JORVIN SAIRAALAN PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUS HANKESELVITYS
2 (59) SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKESELVITYKSEN PERUSTEET...3 2. LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE...7 2.1. Aikuisten ja lasten erikoissairaanhoidon päivystys ja valvonta...8 2.2. Perusterveydenhuollon päivystys...12 2.3. Päivystysosasto...13 2.4. Päivystyksen kuvantamispalvelut...15 2.5. Päivystyksen laboratoriopalvelut...15 2.6. Teho-osasto...16 2.7. Palovammakeskus...17 2.8. Välinehuoltokeskus...17 3. LISÄRAKENNUKSEN YKSIKÖIDEN KEHITTÄMISTARPEET, TOIMINTA, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET 2015 2020...20 3.1. Yhteispäivystys...20 3.1.1. Yhteispäivystyksen kehittämistavoitteet...20 3.1.2. Toiminta...21 3.1.3. Yhteispäivystyksen potilasmäärien ennusteet vuonna 2020...22 3.1.4. Päivystysalueelle rakennettavat potilaspaikat...24 3.1.5. Henkilöstö...25 3.1.6. Kustannukset...25 3.1.7. Lastenpäivystyksen kehittäminen...26 3.2. Päivystysosasto...27 3.3. Päivystyksen kuvantamispalvelut...28 3.4. Päivystyksen laboratoriopalvelut...28 3.5. Päivystyksen muut tukipalvelut...29 3.6. Teho-osasto ja palovammakeskus...29 3.6.1. Kehittämistarpeet...29 3.6.2. Tuleva toiminta...30 3.6.3. Kustannukset...32 3.7. Opetustilat Jorvin sairaalassa...33 3.8. Dekontaminaatiotila...34 3.9. Välinehuoltokeskus...34 3.9.1. Välineiden kuljetus ja kuljetusreitit...35 3.9.2. Välinehuoltokeskuksen henkilöstö ja kustannukset...36 4. HANKKEEN RISKIARVIO...37 4.1. Strategiset riskit...37 4.2. Operatiiviset, palvelutuotannon, talouden ja tiedonhallinnan riskit...38 4.3. Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit...38 5. ASEMAKAAVA, LAAJENNUKSEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT...39 6. TILAOHJELMA...40 7. LISÄRAKENNUKSEN LAAJUUS JA KUSTANNUSARVIO JA TOIMINTAKULUVAIKUTUS SEKÄ AIKATAULU...41 LIITTEET 1 11...43
3 (59) 1. HANKESELVITYKSEN PERUSTEET Jorvin sairaalan päivystyksen kehittäminen tulevaisuuden palvelutarpeita vastaavaksi rakentuu merkittävälle toimintamallin muutokselle. Päivystysaikana toteutettava hoito on kallista, ruuhkaisissa päivystyksissä ei potilasturvallisuutta voida aina taata eikä henkilökunta riitä, jollei päivystyksen toimintaa tarkastella kriittisesti. Jorvissa päivystyshoidon kehittämiseen on liitetty lisärakennukseen suunniteltavat uudenlaiset päivystyskokonaisuuden tilat. STM:n käynnistämän ja helmikuussa 2010 valmistuneen Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet hankkeen mukaisesti yhteispäivystysten toimintaa kehitetään kohti aitoa yhteispäivystystä, jonka toiminta perustuu potilaan tarvitsemiin lähi- ja keskitettyihin palveluihin ilman nykyisiä organisatorisia raja-aitoja. Tällä hetkellä Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalla toimivat rinnakkain erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä vastaa HYKS ja perusterveydenhuollon päivystyksestä Espoon terveyskeskus. Hoitohenkilökunta ja erikoissairaanhoidon lääkärit ovat Hyksin henkilökuntaa ja perusterveydenhuollon lääkärit Espoon terveyskeskus on kilpailuttanut yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisärakennukseen suunnitellaan aito yhteispäivystys, jossa toimintaa ohjataan yhden johdon alaisena kokonaisuutena ja potilasprosessit on suunniteltu tarkasti potilaiden tarpeiden mukaan