KUNTAMARKKINAT 9.9 10.9.2015 LUKIOKOULUTUS UUDISTUU - VAI UUDISTUUKO Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija 040 526 9362 lieselotte.eskelinen@kuntaliitto.fi 1
SISÄLTÖ Lukiokoulutuksen nykytilasta Talousarvioesityksestä 2016 Lukiokoulutuksen rahoituksesta Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan? Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 2025 Nopeutetaan siirtymistä työelämään kärkihanke Lukion opetussuunnitelmasta Lukiokoulutuksen rakenteiden kehittämisestä 16.4.2015 Liese Eskelinen 2
LUKIOKOULUTUS NYKYTILASTA
16-18-vuotiaat vuosina2012-2030 16-18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka 2012-2030 65000 64000 63000 62000 61000 60000 59000 58000 57000 56000 55000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähde: Tilastokeskus 4 9/9/2015 Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen opiskelijat* 1999-2014 140000 130624 120000 103914 100000 80000 60000 46033 40000 34888 20000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *Lukion koko oppimäärää Opiskelijat yhteensä Uudet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus 5 9/9/2015 Liese Eskelinen
YHTEISHAKU KEVÄT 2015 Lukioihin 1000 hakijaa viimevuotista enemmän Lähde OPH Liese Eskelinen 6
Oppilaitosten lkm 250 Lukioiden määrä ja koko 2005-2014 Lähde: Tilastokeskus 2005 yhteensä 428 lukiota ja 2014 yhteensä 366 200 428 418 406 406 398 395 388 381 374 366 Yhteensä 150 1-49 opiskelijaa 50-99 opiskelijaa 100 100-299 opiskelijaa 300-499 opiskelijaa 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 500-999 opiskelijaa 1000- opiskelijaa
Lukioiden lkm Lukioiden määrän kehitys 2003-2013 Lähde: Tilastokeskus 250 200 150 100 50 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0-19 20-49 50-99 100-299 300-499 500-999 1000- Lukioiden koko, opiskelijoita 8
Lukioita 2010 2013 Lähde: OPH Vipunen Lukiokoulutuksen oppilaitoksia Yhteensä 438 => 420 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland 1 1 8 7 13 11 15 15 14 13 11 10 16 14 9 9 16 16 21 20 24 23 24 22 19 19 17 17 23 23 34 32 38 36 38 38 97 94 0 20 40 60 80 100 120 2010 2011 2012 2013 9/9/2015 Liese Eskelinen 9
TALOUSARVIOESITYKSESTÄ 2016 VM ja OKM (Budjettiriihi 9. 10.9.2015) 10 9/9/2015 Liese Eskelinen
TAE 2016 Lukiokoulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: mm. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. 11 9/9/2015 Liese Eskelinen
TAE 2016 Lukiokoulutus Toiminnallinen tuloksellisuus: mm. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arviointia kehitetään. Tuetaan lukiolaisten nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Kehitetään lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakennetta vapaaehtoisuuden pohjalta. Järjestäjäverkon kehittäminen tapahtuu nykyisten määrärahojen puitteissa eikä siihen ole tarkoitus myöntää erillisrahoitusta. Valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että suoritusten ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksen perusteena on merkittävä. Rahoitusjärjestelmä tukee, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja turvaa koulutuksen alueellisen saatavuuden. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista jatketaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Lisätään lukiokoulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Toteutetaan lukiokoulutuksen kehittämishanke, jolla pyritään muun muassa lisäämään merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, monipuolistamaan opiskelu- ja opetusmenetelmiä sekä lisäämään toiminnallista yhteistyötä muiden koulumuotojen ja työelämän kanssa. 12 9/9/2015 Liese Eskelinen
