FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

0 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ 1.1.2014 ALKAEN FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 TALOUSARVIO 2014 Yhtymävaltuusto 4.12.2013

Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. KUNTAYHTYMÄN ALUE JA TOIMIPISTEET... 5 3. KUNTAYHTYMÄN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 7 4. VISIO... 7 5. STRATEGIA... 8 5.1 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN... 8 6. PALVELUALUEKOHTAISET SUUNNITELMAT VUONNA 2014... 15 6.1 YHTYMÄHALLINTO... 15 6.2 PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE... 17 6.3 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE... 20 6.4 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PALVELUALUE... 23 6.5 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE... 27 6.6 VANHUSPALVELUJEN PALVELUALUE... 30 6.7 PERHEPALVELUJEN PALVELUALUE... 33 6.8 RAHOITUS... 36 7. SUORITESUUNNITTEET VUONNA 2014... 37 8. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 41 8.1 Talousarvion rakenne... 41 8.2 Tasapainotettu tuloskortti... 41 8.3 Toiminnan rakenteelliset muutokset... 41 8.4 Jäsenkuntien laskutus... 41 8.5 Kustannukset... 41 8.6 Lainanotto... 42 8.7 Talousarvion sitovuustaso... 42 9. LASKELMAT... 43

1 1. JOHDANTO Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttuu 13 vuoden toiminnan jälkeen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi vuoden 2014 alussa. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet perussopimuksen, jolla ne siirtävät sosiaalitoimen palvelut, päivähoitoa lukuun ottamatta, kuntayhtymän tehtäväksi. Myös kuntien palveluksessa oleva sosiaalitoimen henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palvelukseen. Muutos on iso, ja kaikkea muutokseen vaadittavaa valmistelutyötä ei varmasti vuoden vaihteeseen mennessä saada tehdyksi. Asiakaspalvelut pystytään kuitenkin varmuudella tuottamaan entisessä laajuudessa ja entisen tasoisena. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu on alkanut jo vuonna 2007, kun Matti Vanhasen hallitus antoi Paras puitelain. Silloin määriteltiin, että perusterveydenhuolto ja siihen läheisesti liittyvä sosiaalitoimi on järjestettävä vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan perusteella. Mari Kiviniemen hallitus täsmensi vielä Paras puitelakia niin, että koko sosiaalitoimi, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ja perusterveydenhuolto on järjestettävä yhdessä vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on ollut sote järjestämislain valmistelu, ja sitä tehdään ns. Orpon työryhmän linjausten mukaisesti. Forssan seudun kannalta näissä linjauksissa on keskeistä se, että sote alueen keskuskaupungin asukasluvun pitäisi olla 50 000 ja perusalueen väestöpohja 20 000. Järjestämisvastuu hoidettaisiin sote alueilla pääsääntöisesti vastuukuntamallilla ja perusalueella aina vastuukuntamallilla. Nämä linjaukset ovat Forssan seudun kannalta ongelmallisia, koska seudulla ei ole 50 000 eikä 20 000 asukkaan keskuskuntaa. Sen sijaan yhtenäisen työssäkäyntialueen väestöpohja ylittää tuon perustason alueen vaatimuksen, ja yhdessä Someron kanssa olisimme lähellä 50 000 asukkaan väestöpohjaa. Neuvottelut siitä, miten palvelut Forssan seudulla ja mahdollisesti Someron ja Loimaan seudulla järjestetään, ja mikä voisi olla yhteistyön aste, ovat vielä tätä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa kesken, eikä myöskään sote - järjestämislain lopullisesta muodosta ole varmuutta. Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän valmistelu on lähtenyt siitä, että seudun väestön palvelutarve tulee tulevina vuosina sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvamaan, ja alueella on vaativia lasten ja nuorten psykososiaalisia ongelmia, päihde- ja mielenterveyspalveluiden suurta tarvetta, seudun sairastavuus on maan keskiarvoa suurempia ja väestörakenne muuttuu nopeasti vanhusvoittoiseksi. Tämän vuoksi seudun kunnat ovat katsoneet, että tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, ja palvelut on järkevintä järjestää seudulla yhteistoiminnassa. Seudulla ollaan myös vahvasti oltu sitä mieltä, että kuntayhtymäpohjainen malli on ainoa järkevä tapa kuntien välisessä yhteistyössä, ja vastuukuntamallia on suuresti vieroksuttu. Seudulla ei ole myöskään haluttu sotkea sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta kuntarakenteeseen ja sen mahdolliseen uudistamiseen. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu lähtee siis kahdesta perusasiasta: väestön sosiaali- ja terveys palveluiden turvaamisesta ja paikallisen päätöksenteon säilyttämisestä. Hyvinvointipalveluita suunniteltaessa ja päätettäessä on hyvinvointikuntayhtymällä tärkeä osuus palveluiden tuottamisessa. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelulla pyritään turvaamaan myös Forssan seudun mahdollisuus saada uuden sote

järjestämislain voimaan tullessa poikkeuslupa perustason erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen ja niiden tuottamisen säilymiseen omalla seudulla ja omassa päätöksenteossa. Seudulla myös toivotaan, että ne voitaisiin tuottaa kuntayhtymän puitteissa. Orpon työryhmän linjauksissa on todettu, että jos seudulla on näyttöä toimivasta integraatiorakenteesta, on mahdollista saada poikkeuslupa perustason erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen. Kuntayhtymämallin säilyttäminen edellyttää, että Orpon työryhmän linjaukset muuttuvat perustuslakivaliokunnassa ja eduskunnan lopullisessa käsittelyssä. Tämän taloussuunnitelman ja arvion laatiminen on ollut haasteellista, koska hyvinvointikuntayhtymän valmisteluprosessi jakautuu nyt terveydenhuollon kuntayhtymään ja jäsenkuntien sosiaalitoimen harteille. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, että kuntayhtymä laatii terveydenhuollon puolen oman talousarvionsa sekä tavoitteiden että kustannusten osalta normaalisti, niin kuin tähänkin asti, noudattaen sopimusohjauksen periaatteita. Myös strategiset tavoitteet on asetettu pääasiassa terveydenhuollon näkökulmasta, mutta niihin on pyritty kokoamaan myös keskeisimmät sosiaalitoimen tulevien vuosien strategiset painopisteet ja tavoitteet, sekä tulevien uusien palvelualueiden keskeiset tavoitteet, mutta tässä vaiheessa ei vielä talouslukuja. Kun kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman ja arvion, liitetään käyttötaloussuunnitelmavaiheessa kuntien valmistelemat sosiaalitoimen talousarviot kuntayhtymän budjettiin, sekä tavoitteiden että menojen ja tulojen osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa sitten käyttötaloussuunnitelman, ja heti ensi vuoden alussa pidettävässä ensimmäisessä yhtymäkokouksessa vahvistetaan sitten virallisesti kuntayhtymän talousarvio ja sen jälkeen yhtymähallitus vielä uudelleen tarvittaessa käsittelee käyttötaloussuunnitelman. Kuntayhtymän jäsenkuntien vaikutusmahdollisuuksia kuntayhtymän toimintaan halutaan myös parantaa. Tämän takia kuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että uusi yhtymähallitus, joka valitaan tammikuun yhtymäkokouksessa, aloittaa uuden perussopimuksen valmistelun. Uusi perussopimus rakentuisi niin, että kuntayhtymän taloussuunnitelma ja arvio hyväksyttäisiin vuodelle 2015 peruskuntien valtuustoissa, niin kuin myös kuntayhtymän hallintosääntö. Yhtymäkokous kokoontuisi jatkossa vain, jos kuntien valtuustot eivät pääse taloussuunnitelmasta ja arviosta tai hallintosäännöstä yhtäpitäviin päätöksiin. Sosiaalitoimen keskeiset strategiset tavoitteet kirjataan myös käyttötaloussuunnitelman tulosyksikkökohtaiseen toimintaan heti alkuvuodesta. Samalla aloitetaan myös sosiaalipalveluiden tuotteistaminen ja koko kuntayhtymän sopimusohjausjärjestelmän uusiminen jollakin toiminnanohjausjärjestelmällä niin, että sopimusohjaus sekä terveydenhuollossa että sosiaalitoimessa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden tulevina vuosina. Tällöin voidaan seurata tuotteiden hintoja, vertailla niitä valtakunnallisesti, ohjata toimintaa ja raportoida toiminnasta kunnille sekä tuotteistaa palvelut. Kuntien kesken käydyissä neuvotteluissa seudullisessa palvelurakenneohjausryhmässä on sovittu, että talousarvion seuranta ensi vuonna tapahtuu terveydenhuollon osalta vastaavalla tavalla kuin tähänkin asti, mutta sosiaalitoimen osalta seurataan menoja ja tuloja tiukasti kuntakohtaisesti, ja ne tasataan osavuosikatsauksittain niin, että sosiaalitoimen puolelta ei voi tulla kuntayhtymälle ali- tai ylijäämää. Ne menot, mitkä voidaan sitoa kuntalaisiin, tulevat kunnan maksettavaksi käytön perusteella, yleiset sosiaalitoimen hallintoon kuuluvat menot, joita ei voida laskuttaa käytön perusteella, laskutetaan asukaslukujen suhteessa. 2