keskittyen päivystyksenä tarvittavaan kiireelliseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Päivystyksessä tehtävät päätökset ohjaavat merkittävästi koko sairaalan toimintaa etenkin vuodeosastojen osalta. Päivystys tuottaa osittain ennakoimatonta kysyntää sairaalan toimenpide- ja tukipalveluyksiköihin ja edelleen valvontayksiköihin sekä teho- ja vuodeosastoille. Päivystyshoidon osaamisen painottaminen jo päivystyspotilaan ensiarvioon ohjaa potilaan hoitopolun heti päivystyskäynnin alussa oikealle hoitolinjalle Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikka vastaa tällä hetkellä Espoon ja Kauniaisten päivystystoiminnan lähipalveluista, joihin kuuluvat hoidon tarpeen arvio, lievien vammojen ja sairauksien hoito ja hätätilapotilaiden hoito yhdessä ensihoitopalvelun kanssa. Kirkkonummen osalta ei tämänhetkisen terveyskeskuspäivystyksen potilaita ole voitu ottaa Jorviin kuin yöajan osalta tilanahtauden vuoksi. Lähipalveluiden lisäksi Jorvin päivystys tuottaa merkittävän osan HYKS-alueen keskitetyistä erikoissairaanhoidon päivystyspalveluista, joihin kuuluvat lastentautien, sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon palvelut myös laajemman HUS-alueen väestölle sovitun päivystyksen työnjaon mukaisesti. Lastentautien osalta erikoissairaanhoidon keskitetyt palvelut HYKS-alueella ovat Lastenklinikalla ja Jorvissa. Molemmissa edellä mainituissa päivystyspisteissä on yhtenäinen toimintamalli. Jorvin lastenpäivystys on Suomen toiseksi suurin lasten päivystyspiste Helsingin Lastenklinikan jälkeen. HUS:n somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelman 2009 2012 mukaisesti Jorvin sairaalan roolia alueen toisena päivystyskirurgisena keskuksena kehitetään erityisesti suurten kirurgisten erikoisalojen kuten vatsaelinkirurgian ja traumatologian osalta. Muissa kuin yhteen yksikköön keskitetyissä päivystyskirurgisissa ongelmissa Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Peijaksen sairaalat tukeutuvat ensisijaisesti Jorvin sairaa-
4 (59) laan. Tämän seurauksena Jorviin ohjataan enenevässä määrin virka-ajan ulkopuolista leikkaushoitoa tai valvontapaikkaa tarvitsevia päivystyspotilaita. Vuonna 2009 Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla oli noin 20 000 aikuisten erikoissairaanhoidon käyntiä. Lastenpäivystyksessä oli 8 500 erikoissairaanhoidon käyntiä. Perusterveydenhuollon päivystyksen käyntimäärä vuonna 2009 oli aikuisten osalta 22 500 ja lasten osalta 6 900 (luvuissa mukana Jorviin Puolarmetsän sairaalasta siirretty päivystys 6.9.2009 lukien). Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukasmäärä kasvaa vuoden 2009 yhteensä 286 000:sta vuoteen 2020 mennessä lähes 48 000 asukkaalla (+17 %). Kasvu on selvästi suurempi kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa (+11 %). Samalla väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa lapsiperheitä ja maahanmuuttajaperheitä, minkä arvioidaan lisäävän erityisesti lasten päivystyksen käyttöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Jorvin alueella on 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2020 yli 10 000 enemmän kuin vuonna 2009. Väestökehitys ennakoi huomattavan suurta terveyspalvelujen käytön ja kustannusten lisäystä. Osaltaan myös pääkaupunkiseudun asukkaiden oikeus perusterveydenhuollon päivystysten yhteiskäyttöön 1.4.2010 