Khall liite 7 Kh 20.12.2016 Loppuraportti Lisäpotkua Porosta -esiselvitys 1.8.2016-30.11.2016 1
Sisällysluettelo Hankkeen tausta... 3 1. Hankkeen tavoitteet... 3 2. Hankkeen toteutetut toimet... 3 3. Hankeyhteistyö... 6 4. Hankkeen tulokset... 6 Ukkohalla-Paljakka... 7 Suomussalmi... 8 Hossa... 8 Syötteen alue... 10 Rukan alue... 11 Oulun alue... 12 5. Hankkeen tiedotus... 12 6. Päätelmät ja jatkotoimet... 13 7. Pohdintaa... 18 Case porokäsityötuotteet... 21 2
Hankkeen tausta Poroon kohdistuvien lisäansaintakeinojen kysyntä on kovaa ja kysynnän ennakoidaan kasvavan. Samanaikaisesti eteläisellä poronhoitoalueella aktiivisten poronhoitajien määrä laskee ja keski-ikä nousee. Perinteinen, lihan tuotantoon perustuva porotalous ei enää yksi riitä elannon turvaamiseen. Nuoria on vaikea saada alalle, jolla ei näytä olevan edessään valoisaa tulevaisuutta. Poroyrittämisen säilyttämiseksi eteläisellä poronhoitoalueella tarvitaan uudenlaisia sytykkeitä. Kasvavan uuden poron lisäansaintamahdollisuuksien kysynnän tyydyttämiseksi porotalouden houkuttelevuutta kannattavana elinkeinona pyritään edistämään. Tässä esiselvityshankkeen avulla pyrittiin kartoittamaan eteläisellä poronhoitoalueella piileviä uusimuotoisen poroyrittäjyyden mahdollisuuksia. 1. Hankkeen tavoitteet Lisäpotkua porosta -hankkeen päätavoitteena oli kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa perinteistä poronhoitotyötä lihan tuotannosta muuhun porotalouteen liittyvään yritystoimintaan eteläisellä poronhoitoalueella. Hanke kartoitti erilaisia poroon liittyvän pienyrittämisen mahdollisuuksia alueella. Esiselvityksen tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, onko hankealueella edellytyksiä uudentyyppiselle poroyrittäjyydelle. Hankkeen tulosten pohjalta selviteltiin jatkohankkeen mahdollisuus. Esiselvityshankkeella valmisteltiin koko poronhoitoaluetta koskevaa kehittämistyötä, joka aloitetaan alueelta, jossa tilanne on kiperin. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alue toimii esiselvityksen kautta laboratoriona, jossa tehtävän kartoituksen pohjalta voidaan rakentaa koko poronhoitoaluetta hyödyntäviä toimintamalleja. 2. Hankkeen toteutetut toimet Hankkeessa kartoitettiin alueittain muuhun kuin perinteiseen lihantuotantoon perustuvan poroyrittämisen tämän hetkinen tilanne sekä mielenkiinto ja halukkuus uusimuotoisen poroyrittäjyyden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa kartoitettiin myös 3
matkailuyritysten poroon liittyviä tarpeita. Esiselvityksen painopiste kohdistui erityisesti matkailukeskuskuntien alueille. Hanke toteutettiin alueella, joka sisälsi koko Lapin läänin ulkopuolisen poronhoitoalueen. Toiminta-alueeseen kuului Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin, Taivalkosken, Pintamon, Kollajan, Ikosen, Kiimingin, Oijärven, Akanlahden, Kallioluoman, Alakitkan, Oivangin, Pudasjärven ja Pudasjärven Livon paliskunnat. Alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Utajärvi, Oulu, Ii, Yli-Ii, Taivalkoski, Kuusamo ja Pudasjärvi. Hankkeen toteutusaika oli alunperin 1.8.-30.10.2016. Hankkeen toteutukselle haettiin ja saatiin kuukauden jatkoaika. Hanke toteutettiin aluksi pääosin puhelimitse. Puhelinkontaktit suunnattiin aluksi hankealueen poroisäntiin. Heiltä saatiin tuntuma siitä, millainen on perinteiseen lihantuotantoon perustuvan poroyrittämisen tila paliskunnan alueella ja millaista tarvetta alueella olisi uusimuotoiseen poroyrittäjyyteen kannustamisessa. Lisäksi heiltä saatiin paliskunnittaista taustatietoa alueella toimivista porotilamatkailuyrityksistä, lihanjalostusyrityksistä sekä porokäsitöitä tekevistä yrityksistä. Lisäksi puhelinkontakteja otettiin kunnallisiin matkailuorganisaatioihin. Heiltä tiedusteltiin lähinnä porotuotteisiin (poromatkailu, -käsitytöt, poron lihajalosteet) liittyvää alueittaista tarvetta. Lisäksi alueittain toimiviin matkailuyrityksiin saatiin kontakteja kuntien matkailuorganisaatioiden ja alueittaisten matkailuyhdistysten jäsenilleen lähettämien tupailtakutsujen ja hanketiedotteiden muodossa. Vastaavia yhteydenottoja tehtiin myös hankealueen paliskuntien varaporoisäntiin sekä myös muutamiin aktiivisiin poroyrittäjiin. Yhteydenottojen kohteena olivat myös nykyisin perinteisen poronhoitotyön ohessa uusimuotoista poroyrittäjyyttä harjoittavat yrittäjät sekä myös muutamat porotilamatkailua, lihanjalostusta tai porokäsityöyrittämistä kaavailevat yrittäjät. Selvitystyötä tehtiin myös yritysvierailujen yhteydessä. Yritysvierailuja suunnattiin erityisesti Suomussalmella, Kuusamossa ja Pudasjärvellä toimiviin yrityksiin. Osa tiedon hankinnasta toteutettiin tupailloissa käytyjen keskustelujen kautta. Esiselvityksestä ja erityisesti selvitykseen liittyvistä tupailloista tiedotettiin paikallislehdissä maksettujen ilmoitusten sekä Lisäpotkua Porosta -esiselvityksestä kertovien artikkeleiden muodossa. Poromies -lehti tiedotti hankkeesta kattavasti sekä artikkelein että 4
tupailtakutsuin. Lisäksi eri organisaatiot tiedottivat tupailloista omilla sosiaalisen median kanavillaan. Puhelinkontaktien jälkeen kohderyhmälle toimitettiin sähköpostitse hanketiedote, hankkeesta kertova tiivistelmä ja kutsu tupailtaan. Hanke järjesti hankesuunnitelman mukaisesti kuusi tupailtaa eri puolilla hankealuetta. Tupaillat pidettiin Suomussalmella (9.9.), Hossassa (10.9.), Taivalkoskella (11.9.) sekä Kuusamossa (16.9.), Pudasjärvellä (17.9.) sekä Yli-Iissä (18.9.). Kaikki tupaillat järjestettiin viikonloppuisin iltatilaisuuksina. Tupailloissa esitettiin pyyntö järjestää kaksi lisätilaisuutta, joissa aiheiden kehittelyä jatkettiin. Niistä toinen järjestettiin Yli-Iissä 29.9. ja toinen Kuusamossa 30.9. Tupailtoihin osallistui yhteensä 146 henkilöä. Lisäksi järjestettiin BusinessOulun kanssa yhteistyössä poromiesten ja Oulun seudun matkailutoimijoiden verkostoitumistapaaminen Oulussa 23.11. Tupailloissa käytyjen keskusteluiden päätarkoitus oli hankesuunnitelman mukaisesti kartoittaa alueittain porotilamatkailutuotteiden, porokäsitöiden ja poron lihajalosteiden liittyvä palvelutarjonta sekä matkailuyritysten tarve porotilamatkailuun liittyville tuotteille. Lisäksi tupailloissa ideoitiin uusia, poroon liittyviä tuotteita sekä mietittiin toimia, joita tulisi tehdä uusimuotoisen poroyrittämisen edistämiseksi. Lisäksi haluttiin kaivaa esiin ongelmia, jotka liittyvät lihan tuotantoa laajemman poroyrittämisen edistämiseen. Osittain tapaamisia rasitti kohtuullisista osallistujamäärästä huolimatta osallistujien korkea ikärakenne. Mukana oli pitkänlinjan toimijoita, jotka eivät niinkään olleet enää itse kiinnostuneita kehittämään uutta, vaan olisivat jo mielellään nähneet nuorempia mukana ja valmiina tarttumaan puikkoihin. Jonkin verran mukana oli myös nuoria poromiehiä. Heidän keskuudessaan oli selvää kiinnostusta yhteisen kehittämistoiminnan jatkokehittelyyn aina yritysryhmähankkeeseen saakka. Joukkojen kokoamista ja työkalujen hiomista tarvitaan ennen kuin pystytään käynnistämään varsinaista tuotekehitystä ja liikeideoiden toteuttamista. 5
