HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO-VIHTARI JA SUURI- PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN ALUEILLA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Heinäveden kunta HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO-VIHTARI JA SUURI- PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN ALUEILLA Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: Kunnanvaltuusto.. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

Kaavaselostus, ehdotus II Timo Leskinen SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Rantayleiskaavan päivittäminen ja muutokset... 1 1.3 Yleiskaavatyössä käytetyt selvitykset... 3 1.4 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen... 3 2 Perustiedot... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.2 Alueiden yleiskuvaus... 9 2.3 Ympäristö... 9 2.3.1 Maa- ja kallioperä... 9 2.3.2 Maisema... 10 2.3.3 Pinta- ja pohjavedet... 11 2.3.4 Kasvillisuus ja eläimistö... 11 2.3.5 Uhanalainen ja harvinainen lajisto sekä luonto- ja lintudirektiivilajit... 12 2.3.6 Natura-alue... 13 2.3.7 Suojeluohjelmakohteet ja luonnonsuojelualueet... 13 2.3.8 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet... 13 2.3.9 Kulttuuriperintö... 22 2.4 Maanomistus... 22 2.5 Yhdyskuntarakenne... 22 2.6 Palvelut... 22 2.7 Liikenne... 22 2.8 Tekninen huolto... 23 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet... 23 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve... 23 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 23 3.2.1 Osalliset... 23 3.2.2 Vireilletulo... 23 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 24 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 24 3.3 Tavoitteet... 24 4 MITOITUSPERUSTEET... 25 4.1 Yleiset mitoitusnormit... 25 4.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet... 25 4.3 Järvikohtaiset mitoitusvyöhykkeet... 27 5 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET... 28 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitusvertailu... 28 5.1.1 Tornator Oyj alueet... 28 5.1.2 Metsähallituksen rakennuspaikat... 32 5.1.3 Yksityisten maanomistajien alueet... 34 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaavaselostus, ehdotus III Timo Leskinen 5.2 Aluevarausten pääperustelut... 37 5.2.1 Asuntoalueet... 37 5.2.2 Maa- ja metsätalousalueet... 39 5.2.3 Suojelualueet ja kohteet... 39 5.2.4 Muut alueet ja merkinnät... 40 5.2.5 Kunnallistekniikka... 41 5.2.6 Kaavan yleismääräykset... 41 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 43 6.1 Yleistä... 43 6.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 43 6.3 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 44 6.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 44 6.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 44 6.6 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 44 6.7 Vaikutukset maisemaan... 44 6.8 Taloudelliset vaikutukset... 45 6.9 Sosiaaliset vaikutukset... 45 6.10 Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin... 45 7 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 46 8 TOTEUTTAMINEN... 46 Liitteet: - Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Liite 2. Mitoitusvertailukartat (Tornator Oyj ja Metsähallitus sekä Suuri-Pölläkkä) - Liite 3. Mitoitustaulukko - Liite 4. Arvokkaat luontokohteet - Liite 5. Luonnosvaiheen palaute sekä vastineet - Liite 6. Työneuvottelun 1.4.2015 muistio - Liite 7. Kaavakartta ja -määräykset FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 1 (47) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARI JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN ALUEILLA 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Heinäveden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan 28.1.2002. Työneuvottelu on pidetty 29.3.2010. Tornator Oyj esitti kaavamuutoksen tekemistä kirjeellään 13.10.2010. Kunta toteutti maanomistajakyselyn kesällä 2010, jossa selvitettiin alueen maanomistajien halukkuutta yleiskaavan muutoksen. Kunnanhallitus on 8.10.2012 232 tehnyt päätöksen, että kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin järvialueiden rantayleiskaavan tarkistamiseksi Putukansalo 90-421-29-0 ja Metsämaa 90-419-2-31 kiinteistöjen alueella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.1.2013. Alustava kaavaluonnos valmistui kesällä 2014. Kaava-alueeseen tutustuttiin kunnan edustajien kanssa 27.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 20.3. 10.4.2013. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 27.10. - 28.11.2014. Luonnosvaiheen työneuvottelu pidettiin 1.4.2015 Etelä-Savon ELYkeskuksessa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.vvvv. 1.2 Rantayleiskaavan päivittäminen ja muutokset Vuonna 2002 hyväksytyn rantayleiskaavan mitoitusperusteet on pienten lampien osalta niin väljästi esitetty, että rakennusoikeutta laskettaessa on voinut käyttää mitoitusperusteena joko rantaviivaa tai pinta-alaa. Ilmeisesti kaavan mitoitusperusteena on käytetty pinta-alaa, sillä mitoitustaulukosta puuttuu pienten lampien rantaviivatietoja. Tällöin voi myös olettaa, että lampien osalta ei ole käytetty rakennettavuuskertoimia. Käyttämällä kaavamuutoksessa rantaviivaan perustuvaa mitoitusta ja rakennettavuuskertoimia sekä huomioiden vesistöjen pinta-alat, saadaan rantarakennusoikeudet MKR:n mukaiseksi ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. Kaavamuutoksen kohteena ovat: Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 2 (47) 1) Pölläkän kylän tilat 419-2-14 Ylä-Partala, 419-2-31 Metsämaa, 419-3-7- Silmutmäki, 419-3-10 Silmutranta, 419-3-19 Harjula, 419-8-0 Lylynsalo, 419-1-49 Rantakimpale, 419-1-56 Pahkaranta ja 419-1-7 Vuoriniemi 2) Vaaluvirran kylän tila 428-6-55 Pyyli 3) Vihtarin kylän tila 431-29-0 Putukansalo 4) Hasunmäen kylän tilat 404-12-130 Hukkamäensalo, 404-2-399 Suppuniemi ja Päiväranta 404-2-398 Muutosalueiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaavamuutokset kohdistuvat alueelle seuraavasti: 1) Rakennuspaikan siirto ja rakennusoikeuden määrän tarkistus, 419-2-31 Metsämaa, 431-29-0 Putukansalo, 419-3-19 Harjula, 404-12-130 Hukkamäensalo, 419-8-0 Lylynsalo. 