lukien saattaa lisätä käyntimääriä Jorvissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että väestömäärä on vain yksi terveyspalvelujen tarvetta ohjaava tekijä eikä palvelujärjestelmää suunnitella pelkän väestöennusteen mukaan. HUS:n ja sen jäsenkuntien yhteinen haaste on hallita ja ohjata kysyntää ja terveydenhuollon kustannuspaineita edistämällä ennaltaehkäisyä, potilaslähtöisiä prosesseja ja työnjakoa sekä erityisesti päivystyshoidon toimintamallia. Palvelukysynnän kasvaessa on tarpeen korvata Jorvin sairaalan päivystyksen ja päivystysosaston tilat uusilla, riittävillä hyvin järjestetyn ja tehokkaan päivystyksen tiloilla. Samalla otetaan huomioon Jorvin sairaalan rooli opetussairaalana ja mahdollisuudet kehittää erityisesti päivystysopetusta uudessa yhteispäivystyksessä. Tulevien vuosien potilasmääriä säätelevät väestömuutoksen ohella tärkeinä tekijöinä seuraavat: - tutkimuksen ja hoidon menetelmä- ja prosessikehitys - koko terveyspalvelujärjestelmän ja sen toimintayksiköiden työnjaon muutokset - muutokset sairastavuudessa ja päihteiden käytössä - palvelujen saatavuus ja läheisyys - kansantalouden tila ja yksityissektorin palvelujen käyttö - yhden henkilön kotitalouksien osuuden kasvu - maahanmuuton kehitys Jorvin alueen kunnat ovat erityisen mittavan tehtävän edessä ikääntyvän väestön terveydenhuollon järjestämisessä ja rahoituksessa. Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehittämistyön yhteydessä on todettu perusterveydenhuollon vahvistamisen edellyttävän sen toimintojen uudelleen arvioimista. Perusterveydenhuollon tulee eri keinoin vahvistaa ihmisten omaa kykyä ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia. Sillä on päävastuu
5 (59) kroonisten sairauksien hoidosta ja monen eri terveysongelman kanssa painivien potilaiden hoidon koordinoinnista. Perusterveydenhuollon roolia ensisijaisena palveluna minkä tahansa terveysongelman kohdalla tulee arvioida kriittisesti. Em. rooli matalan kynnyksen palveluna ei tänä päivänä toteudu. Tulevaisuudessa osaa kysynnästä ohjataan internetin välityksellä ja itsepalvelun rooli kasvaa. Silti tavoitteena on, että kuntalaisilla on mahdollisuus asioida kasvokkain terveydenhuollon ammattilaisen kanssa matalalla kynnyksellä ja ammattilainen on useammin hoitaja kuin lääkäri. Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehittämisarvioissa nähdään potilaiden osallistumisen omaan hoitoonsa voivan merkittävästi vähentää painetta ammattilaisten palvelujen kasvulle. Jos terveydenhuollon ammattilaisesta tulee yhä enemmän kumppani ja valmentaja, tarvitaan lääketieteellisen tiedon lisäksi pedagogista ja organisatorista osaamista sekä kykyä työskennellä verkostoissa. On ilmeistä, että vielä ei juurikaan osata hyödyntää osaamista, jota esimerkiksi kroonisesti sairailla potilailla on omasta sairaudestaan. Joulukuussa 2008 valmistuneessa Jorvin sairaalan yleissuunnitelmassa esitettiin, että palvelukysynnän kasvusta merkittävä osa ratkaistaan uudistamalla sairaalan toimintaa ja yhteistyötä peruskuntien kanssa. Lisäksi Jorvissa tulee toteutettavaksi laaja rakennushankkeiden ohjelma, jolla tilat saadaan vastaamaan uudistuvaa toimintaa. Samalla painotettiin, että uudet toimintaprosessit, sähköiset palvelut ja muu teknologian kehitys sekä odotukset potilaiden omatoimisuuden lisääntymisestä eivät poista tarvetta