3. Hankeyhteistyö Lisäpotkua Porosta -esiselvityksen toteuttamiseen haettiin vinkkejä myös seuraavilta, paikallisilta matkailuhankkeilta: Hossan hengessä -hanke Suomussalmella; Uudet ohjelmapalvelu -hanke Ukkohalla-Paljakka -alueella; Kasvua KV-matkailuun (Vuokatti) ja Kantama-hanke (Oulun seutu). Lisäpotkua Porosta- esiselvityshanke teki yhteistyötä kaikkien em. yhteistyötahojen kautta puhelimitse ja sähköpostitse. Hossan hengessä -hankkeen projektipäällikkö osallistui kahteen Lisäpotkua Porosta -hankkeen järjestämiin tupailtaan. Uudet ohjelmapalvelut -hankkeen kanssa käytiin neuvonpito, johon osallistui hankkeen vetäjän lisäksi Hallan paliskunnan poroisäntä ja yksi poroyrittäjä. Lisäksi Lisäpotkua Porosta - hankkeen vetäjä kävi Ukkohalla-Paljakka -alueen yrittäjätapaamisessa esittelemässä hanketta ja kuulemassa paikallisia matkailuyrityksiä poroon liittyvistä tarpeista. Projektipäällikkö esitteli hanketta lisäksi Syötteen matkailuyhdistyksen tilaisuudessa. Kainuun edun hallinnoiman, Kiinan ja Japanin matkailua edistävän, Kasvua KV-matkailuun hankkeen kanssa käytiin puhelinneuvotteluja porotilamatkailun mahdollisuuksista. Heidän tekemänsä kartoituksen mukaan poroon liittyvät aktiviteetit olisivat kiinnostavia erityisesti aasialaisten matkailijoiden näkökulmasta katsottuna. 4. Hankkeen tulokset Hankealueeseen sisältyy kuusi matkailullisesti kiinnostavaa aluetta: - Ukkohallan-Paljakan alue hankealueen kaakkoisosassa. Poronhoidossa alue sijaitsee pääosin Hallan paliskunnan alueella. Osa alueesta on poronhoitoalueen ulkopuolella. Lisäksi Ukkohalla-Paljakan alueen vaikutuspiiriin kuuluu Vuokatin alue, joka sisältää erityisesti Hallan paliskunnan eteläosien kannalta kiinnostavaa matkailullista potentiaalia. - Suomussalmen alue (Hallan ja Näljängän paliskunnat ja pieni osa Hossa-Irnin paliskuntaa). - Hossan alue Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kuntien alueella (Hossa-Irnin ja Taivalkosken paliskunnat). - Rukan alue Kuusamossa (Oivangin ja Alakitkan paliskunnat). 6
- Syötteen alue Taivalkosken ja Pudasjärven kuntien alueella. (Taivalkosken, Kiimingin ja Kollajan, Pintamon ja Pudasjärven paliskunnat). - Oulun alue (Kiimingin ja Kollajan paliskunnat). Alueita käsitellään alla omina kokonaisuuksinaan. Ukkohalla-Paljakka Hyrynsalmen kunta on poronhoitoalueen etelärajakunta, Poronkääntöpiiri. Tätä tosiasiaa ei ole matkailullisesti osattu riittävän hyvin hyödyntää. Alueella ei ole olemassa poroon liittyviä palveluja tuottavia yrityksiä. Alueella on ollut aikoinaan yrityksiä, jotka ovat tuottaneet matkailuun liittyviä palveluita. Toiminta on hiipunut useasta eri syystä. Porotilamatkailua suunnittelevia yrityksiä on pari kappaletta. Toimintaan liittyvät investoinnit ja resursointi kuitenkin askarruttavat yrittäjiä. Ukkohallan-Paljakan alueella on sen sijaan matkailuyrityksiä, joilla on krooninen pula paikallisista poroon liittyvistä tuotteista. Alueen yrittäjät näkivät tärkeäksi, että poronhoitoalueen portilla pystyttäisiin tarjoamaan konkreettisia porotuotteita. Yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa esille nousivat esimerkiksi porotilavierailut ja poroajelut. Pelkkä porojen katselu ja mahdollinen syöttäminen olisi monelle matkailijalle elämys. Paikallisia porokäsityötuotteita ei ole tarjolla. Alueella kaivattaisiin matkailuyrittäjien mielestä pidemmälle jalostettuja ja monipuolisempia poronlihatuotteita. Paikallisuutta ei ole osattu alueella hyödyntää. Yritykset kaipaavat tuotetarjontaa, joka soveltuisi heidän omiin tarpeisiinsa. Vuokatin läheisyys voisi olla Hyrynsalmen alueella toimiville poroyrittäjille suuri mahdollisuus erityisesti Vuokatin kasvavan aasialaismatkailijoiden määrän vuoksi. Heille poro olisi kiinnostavampi matkailun kohde kuin esimerkiksi maasuurpetojen katselu ja kuvaus. Sopiva matkailukohde olisi Hallan paliskunnan eteläosa, jonne päiväretken tekeminen Vuokatista käsin ei vaatisi kohtuuttoman pitkää matkustamista. Ukkohalla- Paljakan alueelle olisi mahdollista kehitellä tarvekartoituksen pohjalta matkailun tuotepaketteja, johon ympättäisiin jonkun poroaktiviteetin lisäksi muuta näkemistä ja 7
kokemista. Ongelmana on se, että tällä hetkellä Hallan paliskunnan eteläosissa ei ole suunnitelma-astetta pidemmälle menneitä valmiuksia tuottaa poromatkailupalveluja. Suomussalmi Vielä muutama vuosi sitten Suomussalmella oli useita perinteisen poronhoitotyön ohessa porotilamatkailutuotteita tarjoavia yrityksiä. Nykyisin alueella on enää vain yksi perinteistä porotaloutta harjoittava yritys (T:mi Pölsy), jolla on valmius tuottaa myös porotilamatkailupalveluita. T:mi Pölsy tuottaa myös porokäsityötuotteita sekä ostaa ja välittää poronsarvia. Muutama suomussalmelainen, uusimuotoisen poroyrittämisen alalla töitä tehnyt poroyrittäjä on ikääntymisen, ajan puutteen, investointihalukkuuden tai palvelujen tuottamiseen liittyvien tietojen ja taitojen puutteen vuoksi luopunut porotilamatkailuyrittämisestä. Suomussalmella on poron lihan jalostukseen panostava yritys, Hallan Lihajalostamo. Yritys tekee asiakkailleen tilauksesta lihajalosteita. Lisäksi yritys myy suoramyyntinä poronlihaa. Hossa Suomussalmen kunnan koillisosassa sijaitsee Hossan kyläkeskus. Hossaan perustetaan vuonna 2017 kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon kuntien alueella. Hossan alueella on poroon liittyville tuotteille jo nyt kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Tulevan Hossan kansallispuiston odotetaan kasvattavan Hossan alueen matkailijavirtaa merkittävästi, jonka voidaan olettaa lisäävän myös poroon liittyvien tuotteiden tarvetta. Hossassa voidaan katsoa olevan kaksi porotilamatkailupalveluita tuottava yritystä. Hossan Poropuisto on keskittynyt pääasiassa ruokapalveluihin ja muualta tuotujen käsityötuotteiden kauppaan. Lisäksi Hossan poropuistossa on mahdollista katsella ja valokuvata pihassa käyskenteleviä poroja. Lisäksi Hossan alueella toimii luontomatkailupalveluita tuottava yritys Hossa Travel (http://hossatravel.com/ ). Hossa Travelin päätoimiala on eräopaspalveluiden tuottaminen Hossan alueella sekä 8