419-2-14 Ylä-Partala rakennuspaikan osoittaminen tilalle. 2) Rakennuspaikan siirto, 419-1-7 Vuoriniemi, 404-2-399 Suppuniemi, 428-6-55 Pyyli 3) Rakennusoikeuden selvittäminen, 419-1-56 Pahkaranta 4) Sisällytetään kaavaan, 419-1-49 Rantakimpale 5) Osoitetaan kaksi rakennuspaikkaa yhden asemasta, 419-3-7 Silmutmäki, 419-3-10 Silmutranta Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 3 (47) 31 Kuva 1. Muutosalueiden sijainti 1.3 Yleiskaavatyössä käytetyt selvitykset Kaava-alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä 2011 biologi Minna Eskelisen toimesta. Muutoin on tukeuduttu voimassa olevan yleiskaavan selvityksiin. Nyt tehtävän kaavan päivityksen yhteydessä on luontoselvitystä tarkennettu uusien rakennuspaikkojen alueelta kesällä 2013 biologi Jari Kärkkäisen toimesta. 1.4 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Rantaosayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 4 (47) 2 Perustiedot 2.1 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto 30.11.2000/13.11.2008 Etelä-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö 4.10.2010 Heinäveden järvialueiden rantayleiskaava Heinäveden kunnanvaltuusto 28.1.2002 Rakennusjärjestys Valtuusto hyv. 28.5.2001 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000/13.11.2008), joista viisi koskee kaava-aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Vuoksen vesistön aluekokonaisuus Etelä-Savon maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 4.10.2010 vahvistama Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntakaavassa Heinäveden ranta-alueiden rantayleiskaava-alueella tai läheisyydessä on seuraavat merkinnät ja määräykset: Luonnon- ja kulttuuriympäristö: SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. SL 439 Kakonsalon järvialue nat 404 Kakonsalon järvialue ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 5 (47) Osa-alueen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueeseen sisältyvät yksittäiset arvokohteet on lueteltu ja esitetty kohdeluettelossa. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. ma 551 Vihtarin mäkiasutus ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde Kohteen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan maakunnallisesti arvokkaita pienialaisia rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuskohteita, jotka sijaitsevat maisema-alueiden ja taajamatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys: Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Suositus: Kohteeseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. ma 727 Tervalammen navetta ma 755 Humalniemi ma 607 Vihtarlahti SM Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. SM 2.755, Humalniemi, ajoittamaton, taide, muistomerkit Matkailu- ja virkistyskohteet: mlr Melontareitti, ohjeellinen Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 6 (47) Merkinnällä osoitetaan ohjeellisina maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä melontareittejä. mlr 72 Sulkavanjoen reitti mlr 89 Vuokalan melontareitti mr Moottorikelkkailureitti, ohjeellinen Merkinnällä osoitetaan ohjeellisina maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä moottorikelkkailureittejä. mr 74 Heinäveden moottorikelkkailureitistö Tekninen huolto ja erityisalueet: EO1 Kallio- tai rakennuskiviainesten ottoalue Merkinnällä osoitetaan maa-aineslain piiriin kuuluvia kallio- tai rakennuskiviainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty luonnonsuojelun tavoitteiden, pohjavedenhankinnan ja maaainesten ottotoiminnan yhteensopivuus. EO1 323 Pölläkkä, rakennuskivi EO1 317 Nälkämäki, kalliokiviaines Maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi tiet sekä muita verkostoja. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 7 (47) Kuva 2. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Humalniemen kiinteä muinaisjäännös (SM 755) sijaitsee muutoskohteen 2 läheisyydessä. Yleiskaavat Kaavan päivitys koskee Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavaa, joka on hyväksytty Heinäveden kunnanvaltuustossa 28.1.2002. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta kunkin muutoskohteen osalta on kaavaselostuksen kohdassa 5.1. Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Rakennusjärjestys Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.5.2001. Heinäveden Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 8 (47) kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia yleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään viisi (5) metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen (10) metriä. Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirin ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Piha-alue/Pihamaa Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Osoitemerkintä Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. Rakentaminen ranta-alueelle Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 m. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 9 (47) Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 metriä rantaviivasta. Lomarakennukset saa sijoittaa koon mukaan seuraavasti: < 80 m 2 25 metrin päähän, > 80 m 2 30 metrin päähän, > 100 m 2 35 metrin päähän ja > 120 m 2 40 metrin päähän rantaviivasta. Alimman lattiatason on oltava vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Muut talousrakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma- tai asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 150 m 2. Asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 250 m 2. 2.2 Alueiden yleiskuvaus 2.3 Ympäristö 2.3.1 Maa- ja kallioperä Muutosalueet ovat suurelta osin metsätalouskäytössä. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaava-alueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä vuosina 2010 ja 2013. Biologi FM Minna Eskelinen suoritti maastoinventoinnin 8.-9.6.2010 ja 15.6.2010. Biologi Jari Kärkkäinen täydensi inventointia kesällä 2013. Alueen irtain maaperä muodostuu pääosin sora- ja hiekkamoreenista sekä kumpumoreenista. Lisäksi alueella on jonkin verran prekvartäärisen kallioperän paljastumia sekä harjuja, deltoja, sandureita ja lajittuneita reunamuodostumia. Maaperän koostumus on esitetty kuvassa 3. