TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Kaupunginhallitus 8.12.2014 338 Kaupunginvaltuusto 15.12.2014 72
TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 3 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Kaupungin taloudellinen tilanne 5 VUODEN 2015 TALOUSARVION PERUSTELUJA 8 Muutokset organisaatiossa 9 Verotulot 9 Valtionosuudet 14 Käyttötalous 16 Investoinnit ja poistosuunnitelma 17 TALOUSARVION SITOVUUS 18 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 19 Hallintopalvelukeskus 19 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 25 Sivistyspalvelukeskus 48 Tekninen palvelukeskus Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto 61 KÄYTTÖTALOUS 65 Hallintopalvelukeskus 65 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 66 Sivistyspalvelukeskus 69 Tekninen palvelukeskus 71 Lieksan kaupunki käyttötalous yhteensä 71 TULOSLASKELMA KAUPUNKI YHTEENSÄ 72 INVESTOINNIT 74 VESIHUOLTOLAITOS 79 PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS 80 LIEKSAN KAUPUNKI JA PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS, TULOSLASKELMAYHDISTELY 81 RAHOITUSLASKELMA 82 2015.docx 2 16.12.2014
YLEISPERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Poliittinen epävarmuus mm. Venäjällä ja Lähi-Idässä hidastaa maailmantalouden kehitystä, erityisesti investointien kasvua. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Suomen talouden kasvun kääntymistä positiiviseksi on ennustettu syksy toisensa jälkeen. Loppuvuodesta on todettu, ettei odotettua kasvua tullutkaan. EU-komissio arvioi talousennusteessaan 4.11.2014 Suomen talouden kasvun olevan heikompaa kuin euroalueella keskimäärin. Vaikka vuonna 2014 muiden EU:n jäsenmaiden talous kasvaa, Suomen, Kroatian, Kyproksen ja Italian talous supistuu. Suomen kasvuprosentiksi ennustetaan tänä vuonna -0,4, ensi vuonna +0,6 ja vuonna 2016 + 1,1. Valtiovarainministeriön syyskuinen ennuste ensi vuoden BKT:n kasvuksi on 1,2 prosenttia. Suomen viennin ennustetaan lähtevän kasvuun ensi vuonna päävientialueiden aktiviteetin kasvaessa ja investointien lisääntyessä. Kotimaan kysynnän kasvu on hidasta, joten nettovienti kääntyy positiiviseksi. Vaihtotase pysyy kuitenkin negatiivisena. Työllisyystilanne heikkenee kuluvana vuonna edelleen ja työllisten määrän keskiarvo näyttää jäävän alimmilleen vuoden 2006 jälkeen. Työllisten määrän ennustetaan kuitenkin alkavan ensi vuonna hitaasti kasvaa. Työttömyysaste pysyy yli kahdeksassa prosentissa vielä vuosina 2015 ja 2016. 2015.docx 3 16.12.2014
KUNTATALOUS Vuonna 2013 kuntien toimintakulut kasvoivat maltillisemmin kuin edellisenä vuonna. Investoinnit kasvoivat edelleen. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 12,8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2014 kireä taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään menojen kasvua. Osa eläkkeelle jä ä- misten myötä vapautuvista paikoista jätetään täyttämättä. Palkka- ja kustannustason kehitys on maltillista. Vaikka talouskasvun odotetaan jonkun verran elpyvän vuonna 2015, veropohjien kehitys jää vaimeaksi, ja verotulojen kasvun arvioidaan jäävän kahteen prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 2,3 %. Verotulojen kasvua kiihdyttävät kuntien veroprosenttien korotukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2014 alussa 19,74 prosenttiin, kun yli puolet kunnista nosti kunnallisveroprosenttiaan. Vuoden 2015 alusta kolmannes kunnista nostaa veroprosenttia ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 19,84 prosenttiin. Kuntien kiinteistöverotuloja kasvattavat paitsi veroprosenttien korotukset, myös kiinteistöjen arvostamisperusteisiin vuoden 2014 alussa tehdyt muutokset. Kuntien saamat valtionosuudet sen sijaan supistuvat valtion sopeutustoimien seurauksena 0,7 prosenttia. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu lisää kuntien kustannuksia. Palkkaja kustannustason nousun maltillisuus pitävät kuntatalouden kustannustason nousun kahden prosentin tuntumassa. Muuttumattoman politiikan mukainen arvio kuntatalouden näkymistä vuosille 2016-2018 on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 mrd. euroon eli 1,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden velan määrä kasvaa runsaaseen 26 mrd. euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. 2015.docx 4 16.12.2014
Yllä oleva laskelma ei ole ennuste, vaan painelaskelma, joka osoittaa velkaantumisen kasvun, jos sopeuttamistoimenpiteitä ei tehdä. Taulukon luvut kuvaavat koko kuntakenttää. Erot kuntien välillä ovat suuria ja kasvavat entisestään. Toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan jäävän vuonna 2015 noin 0,5 prosenttiin eli kuluvan vuoden tapaan poikkeuksellisen alhaiseksi. Toimintamenojen kasvua hidastaa sekä kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen että ammattikorkeakoulujen siirtyminen pois kunnallisen toiminnan piiristä. Ilman näitä tarkasteltavan kuntatalouden kokoon vaikuttavia muutoksia toimintamenot kasvaisivat vuonna 2015 arviolta 2,5 %. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE Lieksan kaupungin tulos oli vuosina 2012 ja 2013 negatiivinen. Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden tervehdyttämistä on jatkettu, ja kuluvana vuonna haettiin n. 850.000 euron lisäsäästöjä lomauttamalla koko henkilökunta 1-2 viikoksi. Osavuosiraporttien yhteydessä tehdyt talousarviomuutokset ovat heikentäneet toimintakatetta 0,5 miljoonaa euroa, mutta verotuloennusteen kasvun myötä ennakoitu tulos on pysynyt alkuperäisen budjetin tasolla. Palvelukeskuksia on pyydetty tarkistamaan määrärahansa ja käsittelemään tarvittavat muutosesitykset lokakuun lautakunnissa. Vuonna 2014 Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti kuntien perustoimeentulotuen kusta n- nuksia. Tarkastuskertomuksen 21.10.2014 mukaan mm. Lieksan kaupungin perustoimeentulotukeen on sisällytetty eriä, jotka olisi pitänyt hoitaa muilla tukimuodoilla kuin perustoimeentulotuella. Näin kaupunki olisi saanut liikaa perustoimeentulotuen valtionosuutta. VTV kehottaa Itä-Suomen aluehallintovirastoa ryhtymää toimenpiteisiin vuosia 2010 2012 koskevien päätösten muuttamiseksi. Kaupunki on maksanut vuoden 2012 toimeentulotuen valtionosuutta aluehallintoviraston päätöksen perusteella takaisin 390.000 euroa. Kaupunki on kuitenkin valittanut takaisinperintäpäätöksestä ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Maksetun summan lisäksi kaupunki teki vuoden 2013 tilinpäätöksessä pakollisen varauksen vuoden 2013 mahdollisesta takaisinperinnästä 2015.docx 5 16.12.2014