TAE 2016 Lukiokoulutus Toiminnallinen tuloksellisuus: mm. Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä toisen asteen oppilaitoksissa vuonna 2016. Panostetaan kouluviihtyvyyteen sekä koulurauhaan ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa. Ensimmäiset kokeet (saksa, filosofia ja maantiede) järjestetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen syksyllä 2016 ja koko tutkinto keväällä 2020. Uudistetaan äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan kokeita. Matematiikan kokeen rakenteellinen uudistus toteutetaan 2016 ja äidinkielen koeuudistukset 2018. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia. 13 9/9/2015 Liese Eskelinen
TAE 2016 Lukiokoulutuksen rahoitus 2016 2015 Laskennalliset kustannukset 621 138 000 637 542 000 Kunnallinen lukiokoulutus 535 534 000 553 755 000 Yksityinen lukiokoulutus 62 716 000 60 311 000 Rahoitusosuudet 2015 Kunnat 456 241 000 ja valtio 181301000 2016 Kunnat 448 521 000 (VM) ja valtio 172 617 000 (VM) 447 004 000 (OKM) 174 134 000 (OKM) Lukion laskennallinen yksikköhinta nousi vuodesta 2015, 6004,93 / opiskelija v. 2016 => 6071,83 /opiskelija 1,1 % (VM) ja 1,9 % (OKM) 6120,91 /opiskelija Huom! kuitenkin samat laskennalliset yksikköhinnat ja opiskelijamäärät kunnallisessa ja yksityisessä lukiokoulutuksessa VM:llä ja OKM:llä kohdassa 29.10.30 (sivu 40 VM TAE ja OKM s.44) 14 9/9/2015 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUS VM Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) kunnallinen lukiokoulutus (88 200 * 6 071,83 ) yksityinen lukiokoulutus (9 800 * 6 399,43, sis. alv.) kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 381,79 ) yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 300 * 3 558,41, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus VM 621 138 000 535 534 000 62 716 000 18 262 000 4 626 000-448 521 000 15 9/9/2015 Liese Eskelinen
TAE LUKIOKOULUTUS VM ja OKM 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 703 353 000 (VM); 704 870 000 euroa (OKM) (KOKONAISUUDESSAAN) Lukioitakin koskevaa: 7) enintään 5 575 000 innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan Huom. Ei yo-kirjoitusten sähköistämiseen 8) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) 6 365 000 10) enintään 9 175 000 koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 16 9/9/2015 Liese Eskelinen
TAE 2016 LUKIOKOULUTUS VM:n ja OKM:n TAE 2016 kohdassa 29.10.30 eroavat toisistaan: VM:n on 1 517 000 pienempi kuin OKM:n VM 703 353 000 ja OKM 704 870 000. Näissä määrärahan arvioitu käyttö kaikissa kohdissa samat määrät paitsi VM:n kuntien rahoitusosuus yllä 1 517 000 suurempi kuin OKM:n laskema kuntien rahoitusosuus. Kaiken kaikkiaan erotus vuoden 2015 talousarvioon 731 212 000 tällä momentilla 29.10.30 on VM vuodelle 2016: - 27 859 000 (-33 909 000 ) OKM - 26 342 000 (-32 392 000 ) (Punaisella -, jos v. 2015 lisätalousarvio 6 050 000 huomioidaan) 17 9/9/2015 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA 20
LUKIOKOULUTUS ON LAADUKASTA JA KUSTANNUSTEHOKASTA Lukiokoulutus on nykyään laadukasta ja kustannustehokasta kaikkialla maassa» Tutkimuksissa ei lukiokoulutuksessa ja sen tehokkuudessa ole osoitettu suuria eroja maan eri lukioissa» Rahoitus on erittäin alhaista» Silti jokaisesta lukiosta on hyvät mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin, niin korkeakouluihin kuin toisen asteen yo-pohjaisiin ammatillisiin peruskoulutuksiin» Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti on pieni; 4 % keskeyttää lukio-opinnot ja vain n. 1,5 % ei suorita toisen asteen tutkintoa» Opettajat ovat kelpoisia (93,5%) ja tyytyväisiä työhönsä» Lukiokoulutusta ja opettajia arvostetaan Liese Eskelinen 21