erämaatilamajoituksen tarjontaa. Poroon liittyvänä aktiviteettina he tarjoavat porotilalla asumisen lomassa poronhoitoon tutustumista ja poronhoitotyöhön osallistumista. Hossan alueella on lisäksi kolme erilaisia eräopaspalveluja tuottavaa yritystä. KL Experience Oy tarjoaa opastettuja retkiä sekä kokous- ja majoituspalveluja sekä Hossassa että Kylmäluoman retkeilyalueella. Jarmon Eräpalvelu (Jarmo s Wilderness) järjestää kalastus-, luonto- ja metsästysretkiä. The Spirit of Hossa on Kylpylähotelli Kiannon Kuohujen yhteydessä toimintaansa markkinoiva yritys, joka tuottaa Hossan alueella luonto- ja eräaiheisia retkiä yksityisille ja yrityksille. Hossassa voidaan katsoa toimivan myös luontomatkailuyritys Upitrek Oy:n, joka erikoistunut järjestämään moottoroimattomia, luonnossa tapahtuvia vaelluksia sekä matkailun ohjelmapalveluita Kainuussa. Hossan Poropuistoa ja Hossa Travelia lukuun ottamatta edellä mainittujen yritysten tuotetarjonnassa ei ole varsinaisesti poroaktiviteetteja muuten kuin esimerkiksi Hossan Poropuiston kautta tarjottuna. Hossassa toimii useita majoituspalveluja tarjoavia yrityksiä. Tupailtakeskustelujen ja puhelinhaastattelujen perusteella osalla heistä on halukkuutta tarjota asiakkailleen myös poroihin liittyviä aktiviteetteja. Erityisesti porosafaritoimintaan liittyviä tuotteita (taakkaporo, vetoporo) kaivattaisiin. Hossan porotuotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan lisääntyvän matkailijamäärän ja nykyistä tehokkaamman markkinoinnin ansiosta. Hossassa kaikki toimijat eivät nähneet verkostomaisen toiminnan mukanaan tuomia hyötyjä. Kuitenkin kaikki tunnistavat sen tosiasian, että omat resurssit eivät riitä kaikkeen, joten ulkopuolisen silmin katsottuna verkostomaisesta toiminnasta voisi olla hyötyä myös Hossassa. Pääosa Hossassa toimivista yrityksistä hoitaa markkinointinsa Suomussalmen ja Kuhmon alueella vaikuttavan Idän Taiga- markkinointiorganisaation kautta. Idän Taigan matkailutuotteet on koottu Wild Taiga- tuotemerkin alle: www.wildtaiga.fi. Sen lisäksi Hossan alueella toimivat majoitus-, ruokailu- sekä elämyspalveluita tuottavat yritykset mainostavat tuotteitaan juuri perustetuilla www.hossa.fi - sivustoilla. 9
Osin alueen vaikean peto-ongelman vuoksi paikallista lihaa ei ole riittävästi saatavilla. Poron lihan ja sen jalosteiden kysyntää katetaan osin muualta poronhoitoalueelta tuotavilla tuotteilla. Myös poron lihajalosteilla olisi Hossassa kuitenkin kysyntää. Suomussalmella toimii poron lihan leikkaukseen ja jalostukseen erikoistunut yritys Hallan lihajalostamo, jolla on oikeus poronlihan suoramyyntiin, mutta ei vähittäismyyntiin kauppoihin tai ravintoloihin. Poron lihajalosteita he eivät myöskään voi valmistaa vähittäismyyntiin. Lähin lihajalosteita tuottava yritys löytyy Kuusamosta. Syötteen alue Alueella voidaan katsoa toimivan neljä porotilamatkailua harjoittavaa yritystä. Osa toimii aktiivisesti. Osa toimii sikäli, kun muulta poronhoitotöiltä liikenee aikaa ja resursseja. Markkinointia hoidetaan mm. Iso-Syötteen matkailu ry:n, Taivalkosken kunnan matkailuyhdistyksen Visit Taivalkoski ry:n sekä Syötteen eräpalveluiden kautta. Alueen porotilamatkailutuotteiden kysyntä olisi kuitenkin korkeampi kuin tuotteiden tarjontaa on. Alueella on kolme porokäsitöitä valmistavaa yritystä: http://www.usvalintu.com/ ja http://www.ristovuorma.com/ http://www.mta-sarviseppa.com/, Taivalkoskella toimii yksi kalan ohessa myös poron lihan jalostukseen kykenevä yritys. Erityisesti Taivalkosken alueella tuotiin esille tarve nykyistä monipuolisempiin lihajalosteisiin. Pudasjärvellä toimii poron lihan leikkaukseen ja myyntiin erikoistunut yritys, T:mi Porojauru. Lisäksi Puhoskylässä toimii poron lihanjalostukseen keskittynyt yritys (Eero Kosamo). http://www.visittaivalkoski.fi/porotila/wirkkusen-porotila http://www.visittaivalkoski.fi/aktiviteetit/porotila-tutustu-elinkeinoon-ja-pihaporoihin http://www.luontoon.fi/iso-syote/palvelut/yhteistyotahot 10
http://porojauru.yhteystietopalvelu.com/index.php Rukan alue Alueella toimii viisi porotilamatkailua harjoittavaa yritystä: http://www.ryhmamatka.fi/yritys/orjasniemen-porotila/9860/168/55; http://www.palosaarenporotila.fi/; http://www.auroralcrown.fi/; http://www.rukaland.fi/fi/etusivu/; http://www.lammintupa.fi/ Edellisten lisäksi alueella on aloittelemassa yksi porotilamatkailua harjoittava yritys ja vastaavasti lopettelemassa kaksi porotilamatkailua harjoittanutta yritystä. Vaikka Kuusamon alueella on porotilamatkailupalvelujen tuottamisen suhteen hankealueen pisimmät perinteet, ei sielläkään tuotteiden tarjonta täysin vastaa kysyntää. Osa Kuusamon alueen porotilamatkailuyrittäjistä markkinoi toimintaansa itse muun muassa omien www-sivujensa kautta. Osa markkinoi tuotteitaan Ruka-Kuusamon matkailu Ry:n kautta. http://www.ruka.fi Paikallisia porokäsitöitä valmistavia yrityksiä alueella ei ole. Osittain tilanne on seurausta poron lihantarjonnan puutteesta. Tuotteet tuodaan Länsi-Lapin alueelta tai sieltä mistä niitä saadaan. Erityisesti Kuusamossa nousi esille tarve verkostomaisen toiminnan kehittämiseen. Joku yrittäjä tarjoaa yhtä porotilamatkailutuotetta ja toinen toista. Tarpeen vaatiessa, omien resurssien loppuessa kesken, osataan ohjata asiakkaita toisen yrittäjän luokse. Näin yrittäjä voi keskittyä omien vahvuuksiensa ja toimintaolosuhteidensa tarjoamien mahdollisuuksien mukaiseen toimintaan. Kuusamossa toimii lihan leikkaukseen ja jalostukseen erikoistunut yritys, Maaselän porotuote sekä saman alan yritys Kuusamon lihatuote Oy, http://www.kuusamonlihatuote.com/. Kuusamossa liha-alalla toimii myös Kuusamon Lihaja pakkauspalvelu M. Määttä. 11
Oulun alue Kiiminki Kollaja -sektori koostuu kahdesta tiiviisti toistensa kanssa toimivasta paliskunnasta. Alueella on varsinaisesti vain yksi poromatkailupalveluja tuottava yritys, Poro-Panuma. Tupailloissa välittyi hyvin myönteinen vaikutelma siitä, että alueella toimii vahva verkostomaisesta toiminnasta kiinnostunut poroyrittäjäyhteisö, jossa poroyrittäjät voisivat auttaa toinen toistaan poromatkailuun liittyvissä tarpeissa. Porotalouden harjoittajilla on laajemmaltikin halua laajentaa poroyrittämistään myös matkailun puolelle. Myös porokäsitöiden tekemiseen on kiinnostusta. Nykyisin alueella ei ole porokäsityöyrittäjiä. Lisäksi alueella toimii poron lihan leikkaukseen ja jalostukseen keskittynyt yritys, Tannilan porotuote. Tupailloissa välittyi osanottajien halu verkostomaisen toiminnan kehittämiseen. Verkostoja tulisi luoda sekä poroyrittäjien välille että poroyrittäjien ja erityisesti Oulun seudun matkailuyritysten välille. 5. Hankkeen tiedotus Hanke järjesti hankkeen suunnittelu- ja tiedotuskokouksen Suomussalmella 25.8. Projektipäällikkö Juha Järvenpää, Hallan paliskunnan poroisäntä Asko Moilanen ja Hallan paliskunnan porotilamatkailu-käsityöyrittäjä Olavi Pöllänen vieraili Uudet ohjelmapalveluthankkeen kanssa järjestetyssä hankeyhteistyötapaamisessa ideoimassa alueen poromatkailua. Hanke järjesti hankesuunnitelman mukaisesti tupailtoja seuraavasti: 9.9. Suomussalmi; 10.9. Hossa; 11.9. Taivalkoski; 16.9. Kuusamo; 17.9. Pudasjärvi; 18.8. Yli-Ii. Lisäksi tupailloissa esitettyjen toiveiden mukaisesti järjestettiin kaksi jatkokehittelyiltaa Yli- Iissä 29.9. sekä Kuusamossa 30.9. 12