saman linjauksen mukaan. Muilta osin toimeentulotuen valtionosuuden palautusta ei ole huomioitu kuluvan vuoden ennusteessa eikä vuoden 2015 talousarviossa. Mikäli VTV:n linjaus takaisinperittävistä eristä tulisi noudatettavaksi, voisi vuosilta 2010 2013 takaisin perittävä summa kokonaisuudessaan nousta jopa 2,85 miljoonaan euroon. Aluehallintovirasto on kuitenkin 20.11.2014 tehnyt päätöksen vuoden 2013 perustoimeentulotuen valtionosuudesta. Päätöksessä aluehallintovirasto hylkää perustoimeentulotukeen kuulumattomina menoina Lieksan kaupungin esittämiä asumispalveluja ja niihin kiinteästi liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevia kustannuksia 1,7 miljoonaa euroa. Kaupungille AVI:n mukaan liikaa maksetusta 866.536,52 eurosta vaaditaan maksettavaksi takaisin kohtuulliseksi katsottava määrä eli yksi kolmasosa (288.845,51 euroa). Vuoden loppupuoliskolla kaupunki käynnisti yhteistoimintamenettelyn, jolla haetaan kahden miljoonan euron säästöjä. Osa yhteistoimintaneuvotteluihin sisällytettyjen säästötoimenpiteiden vaikutuksista on huomioitu talousarviossa, osa käsitellään erikseen, koska yt-neuvottelut ovat vielä kesken. Valtuusto saa yt-neuvottelujen tuloksena käsiteltäväkseen esityksen samassa valtuuston kokouksessa, jossa talousarviokin käsitellään. Hyväksytyn paketin mukaiset talousarviomuutokset tehdään tammikuussa. Yhteistoimintaneuvotteluissa 4.12.2014 päädyttiin siihen, että tässä vaiheessa ei päätetä lomautuksista. Kaupungin kassavarat vuoden 2013 lopussa olivat 6,5 miljoonaa euroa. Kaupunki on myöntänyt Pielisen tietoverkko-osuuskunnalle yhteensä 6,6 miljoonan euron lainat. Lainoista osuuskunta on vuoden 2014 aikana nostanut toistaiseksi 4,7 miljoonaa euroa. Kaupunki on ottanut vuoden 2014 aikana lainaa 5 miljoonaa euroa ja maksanut lainoja 2,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kuluvan vuoden lopussa on 18,2 miljoonaa euroa. Kaupungin elinkeinoelämässä on vuoden 2014 aikana ollut positiivisia signaaleja; yritykset ovat inve s- toineet laajentaessaan toimintaansa ja toimialaansa. Kaupunki on takaamalla tukenut Joptek Oy Co m- posites n omistuspohjan muutosta ja merkittävästä tilauskannan kasvusta johtunutta käyttöpääoman lisäystä. Lieksan Teollisuuskylä Oy on ollut tukena suuressa osassa näitä järjestelyjä. Työttömyysaste Suomessa, kuten myös Pohjois-Karjalan maakunnassa nousi lokakuussa 2014 verrattuna lokakuuhun 2013. Pielisen Karjalan seutukunnassa oli lokakuun 2014 lopussa työttömiä 1.484, työttömyysaste oli 15,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 16,9 % (1.613 työtöntä). Seutukunnan työttömyyden kehitys oli koko maan positiivisin. Lieksassa työttömänä oli lokakuun lopussa 848 työnhakijaa, 110 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä 479 oli miehiä ja 369 naisia. Työttömyysaste oli 17,1 (19,0 lokakuussa 2013). Nurmeksen työttömyysaste oli 14,4 (15,1) ja Valtimon 14,1 (12,8). Lieksan, Pielisen Karjalan seutukunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan ja koko maan työttömyysaste kuukausittain vuosina 2013 ja 2014 2015.docx 6 16.12.2014
Lieksan asukasluku vuoden 2013 lopussa oli 12.303. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lieksalaisia oli lokakuun 2014 lopussa 12.135. Oheinen kaavio näyttää kuinka eri tekijät; luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus), kuntien välinen nettomuutto ja siirtola i- suus ovat vuodesta 1980 lähtein vaikuttaneet kokonaisväestönmuutokseen. Väkiluku oikeanpuoleisella pystyakselilla. 2015.docx 7 16.12.2014
VUODEN 2015 TALOUSARVION PERUSTELUJA Lieksan kaupungin strategian lähtökohtana on kaupungin asema alueensa kehittyvänä kaupallisena, teollisena ja hallinnollisena osaamis- ja palvelukeskuksena. Kaupunki on tehnyt kuntarakenneselvityksen Juuan, Nurmeksen ja Valtimon kanssa. Juuka irtautui selvityksestä toukokuussa 2014, muiden kuntien valtuustot äänestivät valmiin yhdistymissopimuksen hyväksymisestä lokakuun 27. päivänä. Kuntaliitos kaatui Nurmeksen ja Valtimon valtuustojen kielteiseen kantaan. Vuoden 2015 talousarviota laaditaan siis Lieksan kaupungille, joka ei ole suunnittelemassa kuntaliitoksia lähivuosina. Taloussuunnitelmiin sisältyy vuosi 2017, jonka alusta sosiaali- ja terveyspalveluita hoitavat suunnitelmien mukaan uudet sote-alueet. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen suunnittelu ja lakivalmistelu ovat kesken, joten kaupungin taloussuunnitelmissa uusi rakenne ei vielä näy, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen taloussuunnitelmat on tehty kuin palvelut hoidettaisiin nykyisillä rakenteilla. Kaupunginhallitus asetti talousarvion 2015 toimintakatetavoitteeksi -72 miljoonaa euroa. Tavoite on erittäin haasteellinen, kun kuluvan vuoden talousarvion toimintakate, jota jo lomautukset pienensivät 0,85 miljoonalla eurolla, on -74 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kuntien osuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta nostetaan. Tämä aiheuttaa Lieksan kaupungille 0,65 0,85 miljoonan euron lisäkustannukset. Valtio kompensoi muutoksesta aiheutuneita kustannuksia kunnille nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Lieksan osalta kompensaatio on noin 0,3 miljoonaa euroa. Edelleen valtio lisää kuntien kustannuksia mm. uuden sosiaalihuoltolain uusilla velvoitteilla. Kaupunki on vuosien 2011-2014 aikana saanut metsänmyyntituloja 0,7 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2015 palataan