KUNTALIITON TAVOITE: LUKIOKOULUTUKSEN ALHAINEN RAHOITUSTASO KORJATTU V. 2025 Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on selvästi tätä nykyä alhaisemmalla tasolla kuin ammatillisen peruskoulutuksen alhaisin yksikköhintarahoitus. Opetusjärjestelyt ovat koulutusmuodoissa kuitenkin samankaltaisia. Valtiontalouden säästövaikutukset ovat entisestään suurentaneet tätä eroa.» V. 2014 ero halvimpaan ammatilliseen koulutusalaan n. 25%» V. 2015 n. 30% Ennen mahdollisesti tulevaan uuteen rahoitusjärjestelmään siirtymistä lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tulisi vastata ammatillisen peruskoulutuksen yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tasoa. Liese Eskelinen 22
Rahoituksen ylläpitäjämalli Kunnat 58,11 % 2014 Kunnat 1,882 mrd. =348,64 /as. josta lukio 70,59 /as. ammatillinen 187,97 /as. AMK 90,08 /as. Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtio 41,89 % 2014 Valtio 1,357 mrd. 2015 AMK 0 % Toinen aste: 70,68 % 1,7 mrd. 307,40 /as. - Lukio 84,43 /as. - Ammatillinen 222,97 /as. 2014 3,239 mrd. 2015 2,4 mrd. 2015 Toinen aste: 29,32 % 691 M AMK 100 % 454,6 M kuntaosuus Rahoitus 861,8 M Koulutuksen järjestäjille yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Lähde: OPH raportti Liese Eskelinen 23
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? LUKIOKOULUTUKSEN MAHD. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS Tulee mahdollistaa ja palvella lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Lukiokoulutuksessa ei enää riitä pelkästään pulpetti, oppikirja ja liitutaulu _ 6. 11. 2014 Lähde: Oph:n raportit Liese Eskelinen 24
TULEVAISUUDEN LUKIO: MIHIN SUUNTAAN? 16.4.2015 Liese Eskelinen 25
KOHTI LUKIOKOULUTUSTA VUONNA 2025 Muutostarpeita ja -haluja nykytilanteeseen on: *yhteiskunnan muutokset *mitä on tänä päivänä yleissivistys *kansainvälisyys *tiedon nopeutuva lisääntyminen *osaamisen muutosvaatimukset *opiskelijat *opettajuus *pedagogiikka *oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri *korkeakoulut ja työelämä *yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet Liese Eskelinen 26
Kuntaliiton sivistyspoliittisen ohjelma 2025 9/9/2015 Liese Eskelinen 27
Lukiokoulutus rakentamassa osaamisperustaa Lukiokoulutusta on saatavilla koko maassa Valtakunnallinen kehittämisohjelma: laadukasta toisen asteen yleissivistävää koulutusta sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen Lukiotutkinto tasa-arvoistaa toisen asteen koulutuksen Liese Eskelinen 28
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO? ANTAA LAADUKKAAN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN Oma koulutusmuotonsa 2.asteella duaalimalli Lukiokoulutuksessa on riittävää joustavuutta tutkinnon suorittamiseen niin ajallisesti kuin sisällöllisesti Ylioppilastutkinto kehittyy linjassa lukiokoulutuksen kanssa. Oppiainejakoinen, kurssimuotoinen ja luokaton Laaja-alainen tietojen, taitojen ja valmiuksien hallintaa korostava osaaminen tulevaisuuden jatkokoulutus- ja työelämän tarpeita vastaamaan Valinnaisuutta; Joustavien opintopolkujen mahdollistaminen ja osaamisalueiden syventämismahdollisuudet tulevaisuuden suuntautumisen tueksi Riittävän monipuolinen yleissivistys takaamaan kaikille yleinen jatko-opintokelpoisuus Liese Eskelinen 29
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO Entistä vetovoimaisempi Sen ulkoiset ja sisäiset puitteet vastaavat uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin toimivuudeltaankin Nykyistä opiskelijalähtöisempi Joustavammat oppimispolut, riittävä valinnaisuus lukioista, sekä muista koulutusmuodoista, työelämäyhteistyö ( mm.yes GOES TO LUKIO, TATselvitykset, viimeisin Kun koulu loppuu, Innokampus) Opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen panostetaan lukio-opiskelun suunnittelussa, toteuttamisessa että jatko-opintoihin ohjaamisessa Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille Lukion opinto-ohjaajien verkostoituminen keskenään ja yli oppilaitosmuotojen tavoitteellinen opiskelu; oppia oppimaan ja ottamaan vastuuta omasta työstä; hyvä itsetunto, omiin kykyihinsä luottava Älyllinen uteliaisuus Liese Eskelinen 30