Myös terveydenhuollon budjetissa on pyritty nyt sellaiseen kuntien maksuosuustasoon, jolla ilman suurempia yllätyksiä, tiukkaa talouskuria noudattaen päästäisiin 0- tulokseen. Kuntien taloudellinen tilanne on tulevina vuosina uhkaavasti heikentymässä, ja sen takia kuntayhtymän täytyy sitoutua myös kuntatalouden sopeutumisvaatimuksiin. Tämä edellyttää, että henkilökunnan eläköityessä, yhtymähallitus antaa luvan vain seudullisen palvelutuotannon kannalta aivan välttämättömien virkojen vakinaiseen täyttämiseen, sijaisten käyttö on koko kuntayhtymän sisällä niin tehokasta, että sijaisbudjeteissa pysytään, ja tulosvastuulliset viranhaltijat tästä myös vastaavat. Sopeutuminen kuntatalouden muutoksiin merkitsee myös sitä, että palvelutarjontaa, ja henkilömitoituksia joudutaan uudelleen tarkastelemaan ja kaikkia toimintoja uudelleen arvioimaan ja rationalisoimaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa monissa palveluissa, kuten perhepalveluissa ja vanhustenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoidon palveluiden ostossa uusia mahdollisuuksia purkaa päällekkäisyyttä ja osaoptimointia, mikä takaa sen, että hyvinvointikuntayhtymän kuntakohtaiset ikä- ja tarvevakioidut kustannukset pysyvät reilusti alle maan keskiarvon. Kuntayhtymä organisoidaan siis ensi vuonna yhtymäkokousmallilla. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen, ja yhtymäkokous kokoontuu heti alkuvuodesta, koska yhtymähallituksen kokoonpano laajenee ja tarkastuslautakunta on valittava myös uudelleen. Hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten on oltava peruskuntien valtuutettuja. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, että ne valitsevat yhtymäkokousedustajat koko loppuvaalikaudeksi ja yhtymäkokoukselle voidaan valita puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka voivat osallistua yhtymähallituksen kokouksiin. Sen lisäksi, että peruskunnat tulevat hyväksymään kuntayhtymän taloussuunnitelman ja arvion, järjestetään kaksi kertaa valtuustokaudessa yhteiset strategiakokoukset kuntien valtuustojen kanssa. Perussopimuksessa kuntayhtymä vastaa myös kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelusta. Kuntayhtymä organisoituu yhtymän hallituksen alaisuudessa kuuteen palvelualueeseen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, aikuissosiaalityön, vanhustyön ja perhepalveluiden alueisiin. Yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymää johtaa yhtymäjohtaja, jonka alaisuudessa toimii yhtymähallinto, ja apuna johtoryhmä. Yhtymäjohtaja vastaa myös tukipalveluista, joihin kuuluvat tekniset palvelut ja materiaalihallinto. Yhtymähallitus päättää yhtymähallinnon kokoonpanosta ja tehtävistä. Yhtymävaltuusto hyväksyy myös uuden hyvinvointikuntayhtymän hallintosäännön ja yhtymähallitus delegointisäännön, siltä osin kuin monijäseninen elin voi delegoida lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita viranhaltijoille. Hyvinvointikuntayhtymässä strategiset tavoitteet painottuvat hyvin pitkälle aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Keskeistä on pystyä hoitamaan lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä lastensuojelun tarpeet, mahdollisimman pitkälle avohoitopainotteisesti ja siten, että raskaimmilta toimenpiteiltä vältyttäisiin. Keskeistä on myös vähentää ja estää päihde- ja mielenterveysongelmien syntymistä, ja rationalisoida niiden hoitoa ja kuntoutusta, huolehtia kroonisista kansansairauksista ja erityisesti pitkäaikaissairaanhoidosta sekä aikuissosiaalityöstä ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumisesta sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. Erittäin haasteellista Forssan seudulla on myös vanhustenhuollon parantaminen, niin että laitosmaisuutta voidaan vähentää, kotona pärjäämistä lisätä, turvallisuuspalveluja parantaa ja hyvinvointiteknologian avulla korostaa kotona pärjäämistä helpottavia ratkaisuja. Haasteellista tulee myös oleman pyrkimykset lisätä yksilöiden autonomi- 3