normaalitasolle, 0,4 miljoonan euron myyntituloon. Palvelukeskukset ovat etsineet rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä leikkauskohteita, joilla kustannuksia saataisiin laskettua. Osa näistä on sisällytetty talousarvioesitykseen, osa tuodaan valtuuston käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena erillisinä säästöesityksinä. Yllä kaaviossa kaupungin toimintakate ja vuosikate verrattuna vuonna 2012 hyväksytyn talouden terveyhdyttämispaketin tavoitteisiin (siniset pylväät). Punaisissa pylväissä vuosilta 2012 ja 2013 toteutuneet katteet, vuoden 2014 muutetun talousarvion arvot ja vuodelta 2015 talousarvion katteet ilman ytneuvottelujen tulosta. Keltaiset pylväät kuvaavat kaupunginhallituksen asettamaa toimintakatetavoitetta ( -72 miljoonaa) ja siitä laskettua vuosikatetta. Keskushallinnon ja palvelukeskusten hallinnon virtaviivaistaminen ja tuottavuuden lisääminen edelly t- tää toimintojen keskittämistä pääsääntöisesti yhteen palvelupisteeseen. Tämä yhdessä muun asiakaspalvelupisteen kehittämisen kanssa mahdollistaa tilojen käytön tehostamisen ja eläkkeelle siirtymisten käyttämisen hyväksi. Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus muuttaa myös kaupungin henkilöstömäärää; sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, mikä vähentää samalla hallinto- ja 2015.docx 8 16.12.2014
tukipalveluhenkilöstön tarvetta. Tulevaan tilanteeseen on valmistauduttava seuraavan kahden vuoden aikana. n ohjaava merkitys on tulevina vuosina aiempaa tärkeämpi, koska talouden tasapainott a- misvaatimukset ja toimintojen uudistaminen korostuu. Tämän vuoksi valtuustolle annettavien os a- vuosiraporttien tulee sisältää riittävän perusteelliset tiedot tavoitteiden toteutumisesta. Kaupungin johtoryhmän, palvelukeskusten johtoryhmien ja lautakuntien velvollisuutena on valvoa osavuosir a- porttien laadukasta toteuttamista. n valmistelun yhteydessä on palvelukeskusten esityksistä poistettu henkilökunnan lisäämiseen viittaavia tavoitteita. Kaupungin tavoitteena on vähentää henkilökuntaa, ja jokaisen vapautuvan paikan täyttämistä on tarkasteltava erikseen kokonaisuus huomioon ottaen. MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA Kaupunginjohtaja on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle syksyllä 2015. Uuden kaupunginjohtajan valinnassa on huomioitava rakenteiden ja toimintojen tuleva muutos myös keskushallinnossa. Vammaispalvelut siirretään talousarviovuoden alussa sosiaalipalveluiden palvelualueelta hoivapalvelujen alueelle. Palvelualueen nimi muutetaan vanhus- ja vammaispalveluiksi. VEROTULOT Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jakoosuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Merkittävin vaikutus kunnallisveron tuottoon on erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähenny s- ten määrän kasvattaminen; eläketulo-, perus- ja työtulovähennyksiä nostetaan ja käyttöön otetaan väliaikainen lapsivähennys. Yhteensä kaikkien veroperustemuutosten arvioitu vaikutus kaupungin kunnallisveron tuottoon on noin 0,5 miljoonaa euroa. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Lieksan kunnallisveroprosentti nostettiin vuodelle 2012 19,5 prosentista 20 prosenttiin ja vuodelle 2014 21:een. Valtuusto päätti pitää vuoden 2015 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit kuluvan vuoden tasolla. MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Ansiotulot - vähennykset 163 029 167 221 169 393 169 301 171 210 173 812 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 VERO (Tulon perust.) 32 606 33 444 35 573 35 553 35 954 36 501 Työtulovähennys 1 092 1 090 1 074 1 060 1 052 1 045 Muut vähenn. verosta 626 621 691 768 781 753 Vähenn. Verosta yht. 1 718 1 710 1 765 1 829 1 833 1 798 MAKSUUNPANTAVA VERO 30 888 31 734 33 807 33 725 34 121 34 702 Muutos % 3,6 2,7 6,5-0,2 1,2 1,7 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) 216 222 237 236 239 243 KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA 30 672 31 512 33 571 33 489 33 882 34 459 Verovuosi 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo 1000 154 441 158 669 160 987 160 594 162 482 165 249 Muutos % 1,0 2,7 1,5-0,2 1,2 1,7 Verotett. tulo /Asukas 12 456 12 897 13 268 13 396 13 718 14 114 Muutos % 2015.docx 2,5 3,5 2,99 1,0 2,4 2,9 16.12.2014 Efektiivinen veroaste % 13,82 13,90 14,62 14,56 14,57 14,62
Muutos % 3,6 2,7 6,5-0,2 1,2 1,7 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) 216 222 237 236 239 243 KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA 30 672 31 512 33 571 33 489 33 882 34 459 Verovuosi 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo 1000 154 441 158 669 160 987 160 594 162 482 165 249 Muutos % 1,0 2,7 1,5-0,2 1,2 1,7 Verotett. tulo /Asukas 12 456 12 897 13 268 13 396 13 718 14 114 Muutos % 2,5 3,5 2,9 1,0 2,4 2,9 Efektiivinen veroaste % 13,82 13,90 14,62 14,56 14,57 14,62 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Koko maan kertymä, milj. 27 593 29 153 30 089 Kuntaryhmän jako-osuus 0,6241 0,6196 0,6176 TA-vuonna tilitetään 0,912 0,911 0,919 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj. 15 710 16 447 17 080 17 260 17 750 18 370 Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0,00184643 0,00179969 0,00183210 0,00181457 0,00180605 0,00176820 Tark. jako-os. vuoden lopussa 0,00182552 0,00176404 0,00182553 0,00180318 0,00176788 0,00173672 Kunnan osuus tilityksistä 28 678 29 014 31 180 31 123 31 380 31 904 Muutos % 4,0 1,2 7,5-0,2 0,8 1,7 Osuus maksuunpanosta % 92,8 91,4 92,2 92,3 92,0 91,9 TILITYKSET ED.VUODELTA 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj. 2 037 2 123 2 090 2 110 2 220 2 320 Kunnan jako-osuus 0,00180722 0,00182552 0,00176404 0,00182553 0,00180318 0,00176788 Ennakot (tammi-lokakuu) 3 681 3 876 3 687 3 852 4 003 4 101 Maksuunpanotilitys,(marraskuu) -2 662-2 824-2 223-2 563-2 737-2 711 Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) 43 399 395 406 399 392 Tilitykset ed. vuodelta yhteensä 1 062 1 451 1 859 1 694 1 665 1 782 TILITYKSET VUODELTA t-2 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj. 506 542 320 350 360 370 Lisäkannot + muut tilitykset, 915 958 542 639 697 700 TILITYKSET AIK.VUOSILTA 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> 122 114 88 91 90 88 TILITYKSET YHTEENSÄ 30 778 31 538 33 669 33 548 33 832 34 475 Muutos % 5,5 2,5 6,8-0,4 0,8 1,9 Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 %. 2015.docx 10 16.12.2014