hoitaa sairaalaolosuhteissa edelleenkin suurta määrää iäkkäitä moni- ja pitkäaikaissairaita tai kuntoutusta ja hoivaa tarvitsevia potilaita. Espoon kaupunki suunnittelee uutta kuntoutus- ja kotiutussairaalaa, joka valmistunee 2014 2015. Sen myötä Jorvin sairaalassa olevien kaupungin geriatristen akuuttiosastojen paikkamäärä tulee uudelleen tarkasteluun. Akuutisti sairaiden potilaiden hoitoketjuun kuuluvat oleellisena osana tehohoidon ja tehovalvonnan palvelut. Päivystyksen palvelukysynnän kasvaessa myös tehohoidon tarve lisääntyy. Jorvin sairaalan teho-osaston tilat ovat nykyisen päivystysalueen lailla käyneet ahtaiksi. Tehohoidon vaatimien resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja vaativan teknologian edellyttämän tietotaidon ylläpitämiseksi tulisi yksittäisen teho-osaston paikkaluvun olla vähintään 10 15. HUS:n tehohoidon klinikan tavoitteena on yhdistää nykyisin pieninä erillisinä osastoina toimivia teho-osastoja laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Nykyisin Palovammakeskus Töölön sairaalassa toimii yksittäisenä vain 3-paikkaisena teho-osastona, jossa kysynnän vaihtelut aiheuttavat merkittäviä ongelmia resurssien käyttöön. Palovammakeskuksen tilat ovat erittäin ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset nykyisten hoitokäytäntöjen toteuttamiseen. Palovammahoidon liittäminen Jorvin päivystyksen vaatiman tehohoidon yhteyteen tarjoaa monia synergiaetuja erityisesti resurssien käytön tehostumisella. Suunniteltava osasto kantaa valtakunnallista vaikeiden palovammojen hoitovastuuta, jolloin myös merkittävä osa kuntalaskutuksesta suuntautuu HUS-alueen ulkopuolelle. Jorvin sairaalan yleissuunnitelmassa, jonka HYKS-lautakunta hyväksyi 27.1.2009 ja HUS:n hallitus 2.2.2009 pohjaksi jatkosuunnittelulle, sairaalan ensimmäiseksi suureksi rakennusprojektiksi ehdotettiin päivystyslisärakennusta. Ehdotukseen sisältyi päivystysalueen ja sen potilaspaikkojen lisäksi teho-osaston, valtakunnallisen palovammakeskuksen, sai-
6 (59) raalan opetustilojen ja välinehuoltokeskuksen sijoittaminen päivystyksen uudisrakennukseen. Hankkeen todettiin mahdollistavan yhteispäivystyksen kehittämisen siten, että voidaan vastata väistämättömään palvelukysynnän kasvuun ja ikääntyvien potilasryhmien lisääntyvään eriasteisen seurannan, valvonnan ja infektioeristyksen tarpeeseen. Lisäksi hanke mahdollistaa Töölön sairaalassa olevan palovammakeskuksen ja Jorvin teho-osaston uudistilat, näiden vaativien toimintojen yhteiset kehittämishyödyt ja mm. plastiikkakirurgisen osaamisen vahvistamisen Jorvin sairaalassa. Varaus päivystyslisärakennuksen suunnitteluun sisältyy HUS:n vuoden 2010 talousarvioon. Suunnittelun ensimmäinen vaihe on hankeselvitys. Siinä esitetään suunniteltaviin tiloihin sijoittuvien yksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja kehittämistarpeet sekä kuvataan ja perustellaan potilasmäärien muutokset, joille hankkeen laajuus perustuu. Hankeselvityksessä esitetään myös alustavat tilatarpeet, hankkeen kustannukset ja ajoitus, hankkeen vaikutus suoritemääriin, henkilöstötarpeeseen sekä vuotuisiin toimintakuluihin ja -tuottoihin. Hankeselvitys on seuraavia suunnitteluvaiheita ohjaava suunnitelma, jota käytetään kuntayhtymän valtuustolle esitettävän rahoituspäätöksen perusteluna ja mm. suunnittelijoiden kilpailutuksen materiaalina.