Projektipäällikkö Järvenpää esitteli Ukkohallan Gasthallassa järjestetyssä yrittäjätapaamisessa Lisäpotkua porosta hankkeen toimia 14.9. Hankeen asiantuntija Anna- Riikka Lavia sekä projektipäällikkö Järvenpää esittelivät hanketoimia ja hankkeen tulosten hyödyntämisajatuksia Oulun Ely-keskuksessa 24.10 järjestetyssä kokouksessa. Lisäksi projektipäällikkö esitteli hanketta Syötteen matkailuyhdistyksen yrittäjäkokouksessa 25.10. Projektipäällikkö Järvenpää selosti hankkeen toimia ja hankkeen tulosten hyödyntämisajatuksia Suomussalmen kunnan johtoryhmälle 20.10. 23.11. järjestettiin Oulussa Lisäpotkua Porosta -hankkeen ja BusinessOulun yhteistyönä ideoitu Kiiminki-Kollaja- alueen poroyrittäjien sekä Oulun seudun matkailuyrittäjien välinen verkostoitumistilaisuus. Hanketoimista tiedotettiin ainakin seuraavissa medioissa: Koillissanomat 30.8. ja 9.9.; Rantapohja 1.9.;Taivalkosken Sanomat 25.8. ja 8.9.;Ylä-Kainuulehti1.9. ja 6.9. ja 13.9.; Iijokiseutu 31.8. ja 7.9. ja 21.9.; Ruska-Syöte 9.9.; Pudasjärvi-lehti 9.9.; Poromies-lehti 4/2016 ja 6/2016. Lisäksi hankkeen tupailloista tiedotettiin ainakin Suomussalmen kunnan ja Paliskuntain yhdistyksen ja Pudasjärven kaupungin facebooksivustoilla. 6. Päätelmät ja jatkotoimet Kysymykseen, kuinka monta porotilamatkailua harjoittavaa yritystä hankealueella on, on vaikea vastata. Suomessa toimii Porotilamatkailu ry, porotilamatkailua harjoittavien yritysten edunvalvontaorganisaatio. ( www.porotilamatkailu.fi). Hankealueella yhdistyksen jäseniä on 13 kpl. Porotilamatkailua harjoittamismuodot ovat monimuotoiset. Joku tarjoaa asiakkailleen poroajelua, joku porojen katselua. Joku pystyy ottamaan vastaan ainoastaan pieniä ryhmiä, osa pärjää suuremmankin asiakasryhmän kanssa. Hankealueella on myös yrityksiä, jotka keskittyvät toiminnassaan pääasiassa pororuokailujen järjestämiseen. Osalla yrityksiä tuoterepertuaari käsittää myös monenmuotoista luontoaiheista näkemiseen ja kokemiseen liittyvää toimintaa, metsästystä, kalastusta, erävaellusta tai esimerkiksi revontulien katselua. Osa toimii ainoastaan talviaikaan, osa pyrkii palvelemaan asiakkaitaan ympärivuotisesti. 13
Lyhyesti sanottuna, yritykset tarjoavat omiin vahvuuksiinsa ja osaamiseensa sekä oman tilansa infrastruktuuriin ja toimintaympäristöön soveltuvia palveluja. Porotilamatkailua harjoitetaan usealla eri tavalla: perheyrityksenä, poronhoitajan omin voimin tai palkatun työvoiman avustuksella omalla tilalla toteutettuna toimena tai toimimalla renkinä toiselle porotilamatkailua harjoittavalle poroyrittäjälle. Yhteinen nimittäjä on ollut se, että matkailuun liittyvää toimintaa tehdään perinteisen poronhoitotyön ohessa. Yrittäjät katsovat, että näin kyetään säilyttämään toiminnan aitous. Porotilamatkailutoimija, joka on itse perinteisen porotalouden harjoittaja, kykenee vakuuttavammin kertomaan porotaloudesta ja sen pitkistä perinteistä kuin sellainen, jolla ei ole henkilökohtaisia siteitä poronhoitoon. Perheyrityksenä tai palkattua työvoiman avustuksella toteutettu toiminta mahdollistaa tehokkaamman panostuksen esimerkiksi markkinointiin ja toiminnan yleiseen kehittämisen. Töitä jakamalla on mahdollista hoitaa perinteistä poronhoitoa ja matkailutoimintaa rinnakkain. Yksin toimiessa on riskinä, että molemmat työt kärsivät. Porotilamatkailua voi harjoittaa myös toimimalla kiireapulaisena toiselle porotilamatkailutoimintaa harjoittavalle poroyrittäjälle. Hankealueella toimii muutama poronhoitajia, jotka järjestävät helposti hoidettavia matkailupalveluja niitä erikseen kysyttäessä ilman mitään tuotekehittelyä, markkinointia tai koulutusta toimintaan. Toiminta ei ole millään tavalla erikseen organisoitua. Tällaisten tapausten osalta hyvin kuvaava on tapaus, jossa yrittäjä kertoo kokemuksestaan: Myyn poron lihaa suoramyyntinä ja harjoitan perinteistä poronhoitoa. Eräs puolivakituinen lihan ostaja soitteli ja kertoi halukkuudestaan tulla alueelle suuntautuvan metsästysmatkansa yhteydessä ystävänsä kanssa tutustumaan poronhoitotöihin. No, kerroin, että kyllähän se sopii. He olivat mukanani yhden päivän porohommissa. Tehtiin niitä näitä poronhoitoon ja vuodenaikaan liittyviä töitä. Keiteltiin kahvit ja syötiin eväitä metsässä tervastulilla. Päivän päätteeksi kyselivät, mitä elämys maksoi. No enhän minä mitään osannut heitä pyytää, mutta halusivat siitä huolimatta jättää pienen summan. Tämä kertomus kuvaa hyvin siitä, että perinteinen poronhoitajan elämä on matkailun tuote jo sinällään ilman keinotekoisia ajeluja ja muuta rekvisiittaa. 14
Porotilamatkailun harjoittaminen on katsottu kannattavaksi toiminnaksi. Eräässä hankepaliskunnassa kahden muun poronhoitotyön ohessa porotilamatkailua harjoittavan yrittäjän yhteenlaskettu poromatkailun liikevaihto oli suurempi, kuin koko paliskunnan lihan myynnin liikevaihto. Ammattimaisesti harjoitettu porotilamatkailu vaatii toimijalta perinteisen porotalouden harjoittamisesta poikkeavia tietoja ja taitoja. Sen vuoksi kynnys porotilamatkailun aloittamiseen on korkea. Uusien asioiden opettelu ja mahdollisten investointien tekeminen arveluttaa. Esiselvityksessä saatiin selvä viesti siitä, että laadukkaille poromatkailun tuotteille olisi selvästi enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. Tämä koskee koko hankealuetta. Ongelmana on kuitenkin nykyisten yrittäjien ikääntyminen. Nykyiset poroelinkeinon harjoittajat eivät itse enää tunne omakseen kehittää uutta vaan näkisivät kehittämistoiminnan mielellään nuorempien yrittäjien tehtävänä. Jatkajia on kuitenkin vaikea löytää. Sukupolvenvaihdokset ovat myös ongelmallisia, koska jälkipolven kynnys jättää nykyinen työnsä ja aloittaa epävarmempi yrittäjän elämä, on korkea. Poronlihan jalostustoiminnassa ja käsitöiden tekemisessä siteitä porotalouteen ei nähdä yhtä tärkeäksi kuin porotilamatkailun yhteydessä, koska myytävä tuotetta ei välttämättä mielletä juuri tiettyyn porotilaan kuuluvaksi. Silti paikallisuus myös porokäsityötuotteessa nähdään myyntivaltiksi. Esiselvityksessä haastateltujen muutaman matkailuyrittäjän