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 10 (47) 2.3.2 Maisema Kuva 3. Maaperä. Lähde: Paikkatietoikkuna Selvitysalueen suurimmat järvet ovat yleispiirteiltään koillis-lounassuuntaisia, pitkiä ja paikoin kapeita järvialtaita, joiden rannat ovat karut, kivikkoiset ja selvärajaiset. Rantamaisemassa vaihtelevat kapeat niemet ja alavat lahdet. Vesimaisemaan erottuvia louhikoita on Vuokalanjärven ja Iso-Vihtarin rannoilla. Iso-Vihtarilla maisemallisesti merkittävä on lisäksi Humalniemen kalliojyrkänne ja Vuokalanjärvellä Saunasaaren salmi sekä pienet saaret. Ympäristöään selvästi korkeampia mäkiä on Särkimäki Särkilammen itärannalla sekä Huuhinlammen pohjoisrannan kalliomäki. Selvitysalueen rantametsät ovat pääosin nuoria tai varttuneita mäntymetsiä. Taimikoita ja hakattuja alueita on eri puolilla selvitysaluetta. Järvien ja lampien selvitysalueeseen kuuluvat rannat ovat rakentamattomia. Rantojen läheisyydessä on yksittäisiä loma-asuntoja. Järvillä on virkistyskäyttöä. Esimerkiksi Vuokalanjärven Saunasaaren etelärannalla on veneilijöille tarkoitettu rantautumispaikka, jossa on laituri, laavu ja nuotiopaikka. Iso-Vihtarin ja Vuokalanjärven rannoilta avautuu näkymiä selkävesille. Muut järvet ja lammet sekä suurten järvien lahdet muodostavat suljetumpia maisemia, joita rajaavat vastarannan metsät. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 11 (47) 2.3.3 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueen (04) Haukiveden- Kallaveden alueeseen (04.2). Iso-Vihtari (662,2 ha) ja Leppilampi (44,5 ha) ovat Kallaveden alaosan alueen (04.27) Kermajärven aluetta (04.274). Iso- Vihtari on karu, kirkasvetinen ja niukkahumuksinen järvi. Vesistöjen virkistyskäytön ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Vuokalanjärvi (1760,5 ha), ja Hoikanlampi (7,4 ha) kuuluvat Pyyveden alueen (04.23) Kaidan alueeseen (04.234) ja Pahkajärvi, Lylynjärvi ja Suuri- Pölläkkä (119,4 ha) Lylyjärven valuma-alueeseen (04.235). Selvitysalueen länsiosassa Ylä-Lappi (87,1 ha), Huuhinlampi (9,2 ha) ja Särkilampi (8,0 ha) sijaitsevat Heinäveden-Enonveden alueen (04.22) Heinäveden-Enonveden lähialueella (04.221). Pohjavedet 2.3.4 Kasvillisuus ja eläimistö Kaava-alueet eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (Harjujärvet, 0674151) sijaitsee noin 9 km etäisyydellä kaava-alueesta. Kasvillisuus Heinävesi sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalueella vallitsevat keskinkertaiset ja karut metsämaat. Valtaosin ranta-alueen metsät ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkoja ja mustikkatyypin (MT) tuoreita mäntykankaita. Paikoin on myös mänty-koivu- ja koivu-kuusi -sekametsiä. Tuoreita kuusikankaita on pienialaisina metsäkuvioina eri puolilla selvitysaluetta. Nuorten metsien osuus on huomattava. Kuivemmissa kohdissa, kuten kalliorannoilla, kasvillisuus on kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta. Kasvillisuudeltaan karuimpia, lähes paljaita, ovat louhikkorannat ja metsien louhikkokuviot, joissa korkeintaan kivien väleissä kasvaa suopursua, variksenmarjaa ja puolukkaa sekä paikoin poronjäkäliä. Puusto on harvaa ja kituliasta mäntyä, kuusta ja koivua. Reheviä metsätyyppejä, lehtomaisia kankaita ja lehtoja, on niukasti. Laajemmin lehtomaista kangasta (OMT) ja tuoretta lehtoa (OMaT) on Suppaniemen osalla. Rakennuspaikat sijoittuvat näiden rehevimpien kuvioiden ulkopuolelle. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaista kangasta on Vuokalanjärven Koivurannan alueella, Kivijärven lahdenpohjukassa sekä Iso-Vihtarin Kallioperä tilan rannalla, jossa on pienellä alalla myös kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteista käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) kuusilehtoa. Lehtomaisten kankaiden tyypillisiä lajeja ovat nimilajien lisäksi mm. metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, oravanmarja, kielo, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Saniaistyypin (FT) kosteaa kuusilehtoa on kapealti peratun puron varrella Ylä-Lapin rantavyöhykkeessä. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. metsäalvejuuri, käenkaali ja mesiangervo. Selvitysalueen purot on pääosin perattu, jolloin niiden reunuskasvillisuuskin on muuttunut. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 12 (47) Suorantaa on selvitysalueella melko vähän, ja pääosin suot on ojitettu. Tyypillisimpiä ovat rantarämeet, jotka ovat isovarpurämeitä. Korpikasvillisuutta esiintyy lähinnä kangasmetsien suojuotteina ja painanteina. Paikoin on saraluhtaa. Purojen varsilla ja rinteiden juurella on pienialaisia reheviä korpikuvioita. Suuri-Pölläkän länsirannalla on kapealti saniaiskorpea, Kivijärven pohjoisrannalla ruoho-heinäkorpilaikku. Alavissa lahdenpohjukoissa Iso-Vihtarilla on luhtaisia rantoja, jotka ovat lähinnä ruoho-saraluhtaa. Tyypillistä lajistoa ovat mm. kastikat, järvikorte, järviruoko, pullosara, kurjenjalka ja rentukka. Rantapuuston ja -pensaston muodostavat koivu, harmaaleppä, tervaleppä, korpipaatsama ja pajut. Rannat ovat pääosin karut ja kivikkoiset. Rantakasvillisuus on niukkaa. Harvakseltaan kasvaa järviruokoa, järvikortetta, pullosaraa, kurjenjalkaa, terttualpia, suoputkea sekä rämekasveista suopursua. Matalat lahdet ovat järviruo on valtaamat (mm. Vuokalanjärven Putukanlahti). Iso-Vihtarin Pieni-Purunlahdessa ja Vuokalanjärven Koivurannan edustalla on kapealti hiekkarantaa. Iso-Vihtarin vesikasvillisuuteen kuuluu mm. järvisätkin, joka kasvaa kirkasvetisissä ja kovapohjaisissa järvissä. Kelluslehtisistä lahdissa vallitsevat ulpukat. Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Alueen nisäkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi ja majava, jonka syönnösjälkiä oli Iso-Vihtarin Purunlahdessa sekä Suuri-Pölläkän rannoilla. Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lajeja. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin peippo, talitiainen, räkättirastas, tiltaltti, sepelkyyhky, närhi, käpytikka, metso ja käki. Huomionarvoiseen lajistoon kuuluu palokärki sekä päiväpetolinnuista nuolihaukka, joka pesii Iso- Vihtarin Kallioperän niemessä. Laulujoutsen kuuluu Vuokalanjärven pesimälinnustoon. Pesimättömiä nuoria yksilöitä havaittiin Kivijärvellä. Kuikka on karujen selkävesien tyypillisimpiä vesilintuja. Laji kuuluu Iso-Vihtarin ja Vuokalanjärven pesimälinnustoon. Selvitysalueen yleisimpiä sorsalintuja ovat telkkä ja sinisorsa. Telkkä on maamme kolmanneksi yleisin vesilintu ja se viihtyy monenlaisilla järvillä. Sinisorsan runsaus vaihtelee alueittain vallitsevien elinympäristöjen mukaan. Sorsalintujen suosimia suojaisia pesimä- ja ruokailulahtia on mm. Iso-Vihtarin ja Vuokalanjärven lahdenpohjukoissa. Selvitysalueen lokkilinnustoon kuuluvat kalalokki, selkälokki ja kalatiira. Kalalokki on karujen järvien peruslintu, joka pesii tyypillisesti yksittäispareina lähellä rantaviivaa olevalla kivellä. Laji kuuluu koko selvitysalueen pesimälinnustoon. Karujen vesistöjen selkälokki pesii Vuokalanjärvellä ja Iso-Vihtarilla. Kalatiira pesii harvakseltaan koko selvitysalueella. Havaitut parit olivat yksittäisiä. Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Laji havaittiin Iso- Vihtarin kivikkorannoilla. Rantakivikoilla tyypillinen laji on västäräkki. 2.3.5 Uhanalainen ja harvinainen lajisto sekä luonto- ja lintudirektiivilajit Tietoja alueen uhanalaisista ja harvinaisista lajeista on saatu maastoinventoinnin lisäksi ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Selvitysalueelta ei ole tiedossa, eikä ole havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 13 (47) 2.3.6 Natura-alue Lintudirektiivilajeista alueen linnustoon kuuluvat kuikka, laulujoutsen, kalatiira ja palokärki. Kuikasta tehtiin havainto Iso-Vihtarin Kallioperänlahden alueelta, jossa havaittiin varoitteleva yksilö. Laji pesii Vuokalanjärvellä Selkäsaaren alueella. Lisäksi ruokailevia yksilöitä (3 y) havaittiin Putukanlahdessa ja Suppuniemen lähivesiltä (2 y). Laulujoutsen pesii todennäköisesti Vuokalanjärven Putukanlahdessa. Nuoria pesimättömiä joutsenia (3 y) havaittiin Kivijärven länsipään lahdessa. Sisävesillä yleinen, suurten selkävesien luotoja ja pikkusaarten rantakallioita suosiva kalatiira pesii ja ruokailee harvakseltaan selvitysalueen vesistöissä. Palokärjen syönnösjälkiä oli Iso-Vihtarin Majakallion sekä Hoikanlammen rantametsissä. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista vaarantunut (VU) selkälokki pesii Vuokalanjärvellä Saunaniemen edustalla sekä Iso-Vihtarilla. Pesät sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä (NT) lajeista Iso-Vihtarin pesimälinnustoon kuuluvat tukkakoskelo ja rantasipi. Metso elää Suppuniemen alueella. Kaava-alue rajautuu idässä Kakonsalon järvialueeseen (FI0500010) ja etelässä Kolovesi-Vaaluvirta-Pyttyselkä Natura-alueeseen (FI0500001, 7986 ha), joka on sisällytetty Natura-suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI -alue). Alue on tärkeä saimaannorpan elinalueena ja sillä on merkitystä melko luonnontilaisen ja karun järviluonnon säilymiselle. 2.3.7 Suojeluohjelmakohteet ja luonnonsuojelualueet Kaava-alueen läheisyydessä on Kakonsalon järvialue (RSO060052) ja Kolovesi (RSO060051), jotka kuuluvat rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Kakonsalon järvialueella kaava-alueen lähellä on Raatelamminsalon suojelualue (VMA060043), joka on vanhojen metsien suojelualue. Albinin ja Hildan yksityinen luonnonsuojelualue (YSA206817) sijoittuu kaavaalueelle. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) suojeltuja luontotyyppejä). 2.3.8 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ovat suurelta osin Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Muita luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ovat: 1. Luvelahden louhikko, Iso-Vihtari Pinta-ala: 0,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Karu, rantaan ulottuva louhikkojuotti on niukkakasvista ja harvapuustoista. Louhikolla kasvaa kituliasta mäntyä ja koivua. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 14 (47) Kuva 4. Luvelahden louhikko, Iso-Purunlahden rantaluhta, Hoikanlammen louhikko ja jyrkänne sekä Leppilammen louhikko. 2. Iso-Purunlahden rantaluhta, Iso-Vihtari Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Lahden pohjukassa on ruoho-saraluhtaa, jota reunustavat alavat, luhtaiset koivikot. Luhdan valtalajeja ovat kastikka ja järvikorte. Muuta lajistoa mm. pullosara, vehka, kurjenjalka ja järviruoko. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 5. Alavissa lahdenpohjukoissa on luhtaisia rantoja (Iso-Vihtari) Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 15 (47) Kuva 6. 2. Iso-Purunlahden rantaluhta ja Pieni Purunlahden louhikot ja kallio. 3. Pieni Purunlahden louhikot ja kallio, Iso-Vihtari Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuus- ja maisemakohde. Lahden edustalla oleva rannan ja kalliojyrkänteen välinen rapautunut louhikko on kasvillisuudeltaan karua. Harvan, kitukasvuisen puuston muodostavat mänty ja kuusi. Pääosin paljaan louhikon väleissä kasvaa suopursua, puolukkaa ja variksenmarjaa. Louhikot, kalliojyrkänteet ja lakialueet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 16 (47) Kuva 7. Rannan louhikon takaa näkyy kalliojyrkänteen metsää 4. Hoikanlammen louhikko ja jyrkänne, Hoikanlampi Pinta-ala: 0,6 ha Huomionarvoiset lajit: palokärki (DIR) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Hoikanlammen pohjoispäässä on kalliojyrkänteen juurella karua louhikkoa. Koivua, mäntyä, kuusta ja pihlajaa kasvaa kitukasvuisena ja harvassa. Paljaiden louhikoiden välissä kasvaa puolukkaa ja poronjäkäliä. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kalliojyrkänne ei täytä metsälakikohteen kriteereitä. 5. Leppilammen louhikko, Leppilampi Pinta-ala: 0,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Taimikoiden ympäröimä louhikkokuvio sijaitsee Leppilammen kaakkoisrannalla, metsäautotien varressa. Rantaan päin viettävän louhikon puusto on varttunutta männikköä. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). 