Lieksan kaupungin kiinteistöveroprosentit verrattuna koko maan keskiarvoihin sekä ala- ja ylärajat 2015 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % 2012 2013 2014** 2015** 2016** 2017** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet 40 506 40 906 48 203 48 203 48 203 48 203 rakennukset 75 366 79 708 84 190 84 190 84 190 84 190 Vero % (0,60-1,35) 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 950 1 206 1 324 1 324 1 324 1 324 Vak. asuinrakennukset 215 781 218 815 237 837 237 837 237 837 237 837 Vero % (0,32-0,75) / (0,37-0,80) 0,32 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 VERO 690 941 1 023 1 023 1 023 1 023 Muut asuinrakennukset 43 210 44 302 49 239 49 239 49 239 49 239 Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,82 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 VERO 354 421 468 468 468 468 Voimalaitokset 16 130 16 110 17 045 17 045 17 045 17 045 Vero % (maks. 1,4 /2,85) 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 VERO 460 459 486 486 486 486 Yleishyödylliset yhteisöt 2 225 2 251 2 463 2 463 2 463 2 463 Vero % 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 18 23 25 25 25 25 Rakentamaton rakenn.paikka 0 0 0 0 0 0 Vero % (1,00-3,00) 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 0 0 0 0 0 Verotusarvot yhteensä 393 218 402 092 438 977 438 977 438 977 438 977 Muutos % 2,0 2,3 9,2 0,0 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO 2 473 3 050 3 325 3 325 3 325 3 325 Muutos % 11,0 23,3 9,0 0,0 0,0 0,0 Budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompenso i- daan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Kunnille lisäys jakaantuu siten voimass a- olevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Koska yhteisövero ei jakaannu kuntien kesken samassa suhteessa kuin työmarkkinatuen kustannukset, niin valtionosuusjärjestelmässä tällä perusteella saadut yhteisöverotuotot tasataan kuntien kesken niin, että 75 milj. euroa lopulta jakaantuu kuntien kesken Kelan tilastojen mukaisesti toteutuneiden työmarkkinatukikustannusten suhteessa. 2015.docx 11 16.12.2014
Kuntaliiton laskelmien mukaan Lieksan maksama työmarkkinatuki nousee noin 650.000 euroa, josta yhteisöveron jako-osuuden korotus korvaisi 195.000 euroa ja valtionosuuksiin sisällytetty tasaus 109.000 euroa. MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VEROTETTAVA TULO 19 032 19 400 19 900 20 800 21 800 22 800 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 4 660 4 750 3 980 4 160 4 360 4 560 Kuntaryhmän osuus 0,2834 0,2949 0,3556 0,3636 0,3030 0,3030 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa 1 310 1 390 1 400 1 500 1 310 1 370 Kunnan jako-osuus 0,0022838 0,0025215 0,0026025 0,0026025 0,0026025 0,0026025 KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA 2 993 3 505 3 644 3 904 3 409 3 565 Muutos % -21,9 17,1 4,0 7,1-12,7 4,6 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään -252 11 3 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään 764-219 0 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään 2 226 547 23 0 0 0 muokkaus Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään 200 2 711 521 52 0 0 muokkaus Verovuodelta 2014 kunnalle tilitetään 246 2 915 468 26 0 muokkaus 0 0 0 0 Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään 234 3 097 494 26 muokkaus 0 0 0 0 Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään 208 2 655 521 muokkaus 0 0 0 Verovuodelta 2017 kunnalle tilitetään 208 2 837 muokkaus 0 0 Verovuodelta 2018 kunnalle tilitetään 234 muokkaus 0 TILITYKSET YHTEENSÄ 2 740 3 253 3 698 3 826 3 383 3 618 Muutos % -36,7 18,7 13,7 3,4-11,6 6,9 2015.docx 12 16.12.2014
Yhteenveto TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 30 778 31 538 33 669 33 548 33 832 34 475 Muutos % 5,5 2,5 6,8-0,4 0,8 1,9 Yhteisövero 2 740 3 253 3 698 3 826 3 383 3 618 Muutos % -36,7 18,7 13,7 3,4-11,6 6,9 Kiinteistövero 2 473 3 050 3 325 3 325 3 325 3 325 Muutos % 11,0 23,3 9,0 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 35 991 37 840 40 692 40 698 40 540 41 417 Muutos % 0,8 5,1 7,5 0,0-0,4 2,2 Kaupungin verotuloiksi vuonna 2015 budjetoidaan yllä olevien laskelmien mukaisesti yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. 2015.docx 13 16.12.2014
VALTIONOSUUDET Valtionosuusjärjestelmä muuttuu 1.1.2015. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu edelleen kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merki t- tävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Osana hallituksen sopeuttamistoimia tehdään kuntien valtionosuuksiin lisäleikkauksia vuonna 2015. 2015.docx 14 16.12.2014
Leikkausten lisäksi Lieksan kaupungin tuloja pienentää se, että valtionosuudet ovat uuden valtio n- osuusjärjestelmän perustein laskettuna pienemmät kuin nykyisillä perusteilla. VALTIONOSUUDET (milj. ) TILIVUOSI Tilinpäätös 2013 2014 Vahvistettu 2014 2015 Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 68,2 70,5 70,0 69,4 Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus -39,5-41,1-40,7-43,3 Yleinen osa 1,7 1,7 1,7 Lisäosat 2,5 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen 2010 tasaus -0,3-0,3-0,3-0,3 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen 2015 tasaus 0,1 Vähennykset ja lisäykset: veroperustemuutosten kompensointi 2,3 2,4 2,4 2,9 Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 0,6 0,6 0,7 0,6 Verotulontasaus 5,9 6,5 6,6 7,5 Yhden putken valtionosuus yhteensä 38,8 40,3 40,3 39,3 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1,4-1,6-1,3-0,8 Valtionosuudet yhteensä 37,4 38,7 39,0 38,5 Muutos edellisestä vuodesta % 6,2 3,5 4,3-1,2 2015.docx 15 16.12.2014
