100013507 Konevarikko -18 777-12 502-124 751 6 275 50,2 100013508 Ruoka- ja siivoushuo 11 595 16 306-5 172 4 711-28,9 25