aa, valita ikääntyessään hänelle tarkoituksenmukainen hoiva ja tarpeen niin vaatiessa sopiva asumisvaihtoehto. Hyvinvointikuntayhtymän muodostumisen jälkeen seudullisia asumisvaihtoehtoja asiakkaille on useampia ja tulevaisuudessa voidaan myös kehittää erilaisille asiakasryhmille ja tarpeille asumisyksiköitä joustavammin. Toimintatuottojen arvioidaan vuoden 2014 budjetissa lisääntyvän 0,9 %. Toimintakulut nousevat 0,9 %, henkilöstökulujen osuus on 1,1 %. Henkilöstömenoissa sijaispalkkoihin on varattu hiukan enemmän määrärahaa, myös muiden palveluiden ostomäärärahaa on korotettu. Kuntien maksuosuudet koko kuntayhtymän toiminnasta kasvavat 0,9 %. Kahden ja puolen vuoden aiemmasta käytöstä johtuen muutokset vaihtelevat kuntien kesken 9,9 %:sta aina 2,9 prosenttiin. FSTKY:n oman toiminnan osalta kuntien maksuosuudet nousevat 1,97 %. Kuntien maksuosuudet omaan toimintaan ovat 39,3 miljoonaa euroa ja koko terveydenhuollon palveluihin FSTKY:n kautta 59,9 miljoonaa. V. 2014 investointimenot ovat poistoja pienemmät, jotta lainoja pystytään lyhentämään. Vuonna 2013 on aloitettu suunnittelu osaamiskeskuksen ja psykiatrian vuodeosaston tilojen saneerauksesta. Psykiatrian painopisteen siirtyminen avohoitoon, edellyttää myös uusia ratkaisuja vuodeosastojen, päiväsairaalan ja päiväkeskuksen toiminnassa ja koko psykiatrisen hoidon rakenteessa, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri asiakastyytyväisyys ja lisätä mielenterveysongelmaisten itsenäistä selviytymistä. Yhtymähallinnon tiloja käyttää jatkossa os. 13, kun osaston ympärivuorokautinen toiminta päättyy. Yhtymähallinnon tilat ovat jatkossa ent. os. 13 tiloissa. Osaamiskeskuksen tilojen suunnittelussa käytetään asiakaslähtöistä, uusia innovaatioita hyödyntävää toimintamallia, jotta vanhusten ja muiden pitkäaikaissairaiden potilaiden kuntoutukselle saadaan mahdollisimman hyvät kuntoutukseen sopivat positiivisia asiakaskokemuksia antavat toimitilat. Luvuissa ei ole toistaiseksi huomioitu kuntien sosiaalitoimen lukuja. 4

5 2. KUNTAYHTYMÄN ALUE JA TOIMIPISTEET + Somero (ympäristöterveydenhuolto) Kuntayhtymän palveluja annetaan seuraavissa yksiköissä: FORSSA HUMPPILA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema Terveysasema/Korkeavaha Palvelukeskus Mäntyrinne Ympäristöterveysasema Kunnanvirasto A-klinikka - sosiaalihuollon palvelut Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema JOKIOINEN Sairaala Terveysasema - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) Asumispalvelukeskus Intalankartano - poliklinikat ja osastot Virastotalo - radiologia - sosiaalihuollon palvelut - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus TAMMELA Niittyvilla Terveysasema Lastenkoti Kaarisilta Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Tuki- ja turva-asunnot Ruisluodon palvelukeskus Tyykihovi Kunnantalo Rimpikoto - sosiaalihuollon palvelut Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo YPÄJÄ - sosiaalihuollon palvelut Terveysasema Palvelukeskus SOMERO Kunnanvirasto Ympäristöterveydenhuolto - sosiaalihuollon palvelut

6

7 3. KUNTAYHTYMÄN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS ARVOT - Asukkaiden terveys ja sosiaalinen hyvinvointi Oppiva ja tehokas organisaatio Osaava ja motivoitunut henkilöstö Sitoudumme hyvinvointikuntayhtymänä tekemään kaikkemme väestön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi tietäen, että parhaaseen tulokseen pystyy vain itseensä uskova, hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilöstö. ARVOIHIN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET Palveluissa kuntalaiset ovat tasa-arvoisia Työn laatua kehitetään asiakaslähtöisesti ja sitä arvioidaan jatkuvasti Toiminta vastaa väestön todellisia sosiaalisia ja terveydellisiä tarpeita Organisaatiossa luodaan puitteet henkilöstön suoriutumiselle Henkilöstöpolitiikka on oikeudenmukaista Vaitiolovelvollisuus on toiminnan kulmakivi Työyhteisön toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja aitoon yhteiseen työhön PERUSTEHTÄVÄ Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perustehtävänä on toimialueen asukkaiden ja ympäristön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin/toimintakyvyn edistäminen ja sairauksien ja sosiaalisten ongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus, palveluita itse tuottamalla tai niitä ostamalla. 4. VISIO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on omalla toimialueellaan laadukas ja tehokas terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toteuttaja ja edelläkävijä sekä maakunnallisesti joustava erikoissairaanhoidon tuottaja, jonka tilaajaosaaminen on Suomen huippua. Kuntayhtymällä on Forssan seudulla johtava ja koordinoiva rooli ympäristön ja väestön sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä, ja se käyttää sille annetut resurssit kansalaisten hyvinvoinnin kannalta vaikuttavasti. Sosiaalihuollon palvelut tuotetaan lakisääteisissä määräajoissa laadukkaasti, tasavertaisesti ja kustannustehokkaasti. Tässä taloussuunnitelmassa ja arviossa on kuitenkin palvelualueittain asetettu tavoitteet uudelle hyvinvointikuntayhtymälle, ja kuntayhtymän strategiana on tietenkin toteuttaa näitä palvelualueiden strategisia ja toiminnallisia tavoitteita mahdollisimman hyvin.

8 5. STRATEGIA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän strategiana on ylläpitää palvelutuotantoa nykyisessä laajuudessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kehittää ja vahvistaa tilaajaosaamista julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Omaa toimintaa vahvistetaan valituilla painopistealueilla, sekä organisoidaan tukipalvelut kokonaistaloudellisesti tehokkaimmalla tavalla jäsenkuntien kesken. Tilaajaosaamisessa selvitetään palvelusetelin käyttöönotto, ja vuonna 2014 valmistellaan kuntayhtymälle henkilöstön ja toimivan johdon, sekä poliittisten luottamushenkilöiden ja kuntien valtuustojen kanssa yhteinen tavoitteellinen strategia, jolla voidaan toimintaa ohjata 2020 luvulle. 5.1 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Strategiaan on kirjattu ne kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua tai ne tavoitteet, joihin tulee pyrkiä, jotta haluttuun suuntaan edettäisiin. Strategiset painopistealueet on jaettu neljään osaan, joissa menestystekijöitä on katsottu väestön ja asiakkaan, terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän toimivuuden, henkilöstön uudistumisen ja osaamisen sekä talouden ja tiedonhallinnan näkökulmista. Keskeisiä menestystekijöitä ovat terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiminen kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, terveellinen ja turvallinen ympäristö, terveys- ja sosiaalisten erojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä terveyden ja mielenterveyden edistäminen Forssan seudulla. Kehitetään terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmää hyvinvoinnin tueksi ja väestön tarpeista lähtien. Strategiaa on toteutettu kehittämällä toimintoja käyttäen menetelmänä suunnitelmallista projektia (kehittämishanke) normaalin palvelutoiminnan tukena. Hyvin suunnitellun hankkeen avulla saadaan tehtävä kehittämistyö ajallisesti ja sisällöllisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuntayhtymän tulee pystyä vastaamaan seudun ikääntyneiden ja suurten ikäluokkien lisääntyvään palvelutarpeeseen. Oleellista on myös taata lapsille ja nuorille laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut sekä painottaa toimintaa ennalta ehkäisevään työhön. Suuriin kansansairauksiin, niiden ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon, tulee edelleen kiinnittää huomiota ja kehittää toimivat hoitomallit ja parantaa hoidon vaikuttavuutta ja väestön omaa osallistumista hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveys- ja päihdeongelmat korostuvat Forssan seudulla. Tavoitteena on saavuttaa palveluilla paras terveyshyöty kustannustehokkaasti. Potilasturvallisuuden tehostamiseksi kuntayhtymässä toteutetaan hyväksyttyä potilasturvallisuussuunnitelmaa, jonka toteutumista tukee HaiPro vaaratapahtumien raportointiohjelma. Kuntayhtymässä seurataan HaiPro ilmoitusten määrää sekä ilmoitusten perusteella tehtyjä toimintatapamuutoksia. Potilasturvallisuussuunnitelmassa on määritelty seurantaindikaattorit, mittarit, seuranta-aikataulu ja vastuuhenkilöt. Mittareita ovat mm. sairaalainfektioiden määrä, potilaan tunnistusrannekkeiden käyttöprosentti osastoilla, käsihygienia (käsidesin kulutusmäärä) ja lokitietojen seuranta tietoturvan varmistamiseksi. Lisäksi potilasturvallisuutta seurataan potilasvahinkoilmoitusten ja päätösten, muistutusten sekä kantelujen määrinä. Toimintavuoden tavoitteena on potilasturvallisuusjärjestelmän ja HaiPro raportointiohjelman käytön laajentaminen soveltuvin osin sosiaalipalveluihin, erityisesti vanhuspalveluihin. Kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvan HämePotku hankkeen tukemana perusterveydenhuollon avosairaanhoidon toimintaa muokataan pitkäaikais- ja monisairaiden