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO Yksilöllinen ja yhteisöllinen hyvinvointi tärkeää Opiskelijahuolto ja opiskelun tukeminen moniammatillisesti, koordinoidusti, verkostoituneesti; myös yli kuntarajojen Yhteisölliset työtavat Esim. projektioppiminen, tiimityö, yhteisöllinen toiminta Osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Opiskelijakunnan roolia on vahvistettu Pedagogiikan muutos Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, osaaminen ja toiminta digitalisaatio Nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen, uudet oppimisympäristöt Arviointi Liese Eskelinen 31
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? TULEVAISUUDEN HYVÄ LUKIO => myös opettajuuden muutos Opettajien peruskoulutuksessa huomioitava täydennyskoulutustarve =>Opettajakoulutuksen jatkumo Peruskoulutus => täydennyskoulutus Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestäjinä ja työnantajina henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja rahoittamisesta. Valtio huolehtii koulutuspoliittisten uudistusten vaatimasta opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksesta Liese Eskelinen 32
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? KL:n VISIO VUODELLE 2025 Lukiokoulutus on vetovoimainen ja laadukas toisen asteen yleissivistävä koulutusmuoto. Lukiokoulutus on koko maassa kuntalaisten saatavilla. Kunnat kantavat vastuun lukiokoulutuksesta. Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon. Lukion ylioppilaalla on vahva perusta jatko-opintoihin erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Liese Eskelinen 16.4.2015
Nopeutetaan siirtymistä työelämään -kärkihanke
Nopeutetaan siirtymistä työelämään (HO) Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeampaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. 35 9/9/2015 Liese Eskelinen
Osaaminen ja koulutus Kärkihanke 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään Kärkihankevastuut: OKM: Sanni Grahn- Laasonen Kuntaliitto: O: Terhi Päivärinta V: Liese Eskelinen, Maarit Kallio-Savela, Hannu Freund 36 9/9/2015 Liese Eskelinen
Kärkihanke 3: Nopeutetaan siirtymistä työelämään TAVOITE: Nuoret siirtyvät nopeammin jatko opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista. KUVAUS: Nopeutetaan nuorten siirtymistä korkeakoulutukseen, mahdollistetaan opiskelu ympäri vuoden ja kehitetään korkeakoulujen oppimisympäristöjä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia. 12/15 6/16 12/16 8/2017 1/2018 Ympärivuotinen Uudet yhteistyömallit toisen asteen ja Lainsäädäntötyö Ympärivuotinen oooooo opiskelu: hyvät korkea-asteen väliseen yhteistyöhön kelpoisuusvaatim opiskelu: käytännöt ja yhteiset käynnistetty usten uudistami tavoitteet korkeakouluilla Yhteiset ja korkeakoulukohtaiset seksi valmis tavoitteet sovittu tulosneuvotteluissa Kelpoisuusvaatimusten kartoitus opiskelija-valinnoissa (pääsykoeuudistus), aikaisemmin opitun tunnustamisessa ja ympärivuotisen opiskelun edistämisessä Väliarvio Korkeakoulut ovat ottaneet käyttöön digitaaliset oppimisympäris töt PÄÄTOIMENPITEET: 1.Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla valintakokeita ja lisäämällä lukioiden ja yliopistojen sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välillä. 2. Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen. 3. Otetaan käyttöön digitaaliset oppimisympäristöt korkeakouluissa (verkkokurssit, tenttiakvaariot). 4. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla. 37 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi 9/9/2015