KÄYTTÖTALOUS Vuonna 2013 kaupungin toimintakate heikkeni 3,5 % edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 toisen osavuosiraportin mukaan toimintakate kuluvana vuonna heikkenee 0,9 % vuodesta 2013. Vuoden 2015 talousarvion toimintakate on -74,8 miljoonaa euroa; toimintakate on näin 1,1 prosenttia (0,79 miljoona euroa) heikompi kuin vuoden 2014 ennuste. valmistelun rinnalla on käyty yhteistoimintaneuvotteluja, joiden tuloksena tuodaan erillinen säästöesityspaketti valtuustolle. sisältää palvelukeskusten säästötavoitteita, joita on kuvattu toiminnallisissa tavoitteissa. Toimintatuottojen ja kustannusten vertailun helpottamiseksi on alla olevassa taulukossa organisaatiossa tapahtuneet muutokset huomioitu niin, että toimintojen tulot ja kustannukset on jokaisessa sarakkeessa sisällytetty sen palvelukeskuksen lukuihin, joissa toiminto on vuonna 2015: Ympäristöterveydenhuollon tuotot ja kustannukset on vuoden 2012 ja 2013 sarakkeissa eliminoitu sosiaalija terveyspalvelukeskuksen luvuista ja siirretty hallintopalvelukeskuksen lukuihin, koska se on vuonna 2014 budjetoitu hallintopalvelukeskuksen alle. Myös palo- ja pelastustoimen luvut on vähennetty teknisen palvelukeskuksen luvuista ja lisätty hallintopalvelukeskukseen. Samoin on huomioitu vuoden 2013 alussa tapahtuneet toimintojen siirrot. Muutettu Hallintopalvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot 2 833 2 705 2 802 2 760-42 -1,5 % -73-2,6 % Kulut -7 619-7 432-7 505-7 486 19-0,3 % 133-1,7 % Toimintakate -4 786-4 727-4 703-4 726-23 0,5 % 60-1,3 % Muutettu Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot 9 247 8 708 8 347 7 005-1 342-16,1 % -2 242-24,2 % Kulut -58 974-58 709-58 963-58 633 330-0,6 % 341-0,6 % Toimintakate -49 727-50 001-50 616-51 628-1 012 2,0 % -1 901 3,8 % Muutettu Sivistyspalvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot 1 662 1 560 1 560 1 605 45 2,9 % -57-3,4 % Kulut -20 615-20 690-20 630-20 279 351-1,7 % 336-1,6 % Toimintakate -18 953-19 130-19 070-18 674 396-2,1 % 279-1,5 % Muutettu Tekninen palvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot 9 827 10 054 10 054 9 567-487 -4,8 % -260-2,6 % Kulut -9 730-9 709-9 709-9 393 316-3,3 % 337-3,5 % Toimintakate 97 345 345 174-171 -49,6 % 77 79,4 % Muutettu Käyttötalous yhteensä TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot 23 569 23 027 22 763 20 937-1 826-8,0 % -2 632-11,2 % Kulut -96 938-96 540-96 807-95 791 1 016-1,0 % 1 147-1,2 % Toimintakate -73 369-73 513-74 044-74 854-810 1,1 % -1 485 2,0 % 2015.docx 16 16.12.2014
INVESTOINNIT JA POISTOSUUNNITELMA Vuoden 2015 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat 5 540 300 euroa. Pääkirjaston peruskorjaus ajoittuu vuosille 2014 2015. Haja-asutusalueiden nopeaa laajakaistaa on rakennettu Lieksan alueelle vuoden 2014 aikana. Kaupungin osuus julkisesta tuesta tulee maksettavaksi vuonna 2015, ja sekäsitellään muuna pitkävaikutteisena menona Poistosuunnitelma 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Poisto- Poisto- %/ Poistoarvio menetelmä poistoaika v. 2013 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tasapoisto 2-5 vuotta Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 2-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 2-10 vuotta MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet Ei poistoa RAKENNUKSET Asuinrakennuset Tasapoisto 30-50 vuotta Hallinto-ja laitosrakennukset Tasapoisto 20-30 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 10-20 vuotta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Maa- ja vesirakenteet Kadut,tiet,torit ja puistot Menojäännöspoisto 15-20 % Sillat,laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto 15-25 % Vesi- ja viemäriverkostot Menojäännöspoisto 7-10 % Johtoverkostot ja laitteet Menojäännöspoisto 15-20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20-25 % KONEET JA KALUSTO Kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Viestintälaitteet Tasapoisto 3-5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 vuotta MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Arvo- ja taide-esineet ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Yhteensä euroa 0 Pysyvien vastaavien aktivointiraja on 10 000 euroa. Pysyvien vastaavien poistojen laskeminen aloitetaa tavaran tai rakennuksen käyttöönottokuukauden alusta. Paitsi: * Muiden pitkävaikutteisten menojen poistot aloitetaan sen tilivuoden alusta, jolloin meno syntyy * Kiinteille rakenteille ja laitteille tehdään koko tilivuoden menojäännöspoisto Rakennuksen ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti. 2015.docx 17 16.12.2014
TALOUSARVION SITOVUUS on valtuuston tärkein ja vaikuttavin toiminnan ja talouden ohjausväline. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. on tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. on hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Sitoviksi tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi perusteluina ja informaationa voidaan esittää muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintaa ohjaavia. 1. Määrärahojen käytössä on tarkoin noudatettava hallintosäännön määräyksiä ja näitä erityisohjeita sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen erikseen tekemiä päätöksiä. Kutakin määrärahaa on lupa käyttää vain talousarviossa tai sen perusteluissa vahvistettuun tarkoitukseen. 2. Määrärahojen käyttöä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan osavuosiraporteissa. Mahdolliset määrärahamuutosesitykset sisällytetään osavuosiraportteihin. muutoksia käsitellään valtuustossa osavuosikatsausten ulkopuolella vain poikkeustapauksissa. 3. Kaupunginhallitus ja kukin lautakunta sekä tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa menoista ja tuloista sekä määrärahatavoitteista. Kaikille tulosyksiköille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Tulosyksikkövastaavat on nimetty talousarvion toiminnalliset tavoitteet osiossa kunkin tulosyksikön kohdalla. Kustannuspaikkavastaavat kirjataan käyttösuunnitelmaan. 