7 (59) 2. LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE HUS:n vuosien 2010 2012 investointiohjelmaa valmisteltaessa Hyksin tulosyksiköt ja kuntayhtymän liikelaitokset ehdottivat Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen suunniteltavaksi seuraavat kahdeksan toimintayksikköä: - päivystys ja valvonta (yhteispäivystys) - lasten päivystys (yhteispäivystys) - päivystysröntgen - välinehuoltokeskus - teho-osasto - palovammakeskus - haavakeskus - patologian laboratorion avaussali ym. Kysymys Hyksin keskitetyn haavakeskuksen organisoinnista ja HUSLABliikelaitoksen patologian tiloista Jorvissa jäävät erikseen, tämän hankeselvityksen ulkopuolella ratkaistaviksi. Hankeselvitys sisältää Jorvin sairaalan yleissuunnitelmaa vastaten muiden edellä todettujen toimintojen sijoittamisen sairaalan uuteen lisärakennukseen yleissuunnitelmassa alustavana ehdotettuun kerrosjakoon perustuen: Jorvin yleissuunnitelmassa 2008 esitetyt lisärakennuksen toimintayksiköt teho-osasto, myös palovammat palovammakeskus opetustilat 2.KRS päivystys- ja valvontaosasto päivystyksen vuodeosasto CCU / angiolab. päivystyspoliklinikka, myös lapset 1.KRS päivystyksen röntgenpalvelut MAANTASOKERROS / K-KRS välinehuoltokeskus T-KRS tekniset tilat Ehdotettujen toimintojen nykyinen kokonaislaajuus voidaan yhteenvetona kuvata seuraavilla vuoden 2009 toimintaluvuilla (Jorvin sairaalassa tuotetut palvelut, ei Puolarmetsän sairaalasta siirrettyä toimintaa):
8 (59) Taulukko 1: Jorvin vuoden 2009 toimintaluvut. Käynniksi on laskettu tapahtuma jossa potilas on käynyt poliklinikalla ja häntä on tutkittu tai hoidettu. PPKL-käynnit, medisiinisten ja operatiivisten alojen potilaat 19 900 PPKL-käynnit, perusterv.huolto 22 500 Lasten PPKL-käynnit, pediatria 6 700 Lasten PPKL-käynnit, perusterv.huolto 6 900 Päivystysosaston hoitopäivät 3 700 Sydäntutkimus ja -valvonta 1 500 Teho-osaston hoitopäivät 1 700 Palovammakeskuksen hoitopäivät 1 300 Palovammakeskuksen käynnit 1 100 Aikuisten päiv.näytteenotot (lab.) 28 000 Lasten päiv.näytteenotot (lab.) 5 700 Nykyiset vuosittaiset kustannukset ja tuotot lisärakennukseen suunniteltavissa toimintayksiköissä ovat HUS:n oman toiminnan osalta yhteensä noin 28 milj. euroa vuodessa. 2.1. Aikuisten ja lasten erikoissairaanhoidon päivystys ja valvonta Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksen vastuualueena ovat tällä hetkellä Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Lisäksi läntisen Uudenmaan ja jatkossa myös Hyvinkään sairaalan ja Peijaksen sairaalan alueiden gastrokirurgisille potilaille tarjotaan tertiaaritason hoitoa. Lasten erikoissairaanhoidon päivystyksen vastuualueeseen kuuluvat Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten lisäksi Vantaa sekä Lohja alueineen. Alueella on yhteensä noin 118 000 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta. Osastohoitoa vaativat päivystyspotilaat hoidetaan Jorvin lastenosastoilla. Päivystyspoliklinikalla on 2008 2009 tehty tilojen muutostöitä ja lasten päivystys on saanut uudet erilliset tila kerrosta alempaa. Syksyllä 2009 Puolarmetsän sairaalan päivystys lakkautettiin, jolloin Espoon virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon päivystys keskitettiin kokonaisuudessaan Jorvin sairaalaan. Ambulanssikuljetusta vaativat perusterveydenhuollon potilaat siirtyivät Jorvin sairaalaan myös virka-aikana. Erikoissairaanhoidon päivystys toimii ympäri vuorokauden. Päivystyksen erikoisalat ovat sisätaudit, kirurgia (erikseen pehmytosa-vatsaelinkirurgia ja ortopedia-traumatologia) ja lastentaudit. Potilasohjauksen mukaisesti sisätautien päivystyksessä hoidetaan myös neurologisia ja keuhkosairauksien potilaita. Jorvin psykiatrian yksikkö antaa tarvittaessa konsultaatioapua psykiatrisissa ja nuorisopsykiatrisissa ongelmatilanteissa. Jorvin sairaalan naistentautien päivystys toimii päivystyspoliklinikan ulkopuolella, synnytysyksikön yhteydessä eivätkä sen toimintatiedot sisälly tähän tarkasteluun. Vuonna 2009 Jorvin erikoissairaanhoidon päivystykseen otettiin vuorokauden aikana hoitoon keskimäärin 60 aikuispotilasta, joista 53 % oli sisä-