potilaiden hoidossa terveys-hyötymallin mukaiseksi toimintatavaksi. Suunnitelmallista yksilöllistä hoitoa tuetaan potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhdessä laatimilla terveys- ja hoitosuunnitelmilla, joiden rakenteeseen lisätään Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain mukaisen hoito- ja palvelusuunnitelman osat. Päivitykseen voivat hoidon eri vaiheissa osallistua kaikki potilaan/ asiakkaan hoitoon osallistuvat ammattihenkilöt perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Perusterveydenhuollossa painopisteinä ovat lisäksi avosairaanhoidon vastaanottoryhmien tiimityön kehittäminen ja vahvojen lähipalvelujen tuottaminen terveysasemilla ja palvelujen vienti koteihin ja palvelukeskuksiin yhteistyössä muiden kuntayhtymän palvelualueiden kanssa. Osaamiskeskuksessa jatkuu intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointitekno-logian sekä saattohoidon tiimien työ. Yhteistyötä vanhuspalvelujen palvelualueen ja avosairaalan kanssa tiivistetään edelleen. Vuonna 2011 aloittaneen yksikön keskeiset tehtävät ovat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi ja kohentaminen, aivotapahtumien, suurten leikkausten ja muiden vaikeiden ja toimintakykyä heikentävien sairauksien jälkeinen moniammatillinen kuntoutus, kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä uhkaavien riskitekijöiden kartoitus ja kotona asumista edistävien apuväline-, asumis- ja hyvinvointiteknologiaratkaisujen etsintä. Osaamiskeskuksen tilojen saneeraus alkaa v.2014. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen toimintamalleja sovelletaan ja kehitetään aikuisneuvontatyössä. Yhteistyössä THL:n KOPPI-kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeella 2011-2014 kehitetään ja mallinnetaan niiden asiakkaiden hoitoonohjaus- ja kuntoutuspolkuja, joilla on työllistymisen esteinä työ- ja toimintakyvyn alenemia. Hankkeen myötä selkiytetään paikallisia hoito- ja kuntoutuspalveluja ja verkostoja sekä pysyviä yhteistyörakenteita eri toimijoiden välillä. Nuorten syrjäytymiseen puututaan varhain. Seudullisella etsivän nuorisotyön kehittämishankkeen 2012 2014 myötä saatiin seudullinen etsivän nuorisotyön hanketyöntekijä kuntien etsivien nuorisotyöntekijöiden työpariksi. Hankkeessa mallinnetaan etsivän nuorisotyön toimintakäytäntöjä. Ankkurityö tekee tiivistä yhteistyötä hankkeen kanssa. Erikoissairaanhoidossa painottuu edelleen elektiivinen ja avohoitopainotteinen hoito, jossa palvelut tuotetaan asiakkaille lähipalveluina. Neurologisten ja geriatristen potilaiden hoitoa ja kuntoutusta kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Perusterveydenhuollon Osaamiskeskuksessa potilaalla on mahdollisuus intensiiviseen jatkokuntoutukseen. Tähän keskittymään liittyy myös avosairaalatoiminta ja seudullinen hyvinvointiteknologian kehittäminen. Avosairaalan toiminnan kehittämistä jatketaan tulevana toimintavuotena. Lähiostopalveluiden tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan koko ajan tarkasti. Poliklinikan toiminta, vastaanotot ja yhteinen päivystys ovat keskeisiä palveluita seudun väestölle. Toiminnan kustannustehokkuutta pyritään parantamaan mm. operatiivisen toiminnan analyysin pohjalta. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueella jatketaan työn kehittämistä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009-2015 pohjalta seudulliset erityistarpeet huomioiden. Vuoden 2014 aikana toteutetaan DKT (dialektinen käyttäytymisterapia) -koulutus, jolla lisätään työntekijöiden osaamista tunne-elämältään epävakaiden potilaiden hoidossa. Aikuispsykiatrian vuodepaikat vähenevät, ja avohoito tehostuu, kun osaston 13 jaksokuntoutus päättyy, ja samalla avohoitotoimintaa lisätään ja monipuolistetaan. Seudullisen KUULAS -hankkeen kautta on kehitetty lastensuojelun seudullisia käytänteitä ja hanke jatkuu LASse projektina, jossa lastensuojelutyössä lapsen huomioimista ja kuulemista erilaisin menetelmin kehitetään. Tavoitteeksi on asetettu, että lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydes- 9