6. Putukanlahden saaret, Vuokalanjärvi Pinta-ala: 1,2 ha Huomionarvoiset lajit: laulujoutsen (DIR) Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Linnustokohde. Putukanlahti on linnuston kannalta tärkeä, suojaisa ruovikkolahti. Nuorta koivua, mäntyä ja harmaaleppää kasvavia saaria ja luotoja ympäröi tiheä järviruokokasvusto. Kohteen pesimälinnustoon kuuluvat laulujoutsen ja kalalokki. Ruokailevia kuikkia havaittiin ruovikon edustalla. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 17 (47) Kuva 8. Putukanlahden saaret, Koivurannan louhikot, Louhikkoniemi ja Putukkalahden luhta. 7. Koivurannan louhikot, Vuokalanjärvi Pinta-ala: 1,0 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Kuivien mäntykangaskumpareiden ympäröimä louhikkokuvio. Kasvillisuutta on niukasti. Tyypillisiä ovat poronjäkäläkasvustot. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 9. Metsän louhikkoa ympäröivät kuivat mäntykankaat Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 18 (47) 8. Louhikkoniemi, Vuokalanjärvi Pinta-ala: 0,4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Selvitysalueen rajalla sijaitseva niemi on karua rantalouhikkoa. Reunoilla kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä sekä vanhoja haapoja. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). 9. Puronvarsikorpi, Suuri-Pölläkkä Pinta-ala: 0,3 ha Uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit: saniaiskorvet (VU) Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Järven länsirannan rinnemetsässä olevaa harvennushakkuiden ympäröimää purouomaa reunustaa korpikasvillisuus, joka on rehevimmillään saniaiskorpea. Kenttäkerroksen lajistoon kuluvat mm. metsäalvejuuri, soreahiirenporras, korpi-imarre, metsäkorte, lillukka ja oravanmarja. Hiekkapohjainen puro on osin luonnontilainen, luontaisesti mutkitteleva. Kohteen luonnontila on heikentynyt. Alueella on tehty harvennushakkuita, sillä on vanhoja ojituksia ja sen yli on ajettu metsäkoneella. Rehevät korvet sekä purojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 10. YLä-Lapin lehtojuotti ja suot, Ylä-Lappi. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 19 (47) 10. YLä-Lapin lehtojuotti ja suot, Ylä-Lappi Pinta-ala: 3,4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit: Kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Ylä-Lapin kaakkoislahden pohjukkaan laskevan osin peratun puron reunalla on kapealti saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuutta. Kenttäkerroksen valtalaji on metsäalvejuuri, muuta lajistoa mm. mesiangervo, käenkaali ja metsäkorte. Lahden pohjukassa on isovarpu- ja tupasvillarämettä. Metsät ovat talousmetsää ja kohteen luonnontila on heikentynyt. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 11. YLä-Lapin lehtojuotti ja suot, Ylä-Lappi. 11. Vuoriniemen lehto, Pahkajärvi Pinta-ala: 0,6 ha Uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit: Kosteat runsasravinteiset lehdot (VU), tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Lehto rajautuu Albinin ja Hildan luonnonsuojelualueeseen (YSA206817). Kasvillisuus on tuoretta lehtoa, suurruoholehtoa ja saniaislehtoa. Lehtoa luonnehtivat hiirenporras, metsäalvejuuri, käenkaali, rätvänä, särmäkuisma, metsäkastikka, oravanmarja, vadelma, puna-ailakki, nurmilauha ja mesiangervo. Puusto on lehtipuuvaltista. Sen muodostavat tervaleppä, harmaaleppä, kuusi, koivu, pihlaja ja tuomi. Kohteella on noro. Norojen välittömät lähiympäristöt ja rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Norot kuuluvat vesilain mukaisiin suojeltaviin luontotyyppeihin. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 20 (47) Kuva 12. Vuoriniemen lehto, Pahkajärvi. Kuva 13. Vuoriniemen lehto on lehtipuuvaltainen. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 21 (47) 12. Leppilammen korpi, Leppilampi Pinta-ala: 0,9 ha Uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit: kangaskorpi (VU) ja mustikkakorpi (VU) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Leppilammen itärannalla oleva luonnontilainen kangas- ja mustikkakorpi. Kuva 14. Leppilammen korpi. 13. Putukkalahden luhta, Vuokalanjärvi Pinta-ala: 0,4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit: Arvoluokka: paikallisesti arvokas Pieni alainen sara- ja järviruokoluhta. Kasvistoon kuuluvat mm. järvikorte, raate, kurjenjalka, vitakastikka, jouhisara, viiltosara ja järviruoko. Kiiltopajua ja hieskoivua kasvaa hieman. Luhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita ja aluekokonaisuuksia selvitysalueella ovat: LM 1. Humalniemen kalliojyrkänne, Iso-Vihtari LM 2. Särkisaaret, Vuokalanjärvi LM 3. Saunasaaren salmi, Vuokalanjärvi LM 4. Huuhinlammen kallio, Huuhinlampi. Kallioseinämällä on kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton kalliomaalaus. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 22 (47) 2.3.9 Kulttuuriperintö 2.4 Maanomistus 2.5 Yhdyskuntarakenne 2.6 Palvelut 2.7 Liikenne Kuva 15. Humalniemen kalliojyrkänne, Iso-Vihtari Alue on lähes kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Muutamat vanhat maatila sijoittuu muutosalueella, mutta niiden peltoja ei enää viljellä. Alueella on yksi muinaisjäännösrekisterin kiinteä muinaisjäännös; Humalniemen (90010020) ajoittamaton kalliomaalaus. Kaava-alueen maanomistajia ovat Tornator Oy, Metsähallitus, Heinäveden kunta sekä yksityisiä henkilöitä. Olemassa oleva ympärivuotinen asutus rantavyöhykkeellä keskittyy pääosin vanhoille, miljööltään merkittäville kyläalueille, joita ovat Vihtari-Hirvimäki, Sappu, Suurmäki, Lepikkomäki, Länsiosa, Malkkila, Kuittua, Rummukkala, Kypäräjärvi ja Lajunlahti. Kokonaisuudessaan kaava-alue on tyypillistä hajaasutusaluetta, josta valtaosa on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen palvelut haetaan pääosin Heinäveden keskustaajamasta, jonne on kaava-alueelta matkaa noin 20 km. Yleiskaavassa rakennuspaikat on sijoitettu siten, että liikenneyhteydet ovat hyvät mahdollisimman monelle rakennuspaikalle. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 23 (47) 2.8 Tekninen huolto Kaava-alueelle sijoittuvat osuudet valtatiestä 23 ja seutuluokkaisista maanteistä 471, 474, 476 ja 477. Lisäksi yleiskaavan maankäyttö ja rakennuspaikat tukeutuvat alemman tieverkon muodostaviin tieosuuksiin, joita ovat maantiet 4764, 4781 ja 4783 sekä paikallistiet 15402, 15405, 15408, 15409, 15414, 15415, 15417, 15418, 15421, 15422, 15428, 15424, 15426, 15428, 15429, 16433, 16444 ja 16459. Alueella ei ole toimivaa teknistä huoltoa. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset 3.2.2 Vireilletulo Voimassa oleva yleiskaava on vahvistettu vuonna 2002. Vahvistamisesta on kulunut 11 vuotta, joten kaavan päivittäminen on ajankohtaista suorittaa. Kaavan vahvistamisen jälkeen on maanomistajilla tullut tarvetta muuttaa rakennuspaikkojen sijaintia. Siirtämällä rakennuspaikkoja saadaan rakennuspaikat osoitettua hyvin rakentamiseen soveltuville alueille ilman, että luonnon ja maiseman arvot vaarantuvat. Kaavamuutoksella korjataan myös muutamia voimassa olevaan kaavaan jääneitä virheitä. Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: 1. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat 2. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset 3. Kunnan luottamuselimet 4. Kunnan eri hallintokunnat 5. Viranomaiset (Etelä-Savon ELY -keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo). Kaavahanke tuli vireille Tornator Oyj hakemuksesta. Kunnanhallitus päätti 7.5.2012 108 lähettää lähialueen maanomistajille kirjeessä, jossa tiedusteltiin mahdollista halukkuutta kaavamuutokseen. Kirjeitä lähettiin 263 kpl. Kyselyn perusteella kaava-aluetta laajennettiin käsittämään myös muiden kuin Tornator Oyj:n maa-alueita. Kunnanhallitus päätti aloittaa kaavamuutoksen 8.10.2012 232. Vireilletulosta ilmoitettiin samassa yhteydessä, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 24 (47) 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.2.4 Viranomaisyhteistyö 3.3 Tavoitteet Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta ja kunnan päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ajalla 20.3. 10.4.2013. OAS:stä saatiin 6 lausuntoa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon perusteella OAS:ään on lisätty liikenteelliset vaikutukset. Muilla lausunnon antajilla ei ollut huomautettavaa. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 27.10.- 28.11.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.2015 pp.kk.2015. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 29.3.2010. Kaavaluonnoksesta saatiin 8 lausuntoa. Vastine lausuntoihin on liitteenä. Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto on annettu alustavista asiakirjoista, joten Etelä-Savon ELY-keskuksen lausuntoon ei ole laadittu vastinetta. Luonnosvaiheen työneuvottelu pidettiin 1.4.2015 ELY-keskuksessa, jossa käsiteltiin ELY:n lausuntoa. Liitteenä olevaan muistioon on kirjattu neuvottelussa esille tulleet asiat nähtävillä olevasta luonnoksesta. Lausuntojen ja työneuvotteluun perusteella kaava-aluetta on rajattu Kakonsalon Natura-aluetta vasten, kaavamääräyksiä on tarkennettu liittymien sekä vesi- ja jätevesien osalta. Kaavaselostusta on korjattu ja täydennetty. Kaavaaineiston on liitetty selvitys Suuri-Pölläkän järven mitoitustiedoista. Selvityksen perusteella kaava-aluetta on laajennettu koskemaan tilaa 419-2-14, jolle ei ollut osoitettu sille kuuluvaa rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluita järjestetään tarvittaessa. Tavoitteena on päivittää Heinäveden järvialueiden rantayleiskaava vastaamaan nykytilannetta. Käyttämällä kaavantarkistuksessa rantaviivaan perustuvaa mitoitusta ja rakennettavuuskertoimia sekä huomioimalla vesistöjen pinta-alat, saadaan rantarakennusoikeudet MKR:n mukaisiksi. Tällöin myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. Voimassa olevan kaavan mitoitusperusteita ei tarvitse muuttaa, mutta maanomistajilla pitää olla kaavan mitoitusperusteiden mukainen oikeus rakennuspaikkoihin. Koska voimassa olevan kaavan mitoitusperusteet ovat hyvin tulkinnalliset ja niitä ei ole kirjattu yksiselitteisesti kaava-asiakirjoihin, on muutoksessa perusteita tulkittu mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 25 (47) 4 MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleiset mitoitusnormit Kaavoituksessa rantarakentamisen mitoitusta ovat ohjanneet neljä geoekologista päämitoitusluokkaa (I-IV). Mitoitusluokat on muodostettu luonnon- ja kulttuuriympäristön perusteella seuraavasti: I normaaliin rantarakentamiseen soveltuvat alueet II väljään rantarakentamiseen soveltuvat alueet III rakentamisrajoituksia sisältävät alueet IV rantarakentaminen tulisi välttää tai kieltää Arvokkaisiin kohteisiin on lisäksi esitetty erillinen toimenpideluokitus. Alueilla, joilla on erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, tulee luonnonarvot säilyttää ja asettaa suojelutavoitteet alueen ominaisuuksien mukaan. Rakennusoikeus alueelta pyritään siirtämään rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. Alueet ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä, erillisiä kohteita. Tällaisia ovat esimerkiksi eläimistön tai kasviston kannalta merkittävät kohteet. Mitoituksena on käytetty 3 rp/mr. 4.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Rakennusoikeuden laskemisessa käytetään seuraavia periaatteita: Suurilla järvillä (pinta-ala yli 50 ha) rantarakennusoikeus lasketaan rantaviivan pituuteen perustuen. Rantaviivasta lasketaan muuntoja rakennettavuuskertoimen perusteella mitoitusrantaviiva, joka kerrotaan geoekologisen päämitoitusalueen mitoitusluvulla. Geoekologinen luokitus sisältää kappaleessa 4.1 esitetyt päämitoitusalueet I-IV. Pienten järvialueiden (pinta-ala alle 50 ha) mitoituksessa ei voida suoraan soveltaa suurten järvialueiden mitoitusnormeja eikä mitoitustapaa, koska pienillä järvialueilla pinta-aloilla ja rantaviivan pituudella on erityisasema. Pienille järville ja lammille ei myöskään ole rakentamispaineita samalla tapaa kuin väljemmille isojen vesistöjen rannoille. Pienillä järvillä mitoitus perustuu pääosin vesistön pinta-alaan. Tarvittaessa huomioidaan myös rantaviivan pituus ja geoekologinen mitoitus. Alle 50 ha:n järvillä ja lammilla mitoitusnormi vaihtelee järvien ja