9 (59) tautien ja 47 % kirurgian päivystyksessä. Käynneistä 91 % oli päivystyksellisiä loppuosan koostuessa pääosin konsultaatioista ja uusintakäynneistä. Potilaiden keskimääräinen viipymä oli 5,5 tuntia. Lastentautien erikoissairaanhoidon päivystyspotilaita otettiin hoitoon keskimäärin 20 vuorokaudessa ja lastenkirurgisia 3 vuorokaudessa. Yli 70 % medisiinisten ja operatiivisten erikoisalojen potilaista saapuu päivystykseen kello 8.00 ja 18.00 välillä. Päivystyksessä olevien potilaiden määrä on suurimmillaan tyypillisesti kello 17.00. Kuvio 1: Jorvin sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle vuonna 2009 sisäänkirjattujen potilaiden keskimääräinen määrä tunnissa ja keskimäärin poliklinikalla paikalla olleet potilaat. Syksyllä 2009 omiin tiloihin eriytetyn lastenpäivystyksen luvut eivät ole kuvissa mukana. Saapumisten jakauma kellonajoittain 6 Saapumiset/h 5 4 3 2 1 0 Lastentaudit Operatiivinen Medisiininen Kellonaika Potilaita paikalla 30 Potilaita 25 20 15 10 5 0 Lastentaudit Operatiivinen Medisiininen Kellonaika Erikoissairaanhoidon päivystyspotilaista valtaosa tulee suoraan kotoa. Vuonna 2009 perusterveydenhuollon tai toisen sairaalan tai laitoksen lähettäminä saapui 21 % potilaista.
10 (59) Taulukko 2: Jorvin sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksen yleisimmät käyntidiagnoosit vuonna 2009. Medisiiniset potilaat Määrä Osuus Eteisvärinä tai eteislepatus 941 9 % Määrittämätön keuhkokuume 477 5 % Ruusu 368 3 % Määrittämätön rintakipu 363 3 % Ak.tubulointerstit.nefriitti 262 2 % Bakteerin aih.keuhkokuume NAS 230 2 % Määrittämätön kuume 223 2 % Lääkkeen aiheuttama myrkytys 201 2 % Tartt. olet. ripuli/g-e-iitti 200 2 % Bakt-inf NAS, sij ei-määr 197 2 % Operatiiviset potilaat Määrä Osuus Muu tai määr:tön.vatsakipu 970 10 % Ak. umpilisäketulehdus NAS 321 3 % Värttinäluun alaosan murtuma 285 3 % Aivotärähdys 217 2 % Muu toimenpit.jälkein.infektio 202 2 % Ulkokehräksen murtuma 191 2 % Alavatsakipu 174 2 % Paksusuolen umpipussitauti 155 2 % Polven/säären muu murtuma 121 1 % Reisiluun kaulan murtuma 100 1 % Lastentautien potilaat Määrä Osuus Ak. bronkioliitti NAS 661 10 % Tartt. olet. ripuli/g-e-iitti 495 7 % Ak. ylähengitystieinfektio NAS 427 6 % Määrittämätön keuhkokuume 297 4 % Äkillinen kurkunpäätulehdus 235 3 % Virussuolitulehdus NAS 212 3 % Ak.märkäinen välikorvatulehdus 209 3 % Muu tai määr:tön.vatsakipu 201 3 % Määrittämätön kuume 195 3 % Ak. nielurisatulehdus NAS 160 2 % Erikoissairaanhoidon medisiinisten potilaiden kolme yleisintä diagnoosia ovat eteisvärinä/lepatus, määrittämätön keuhkokuume ja ruusu. Kymmenen yleisintä diagnoosia muodostavat 33 % kaikista diagnooseista. Erikoissairaanhoidon operatiivisten potilaiden kolme yleisintä diagnoosia ovat määrittämätön vatsakipu, umpilisäketulehdus ja värttinäluun murtu-
11 (59) ma. Kymmenen yleisintä diagnoosia muodostavat 29 % kaikista diagnooseista. Erikoissairaanhoidon lastentautien potilaiden kolme yleisintä diagnoosia ovat bronkioliitti, ripuli ja ylähengitysinfektio. Kymmenen yleisintä diagnoosia muodostavat 46 % kaikista diagnooseista. Medisiinisistä potilaista 51 % siirtyi jatkohoitoon HUS:n osastoille, 16 %:lle sovittiin muu jatkohoito tai kontrolli ja 33 % lähti kotiin. Operatiivisista potilaista 35 % siirtyi HUS:n osastoille, 28 %:lle sovittiin muu jatkohoito tai kontrolli ja 36 % lähti kotiin. Potilaan korkea ikä lisää osastolle siirtymisen todennäköisyyttä. Kuvio 2: Päivystyskäyntien kestojen jakaumat 1 10/2009 medisiinisten (sisätaudit) ja operatiivisten (kirurgia) potilaiden osalta.