KL: Toinen aste mukaan 1.Lukiokoulutus Lukiotutkinto ja oppisopimuskoulutus sekä laskelmia v. 2015
Nopeutetaan siirtymistä työelämään - kärkihanke 1. Lukiokoulutus» Kuntaliitto esittää, että lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon, joka on yleissivistävä laaja-alainen toisen asteen tutkinto vastaavasti kuin ammatillinen perustutkinto.» Kehitetään lukiota suorittavien/suorittaneiden ja ylioppilaiden oppisopimuskoulutusta 39 9/9/2015 Liese Eskelinen
LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA Liese Eskelinen 40
NUORISOTAKUU YLIOPPILAAT? Ei ammatillista toisen asteen perustutkintoa! Lukiokoulutukseen saadaan useasti lähtötasoltaan hyvin erilaisia opiskelijoita => kaikille lukioon otetuilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus sijoittua jatkoopintoihin tai työelämään lukiokoulutuksen jälkeen. Liese Eskelinen 41
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025 LUKIOTUTKINTO TAVOITTEENA LUKION OPPIMÄÄRÄ +YLIOPPILASTUTKINTO = LUKIOTUTKINTO Laaja-alainen yleissivistävä perustutkinto Kelpoisuus ja valmius erilaisiin yleissivistäviin työtehtäviin LUKIOTUTKINNON SUORITTANUT - LUKION YLIOPPILAS LUKIOTUTKINTO KOHENTAISI TASA-ARVOA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA Liese Eskelinen 42
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄKSI PERUSTUTKINNOKSI LUKION JÄLKEEN ERILAISIA MAHDOLLISUUKSIA JATKO-OPINTOIHIN JA TYÖELÄMÄÄN HAKEUTUMISEEN 1. Pääasiallinen tavoite: Lukiotutkinto antaisi vahvan akateemisen perustan erityisesti yliopistoihin ja korkeakouluihin. 2. Lukiotutkinnon suorittaneet voisivat hakeutua ammatilliseen (aikuis)koulutukseen tai suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. 3. Lukiotutkinnon suorittanut voisi halutessaan kelpoisena jatkaa suoraan työelämään ja hakeutua halutessaan myöhemmin jatkoopintoihin. Liese Eskelinen 43
Nykyinen koulutusjärjestelmä V L E M M A T K O R K E A K O U L U T U T K I N N O T A L E M M A T K O R K E A K O U L U T U T K I N N O VI T i o p i s t : o t Y L E M M Ä T AK MO MR KA ET AT KI O U L U T U T K I N N O TT y ö k o k e m u s 3 v. Ty ö k o k e m u s =-- 1 i E K e s t v uo os i na L i s ä o p e t u s s i o p e t u s 6 - v u o t i a a t 9/9/2015 Liese Eskelinen t Ty ö k o k e m u s 44
Ehdotus koulutusjärjestelmäksi DUAALIMALLI yökokemus YLEISSIVISTÄVÄ AMMATILLINEN LUKIOTUTKINTO YLEISSIVISTÄVÄ TUTKINTO 2. ASTE LUKIOTUTKINTO: ukion oppimäärä + yo-tutkinto) 9/9/2015 Liese Eskelinen 45
Muita kärkihankkeita HO - Lukiokoulutus Hallituskauden tavoitteita: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri» Lukiokoulutuksen kansallinen kehittämisohjelma kokeiluineen tulee käynnistää. Pilotoidaan myös tulevasta tuntijaosta poikkeamista koulutuksen järjestäjän päätöksellä.» Valtion tulee toteuttaa valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palvelu- ja etäopetusportaali tukemaan koulutuksen saatavuutta ja laatua. Tulevaisuuden kunta Lisäksi» Lukiokoulutus tulee voida organisoida alueilla eri tavoin. Kunnat järjestävät itse tai yhdessä muiden kanssa. Yhteydestä perusopetukseen on huolehdittava.» Kuntaliitto on huolissaan lukiokoulutuksen yksikköhinnan alhaisuudesta. Rahoitusuudistus tulee tehdä tavalla, jolla turvataan lukiokoulutuksen saavutettavuus, saatavuus ja laatu koko maassa. 48 9/9/2015 Liese Eskelinen
LUKION OPETUSSUUNNITELMASTA 2016 Liese Eskelinen 49