lampien pinta-alan perusteella. Poikkeuksena voi olla lammet ja järvet, joilla rakentamista on jo enemmän, esimerkiksi kyläalueiden läheisyydessä. Myös rantaviivalla on oma osuutensa, esim. kapeilla järvillä, joissa vesipinta-alaa on, mutta kapeuden vuoksi rantaviivan pituuden mukainen rakennusoikeus osoittaa muuta, tehdään poikkeus pinta-alamitoitukseen. Pääperiaatteena on, että alle 5 ha:n lammilla ei ole rakennusoikeutta. Vesihehtaaritavoitteista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli tilan asuinrakennukseen liittyen toivotaan saunan rakennuspaikkaa lammen rantaan. Pinta-alan ollessa 5-25 ha, tarvitaan 4,5 ha vesipinta-alaa yhtä rantarakennuspaikkaa kohden ja pinta-alan ollessa 25 50 ha, tarvi- Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 26 (47) taan 4 ha vesipinta-alaa yhtä rakennuspaikkaa kohden. Mikäli pienten järvien mitoitusta tarkistetaan rantaviivan mukaan, käytetään päämitoitusluokan mukaista mitoitusnormia. Mikäli järven luonnonolosuhteet tai muut seikat, esim. vesistön kapeus estävät jäljempänä esitetyn pinta-alan mukaisen rakennusoikeuden toteuttamisen, voidaan mitoitusnormia muuttaa tapauskohtaisesti. Lisäksi, mikäli järvi katsotaan kapeaksi latvavesistöalueeksi, voidaan mitoitusta alentaa sen perusteella. Osayleiskaavassa on huomioitu vuonna 1969 mukainen tilajako. Tapauksissa, joissa kantatila on selvästi osoitettavissa, huomioidaan myös rakennusoikeuden käyttö kantatilalla ennen vuotta 1969. Rakennusoikeus määritetään maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksikkö käsittää kaikki samalle omistajalle kuuluvat alueet. Mitoitusrantaviiva on digitoitu 1:10 000 mittakaavaiselta rekisterikartalta (NKRK) kuvassa 8 olevan mallin mukaisesti. Mittausmenetelmässä huomioidaan esim. vastapäisen rannan etäisyyden vaikutus tai niemen leveys. Samalla tutkitaan alueen rakennettavuus. Mitoitusrantaviiva lasketaan siten, että todellisen rantaviivan pituus kerrotaan mitoituskertoimella. Mitoituskerroin koostuu muunnetun rantaviivan kertoimesta sekä rakennettavuuskertoimesta. Kuva 16. Malli mitoitusrantaviivan laskemiseksi Ranta-alueet on perusselvityksissä luokiteltu rakennettavuuden mukaan. Suunnittelualueella on selvästi erityyppisiä rantoja, joiden Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 27 (47) ominaisuudet rakennettavuuden suhteen eivät ole samanlaiset. Rakennettavuuskertoimia on käytetty tarvittaessa. Perusselvitysten mukaiset tyypit ovat seuraavat: Rakentamiseen vaikeasti soveltuvat ranta-alueet (rr) Jyrkät kalliorannat, kivikot ja soistuneet ranta-alueet, joilla rakentaminen on vaikeasti toteutettavissa, muunnetaan rakennettavuuskertoimella 0,4. Rakentamiseen soveltumattomat rannat (rk) ja (rk/t) Pystysuorat kallioseinämät ja laajasti ruoikoituneet ja soistuneet ranta-alueet (rk) sekä tiehen rajoittuvat ranta-alueet (rk/t), joilla rakentamista ei voida toteuttaa, käytetään kerrointa 0,0. Peltorannat (pr) Maisemallisesti merkittävien rantapeltojen ranta-alueet, joille rakentaminen ei sovellu, samoin kuin peitteisillä alueilla, käytetään kerrointa 0,5. Normaalit ranta-alueet 4.3 Järvikohtaiset mitoitusvyöhykkeet Ranta-alueilla, jotka ovat rakentamiseen soveltuvia, käytetään kerrointa 1,0. Suunnittelualuetta koskevat mitoitusalueet selityksineen on esitetty kuvassa 9. Kuva 17. Mitoitusalueet selityksineen Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 28 (47) 5 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitusvertailu Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärä, sijainti, käyttötarkoitus sekä muut aluevaraukset olisi voitu tehdä voimassa olevan yleiskaavan laadintavaiheessa. Kaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Kaava toteuttaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteet. Muutokset ovat lähtöisin maanomistajien aloitteista. Kaavamuutoksella on osoitettu yhteensä 15 uutta rakennuspaikkaa sekä jaettu yksi rakennuspaikka kahdeksi olevan tilanteen mukaisesti. Uusista rakennuspaikoista 6 on osoitettu Tornator Oyj:lle 8 Metsähallitukselle sekä 1 yksityiselle taholle. Tila- ja maanomistajakohtaiset rantaviiva ja mitoitus sekä rakennuspaikkatiedot sekä vertailu voimassa olevaan kaavaan ilmenevät liitteenä olevasta mitoitustaulukosta. Kaavaselostuksen liitteenä ovat mitoitustaulukko sekä Tornator Oyj:n Metsähallituksen omistamien alueiden tilakohtaiset kartat, joista ilmenee erot rantaviivapituuksissa, rakennusoikeudessa sekä rakennuspaikkojen sijoittelussa. voimassa olevan kaavan ja kaavamuutoksen välillä. Rakennusoikeuden perustana olevat rantaviivatiedot poikkeavat huomattavasti nyt mitatuista luvuista, jotka on laskettu voimassa olevan kaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Pienien vesistöjen osalta rakennettavuuskertoimilla ei ole merkitystä, koska rakennusoikeus on laskettu vesipinta-alaan perustuen. Tornatorin Oyj:n ja Metsähallituksen tilojen osalla erot mitoitustiedoissa ilmenevät liitteenä olevista mitoituskartoista. Koska ELY:n on prosessin aikana esitti, että Suuri-Pölläkällä olisi laskettu rakennusoikeus vastoin valtuuston hyväksymiä mitoitusperusteita pinta-alan perusteella, liitteenä on selvitys koko Suuri-Pölläkän ranta-alueen mitoitustiedoista. Liitteestä selviä yksiselitteisesti, että alueella on käytetty rantaviivapohjaista mitoitusperustetta. Tämän perusteella voidaan todeta yksiselitteisesti, että mitoituslaskelmassa on tapahtunut virhe sekä Metsähallituksen että Tornator Oyj:n omistamien tilojen osalta. 