mukaan paikallisuuden pitäisi näkyä jollakin tapaa tuotteessa ja paikallisuus tulee pystyä välittämään ostavalle asiakkaalle. Poroyrittäjä voi myydä suoramyyntinä tarkastettua tai tarkastamatonta poron lihaa tai kuivalihaa kuluttajalle suoraan alkutuotantopaikalta tai paikalta, jossa poro on teurastettu. Suoramyyntiin tarkoitettua lihaa poronlihaa tai poron kuivalihaa ei voi toimittaa tarjottavaksi ravintoloihin tai kaupan tiskillä myytäväksi. Poron vähittäismyyntiin menevien lihajalosteiden myynti (liha, jauheliha, purkitus, makkara yms.) taas edellyttää sekä lihan tarkastamista että erillisiä, elintarvikehuoneistoja, joissa ei käsitellä suoramyyntiin menevää lihaa. (Elintarvikelaki 13 ). Nämä elintarvikelain vaatimukset johtavat siihen, että lihajalosteiden myynnin volyymin tulee olla riittävän suurta, että toiminnasta tulee kannattavaa. Tämä näkyy paikallisissa yrityksissä luonnollisesti siinä, että poronliha ja erityisesti sen jalosteet loistavat kaupan lihatiskillä poissaolollaan. 15
Lisäpotkua porosta- esiselvityksessä koottiin yhteen erilaisia liikeideoita (Liite 1.: Liikeideoita uusimuotoiseen poroyrittäjyyteen). Verkostomaisen toiminnan hyödyt tunnistettiin monissa tupailloissa. Poromatkailun osalta tuotiin esille useita verkostoitumisen malleja: - Suomussalmen tupaillassa esitettiin ajatus mallista, jossa porotalouden harjoittaja vuokraisi poron matkailutoimintaa harjoittavalle yritykselle. Kyse olisi siis perinteisen porotalouden harjoittajan ja matkailuyrittäjän välisestä verkostoitumisesta, joka hyödyntäisi molempia osapuolia. Perinteisen porotalouden harjoittaja saisi pientä lisätuloa matkailutoimintaan kouluttamastaan porosta. Uuden muotoista poroyrittäjyyttä harjoittava yrittäjä taas pystyisi laajentamaan toimenkuvaansa ilman mittavia investointeja ja sitoutumista perinteiseen poronhoitoon. Tässä mallissa yhdeksi vaaraksi nähtiin se, että mikäli poromatkailu irtoaa liiaksi perinteisestä poronhoidosta, menettää se samalla aitoutensa. Lisäksi nähtiin välttämättömäksi se, että poron ohjaaja tulee perehdyttää huolellisesti poron käsittelyyn, ruokinnan periaatteisiin ja hoitoon. - Toinen porotalouden harjoittaja voisi ostopalveluperiaatteen mukaisesti toimia toisen, matkailutoimintaa harjoittavan yrittäjän apuna. Kyse voi olla tilanteesta, jossa porotilamatkailutoimintaa harjoittavan eteen tulee tilanne, jossa asiakkaita tulee omiin käytettävissä oleviin resursseihin nähden liikaa. Pohdinnoissa nousi esille tarve ottaa kisälliperiaatteella toimivan hiljaisen tiedon siirron malli yhdeksi uusien poroyrittäjien koulutusmuodoksi. Kokenut poroyrittäjä siirtää oppimaansa tietoa nuorelle oppilaalleen. - Porotilamatkailuyritys keskittyy omassa toiminnassaan vain tiettyyn palvelumalliin. Tällöin hän voi siirtää muut tarvittavat oheistuotteet toisen matkailuyrittäjän hoidettavaksi. Hyöty on se, että yritys pystyy keskittymään tehokkaasti omalle osaamisalueelleen ja omien resurssien mukaiseen toimintaan, eikä muita palvelutuotteita kaipaavalle asiakkaalle tarvitse myydä ei-oota. Verkostoja voi kutoa sekä poroyrittäjien välille että matkailuyritysten ja poroyrittäjien välille. He voivat yhdessä muotoilla tuotepaketteja, jotka sisältävät monipuolisen kirjon 16
matkailutuotteita majoituksista ja logistisista ratkaisuista porotilavierailuihin, pororuokailuihin ja -käsitöihin saakka. Pakettiin voi sisältyä myös muita kuin porokohteita. Tupailloissa nousi esille matkailukäyttöön soveltuvien porojen puute. Matkailuporojen koulutus tulisi aloittaa heti, jotta kasvavaan kysyntään pystyttäisiin vastaamaan. Verkostoitumisen muotoja on monenlaisia, varsinkin kun tuotetaan rinnakkaisia, toisiaan täydentäviä tuotteita, jolloin puretaan kilpailuasetelmaa. Esimerkiksi yhteiset myyntipaikat messuilla, aineellisen omaisuuden lainaaminen ja vuokraaminen sekä yhteiset, keskitetyt raaka-ainehankinnat laskevat osapuolten kuluja. Myös tiedon ja osaamisen jakaminen, vaikkapa ikään kuin vaihtokaupan periaatteella, säästää aikaa ja vaivaa. Poroyrittäjyyttä suunnittelevat voisivat hyötyä myös oppilaitosyhteistyöstä. Poronhoitoalueella on useita kouluja, joissa opiskelijat valmistuvat matkailun, graafisen suunnittelun, markkinoinnin, elintarvikealan jne. ammattilaisiksi. Olisi molemmin puolin hyödyllistä rakentaa yhteistyötä, jossa opiskelijat pääsevät tekemään opinnäytteitä ja harjoitustöitä todellista yritystoimintaa varten. Kokemuksen mukaan esimerkiksi yrityksen muotoilustrategian teettäminen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on mahdollista. Hajanaisuus vaikeuttaa myös verkostomaista toimintapaa. Toisaalla hankkeen tilaisuuksissa tavattiin tiiviitä yhteisöjä, joissa sana kulkee ja kaveri voidaan huikata avuksi. Toisaalla yhteistyötä kohtaan oltiin hyvin jähmeitä. Ehkä se, että kaikki ovat tekemässä vähän niin kuin samaa asiaa, saa toimijat huolestuneiksi kilpailusta. On hankalaa, jos kaikki tarjoavat suurin piirtein samanlaista poroajelua ja kilpailevat samoista asiakkaista. Tuolloin on vaikea jakaa pottia niinä hetkinä, kun kaikki käsi- ja koparaparit tarvittaisiin palvelemaan suurempaa asiakasmassaa. Verkostomainen toimintatapa voisi tulla paremmin kyseeseen, jos yritykset profiloituisivat eri tavalla ja tavoittelisivat hieman erityyppisiä asiakasryhmiä hieman erityyppisillä tuotteilla. Tähän tarvittaisiin omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden kehittämistä erityisyyden rakentamiseksi. Lisäpotkua Porosta -esiselvityksessä havaittiin siis pitkin matkaa, että Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla eteläisellä poronhoitoalueella on pula poroon liittyvistä käsityötuotteista ja matkamuistoista. Alueella paikallisten tuotteiden kysyntä on kasvamassa matkailun myötä ja jos porokulttuuri halutaan pitää esillä eteläisen 17