sä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palvelunohjauksesta on selkiytynyt. Projektin tavoitteena on löytää yksilöityjä tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. Lisäksi projektissa keskitytään ammatillisen verkoston rooleihin ja toimintatapoihin ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ja ne ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. SOS II hankkeessa kehitetään erityisesti alle 30-vuotiaiden nuorten sekä lapsiperheiden parissa tehtävää aikuissosiaalityötä. Tarkoituksena on kehittää suunnitelmallinen ja asiakaslähtöinen työote, ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä sekä saada asiakkaiden näkökulmasta tukiverkosto tekemään yhteistyötä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kiti - hanke (kirjaamisen ja tilastoinnin kehittäminen Kanta-Hämeen sosiaalipalveluissa), hankkeen tarkoitus on yhdenmukaistaa kunnissa ja kuntayhtymissä tuotettujen lastensuojelun ja toimeentulotuen sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä. Hanke on hakuvaiheessa ja toteutuu mikäli hankerahoitus myönnetään. MuTu hanke (Muutoksen tuki), hankkeen tavoitteena on tukea kuntia/kuntayhtymiä asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen ja uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa. Hyky osallistuu mielenterveyskuntoutujien ja perhepalveluiden palvelukokonaisuuksien kehittämiskokonaisuuksiin. Hanke on hakuvaiheessa oleva teemallinen Kaste hanke ja toteutuu mikäli hankerahoitus myönnetään. FSHKY käyttää vakinaisen hoitohenkilökunnan poissaolojen korvaamiseen varahenkilöiden (41) työpanosta. Varahenkilöistä kuusi on nimettynä kiertohoitajiksi, jotka sijaistavat äkillisiä poissaoloja. Varahenkilö- ja kiertohoitajatyöpanoksen lisäksi FSHKY ostaa sijaispalveluja Seuturekry Oy:ltä. Sijaistavan henkilöstön tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön varmistamista selvitetään vuoden 2014 aikana. Forssan kaupunki ja FSHKY hoitavat perustamansa Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n kautta ruokapalvelun ja siivouksen. Kuntayhtymä on osakkaana myös Seuturekry Oy:ssä, joka tuottaa omistajilleen rekrytointi- ja sijaispalveluja. Toimintakäytäntöjen toimivuutta seurataan. Terveydenhuollon organisaatiot ryhtyvät käyttämään kansallista potilasarkistoa (KanTa) nykysuunnitelmien mukaan syksyyn 2014 mennessä. KanTa-hankkeen ensimmäisen vaiheen ereseptin käyttöönotto toteutui FSTKY:ssä joulukuussa 2011 ja vuonna 2013 ereseptin käyttö laajennettiin koko kuntayhtymään. Hyvinvointikuntayhtymää silmällä pitäen informaatioteknologian käytöstä ja mahdollisuuksista tehdään suunnitelma, jossa esitetään näkemys tulevista tarpeista. Suunnitelma kattaa toiminnan ja tiedonhallinnan kehittämisen kokonaisvaltainen näkemyksen ja antaa työkaluja prosessien edelleen kehittämiseen ja IT-strategian toteutumisen seurantaan. Potilastietojärjestelmää kehitetään yhdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Aloite- ja palautetoimintaa seurataan ja kehitetään edelleen kannustavampaan ja innovatiivisuutta suosivampaan suuntaan. Työhyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan sitoutumista koko henkilöstöltä. Työhyvinvointi näkyy työyhteisöissä toiminnan sujumisena, osaamisen kehittymisenä sekä myönteisinä kokemuksina ja asenteina. Työhy- 10

vinvointia ja osaamista kuvaavien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata henkilöstöraportin tunnusluvuista. Asiakaslähtöisyys sen kaikkine ulottuvuuksineen nostetaan suunnittelukaudella kaiken toiminnan järjestämisen peruspilariksi, niin että FSHKY:n asiakkaaksi on helppo tulla ja tarjoamamme asiakaskokemukset ovat positiivisia. Tämä perusta koskee niin palvelukulttuuria kuin toimitilojakin. Kuntayhtymä on tehnyt hankehakemuksen Muutoksen tuki -osahankkeesta, jota koordinoi Väli-Suomen KASTE aluejohtoryhmä. Päätös hankkeen hyväksymisestä tehdään tammikuun 2014 lopulla. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen palvelukonsepti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden seurantaan jatkuvan arvioinnin periaatteella. Tavoitteena on, että jokaisella tuetun asumisen asiakkaalla on säännöllisesti päivitettävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka tekemiseen osallistuvat asukas itse, hänen läheisensä, asumisyksikön työntekijät ja FSHKY:n psykiatrisen esh:n edustajat. Keskitetyllä seurannalla ja arvioinnilla tavoitellaan parempaa asiakaslähtöistä laatua ja palvelun maksajan näkökulmasta eri asumispalveluyksiköiden vertailua samoilla kriteereillä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on seutukunnalla yhteisesti jaettu tavoite. Syrjäytymisen ehkäisy on laaja-alaista, moniammatillista ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä, jota myös kunnat tahoillaan tekevät. Etsivän nuorisotyön koordinaattori jatkaa seudullisen työn kehittämistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskiössä on nuorten arjen taitojen ja elämänhallinnan parantaminen, ja yksilöllisesti arvioidun riittävän nuorisotyön, oppilaitoksen, työhallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen tuen tarjoaminen. 11

12 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. FSTKY Strategiset päämäärät: Seudun väestön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, sairauksien hyvä hoito ja kuntoutus, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, taloudellinen ja vaikuttava toiminta, joka tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman suuren terveyshyödyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin, palveluita itse tuottamalla tai niitä tilaamalla yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin sekä omistajakuntien kanssa Kriittiset menestystekijät: Lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, nuorten syrjäytymisuhan havaitseminen ja katkaisu. Lasten huomioiminen perheen jonkun jäsenen sairastuessa, kroonisten sairauksien hoidon vaikuttavuuden parantaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito, sekä sosiaalinen kuntoutus, vanhustenhoidon kehittäminen, niin että ikäihmiset voivat pärjätä paremmin kotona, sekä niin että heidän autonomiansa kansalaisina lisääntyy. Arviointi: Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian indikaattorit, palvelualuekohtaiset ja hankekohtaiset arviointimittarit, tarve- ja ikävakioidut kustannukset, tuloslaskelman toteutuminen. Koko kuntayhtymän tavoitetaso Tavoitteen toteutumisen seuranta 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisääminen 1. Hyvinvointikuntayhtymälle on laadittu vuoden 2014 aikana uusi strategia, josta on sovittu jäsenkuntien kanssa Hyvinvointikuntayhtymälle on rakennettu toimiva organisaatio sekä sovittu sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta yhtenäisestä sopimusohjausjärjestelmästä ja tuotteistamisesta. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on sijoitettu uuteen organisaatioon, heidän koulutustaan ja osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaaviin tehtäviin Kuntayhtymän raportointi, talousseuranta ja tuotteistus sekä palveluvalikoima on saatu sille tasolle, mikä vastaa kuntien kantokykyä 2. Perhepalvelujen palvelualueen palvelut on tuotteistettu. Moniammatillisten palveluprosessien kehittäminen on käynnistetty. 3. Vanhuspalveluiden palvelualueen palvelut on tuotteistettu 2. Lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan lainmukaiset, joustavat, oikea-aikaiset ja riittävät palvelut, matalan kynnyksen ja varhaisen tukemisen periaatteella. 3. Palvelualueen kehittämisessä ja palveluiden toimeenpanossa on hyödynnetty vuoden 2013 laatusuositusta, minkä tuella palvelualue vastaa lainsäädännön ikäihmisten palveluille asettamiin vaatimuksiin