Työn aikataulu Perusteet valmistellaan siten, että käyttöönotto on 1.8.2016. Tavoitteena nuorten perusteet syyskuussa 2015 aikuisten perusteet joulukuussa 2015 paikallinen ops-työ 2015-16 50
Ohjausryhmässä ovat edustettuna Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Finlands Svenska Lärarförbund Pro Lukio ry Finlands Svenska Suomen Kuntaliitto Skolungdomsförbund rf Suomen Kustannusyhdistys Harjoittelukoulujen rehtorit ry HARRE ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry Iltakoulujen Rehtorien yhdistys Suomen Rehtorit ry ry Suomen yliopistot UNIFI ry Opetus- ja kulttuuriministeriö Terveyden ja Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat Opsia ry hyvinvoinnin laitos (THL) Ylioppilastutkintolautakunta
LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. 52
Lukion tuntijako Lukion oppimäärä pysyy ennallaan 75 kurssia Pakollisia kursseja edelleen 47-51 (pitkä tai lyhyt matematiikka) Syventävien valtakunnallisten kurssien kokonaismäärä pysyy ennallaan Aikuisten tuntijaon kokonaiskurssimäärä on sama. Kurssien keskinäiseen jakautumiseen muutoksia. Valmistavan koulutuksen kurssimäärät pysyvät ennallaan.
Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako (nykytilanne) Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Kurssia Kurssia Äidinkieli ja kirjallisuus 6 (6) 3 (3) A-kieli 6 (6) 2 (2) B-kieli 5 (5) 2 (2) Muut kielet 8+8 (16)
Matematiikka Yhteinen 1 (0) opintokokonais uus -lyhyt 5 (6) 2 (2) -pitkä 9 (10) 3 (3) Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 (2) 3 (3) Maantiede 1 (2) 3 (2) Fysiikka 1 (1) 6 (7) Kemia 1 (1) 4 (4)
Humanistisyhteiskunnalliset tieteet Filosofia 2 (1) 2 (3) Psykologia 1 (1) 4 (4) Historia 3 (4) 3 (2) Yhteiskuntaoppi 3 (2) 1 (2) Uskonto/elämänkatsomustiet 2 (3) 4 (2) o Terveystieto 1 (1) 2 (2)
Taito- ja taideaineet 5 (5) Liikunta 2 (2) 3 (3) Musiikki 1 2 (1 2) 2 (3) Kuvataide 1 2 (1 2) 2 (3) Soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi on koulutuksen järjestäjän taideopintokursseja, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet..
Opinto-ohjaus 2 (1) 0 (1) Teemaopinnot 3 (0) Teemaopinnot, joihin OPH tekee valtakunnalliset tavoitteet -ajattelun taitoja kehittävä kurssi -tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi -käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä-, liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee voida osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla osaamisella
Voimaantulo ja uudet opetussuunnitelmat Asetus tuli voimaan 1.12.2014. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Paikalliset tarpeet ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2015 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2014 Lukiolaki ja asetus 1998 2 60
LUKIOKOULUTUKSEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMISESTÄ Liese Eskelinen 61
Omistaja Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestämisestä OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2015 MUKAAN SEKÄ VERTAILU EDELLISEEN VUOTEEN Järjest. lkm Alle 18-v aloitt. 18-v aloitt. Sisäoppil. opisk. Yhteensä Yhteensä ed syksy Yhteensä ed kevät Muutos kevääseen Sisäopp. majoitettavat Muut majoitettavat Aineopisk. 1 Yksityinen 36 8.659 1.103 332 10.094 10.452 10.170-76 243 0 2.754 2 Valtio 3 318 3 0 321 328 322-1 0 0 0 3 Kunta 225 78.274 3.386 616 82.276 85.103 83.975-1.699 6 145 15.046 4 Kuntayhtymä 7 Yliopistot Raportti yhteensä 6 4.301 609 0 4.910 4.682 4.452 458 0 0 2.728 8 2.236 1 0 2.237 2.277 2.230 7 0 0 41 278 93.788 5.102 948 99.838 102.842 101.149-1.311 249 145 20.569 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.1.2015 opiskelijamääräraportit Liese Eskelinen 62
Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestämisestä Lukiokoulutuksen järjestäjäjakauma 2014 Omistajatyyppi % % opiskelijoista Yksityinen (36) 12,8 9,9 Valtio (1) 0,4 0,3 Yliopistot (8) 2,8 2,2 Kunta (226) 82,2 83,0 Kuntayhtymä (5) 1,8 4,6 Yhteensä (278) 100,0 100,0 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.9 opiskelijamääräraportit Liese Eskelinen 63
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? Lukiokoulutuksen rakenteiden kehittämisestä Alueen kuntien yhteinen tahtotila siitä, minkälainen koulutuksen järjestäjäverkko on tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain tarpeisiin nähden. Alueen elinvoimaisuuden turvaamisen ja edistämisen näkökulma tärkeä Kunta voi järjestää koulutuksen yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Koulutuspalvelujen tuottajana voi toimia myös yksityinen taho. Lukiokoulutuksen ja perusopetuksen yhteys on tärkeä erityisesti harvaan asutuilla alueilla opetuksen laadun ja henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Liese Eskelinen 64
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? Pienissä kunnissa joko itse tai yhdessä muiden kanssa huolehditaan lukiokoulutuksen saavutettavuudesta ja saatavuudesta» Verkottuminen ja yhteistyö Kaupungeissa ja taajamissa rakenteellinen kehittäminen rationalisointi ja opiskelijoiden parhaaksi Kunnalliset lukiokoulutuksen järjestäjät ovat jo nyt tiivistäneet oppilaitosverkkoaan Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon kehittämisessä tulee turvata koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus» Tällä hetkellä hyvä Liese Eskelinen 65
66 9/9/2015 Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen saavutettavuus enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä alueittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Lähde: Patio - paikkatietoportaali 67 9/9/2015 Liese Eskelinen
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? LUKIOKOULUTUS KOKO MAASSA KUNTALAISTEN SAATAVILLA TASA-ARVOISESTI LAADUKKAANA Omassa kunnassa tai lähialueella Nuorille pääosin kotona asuen Kaikille nuorille mahdollisuus johonkin toisen asteen koulutukseen kotoa käsin ehkäisee syrjäytymistä MITEN LUKIOKOULUTUS JÄRJESTETÄÄN JA ORGANISOIDAAN? Alueelliset erot suuret Kaupunkiseudut, isot kunnat ja harvaan asutut alueet Lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksen keinoin Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palveluja etäopetuskeskus, koulutuspilvipalvelu Kunnat organisoivat itse tai yhdessä verkostoituen yli kuntarajojen, lukiot verkottuvat keskenään Verkostoitumalla taataan opiskelijoille laaja yhteinen kurssitarjonta sekä opetusjärjestelyjen kustannustehokkuus Kuntien lukiokoulutuksen järjestämislupamenettely tulisi olla joustavaa, jotta voidaan kehittää laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti alueellisesti ilman turhaa byrokraattista jäykkyyttä Liese Eskelinen 68
LOPUKSI 69 9/9/2015 Liese Eskelinen
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? YHTEENVETONA: TULEE KÄYNNISTÄÄ VALTAKUNNALLINEN LAAJA, PITKÄJÄNTEINEN LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti (2010) antaa hyvän pohjan kehittämiselle! Pasi Sahlberg: Suomalaisen koulun menestystarina Ja mitä muut voivat siitä oppia Suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden visio voisi olla: Koulun tehtävänä on auttaa kaikkia oppilaita löytämään oma intohimonsa ja sen myötä lahjakkuutensa Liese Eskelinen 70
Opetus ja kulttuuri - uutiskirje Ajankohtaista tietoa opetus- ja kulttuuriasioista maksutta sähköpostiisi sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilattavissa myös 14 muuta Kuntaliiton uutiskirjettä kiinnostuksen mukaan. Tilaa uutiskirje osoitteesta www.kunnat.net/uutiskirjeet Liese Eskelinen 71
KIITOS! Liese Eskelinen 72