5.1.1 Tornator Oyj alueet Tornator Oyj:llä on kaava-alueella rantaviivaa noin 21 km ja mitoitusrantaviivaa noin 11 km. Mitoitusperusteiden mukainen laskennallinen rakennusoikeus on yhteensä 41,01 rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksella yhtiölle on osoitettu yhteensä 38 rakennuspaikka kahden tilan alueelle (Metsämaa 419-2-31 ja Putukansalo 431-29-0). Rakennuspaikkoja on 6 enempi kuin voimassa olevassa kaavassa. Laskennallisesta rakennusoikeudesta on jätetty 3 rakennuspaikkaa osoittamatta kunnan esittämän toiveen mukaisesti. Uusien rakennuspaikkojen lisäksi rakennuspaikkojen sijoittelua on muutettu paremmin rakentamiseen soveltuville alueille. Tornator Oyj:n tilalla Metsämaa 419-2-31 rakennettavuuskertoimet eivät vaikuta muihin kuin Ylä-Lapin rantaviivaan. Suuri-Pölläkän rantaviivan pituus on 1000 m ja muunnettu rantaviiva on 875,5 m. Ylä-Lapin rantaviivan pituus on 1100 m ja muunnettu rantaviiva 765 m. Suuri-Pölläkän rannalla rakennuspai- Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 29 (47) kat on aiemmin osoitettu jyrkimmille rannoille, jolloin ei ole voitu käyttää rakennettavuuskerrointa. Ylä-Lapin rannalla on lyhyet suopohjaiset rantaalueet, joissa on käytetty rakennettavuuskerrointa. Tilan Putukansalo 431-29-0 osalta Kivijärven rannalla on soistunutta rantaa ja Iso-Vihtarilla muutamia hyvin pienialaisia kalliojyrkänteitä ja suorantoja, mutta ne eivät selitä eroa mitoituksessa. Rakentavuuskerrointa on käytetty 1095 m matkalla. Kuva 18. Metsämaa 419-2-31 voimassa oleva kaava Metsämaa tilan 2 voimassa olevassa kaavassa osoitettua rakennuspaikkaa on siirretty Putukansalon tilalle. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 30 (47) Kuva 19. Putukansalo 431-29-0 voimassa oleva kaava Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 31 (47) Kuva: Ote yleiskaavamuutoksesta Iso-Vihtarin alueelta Iso-Viharin järvelle on osoitettu muutoksella 21 rakennuspaikkaa voimassa olevan kaavan 18 rakennuspaikan asemasta. Kuva: Ote yleiskaavamuutoksesta Vuokalan järven alueelta. Muutoksella Vuokalan järvelle on osoiettu yhteensä 15 rakennuspaikkaa. Voimasa olevassa kaavassa alueelle on 7 rakennuspaikkaa. Myös Leppilammin rakennuspaikat on siirretty Iso-Viharille. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 32 (47) 5.1.2 Metsähallituksen rakennuspaikat Metsähallituksella on suunnittelualueella rantaviivaa yhteensä 11,8 km ja mitoitusrantaviivaa 6,4 km. Rakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 21 kappaletta. Rakennuspaikkojen määrä on lisääntynyt yhteensä 8 rakennuspaikalla. Suur-Pölläkälle on osoitettu 5 uutta rakennuspaikkaa ja Lylynjärvelle 2 sekä Leppilammelle 1. Metsähallituksen laskennallisesta rakennusoikeudesta on jätetty 1 rakennuspaikka osoittamatta. Metsähallituksen tiloilla rakennettavuuskertoimet ovat vähentäneet mitoitusrantaviivaa Suuri-Pölläkällä, jossa rantaviivan pituus on 5110 m ja muunnettu rantaviiva 3085 m. Lylynjärvellä rakennettavuuskertoimella on myös vaikutusta rakennusoikeuden määrään. Rakennettavuuskerrointa on käytetty yhteensä 1580 m matkalla. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 33 (47) Kuva 20. Lylynsalo 419-8-0, voimassa oleva kaava ja kaavamuutos Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 34 (47) Kuva 21. Hukkamäensalo 404-12-130, voimassa oleva kaava ja kaavamuutos 5.1.3 Yksityisten maanomistajien alueet Yksityisten maanomistajien osalta kaavamuutokset kohdistuvat alueille alla esitetyn mukaisesti. 1. Rakennuspaikan sijoittaminen rakentamiseen paremmin soveltuville alueille ja rakennusoikeuden määrän tarkistaminen tilalla 419-3-19 Harjula. Tilan rakennuspaikat on sijoitettu paremmin rakentamiseen soveltuville alueille. Tilalla ei ole lisärakennusoikeutta. Nykyinen tilajaotus on muodostunut yhdistämällä ostettu määräala ja kaksi rakennuspaikkaa vuonna 2008. Vanha kantatila rakennusoikeuden on käytetty tiloihin 3:12 ja 3:15. Tilaan liitetty alueen rakennusoikeus on 2, jotka on kaavassa osoitettu. Kuva 22. Harjula 419-3-19 (voimassa oleva kaava / uusi kaava) Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 35 (47) 2. Rakennuspaikan siirto perustetun suojelualueen ulkopuolelle tilalla 419-1- 7 Vuoriniemi. Samalla kaavaan merkitään perustetut luonnonsuojelualueet. Kuva 23. Vuoriniemi 419-1-7 3. Rakennuspaikan siirtäminen rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle tilalla 404-2-398 ja -399 Päiväranta ja Suppuniemi. Rakennuskortteli on siirretty sijansa itään. Kuva 24. Suppuniemi 404-2-399 ja 2-398 4. Rakennuspaikan siirtäminen rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle tilalla 428-6-55 Pyyli. Rakennuspaikat on osoitettu yhteen 3 rakennuspaikan kortteliin. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 36 (47) Kuva 25. Pyyli 428-6-55 5. Rakennusoikeuden selvittäminen tilalla 419-1-56 Pahkaranta. Pahkaranta tila on muodostunut suuresta Pahkajärvi emätilasta, josta on muodostettu 15 muuta tilaa lohkomisissa 2008 2012 välisenä aikana. Emätilan rakennusoikeus on käsitelty kokonaisuute. Pahkaranta tila on muodostettu lohkomalla 17.11.2010. Tila on lohkomispöytäkirjan mukaan tarkoitettu metsätalouskäyttöön. Tilalle ei voida osoittaa rakennusoikeutta, eikä muutos ole tarpeen. 6. Tila 419-1-49 Rantakimpale otetaan mukaan yleiskaavaan. Rakennuspaikka on osoitettu tilalle, koska se muodostaa kantatilan. Kuva 26. Rantakimpale 419-1-49 7. Osoitetaan olemassa olevat kaksi rakennuspaikkaa yhden kaavassa osoitetun asemasta tilalla 419-3-10. Tilalle on osoitettu olemassa olevan tilanteen mukaisesti kaksi rakennuspaikkaa, jotka ovat olleet jo ennen voimassa olevan kaavan hyväksymistä. Alueella on Silmutmäen tilan rantasauna (rak.lupa 1973) sekä erillinen saunalla varustettu loma-asunto (rak.lupa 1992), eli kaksi rakennuspaikkaa. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, ehdotus 37 (47) Kuva 27. Silmutmäki 419-3-10 8. Ylä-Partalan 419-2-14 tilan tietoja ei löydy yleiskaavarekisteristä. Tilan on muodostunut vuonna 1953, joten se muodostaa emätilan. Emätilalle kuuluu yksi rakennuspaikka, jota ei ole osoitettu voimassa olevassa kaavassa. Kuva 28: Ylä-Partala 419-2-14 5.2 Aluevarausten pääperustelut 5.2.1 Asuntoalueet Alla mainittujen lisäksi noudatetaan voimassa olevan Heinäveden järvien rantayleiskaavan määräyksiä. A Asuinrakennusten alue Alueelle saa sijoittaa enintään kaksikerroksisia asuntoja tai loma-asuntoja ja näitä palvelevia erillisiä talousrakennuksia, kuten saunoja ja vajoja sekä rakentaa asuinrakennuksen pihapiiriin enintään 25 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen. Asuinrakennuspaikan rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Q:\Kuo\P101\_Iso_Vihtarin\Työaineisto\tekstit\Selostus_Vihtari_ehdotus.docx