13 4. Aikuissosiaalityön palvelualueen palvelut on tuotteistettu. Palvelutarpeen arviointi ja toimintaohjeet on yhdenmukaistettu. 5. Potilasturvallisuuskulttuurin parantaminen 4. Sijaistusketjut on toimivia ja asiakkaat saavat palvelunsa lain asettamien vaatimusten mukaisissa määräajoissa. 5. HaiPro ilmoitusten perusteella puolet yksiköistä on tehnyt kehittämissuunnitelmia. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään aikaisemmalla tasolla. Potilasvahingot vähenevät. Läheltä piti tilanteista ilmoitetaan aikaisempaa tarkemmin. Potilasturvallisuussuunnitelman (s. 26) mukaiset mittarit käytössä Lääkehoidon ketju kuntoon hankkeen eteneminen, hankearviointi 6. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen 7. Työhyvinvoinnin parantaminen: a) hyvä johtaminen ja esimieskoulutus b) ITE c) työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat d) kehityskeskustelut e) onnistunut rekrytointi ja vakituisen henkilöstön pysyvyys f) työhyvinvointia uhkaavien riskien kartoitus 8. Lasten tilanteen arviointi perheen aikuisen sairastuessa vakavasti. 9. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - Ankkuri toiminta - KOPPI hanke - nuortenneuvojan työn vakiinnuttaminen osaksi viranomaisyhteistyötä - seudullinen etsivän nuorisotyön kehittäminen hanke 10. Kroonisten sairauksien hoidon ja avosairaanhoidon vaikuttavuuden parantaminen. - HämePotku II hanke 6. Pysyttävä jatkuvasti lainsäädännössä annetuissa aikarajoissa ja saavutettavuustavoitteissa. 7. Työhyvinvointibarometri tehty v. 2012, tulosten hyödyntäminen a) esimiesten jatkuva johtamiskoulutus, vähintään 4 päivää/vuosi b) arviointien määrä ja niistä nousevat parantamistoimenpiteet, 1-2/yksikkö c) suunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutus, 1-2/yksikkö d) kehityskeskustelut kaikille henkilöstöohjelman mukaan e) vakituisista vakansseista täytettynä vähintään 95 %, kaikkien uusien työntekijöiden arvio perehdyttämisestään ja opiskelijoilta kahdesti vuodessa. f) riskiarvio tehdään sovitulle joukolle työntekijöistä (määrä vahvistuu myöhemmin) 8. Arviointi:tilastoidut TL&P menetelmät (lapset puheeksi, neuvonpito, perheinterventio) Yhteistyön helpottuminen ja lisääntyminen ls -työhön ja muihin psykososiaalisen tuen palveluihin? 9. Hankearviointi: rahoittajien, oma arviointi. Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta 10. Hankearviointi: sovitut arvioitavat tavoitteet toteutuneet.

14 11. Psykiatrisen tehostetun avohoidon yksikön toiminta toimintasuunnitelmien mukaan 11. Yksikön suoriteluvut, jaksohoitopotilaiden hoitosuunnitelman toteutuminen ja mahdollinen sairaalahoidon tarve Lyhyet selvitykset hankkeista (tarkemmin strategian toteuttaminen kohdassa ja vastuualuekohtaisissa teksteissä) HaiPro on terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. KOPPI hanke: kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja roolin selkiyttäminen ITE on työyksikön itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä. Ikä- ja tarvevakioinnilla tarkoitetaan ikärakenteen, sukupuolen ja sairastavuuden vaikutuksien poistamista kustannuksia esitettäessä, maan keskiarvoa kuvataan yleensä luvulla 100. Ankkuri toiminta tarkoittaa varhaista puuttumista alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen ja perheväkivaltaan. Seudullinen etsivän nuorisotyön kehittäminen Etsivän työn kehittäminen ja käytännön toteuttaminen ovat keskeisestä. Tämän toteuttaminen edellyttää panostusta seudullisen toimintamallin suunnitteluun ja koordinointiin sekä etsivän työparitoiminnan tulosten ja hyötyjen osoittamiseen Potku Potilas kuljettajan paikalle hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti.

15 6. PALVELUALUEKOHTAISET SUUNNITELMAT VUONNA 2014 6.1 YHTYMÄHALLINTO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle ei ole ehditty valmistella yhteistä strategiaa vuodelle 2014, vaan toiminta tulee perustumaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien sosiaalitoimien strategisille tavoitteille ja päämäärille. Yhtymähallinto valmistelee asiat yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus vastaa asioiden valmistelusta yhtymäkokoukselle ja kuntayhtymän strategisesta johtamisesta. Se valmistelee myös kuntien valtuustojen kanssa pidettävät strategiakokoukset. Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallinnon rakenteen ja viranhaltijoiden ja työntekijöiden toimenkuvat. Palvelualuekohtaiset tavoitteet on kuvattu palvelualueiden tuloskorteissa. Yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä v. 2014 on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kehittämisestä, erilaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehittävien hankkeiden toteuttamisesta ja valmistelusta, sosiaalitoimen palveluiden tuotteistamisesta, kuntalaskutuksen ja raportoinnin kehittämisestä ja sisäisestä tarkastuksesta. Kuntayhtymän on valmistauduttava myös taloudellisiin sopeuttamistoimenpiteisiin suunnittelukaudella, koska kuntien taloudellinen tilanne tulee heikkenemään. Tämä edellyttää, että eläköitymisen myötä vapautuvat vakanssit tarkastellaan suunnitelmallisesti uudelleen, samoin kuin mitoitukset ja sijaisten käytön periaatteet on uudistettava. Kuntayhtymä joutuu kuitenkin vastaamaan kuntien lakisääteisestä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä ja noudattamaan esim. hoitotakuulainsäädäntöä, sekä niitä normeja mitä sosiaalitoimelle on lainsäädännössä annettu. Niiden toteuttamisesta kuntayhtymä joutuu säännöllisesti neuvottelemaan omistajakuntien kanssa. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän toiminnan ulkoisesta tarkastuksesta ja arvioinnista. Kukin kunta nimeää ehdokkaansa tarkastuslautakuntaan, jonka yhtymäkokous valitsee. Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla kuntien valtuutettuja. Myös osajäsenkunnalla on jäsen tarkastuslautakunnassa. Kuntayhtymä tulee käymään jatkossa neuvotteluja myös Someron ja Loimaan kanssa yhteistyön kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Vuonna 2014 valmistellaan myös perussäännön muutos, jossa tarkoituksena on, että kuntayhtymän tulevat talous- ja toimintasuunnitelmat hyväksytään kuntien valtuustoissa, ja yhtymäkokous kutsutaan koolle ainoastaan niissä tapauksissa, jos kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmasta, hallintosäännöstä tai tilinpäätöksestä ei saada kuntien valtuustoissa yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntien valtuustojen kanssa pidetään myös strategiakokoukset kaksi kertaa valtuustokaudessa, joissa täsmennetään kuntayhtymän toiminnan tavoitteet. Kuntayhtymä vastaa myös hyvinvointivaliokunnan toiminnasta, joka valmistelee kunnille hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Nämä asiakirjat päivitetään vähintään valtuustokausittain, mutta tilastoaineisto ja indikaattorit vuosittain, ja ne toimitetaan kuntien muiden hallintokuntien käyttöön. Heti alkuvuodesta pidetään yhtymäkokous, joka valitsee uuden yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan, koska yhtymähallituksen jäsenmäärä kasvaa. Lisäksi yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenien pitää olla kuntien valtuutettuja.