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1. Valtuuston hyväksymä käyttötalousosa sitoo kaupunginhallitusta ja lautakuntia sekä tulo- että menoarvioiden osalta bruttotasolla tulosyksikkötasolla (Kuntalain tarkoittama määräraha ja tuloarvio) 4.2. Palkkausmäärärahat ja niiden perustelut sekä niitä koskevat liitteet ovat siten sitovia, ettei uusia virkoja eikä työsopimussuhteisia toimia voida perustaa ilman kaupunginhallituksen nimenomaista päätöstä tai hallintokunta palkata vastaavanlaista henkilökuntaa, ellei kaupunginvaltuusto ole myöntänyt sitä varten erikseen määrärahaa 5. TULOSLASKELMAOSA 5.1. Tulosyksikkö 800 Rahoitus tulosyksikkötasolla 6. INVESTOINTIOSA 6.1. Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio sitoo investointien osalta palvelukeskuksia ja lautakuntia seuraavasti: Kaikilla tulosyksiköillä on valtuustoon nähden sitova taso: kustannuspaikkataso, mikäli määräraha on annettu kustannuspaikkatasolla projektitaso, mikäli määräraha on annettu projektitasolla Paitsi: ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kustannuspaikat ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia vesihuollon kustannuspaikat vesilaitos ja viemärilaitos ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia. Investoinneissa, jotka alkavat talousarviovuonna ja jatkuvat useamman vuoden aikana, myös investoinnin kokonaiskustannusarvio on valtuustoon nähden sitova. 7. VESIHUOLTOLAITOS Laskennallisesti eritytettynä taseyksikkönä vesihuoltolaitoksen talousarvio esitetään myös erikseen tuloslaskelman muodossa ja sitovuustaso valtuustoon nähden on tilikauden tulos. 8. PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Valtuustoon nähden sitova taso on liikelaitoksen nettotulos. 2015.docx 18 16.12.2014
PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta 1110 VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Toiminnalliset tavoitteet Äänestysaktiivisuuden nostaminen tiedottamista lisäämällä Vaalit järjestetään valtiolta saatavan korvauksen puitteissa Sähköisen äänioikeusjärjestelmän laajentaminen kolmeen vaalilautakuntaan Ennakkoäänestys kiertävässä äänestysautossa ja kulttuurikeskuksessa Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015, ennakkoäänestys 8.-14.4. Talous Vaalien kustannukset pyritään pitämään valtiolta saatavan korvauksen (n. 20.000 euroa) rajoissa 1210 TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Hallinnon ja talouden tarkastamisen seuranta Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteensovittaminen Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kertaa vuodessa Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kv:n hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisölle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Raportointi hallintokunnittain kokouksissa Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran vuodessa Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit Tarkastuspäivät 10 kpl / v Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti 2015.docx 19 16.12.2014
Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa. arviointi. Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkastuslautakunnan toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta Kaikki osallistuvat vähintään yhteen koulutukseen vuodessa. 1310 KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto Toiminnalliset tavoitteet Sote-uudistukseen ja koulutusjärjestelmien muutoksiin varautuminen edunvalvonta Ajan tasalla pysyminen uudistuksissa, Konsernihallinnon kehittäminen Konserniohjeiden uusiminen Strategian päivittäminen Maaseutustrategian hyväksyminen Pyritään kokousten määrän vähentämiseen ja toimivallan delegointiin viranhaltijoille Valtuuston opintomatka 1410 KAUPUNGINHALLITUS Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Toiminnalliset tavoitteet Talouden ohjaus ja valvonta Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen edelleen Henkilöstömäärän vähentäminen Keskushallinnon ja konsernihallinnon henkilöstömäärän vähentäminen Hallinnon tilojen keskittäminen ja tehokkuuden lisääminen Taloustyöryhmän toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Asianhallinnan ja dokumenttien käsittelyn ja jakelun sähköistäminen Asiakaspalvelun sisällön laajentaminen ja asiantuntijaresurssien vapauttaminen varsinaiseen asiantuntijatyöhön Toimisto- ja asiantuntijahenkilöstön eläketapahtumien käyttäminen hyväksi Toimintojen uudelleenjärjestely ja mahdollisten eläketapahtumien käyttäminen hyväksi Ainakin yhden hallintorakennuksen vähentäminen, suunnitelman ja aikataulun tekeminen Talous Kaupunginjohtajan sijaisuudesta ja vaihdoksesta aiheutuviin kuluihin on varattu 40.000 euroa. Kaupunginhallituksen avustuksiin on varattu 35.000 euroa, sekä 7.200 euroa kansalaisopiston työ t- tömyysseteleihin. Hissiavustuksiin ei ole varattu määrärahaa, koska ei ole tiedossa vuonna 2015 va n- hoihin taloihin rakennettavia hissejä. 2015.docx 20 16.12.2014
Kustannuspaikalle 1430 on varattu elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset ja yhtei s- toimintaosuudet: Pikes Oy:n kanssa on sovittu, että kustannukset pidetään vuodelle 2014 alennetulla tasolla. Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:n avustusta lasketaan 3 prosenttia vuodesta 2014. Teollisuuskylä Oy:n avustus lopetetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 avustus pudotettiin 118.000 euro s- ta 81.000 euroon, vuonna 2014 54.000 euroon, ja vuoden 2015 avustus on 27.000 euroa. Lieksan ja Nurmeksen yhteisen lentokenttäyhtiön avustukseen on budjetoitu 3.500 enemmän kuin sopimuksen mukainen avustus. Ylimääräinen kustannus johtuu vahingonteon aiheuttamista lisäkustannuksista. 