poronhoitoalueen matkailutarjonnassa, on markkinoille pyrittävä kiinnostavilla, aidoilla, mutta kohtuuhintaisilla tuotteilla. Erilaiset asiakasryhmät huomioon ottaen voi myös laadukkailla, kalliimmilla luksustuotteilla olla markkinansa, mutta asiakkaiden löytämiseen, verkostoitumiseen ja markkinoimiseenkin on tuolloin oltava resursseja. Valmiita myyntikanavia matkailuyrityksissä sekä matkailija-asiakkaita palvelevissa yrityksissä voisi olla kevyesti sarjoitetuille, materiaalin tai tarinan kautta paikalliseen poroelinkeinoon liittyville käsityötuotteille. Tuoteideoiden olisi hyvä olla uudenlaisia, eikä sidoksissa kaikkein perinteisimpään matkamuistokuvastoon. Toki Lapin matkailusta tutut porokäsityötuotteet voivat löytää ostajia myös eteläisellä poronhoitoalueella riippuen myyntipaikasta, mutta nämä olisi hyvä liittää oman alueen porohistoriaan. Jos matkailu ja paikallisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa odotusten mukaisesti olisi siihen hyvä varautua: - kartoittamalla poromateriaalin saatavuus ja raaka-aineen muokkauksen mahdollisuudet - kartoittamalla potentiaaliset tekijät ja heidän edellytyksensä käsityöketjuun osallistumiseen - kartoittamalla myyjät, myyntipaikat ja myyntikanavat - rakentamalla em. toimijoista porokäsityöverkosto eteläiselle poronhoitoalueella - tukemalla ja täydentämällä tekijöiden osaamista (käsityöläisyys, yrittäjyys) ja saattamalla heidät tarpeellisin osin mukaan porokäsityötuoteverkostoa - suunnittelemalla muotoilijavetoisesti uusia, eteläiselle poronhoitoalueella sopivia käsityöja matkamuistotuotteita, jopa tuoteperheitä (tekijöiden ja poromateriaalien lähtökohdista, myyntikanavat ja asiakasryhmät huomioon ottaen) 7. Pohdintaa Esiselvityshankkeen tulos oli tiivistettynä se, että nykyinen porotilamatkailun ja käsitöiden tarjonta ei lähimainkaan riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Esiselvityksen perusteella alueella nuoria yrittäjiä, jota olivat kiinnostuneita uudenlaisesta, tämän päivän mahdollisuuksiin nojaavasta poroyrittäjyydestä. Kynnys uudenlaisen poroyrittäjyyden aloittamiseen on kuitenkin korkea. Asiaa mielessään pohdiskelevat porotalouden harjoittajat eivät välttämättä koe omaavansa tarpeeksi edellytyksiä liiketoiminnan 18
kehittämiseen omin päin. Yritysideoiden kypsyttelyyn, hiomiseen ja jatkokehittelyyn kuitenkin kaivattaisiin työkaluja idean siirtämistä käytännön tekemiseksi. Tukiverkostoja tulisi rakennella ja yrittämisen taitoja tulisi kohennella. Yrittämisen on lähdettävä yrittäjästä itsestään, mutta he tarvitsevat aikaa ja apua tuotteistaakseen oman erityisen ideansa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Lisäksi askel hypätä mahdollisesti olemassa olevasta palkkatyöstä poroyrittäjäksi, on pitkä. Poroyrittäjäksi siirtymiseen voi vaikuttaa myös se, että perinteisen porotalouden imago ei ole eteläisellä poronhoitoalueella niin vetovoimainen, että nuoria olisi helposti saatavissa jatkamaan pitkiin paikallisiin perinteisiin nojaavaa elinkeinoa. Poroyrittäjyyden kannattavuudesta tulisi koota kannustavia esimerkkejä. Tässä olisi tekemistä sekä kuntien elinkeinotoimella että paikallisilla paliskunnilla. Matkailuyrityksiltä saatiin selkeä signaali ja toimeksianto siitä, että poroon liittyvää yrittämistä (porotilamatkailutuotteet, paikallisuutta edustavat porokäsityöt, lihajalosteet) tulisi alueella kehittää. Minkä varaan ja millä keinoin liiketoimintaa olisi sitten luontevin ryhtyä rakentamaan? Kullekin yrittäjäkandidaatille olisi hyvä tehdä oman osaamisen ja olemassa olevan aineellisen pääoman kartoitus. Kaikkea osaamista ei varmastikaan ole valmiina, vaan oman osaamisen kehittäminen kouluttautuminen, jopa tutkinto, alan yrityksiin tutustuminen ja avun hakeminen esimerkiksi oman liikeidean kiteyttämiseen voi olla tarpeen. Jo yritystoiminnan suunnitteluvaiheessa on oltava valmis myös ostamaan palveluita. Tämä voitaisiin tehdä myös keskitetysti esimerkiksi yritysryhmähankkeessa. Jatkossakin, yrityksen jo toimiessa, voidaan tarvita esimerkiksi kirjanpitäjän ja graafikon palveluita. Suunniteltujen kehittämistoimien puitteissa osallistujia voitaisiin valmentaa ja totuttaa ajatukseen verkostomaisesta toimintatavasta, jollainen voisi tuottaa heille hyötyä myös varsinaisessa yritystoiminnassa myöhemmin. Pienyritystoiminnassa tarvitaan yhteistyöverkostoja. Nämä verkostot voivat luonnollisimmillaan syntyä yhteisöllisen toiminnan sisältä käsin, mutta joskus ehkä tarvitaan ulkopuolista apua tai ainakin eri tahojen yhteen saattamista. Kaikissa liiketoiminnan osa-alueissa, joissa synergiaetua voidaan saavuttaa, kannattaa hyödyntää yhdessä tekemistä. Verkostoitumisen suurin hyöty ja motiivi on usein taloudellinen, mutta yhdessä tekeminen myös säästää kunkin voimavaroja 19
ja aineettomia resursseja. Yritysryhmähankkeessa olisi kuitenkin otettava huomioon, että yrityksen perustamisvaiheessa yrittäjän energiasta suuren osan haukkaa käytännön asioiden hoitaminen ja niiden asioiden kanssa pelaaminen, jotka todella vaativat aina kulloinkin aivan välitöntä huomiota. Voi olla haasteellista esimerkiksi arvioida omaa palveluaan tai tuotettaan kovin syvällisesti, jos on sitä juuri kehittämässä tai lanseeraamassa, vaikka se olisikin alkuvaiheessa hyvin tärkeää. Sen takia olisi hyvä hankkia yritystoimintaa suunnitteleville ja aloitteleville tarpeeksi ulkopuolista apua tekemään kehittämistä ja arviointia heidän tukenaan. Yksi mahdollinen taho, jonka puoleen kääntyä ovat oppilaitokset. Esimerkiksi Lapin yliopistossa opiskellaan palvelumuotoilua, ja oppiaineen opiskelijat tekevät yrityksille oppilastöinä käytännön tarpeisiin pohjautuvia muotoilustrategioita. Vaikka opiskelijoilla ei ole välttämättä juuri arvioimansa yritystoiminnan sisältöosaamista, he ovat usein teräviä analysoimaan toimintaa esimerkiksi asiakasnäkökulmasta. Yritystoimintaa suunnittelevat voivat tarvita apua myös raakaaineiden hankintaan, kuljetusratkaisujen suunnitteluun ja ylipäätään logistiikkaan, oli kyse sitten asiakkaiden, raaka-aineiden tai tuotteiden kuljettamisesta. On huomattava, että esiselvitykseen osallistuneiden ja mahdollisesti yritysryhmähankkeesta kiinnostuneiden poroelinkeinon harjoittajien taustat ja tilanteet ovat hyvin erilaisia. Yhteistä heille on vahva kutsumus poroammattiin ja tietoisuus oman elämäntapansa kiinnostavuudesta etenkin matkailun markkinoilla. Heidän ajatuksiensa ja toimintansa liiketoiminnallistamiseksi tai jo olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseksi ei kuitenkaan voida tarjota jotakin yhteistä tiettyä kurssitusta tai koulutusta, niin erilaisista lähtökohdista osallistujat ovat omaa yritystoimintaansa aloittamassa tai kehittämässä. Yritysryhmähankkeessa osallistujat hyötyisivät varmasti eniten yrityskohtaisena toimenpiteenä toteutettavasta hyvin yksilöllisestä neuvonnasta: kisällityyppisestä tiedonsiirrosta ja henkilökohtaisesta sparrauksesta. Ehkä tärkeintä olisi jo olemassa olevan kokemusperäisen tiedon siirtäminen heiltä, jotka jo pitkällä sillä polulla, mitä kukin yritysryhmähankkeeseen osallistuja on omasta lähtökohdastaan aloittamassa. Yritysryhmähankkeen ansio olisikin juuri se, että sen puitteissa voitaisiin kullekin osoittaa jo 20