16 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yhtymähallinto Strategiset päämäärät: Koko FSHKY:n strategian uusiminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Kriittiset menestystekijät: Uusitun strategian toteutus uudessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä Arviointi: Toteutumisen arviointi eri foorumeilla Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT 1 Asiantunteva palvelu ja Asiakastyytyväisyys hyvä tavoitettavuus sisäisille ja ulkoisille asiakkaille hallinnossa/tukipalveluissa 2 Hankkeiden toteutus Hankeseuranta Hankkeiden taloudellinen seuranta Sisäinen tarkastus 3 Osaamisen ja tiedon kulun turvaaminen Johtamisen tukeminen Työhyvinvointi 4 Oikein mitoitettu henkilökunta huomioiden eläköitymiset hallinnossa/tukipalveluissa Talousarviossa pysyminen Investointien toteutuminen määrärahojen puitteissa Koulutus Yhteiset foorumit; esimiesfoorumi 4-6 kertaa vuodessa, johtoryhmän paneelit 2 kertaa vuodessa, koordinaatioryhmät, työpaikkakokoukset Yhtymäjohtajan ja palvelualuejohtajien ja muiden välittömien alaisten väliset kehityskeskustelut Sairauspoissaolojen seuranta Täyttöaste Tuloslaskelma Taloudelliset loppuselvitykset TAVOITETASO 2014 Kaikki asiakaspalaute johtaa toiminnan kehittämiseen. Hankkeet etenevät suunnitelman mukaisesti Hankkeiden tuottamat uudet toiminnat alkavat suunnitellusti Koulutuspäiviä vuodessa vähintään 3/työntekijä Aktiivinen osallistuminen eri foorumeihin Tuki- ja hallintopalveluiden koordinaatioryhmä ja työpaikkakokoukset toteutuvat 4-6 kertaa/vuosi Kaikkien kanssa käydään kehityskeskustelut Sairauspoissaolot eivät lisäänny Riittävä täyttöaste huomioiden talouden tasapainottmisen vaatimukset Ei alijäämää Budjetissa pysyminen ARVIOINTI

17 6.2 PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE Palvelualueen rakenne tulee muuttumaan hyvinvointikuntayhtymässä. Neuvolatyön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö siirtyy perhepalvelujen palvelualueelle ja fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus siirtyvät perusterveydenhuollon palvelualueelle. Siirtyvien yksikköjen toiminta jatkuu sisällöltään, määrältään ja henkilöstöltään ennallaan. Muut aiemmat perusterveydenhuollon tulosyksiköt jatkavat edelleen perusterveydenhuollon palvelualueella. Perhekeskeinen työtapa neuvolatyössä ja kouluterveydenhuollossa jatkuu. Opiskeluterveydenhuollon toiminta on vuonna 2013 saatettu vastaamaan asetuksen mukaista sisältöä ja panostusta. Kuntoutuksen tulosyksikkö jakautuu fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Potilaiden kotona selviytymisen arvioinnin ja tukemisen tarve kasvaa edelleen ja asianmukaisten apuvälineiden arvioinnin ja ohjauksen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarve lisääntyvät. Hammaslääkäripulan johdosta voimassa ollutta arkipäivien suun terveydenhuollon päivystyspalvelujen ja niiden jatkohoidon ulkoistusta on jatkettu vuoteen 2016 saakka. Arkipäivien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystyksessä on lokakuussa 2013 liitytty Varsinais-Suomen hammaslääkäripäivystysrenkaaseen. Kummassakin ratkaisussa tavoitteena on ollut turvata riittävä oman henkilöstön panos arkipäivinä päiväaikaisiin palveluihin hammashoitoloissa. Kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvalla HämePotku -hankkeella muokataan avosairaanhoidon toimintaa pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden hoidossa terveyshyötymallin mukaiseksi toimintatavaksi. Suunnitelmallista hoitoa tuetaan potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhdessä laatimilla terveys- ja hoitosuunnitelmilla. Potilasta kannustetaan ja autetaan uudenlaisin keinoin vastuunottoon omasta terveydestään ja hoidostaan. Vuonna 2012 päättyneessä avosairaanhoidon HP - Hyvästä parempi vastaanottotoiminnan kehittämishankkeessa kohteena olivat johtamisjärjestelmän, henkilöstön oppimisjärjestelmän ja koko vastaanottoprosessin kehittäminen. Tavoitteena oli asiakastyytyväisyyden, hoidon vaikuttavuuden sekä henkilöstön työtyytyväisyyden lisääminen. Hankkeessa sovittujen käytäntöjen juurruttaminen päivittäiseen työhön jatkuu. Työterveyshuollossa tavoitteena on säilyttää vakiintunut asema seudulla ja toiminnassa lisätään edelleen ennalta ehkäisevän työn osuutta. Kunta- ja kilpailulakien muutosten vuoksi yksikön yhtiöittämisen tarve ja mahdollisuus arvioidaan. Osaamiskeskuksessa jatkuu intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointiteknologian sekä saattohoidon tiimien työ. Yhteistyötä vanhuspalvelujen palvelualueen tulosyksikköjen ja avosairaalan kanssa tiivistetään edelleen. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida ja kohentaa asiakkaiden toimintakykyä, kartoittaa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä uhkaavat riskitekijät ja suunnitella kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumista edistäviä apuväline-, asumis- ja hyvinvointiteknologiaratkaisuja. Intensiivikuntoutuksen päiväsairaalatoiminta jatkuu edelleen, mutta muu, forssalaisille suunnattu jaksohoidon päivätoiminta siirtyy Tyykihoviin. Osaamiskeskuksen tilojen saneeraus alkaa v.2014. Sairaanhoitotarvikkeiden jakelussa varaudutaan edelleen käytön ja kustannusten nousuun. Syynä ovat hoitotarvikkeita ja laitteita käyttävien kotihoitopotilaiden määrän kasvu, materiaalihintojen nousu ja yhä monimuotoisempien hoitojen toteuttaminen avohoitona. Pitkäaikaisen haavanhoidon tuotteet tulivat uutena ryhmänä jakelun piiriin vuonna 2013. Ympäristöterveydenhuollossa valvontakohderekisteri- ja tarkastusohjelma vakiinnutetaan tarkastustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Someron kaupunki on ollut kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon järjestämisen osalta vuoden 2013 alusta lukien.