2014 2015 Muutos Pikes Oy 461 037 456 600-4 437-1,0 % Karelia-Expert Oy 143 500 139 200-4 300-3,0 % Teollisuuskylä Oy 54 000 27 000-27 000-50,0 % Vaskiviikon kannatusyhdistys ry 70 000 70 000 0 0,0 % Kolin matkailuyhdistys ry 15 000 15 000 0 0,0 % Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry 15 000 15 000 0 0,0 % Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy 1 500 5 000 3 500 233,3 % Muu matkailun edistäminen 8 200 4 000-4 200-51,2 % Yhteensä 768 237 731 800-36 437-4,4 % Hankemäärärahasta, 63.000 euroa, on 19.000 sidottu seutukaupunkipilottien kuntarahoitusosuuksiin. Edelleen kaupungilla yhdessä Lieksan Teollisuuskylä Oy:n kanssa on vireillä teollisuuspilotin Monike r- roskampus-yhteishanke viiden seutukaupungin ja niiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 23.000 euroa varataan Kolin ulkolilureitistöhankkeen kuntaosuutta varten. Kaupungilla ei ole kaupunginhallituksen alaisia käynnissä olevia hankkeita tai hankehakemuksia. Kaupunginhallituksen määrärahat sisältävät kaupunginhallituksen nimeämien vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä muiden toimikuntien kokous- ja vähäiset kahvitus- ja muut vastaavat kulut. Samoin maksetaan Sotiemme veteraanien yhteistyötoimikunnan vähäiset kahvitus- ja muut vastaavat kulut. 1420 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon yhteinen pilotti, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2015 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan (KH 344 18.11.2013) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä Kolin kimppakyyti. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki. Toiminnalliset tavoitteet Kyytikoordinaattoritoiminnan jatkon selvittäminen Talous Ympäristöterveydenhuollon määräraha vuodelle 2015 on 53.000 euroa suurempi kuin vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio, jossa eläkemenoperusteinen eläkemaksu oli budjetoitu virheellisesti liian pieneksi. 2015.docx 21 16.12.2014
1430 KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Perehdytysohjeiden päivitys Tulokaskurssin järjestäminen uusille työntekijöille Koko kaupungin toimisto- ja hallintohenkilökunnan tarkastelu yhtenä toimivana kokonaisuutena Kustannusten pienentäminen toimintoja tehostamalla Mahdollisimman tehokas eläkepoistuman hyödyntäminen Prosessien läpikäynti ja uudistaminen toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen (aspa, sote-uudistus) Henkilöstölähtöinen kehittäminen Kehitysideoiden esittämisen helpottaminen ja niiden huomioon ottaminen ja säännönmukainen käsittely. Työpaikkakokousten merkityksen jatkuva korostaminen. Valmistelijoiden ja esittelijöiden koulutus uusiin prosesseihin Toimisto-ohjelmien koulutuksen jatkaminen Käynnistetään sisäisten työnohjaajien koulutus 1440 KESKITETYT TOIMINNOT Tulosyksikkövastaava: Riikka Boren 1540 Asiakaspalvelukeskus E-palveluiden tarjonnan lisääminen Ainakin yksi uusi palvelu käyttöön 2015 Sosiaalisen median käytön ohjeistus ja vakiinnuttaminen Tietoa välitetään ainakin yhdessä somen kanavassa Viranomaispalvelujen tarjonta lisääntyy Yksi etäyhteyspalvelu Palveluiden laadun seuranta Asiakastyytyväisyys on parempi kuin ed. vuonna Keskitettyjen palvelutarpeiden kartoitus Palvelukeskusten johtoryhmien tapaamiset, 4 työtehtävän teko päättyy palvelukeskuksissa Palvelukeskusten yhteisen asianhallintatiimin vakiinnuttaminen Asiakaspalvelukeskukseen siirretyt palvelut tuotetaan tehokkaasti Tilaratkaisut (tilojen käytön tiivistäminen) Aspan kustannusten jako aiheuttamisperiaatteen mukaan QF-laatukäsikirjan ja prosessiportaalin Keskitettyjen tehtävien prosesseista sovitaan palvelukeskusten kanssa, ne kuvataan ja työohjeet laaditaan, tiimin sisäinen sijaistaminen alkaa ½-1 hlötyövuoden vähennys/ palvelukeskus Molempien tiimien tilat tehokkaassa käytössä prosessien teko aloitetaan ja työohjeita 2015.docx 22 16.12.2014
käytön tehostaminen ylläpidetään ja käytetään sähköisesti Aspan tunnettavuuden kasvu (sisäinen Avoimet ovet tapahtuma joulun avauksena. Ollaan mukana vaskiviikolla, ja ulkoinen) lehdistötiedotteet uusien palvelujen käyttöönotoista Tilavarausten tehokas hallinta Maakunnallisen tilavarausjärjestelmä ja tilavaraustiedon tuottaminen Liferaysta infotv:n selvitetään TVA Palveluneuvojien TVA suoritetaan tai otetaan käyttöön valtiovarainministeriön asiakaspalvelu2014 hankkeen tuotoksena tehty TVA. Palveluja annetaan 12kk/5pv/9-15 Jokainen työntekijä osaa sijaistaa kahta palvelukokonaisuutta ja tuottaa työohjeen yhdestä omasta palvelukokonaisuudesta Tietotaidon kasvu Jokainen työntekijä osallistuu 2 koulutuspäivään Muutosvaiheen parempi hallinta työpaikkakokoukset viikoittain, kehityskeskustelut, työnohjaus, yhteiset virkistyspäivät, työryhmätyöskentelytilojen hyödyntäminen Talous Aspan kustannukset veloitetaan palvelukeskuksilta mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Koska erityisesti asianhallinnan prosessien kehittäminen tapahtuu pitkälti vasta vuoden 2015 aikana, ei kaikkia kustannuksia ole allokoitu, vaan tulosyksikköön jää -74.000 euron toimintakate. 1450 RUOKAHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Riitta Turunen 1600 Ruokahuolto Ruokapalvelun asiakkaina ovat päiväkoti, koulut, vanhustenhoito ja laitoshoito sekä ulkoiset asiakkaat. Kustannukset veloitetaan asiakkailta täysimääräisinä suoritteiden perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalvelut eri asiakasryhmille hoidetaan suunnittelusta toteutukseen laadukkaasti ja hintataso pyritään pitämään. Kuntien päivittäistavarahuollon valmiussuunnitelmat päivitetään maakunnallisesti AVI:n ohjeistuksella keväällä 2015 Keskuskeittiön toteutusta odotellessa toimitaan niillä resursseilla, mitä on ja tehdään paras mahdollinen lopputulos. Henkilöstökuluissa ei pystytä säästämään viiden vuonna 2014 eläkkeelle lähteneen tilalle on palkattu henkilöt määräaikaisina. Toiveissa on saada joskus keskuskeittiö Ruokatuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä vaatii päivittämistä tai siirtymistä kokonaan uuteen järjestelmään. Noudatetaan ruokalistasuunnittelussa eri ikäkausille laadittuja kansallisia ravitsemussuosituksia 2013. Toteutumista seurataan tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Eri asiakasryhmille pidetään asiakastyytyväisyyskyselyt 1-2 kertaa vuodessa palvelusopimuksissa määritellyn mukaisesti. Asiakastyytyväisyystulokset käsitellään ja raportoidaan sopimuskumppaneille ja asiakkaille. Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osavuosiraportit Päivitetään nykyinen ohjausjärjestelmä tai hankitaan kokonaan uusi Työturvallisuuteen ja yksin työskente- Päivitetään työsuojeluntoimintaohje 2015.docx 23 16.12.2014