tämä hänelle sopivin, jo jonkun pioneerin kertaalleen kulkema polku astuttavaksi niin, että kaikkea ei tarvitsisi opetella kantapään kautta. Case porokäsityötuotteet Porokäsityöyrittäjyyden problematiikkaa eteläisellä poronhoitoalueella Yksi poroelinkeinoon liittyvä lisätulonlähde on ollut poromateriaaleista tehtyjen käsityötuotteiden valmistaminen. Tämä juontaa juurensa ennen välttämättömien tarvekalujen valmistamisesta saatavilla olevista materiaaleista. Poronhoito on tarjonnut lihan lisäksi harjoittajilleen valikoiman pehmeitä ja kovia käsityömateriaaleja. Nahkaa, taljaa, sarvea ja kynttä on hyödynnetty monipuolisesti eripuolilla poronhoitoaluetta, eivätkä ne kuulu pelkästään lappilaiseen käsityöperinteeseen. Lapin maakunnassa porokäsityötaitoa on hyödynnetty matkamuistotuotannossa ja modernimmassakin muotoilussa, mutta eteläisellä poronhoitoalueella paikallisten porotuotteiden tarjonta on vähäistä. Ennakko-oletus ennen Lisäpotkua porosta -hankkeen tupailtoja oli se, että paikalle saapuisi myös porokäsityöläisiä, varsinkin, kun osallistujamäärät olivat kohtuullisen runsaat. Näin ei kuitenkaan tapahtunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Päinvastoin tupailloissa tavattiin porotilamatkailuyrittäjiä, jotka harmittelivat käsitöiden ja matkamuistojen puutetta. Samaa viestiä saatiin myös muista puhutetuista matkailuyrityksistä. Tämän vuoksi esiselvityksen loppuvaiheessa päätettiin kartoittaa syvällisemmin käsityön tarjontaa sähköpostikyselyn sekä käsityöläisten ja sidosryhmien haastattelujen kautta. Alueen elinkeinoasiamiehille ja yritysneuvojille lähetettiin kysely, jossa pyydettiin antamaan vinkkiä käsityöyrityksistä tai potentiaalisista käsityöntekijöistä. Tämä kysely ei saavuttanut minkäänlaista vastakaikua. Näin ollen päätettiin etsiä yrityksiä internetistä, jotta saataisiin selville, onko kyse esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta vai onko porokäsityötuotteiden tekeminen todellakin näin vähäistä (käytämme tässä ilmaisua porokäsityötuotteet erottaaksemme myytävät, tuotteistetut ja hinnoitellut käsityöt ilman kaupallista tarkoitusta tehtävistä käsitöistä). Jostakin syystä porokäsityötuotteiden teko on Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Koillismaalla ollut vähäistä, vaikka alue on poronhoitoaluetta ja myös matkailualuetta. Kenties siellä ei kuitenkaan ole syntynyt samanlaista painetta ja markkinaa paikallisen porokäsityön tuotteistamiselle kuin Lapissa. Kuitenkin kysyntää on selkeästi olemassa esimerkiksi Kuusamossa, Ukko-Hallassa ja Hossassa. Ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Toki alueella on jonkin verran käsityöyrittäjiä, ja osa heistä käyttää poroa jossakin muodossa satunnaisesti materiaalina, mutta ei tuo sitä erityisemmin esille. 21
Varsinaisen poromateriaalin käyttäjiä vain muutama. Alueelta löytyi muutamia porokäsityöyrittäjiä sekä käsitöitä myyvä matkailuyrittäjä, joiden kanssa käydyt keskustelut avasivat käsityöyrittäjyyden haasteita eteläisellä poronhoitoalueella. Lisäksi haastateltiin kahta Lapin maakunnassa toimivaa käsityöalan yrittäjää aihetta koskevien haasteiden selventämiseksi. Hankealueella paikallisia käsitöitä myyntivalikoimassaan pitävä matkailuyrittäjä koki, että porotuotteille ei pelkän poron (esim. luun tai karvan) vuoksi ole erityistä kysynää, mutta jos tuotteeseen liitetään paikallinen kulttuuri, niin asia on toinen. Hänen yrityksessään on käynyt välillä artesaaneja kyselemässä töitä ehkä heidän joukostaan voisi löytyä joku, jolla voisi olla edellytyksiä toteuttaa uusia tuotteita. Yrittäjä näki poromiesten ikääntymisen ongelmana ja koki, että käsityöntekijällä pitäisi olla osaamista ja halua sitoutua tuotteen tekemiseen ja myös sen kehittämiseen pitemmäksi aikaa. Paikallisten tuotteiden suunnittelussa tulisi miettiä myös asiakasta ja hänen kulttuuritaustaansa. Tuotannon pitäisi olla tehokasta ja kannattavaa, jopa sarjoitettua. Porukalla voisi tuottaa isompaa määrää. Hinnan tulisi olla kaikille kannattava ja myös asiakkaalle järkevä. Ei olisi poissuljettu mahdollisuus teettää jokin osa vaikka oman alueen ulkopuolellakin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tuotemuotoilu on tärkeää ja siinä voitaisiin hyödyntää oppilaitosyhteistyötä. Bisnesajattelua ei voi unohtaa, vaan on huolehdittava kannattavuudesta tuotannon joka vaiheessa. Yrittäjä ei pitänyt hyvänä sitä, että kaikkialla Lapissa on samantyylisiä tuotteita ja paljon halpatuontimaissa teetettyä. Yrittäjä harmitteli käsityötuotteiden osalta myös sitä, että vaikka käsityöntekijä ei olisi alv-velvollinen, joutuu tuotteen jälleenmyyjä sen maksamaan. Hän pohdiskeli, voisiko tähän asiaan vaikuttaa kehittämistoimenpiteissä. Pudasjärvellä on ollut parivuotinen käsityökurssi (päättynyt 2008), jossa on ollut mahdollista opetella poro- paju- ja posliinimateriaalien käyttöä. Tuolle kurssille oli osallistunut liki parikymmentä henkeä, joista kaksi oli perustanut poromateriaaliin liittyvän yrityksen. Ehkä tämäntyyppinen koulutus joko työvoimapoliittisena tai kehittämishankkeen moottoroimana voisi jossakin päin eteläistä poronhoitoaluetta olla toimiva ratkaisu tuotekysynnän kasvaessa. Hankeaikana käytiin keskustelua myös pelkistettyjä ja laadukkaita poronsarvikoruja valmistava käsityöläisen kanssa. Hänen materiaalinsa oli poronsarvi, mutta hänellä itsellään ei ole taustaa poroelinkeinossa. Yrityksen myymälä on auki päivittäin ja vakiintuneita jälleenmyyjiä on muutama, myös ulkomailla. Yrittäjä on kuitenkin eläkkeellä ja uusia jälleenmyyjiä ei enää aktiivisesti etsitä. Markkinointi on aikoinaan jäänyt vähän heikoille kantimille, mutta tuotteita on kuitenkin mennyt jonkin verran kaupaksi ja se on riittänyt yrittäjälle. Yritys ei ole ollut yrittäjälle ainoa tulonlähde, vaan enemmänkin kanava toteuttaa itseään. Laadukkaat korut eivät ole menneet kaupaksi esimerkiksi napapiirillä halvempien tuotteiden joukossa, mutta niille on löytynyt maksukykyisempiä ostajia 22