18 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Perusterveydenhuollon palvelualue Strategiset päämäärät: Seudun asukkaiden palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvat palvelutarpeet huomioiden. Kriittiset menestystekijät: Osaava ja riittävä henkilöstö. Ajanmukaiset tilat ja laitteet. Arviointi: Asiakaspalutejärjestelmän tulokset. Hoitotulosten ja hoidon saatavuuden mittarit. Toteutetut toiminan ja rakenteen muutokset. Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET 1 A. Yhteyden saanti ja kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy avopalveluyksiköihin hoitotakuulainsäädännön edellyttämässä ajassa. 2 A. Osaamiskeskukseen hoitoon pääsy on joustavaa ja toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa. 3 A. Pitkäaikais- ja monisairaiden avohoidon palvelujen uudistaminen. B. Väestövastuuryhmien tiimityön uudistaminen. MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT A. Puhelinyhteysaikojen seurannan raportit, odotus- ja jonoaikojen raportit. A. Hoitoon pääsyn seurantamittarit, kuntoutustuloksen mittarit. A. POTKU-hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantamittarit. B. Väestövastuuryhmien tiimityön kehittämisen seurantamittarit. TAVOITETASO 2014 A1. Puhelimitse yhteys terveyskeskukseen viimeistään 5 minuutissa. A2. Avopalveluyksiköihin yhteydensaanti ensimmäisellä soitolla väh 90 %:ssa soitoista. A3. Kiireettömään avohoitoon ja työterveyshuoltoon viimeistään 3 kk:ssa ja suun terveydenhuoltoon viimeistään 6 kk:ssa. A1. Kiireettömät viimeistään 7 vrk:ssa. A2. Kuntoutustulosmittarin (FIM) arvo jakson lopussa on 85%:lla potilaista keskimäärin 1½ kertaa parempi kuin jakson alussa. A. Terveys- ja hoitosuunnitelmia laadittu ja päivityksiä tehty enemmän kuin vuonna 2013. B. Säännönmukaiset tiimikokoukset kaikissa ryhmissä toteutuneet. Tiimikohtaiset ensimmäisen vapaan ajan ja puhelinyhteyden toteutumisen kattava seuranta ja toiminnan ohjaus tulosten perusteella toimivat. ARVIOINTI

19 4 A. Onnistunut rekrytointi ja henkilöstöpolitiikka. B. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien. A. Henkilöstösuunnitelman toteutumisen seuranta. B. Suunnitelmat palvelualueiden rakenteiksi ja tarvittavat tulosyksikköjen siirrot. A. Kaikissa vakituisiksi suunnitelluissa budjetoiduissa viroissa ja toimissa on vakituiset työntekijät. B. Uudet palvelualueet uusilla rakenteilla ja tulosyksikkökokoonpanoilla toimivat vuoden 2014 alussa.

20 6.3 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE Vuosi 2014 aloittaa Forssan seudulla uuden jakson sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa, kun uusi hyvinvointikuntayhtymä aloittaa 1.1.2014 toimintansa. Suurin muutos erikoissairaanhoidon alueella on hoitopalvelujen vastuualueen siirtyminen kunkin palvelualueen alaisuuteen. Tämä tulee selkeyttämään johtamista ja tuo johtamisen lähemmäksi potilas- ja hoitotyötä. Lainsäädännön kannalta tilanne myös selkeytyy, sillä laissa todetaan, että kaikissa toimintayksiköissä tulee olla nimetty vastaava lääkäri, joka vastaa koko toiminnasta eikä vastuuta voi olla ellei vastaa myös kaikista resursseista. Muutos merkitsee myös, että palvelualueen osastonhoitajille tullaan delegoimaan päätösvaltaa asioissa, joissa he jo nyt tekevät tosiasialliset päätökset (esimerkiksi vuosilomat). Erikoissairaanhoidon palvelualueelle tullaan nimeämään vastaava osastonhoitaja, joka koordinoi hoitotyötä palvelualueen sisällä. Lisävalta tuo myös lisävastuuta. Vastaavan osastonhoitajan ja osastonhoitajien on toimittava määrärahojen puitteissa ja etenkin sijaisten käytössä on oltava hyvin tarkka. Lyhytaikaisiin poissaoloihin (1-3 päivää), sijaisten palkkaamiseen tulee suhtautua erittäin kriittisesti, sillä kuntien taloudellinen tilanne ei anna meille juuri liikkumavaraa. Varahenkilöjärjestelmää ja kiertohoitajatoimintaa tullaan kehittämään edelleen. Sisäisillä hauilla tullaan antamaan mahdollisuus nykyisten varahenkilöiden sijoittumiselle yksiköiden vapautuviin vakinaisiin toimiin. Erikoissairaanhoidon palvelualueella ei tapahdu merkittäviä toiminnallisia muutoksia talousarviovuonna mutta lääkehuolto, radiologia, laboratorio ja välinehuolto liitetään palvelualueeseen. Kanta-Hämeen keskussairaalassa on täytetty ihotautien erikoislääkärin vakanssi ja sopimuksen mukaan Forssan sairaalassa ihotaudeilla aloitetaan alkuvuonna vastaanottotoiminta kahtena päivänä viikossa. Ennen kaikkia taloudellisen tilanteen takia pyritään koko sairaanhoitopiirissä vähentämään piirin ulkopuolisten sairaaloiden käyttöä. Tämä edellyttää, että Kanta-Hämeen keskussairaalan palvelutarjontaa lisätään jolloin voimme ohjata alueemme potilaita enemmän sinne. Kanta-Hämeen keskussairaalassa pyritään esimerkiksi täyttämään kolmas urologian erikoislääkärin virka ja mikäli tässä onnistutaan, niin voimme hankkia urologian palvelut Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Vuoden 2014 alussa laajenee myös potilaiden oikeus valita vapaasti hoitopaikkansa. Tämä tulee korostamaan lähettävän lääkärin asemaa asiantuntijana, joka voi ohjata potilaan valintaa. Tavoitteena tulee olla se, että käytämme omaa sairaalaamme ja mikäli täällä ei kyseisiä palveluita tuoteta, niin potilas lähetetään Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Vielä ei ole mahdollista arvioida kuinka suuri osa potilasta haluaa hakeutua hoitoon piirin ulkopuolelle. Ruotsin kokemuksen mukaan arvioidaan, että noin viisi prosenttia potilaista hakeutuu muualle kuin lähimpään sairaalaan. Tällä saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä olla merkittävä vaikutus, ulkopuolisten sairaaloiden käyttö voi ratkaista meidänkin sairaalan tulevaisuuden. Kesällä 2013 potilasmäärät olivat kaikilla osastoilla selvästi keskimääräistä pienemmät, joten tällä perusteella tullaan ensi kesänä sulkemaan yksi sairaalan kolmesta vuodeosastosta. Myös avosairaalan toimintaa arvioidaan ja ainakin kesäsulun ajaksi avosairaalan "kotipaikka" tullaan siirtämään poliklinikalle, jolloin tarvittaessa henkilökunta voi toimia myös poliklinikalla tai osastoilla. Erikoissairaanhoidon kärkitavoitteita vuonna 2014 tulee olemaan uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen. Hyvään perehdytykseen on kaikilla oikeus, niin hoitohenkilökunnalla kuin lääkäreilläkin. Hyvä perehdyttäminen sitouttaa työyhteisöön ja antaa valmiudet työtehtävien hoitamiseen, lisää työhyvinvointia, työssä viihtymistä ja työmotivaatiota. Hyvästä hoidon osaamisesta hyötyvät ennen kaikkea potilaat ja tyytyväiset potilaat takaavat meille työtä tulevaisuudessakin. Toinen kärkitavoite koskee palautteista ja potilasvahingoista oppimista. Potilasvahinkoja ja palautteita tullaan