12 (59) Lastenpäivystyksessä panostetaan etupainotteiseen hoitoon ja aiempaa pidempiin seuranta-aikoihin päivystyksessä, jolloin usein osastohoito voidaan usein välttää ja tukea lapsen kotiutumista suoraan päivystyksestä. Tämän mahdollistavat lastenpäivystyksen ensiapu- ja eristyshuoneet sekä kuusi keskusvalvomoon kytkettyä seurantapaikkaa. Seurantapaikoilla hoidetaan mm. hengenahdistuksen, ripulin aiheuttaman kuivuman vuoksi hoidettavia potilaita sekä lapsia, jotka ovat seurattavana tapaturman jälkeen, esimerkiksi aivotärähdyksen vuoksi. 2.2. Perusterveydenhuollon päivystys Aikuisten perusterveydenhuollon päivystys hoitaa sekä käveleviä terveyskeskuspäivystyspotilaita että vuodepaikkaa tarvitsevia potilaita (jälkimmäisiä keskimäärin 25 potilasta vuorokaudessa). Potilaille on varattu erilliset 10 vuodepaikkaa, mutta heitä on hoidettu ruuhkatilanteessa myös erikoissairaanhoidon potilaspaikoilla. Potilasmäärät ovat viikonloppuina suuremmat kuin arkena. Perusterveydenhuollon päivystys vastaa arkisin klo 16.00 8.00 ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon ja Kauniaisten perusterveydenhuollon päivystyksestä. Sairaankuljetusta vaativien espoolaisten perusterveydenhuollon potilaiden hoito on keskitetty Jorviin ympäri vuorokauden. Kirkkonummen perusterveydenhuollon päivystysajan toiminta hoidetaan Jorvissa vain yöaikaan, Tavoitteena on laajentaa palvelu kattamaan myös viikonloppuillat, mutta tilat ja toiminnan resursointi eivät toistaiseksi ole mahdollistaneet sitä. Vuonna 2009 Jorvin sairaalassa olevaan perusterveydenhuollon päivystykseen tuli vuorokaudessa keskimäärin 80 potilasta, joista 19 oli lapsia. Luvuissa on mukana Puolarmetsän sairaalasta Jorviin siirretty päivystys 6.9.2009 lukien, ei koko vuoden osalta. Käyntimäärä oli yhteensä 29 375, joista alle 16-vuotiaiden käyntejä 6 863. Puolarmetsän sairaalan päivystys mukaan lukien käyntimäärä oli 34 470, joista lasten osuus 8 585. Puolarmetsän päivystyksen lakkauttamisen myötä Jorvin käynnit lisääntyivät jonkin verran, mutta eivät yksi yhteen. Virka-ajan ulkopuolella lasten terveyskeskuspäivystys on Jorvissa erikoissairaanhoidon päivystyksen yhteydessä. Lasten terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon päivystyksellä toimii yhteinen lastentautien hoitohenkilökunta ja yhteinen hoidon vaativuuden arviointi. Lastenpäivystyksen sairaanhoitajilla ja lääkäreillä on halutessaan mahdollisuus työkiertoon Jorvin ja Lastenklinikan päivystysten välillä. Espoon selviämishoitoasema toimii Kilon poliisin tiloissa ja siellä on terveydenhuollon ammattilaisia (hoitajia), joilla on valmius seurata päihtymyksen vuoksi seurantaa vaativia päivystyspotilaita sekä ohjata heitä tarpeen mukaiseen päihdehoitoon. Perusterveydenhuollon asiakkaiden suuri osuus Jorvin päivystyksen potilasvirroista ilmenee hyvin seuraavasta saapumisaikojen ja potilaiden lukumäärien kuvasta.