muualta, oikeiden myyntikanavien löydyttyä. Yrittäjä näki, että halpatuotteiden suuri määrä markkinoilla on haaste kalliimman käsityön tekijöille. Toinen haaste on viime vuosina ollut poronsarven korkea hinta. Koska välittäjä on ostanut suuria määriä sarvia hyvään hintaan, on yksittäisille ostajille jäänyt vähemmän ja hinta tuntuu kovalta. Yrittäjällä ja hänen puolisollaan ei ole porotaustaa. Yrittäjä on mahdollistanut itselleen tämän pienimuotoisen yritystoiminnan karsimalla kiinteistä kuluista eli hän tekee kaiken itse nettisivuista kirjanpitoon. Koruja tehdään muiden puuhien, kuten teiden auraamisen ja klapinteon ohessa. Tämä tarina on sangen tavallinen käsityöyrittäjyyden kuva, tuotteita tehdään myös itseilmaisun halusta, muun työn ohella. Tällöin tuotannon sarjoittaminen ja muualla teettäminen ei tavallisesti tunnu mielekkäältä. Myös Lapin maakunnan puolella sijainneessa käsityöyrityksessä pidettiin ongelmana sitä, että poronsarven hinta on karannut, kun Kiinaan ostetaan suuria määriä sarvea, jopa 20 euron kilohintaan. Kauppa tapahtuu välittäjien kautta, ei suoraan paliskunnista tai yksittäisiltä poromiehiltä. Paikallisten yritysten on vaikea saada sarvea, ja markkinahinta on tuntunut välillä tosi kalliilta. Poronluutuotteiden hintoja polkevat myös autotallitekijät, jotka myyvät tuotteita halvalla. Tarjontaa on nyt jo tarpeeksi. Myös halpatuontimaista tuodut matkamuistot polkevat hintoja. Pitäisi keksiä jotain ihan uutta, jos uusia tekijöitä olisi tulossa. Tuotemuotoilua olisi kiinnostusta kokeilla vaikka teollisen muotoilijan avulla. Käsityöläisille suunnatuissa kehittämistoimepiteissä tulisi ehdottomasti ottaa mukaan myös muotoiluosaamista. Lapin maakunnan puolella haastatellulla yrityksellä olisi hyvät asiakkaat ulkomailla, joten jos olisi joku tuoteinnovaatio, täysin uusi idea, jota voisi järkevin kustannuksin jollakin porukalla toteuttaa, niin kenties myyntikanava voisi sieltä löytyä. Heillä itsellä uuden ideoiminen oli tällä hetkellä vähäistä. Yrittäjä kuitenkin keskusteli aiheesta mielellään ja pohdiskeli asioita hyvällä mielellä. Tällaisen yrityksen osalta kehittämistoimen tulisi olla yritysryhmähanke, joka mahdollistaisi uusien tuotteiden kehittämisen juuri heille, kenties eteläiseltä poronhoitoalueelta löytyvien yhteistyökumppanien kanssa. Puhuttiin myös siitä, voisiko isompi käsityöyritys ostaa jonkinlaisia aihioita eteläisen poronhoitoalueen poromiehiltä, jos joku haluaisi niitä ryhtyä tekemään. Kiinnostusta ostamiseen olisi, mutta aihioiden teosta ei pystytä kauhean hyvin maksamaan, kun oma työporukka käsittelee sarvia urakalla niin tehokkaasti. Nyljettyjä koipia ja koipinahkojakin yritys voisi ottaa vastaan, mutta niidenkin osalta työstä maksettu korvaus saattaisi jäädä liian matalaksi. Vaatimen sarvia sen sijaan tarvitsisivat niin paljon kuin löytyy. Kilohinta oli nyt ollut 17. Myös taljoja olisivat kiinnostuneita ostamaan. 23
Lapin matkailualueella toimivan, poronluusta ja -sarvesta tehtyjä käyttö- ja koriste-esineitä tekevän matkamuistomyyjän haastattelu vahvisti muiden haastateltujen ajatuksia porokäsityötuotteiden tekemisen ja myymisen haasteista. Lappiin tuodut, halpatuontimaissa tehdyt matkamuistot vievät turhan paljon tilaa markkinoilta. Laadukkaat tuotteet hukkuvat helposti tarjontaan. Meidän tulisi saada markkinoille enemmän omia, paikallisia tuotteitamme, jos haluaisimme kannattaa paikallistaloutta. Paikallinen käsityö on kuitenkin kallista. Kaikille ostajille se ei sovi. Jälleenmyyjien kautta myyminen voi olla käsityöläiselle tai yritykselle liian kallista ja hänen on pyrittävä myymään tuotteensa suoraan asiakkaalle. On siis vaikea muodostaa tuotantoketjuja ja niihin jatkeeksi myyntikanavia niin, että kaikki ketjun osat saisivat tarvitsemansa korvauksen. Pohjois-Pohjanmaan Taito ry ylläpitää Oulun rautaieasemalla sijaitsevaa Taito Shop Maakaria, jonka asiakkaina on sekä paikallisia että kotimaisia ja ulkmaisia turisteja. Kaupan valikoima käsittää paikallisia käsityötuotteita, mutta paremminkin käsityömuotoilua kuin varsinaisia matkamuistoja. Pohjois-Pohjanmaan Taito ry:n toiminnanjohtaja Elina Seppänen ei kokenut, että oululainen käsityö olisi vahvasti paikallissidonnaista. Esimerkiksi Oulu-tuotesarjaan oli haasteellista löytää paikallisuudesta viestiviä tuotteita. Myös poromateriaali voisi Seppäsen mukaan kuulua Oulun alueen ja Pohjois-Pohjanmaan paikalliseen tuotantoon. Hän näkee poromateriaaleissa ja etenkin poronnahassa mahdollisuuksia laadukkaisiin, hyvin brändättyihin tuotteisiin. Luonnonmateriaalit, eettisyys ja kestävä tuotanto kiinnostavat Taito Shop Maakarinkin asiakkaita. Poromateriaalit sopisivat hyvin lähtökohdaksi vaikkapa tarinallistettuun ja pitkälle brändättyyn tuoteperheeseen, jolla voisi olla useampikin tekijä. 24
Liite 1.: Liikeideoita uusimuotoiseen poroyrittäjyyteen Hankkeen tupailloissa ja haastatteluissa esille tulleita ajatuksia: 25
Liite 2 : Näkökulmia poroelinkeinoon liittyvän uuden yritystoiminnan kehittämiseen Poromiehillä vahvuutenaan on elinkeino, johon monet heistä ovat kasvaneet tai kumppanuuksien tai avioliittojen kautta vihkiytyneet. Aito elämäntapaan ja elinkeinoon liittyvä sisältö on siis valmiina olemassa valmiina tuotteistettaviksi. Poroelinkeinon liitännäisyrittäjyydessä haasteena on löytää ihmisistä se into ja usko siihen, että se, mikä omassa elämäntavassa ja ympäristössä on kiinnostavaa, voidaan valjastaa uudenlaisen elinkeinon sisällöksi. Uuden liiketoiminnan kehittämisen on lähdettävä ihmisistä itsestään, mutta he tarvitsevat varmasti apua tuotteistaakseen sen jo olemassa olevan erityisyyden, jossa kannattavan liiketoiminnan mahdollisuudet piilevät. Lisäksi tarvitaan apua, jotta esimerkiksi poronhoidon osa-alueet saadaan tuotteistettua. Lisäpotkua porosta -tupailloissa avattiin ja ideoitiin poroyrittäjyyden polkua hyvin vapaamuotoisesti ja paikasta riippuen erilaisista lähestymiskulmista. Seuraavassa on avattuna pienyritystoiminnan eri osa-alueita ja niihin liittyviä kommentteja tupailloista. LIIKEIDEA 1. tuote, esimerkiksi käsityö, joka myydään omassa paikassa tai toimitetaan myytäväksi muualle (paikallinen käsityöperinne, matkamuistot) (matkamuistojen ja porokäsitöiden puute tunnustettiin joka puolella. Tuotteille ei vaan tahdo löytyä tekijöitä lähipiiristä, vaan potentiaalisia käsityön ja tuotteiden tekijöitä tulisi kartoittaa laajemmin esimerkiksi käsityöyhdistysten kautta) 2. joku osa tuotetta esim. raaka-aine, joka toimitetaan käsityöläisille, tai jokin työvaihe ketjumaisesti valmistettavasta tuotteesta (esimerkiksi jonkin poronosan kerääminen talteen ja myyminen eteenpäin, laajempi materiaalipankki, jossa käsityöläiset asiakkaana) (elinkeinon sisällä on jonkin verran olemassa laitteistoa ja tiloja, joita voisi saada vuokrattua tai lainattua, tähän ehkä tarvittaisiin vielä ahaa-elämystä tai ulkopuolista tahoa, joka sovittelisi kysyntää ja tarjontaa yhteen) 3. palvelu esimerkiksi jonkun toiminnan järjestäminen asiakkaille (työlomat, vaelluksen lisäpalvelut, erilaiset paikallisuuteen liittyvät ohjelmat) (porotilamatkailu on aika pitkälti poroajeluihin ja porotilavierailuihin pohjautuvaa ja ympärivuotisuutta olisi varaa kehittää. Työlomat jollakin konseptilla nähtiin mahdollisuutena, mutta niihinkin olisi saatava mallia ja kehittämisapua muualta. Paikoitellen ilmeni kiinnostusta kehittää palveluilta kesälle ja tuotekehitysapu esimerkiksi workshopien muodossa voisi olla hyvä motivointikeino uuden luomiselle) 26