lyyn kiinnitettävä huomiota Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen Työssä oppiminen, työnkierto eri toimipisteissä ja eri tehtävissä Yhteiset koulutuspäivät, tapahtumat tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ATK-taitojen kehittäminen Yhteistyö Amo:n kanssa, tilaisuuksien hoitaminen yhdessä, koulutustilaisuudet, oppilasharjoittelut Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa 2015.docx 24 16.12.2014
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TOIMINTA JA ORGANISAATIO Tulosyksiköt 2110 Soten hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut vastuualue 2120 Ehkäisevä lapsiperhetyö 2130 Lasten ja perheiden sosiaalityö 2150 Aikuissosiaalityö 2160 Työllisyyspalvelut 2170 Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut vastuualue 2210 Erikoissairaanhoito 2220 Työterveydenhuolto 2230 Hammashuolto 2240 Ehkäisevä perusterveydenhuolto 2250 Perusterveydenhuolto 2260 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut vastuualue 2310 Ehkäisevä työ 2320 Kotihoito 2140 Vammaispalvelut 2340 Palvelukodit ja palveluasuminen PALVELUKESKUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Palvelukeskuksen päällikkö: Tero Oinonen Toiminnalliset tavoitteet Suuntautuminen ehkäisevään työhön ja kuntouttavaan työotteeseen. Kuntalaisten omatoimisen selviytymisen tukeminen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen Asiakaskyselyt, palveluista tiedottaminen kuntalaisille, esim. keskustelutilaisuudet Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen Kustannustehokas toiminta Resurssien suuntaaminen palvelujen saamiseen, saatavuudesta joudutaan tinkimään Taloustilanteen systemaattinen analysointi Maakunnallinen sotepalvelutuotantoalue Ikäpoliittisen strategian toteuttaminen Ehkäisevän toiminnan prosessien avaaminen ja kehittäminen Seurantatapa: Prosessikuvaukset valmiit vuoden 2015 lopussa. Ryhmämuotoisen toiminnan edistäminen (esim. Kilta-talo) Medinetin ja sähköisen toimeentulotuen hakumenettelyn käytön edistäminen yhteistyössä asiakaspalvelupisteen kanssa. Tilaisuuksien järjestäminen kuntalaisille Säästöohjelman toteuttaminen Organisaatiorakenne tukee osaltaan esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja henkilöstöstä. Päälliköt ja toimielimet ovat velvollisia ohjaamaan ja valvomaan taloutta ja ryhtymään ajoissa toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi. Seurantatapa: Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien tukeminen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuvaa toimintaa Kuntamaisematietojen kerääminen ja hyödyntäminen Osallistuminen palvelutuotantoalueen suunnitteluun ja kehittämiseen Toimeenpanosuunnitelman päivittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen suunnitelmaa Toteutetaan vuonna 2014 valmistunutta Mielenterveys- ja päihdestrategian Strategian toteuttamisen arviointi 2014 toteuttaminen Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen painopistealu- 2015.docx 25 16.12.2014
eiden toteuttaminen palvelukeskuksen osalta Esimiesten ja henkilöstön kehittäminen Lakisääteinen täydennyskoulutus Johdon katselmukset kaikille soten tulosyksiköille Esimiestunneille osallistuminen Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien hallinnollinen koulutus Kehityskeskustelujen toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatapa: Kaikki ovat käyneet kehityskeskustelun vuosittain. Toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön yleistä koulutusvelvoitetta Vuonna 2015 2110 SOTEN HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Pellervo Hämäläinen 2110 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2120 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallinto 2130 Soten hankkeet 2140 Soten avustukset 2150 Soten tukipalvelut Toiminnalliset tavoitteet Palvelukeskuksen perustehtävää tukevat hallinto- ja tukipalvelut Tukipalveluiden uudelleenorganisointi Henkilöstöresurssin käyttö Toimistopalveluiden ja muiden työyksiköiden työtehtävien tarkasteleminen etenkin rajapinnoilla Toimistopalveluiden uudelleenorganisointi toimintaympäristön muutosta vastaavaksi Suunnitelmallinen valmistautuminen tuleviin eläköitymisiin ja samanaikaisiin tavoitteisiin henkilöstön vähentämisestä Tukipalveluiden prosessien läpikäynti Hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisen jatkaminen yhteistyössä soten työyksiköiden ja aspan kanssa Seurantatapa: saatu palaute Huolto- ja vahtimestaripalveluiden keskittäminen ja toiminnan tehostaminen. Apuvälineiden huollon ja kodin muutostöiden keskittäminen yhden esimiehen alaisuuteen. Henkilöstöresurssin tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö Seurantatapa: Toiminnan itsearviointi Työtehtävät ja vastuut selvitetty ja sovittu rajapinnoilla. Erityisesti rajapintojen tarkastelu aspan ja tilitoimiston suuntaan. Toimistopalveluille kuuluvien tehtävien listaaminen ja yhteisen vuosikellon laatiminen Sisäiset siirrot/järjestelyt, jotka ottavat huomioon niin ulkoisen (esim. soteuudistus) kuin sisäisen (aspa) toimintaympäristön muutokset Suunnitelma vuosina 2015-2020 ennakoiduista eläköitymisistä ja tehtävien järjestelystä näiden yhteydessä siten, että tavoitellut vakinaisten toimien vähennykset toteutuvat Prosessien avaaminen huolto- ja vahtimestaritoiminnan uudelleenorganisoinnin yhteydessä Työkuormien tasaaminen Työparitoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Tehtävien osittainen uudelleenorganisointi Kehityskeskustelut kerran vuodessa Seurantatapa: Itsearviointi 2015.docx 26 16.12.2014