13 (59) Kuvio 3: Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalle lokakuussa 2009 sisäänkirjattujen potilaiden keskimääräinen määrä tunnissa erikoisaloittain. 2.3. Päivystysosasto Päivystysosasto kuuluu medisiinisen tulosyksikön Päivystys ja valvontaklinikkaan. Osaston 12 potilaspaikasta on kuusi valvontapaikkoja ja yksi eristyspaikka ilmasulkumahdollisuudella. Osastolla hoidetaan sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon erilaista valvontaa, tarkkailua ja seurantaa vaativia aikuisia potilaita. Potilaat tulevat osastolle pääosin päivystyspoliklinikan kautta. Päivystysosastolle otetaan tyypillisesti potilaita, joiden oletetaan vaativan hoitotoimenpiteitä ja seurantaa enemmän kuin vuodeosastolla on mahdollista toteuttaa. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan osastolla voidaan hoitaa nopeasti kotiutuvia tai johonkin muuhun hoitolaitokseen tai sairaalaan siirtyviä potilaita. Päivystysosaston kuudella valvontapaikalla hoidetaan potilaat, jotka vaativat: Tajunnan tason tarkkaa seurantaa - tajunnan seuranta - kouristusten seuranta - sekavuuden/delirium-potilaan seuranta Verenkierron tarkkaa seurantaa - verenpainetta nostavan lääkityksen käyttö - suora valtimopaineen mittaaminen Hengitysvajauksen hoitoa - BiPAP - CPAP Diureesin seurantaa ja hoitoa
14 (59) Vuotavat potilaat - runsaasti verta oksentavat - runsaasti melenoivat Muut jatkuvaa seurantaa tarvitsevat potilaat - vaikeat intoksikaatiot - vatsan alueen vammapotilaat - thoraxin alueen vammapotilaat Vuonna 2009 päivystysosastolla hoidettiin 2 914 potilasta, joista 71 % oli sisätautisia ja 29 % kirurgisia potilaita. Hoitopäivien määrä oli 3 433. Potilaiden keski-ikä oli 61 vuotta ja he viipyivät osastolla keskimäärin 1,0 vuorokautta. 53 % potilaista siirtyi jatkohoitoon joko Jorvin sairaalan sisälle tai toiseen sairaalaan. Noin 27 % potilaista kotiutui. Kuolleisuus oli 1 %. Taulukko 3: Päivystysosaston osastohoitojaksojen 20 tavallisinta päädiagnoosia vuonna 2009. Koodi Diagnoosi Määrä I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 179 T36 Lääkkeen aiheuttama myrkytys 94 R10.4 Muu tai määrittämätön vatsakipu 86 J18.9 Määrittämätön keuhkokuume 84 R07.4 Määrittämätön rintakipu 84 A09 Tarttuvaksi oletettu ripuli/gastroenteriitti 71 F10.1 Haitallinen alkoholin käyttö 58 I10 Essentiaalinen verenpainetauti 55 R55 Pyörtyminen ja kollapsi 51 I25.1 Ateroskleroottinen sydänsairaus (Sepelvaltimotauti) 48 I21.49 Akuutti subendokardiaalinen sydäninfarkti 43 I50.9 Sydämen vajaatoiminta 42 J15.9 Bakteerin aiheuttama keuhkokuume 42 K85 Äkillinen haimatulehdus 41 R56.8 Kouristus 41 N10 Akuutti tubulointerstitielli nefriitti (munuiaistason virtsatietulehdus) 41 K92.1 Meleena (veriuloste) 40 S06.0 Aivotärähdys 35 J44.8 Muut krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 34 R42 Pyörrytys ja huimaus 32
15 (59) 2.4. Päivystyksen kuvantamispalvelut Jorvin sairaalan päivystyksessä tilataan kuvantamistutkimus noin 60 %:lle erikoissairaanhoidon ja 20 %:lle perusterveydenhuollon potilaista. HUS- Röntgenin Jorvin vastuuyksikön tutkimustilat sijaitsevat päivystysalueen vieressä, joten erillistä päivystysröntgenyksikköä ei ole aiemmin tarvittu. Jorvin röntgenyksikkö toimii 24/7-periaatteella, mutta päivystävä radiologi ei ole öisin ja viikonloppuisin kokoaikaisesti paikalla. Radiologipäivystys on toistaiseksi arkisin klo 15.00-20.00 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 11.00 15.00. Vuonna 2009 koko röntgenyksikön tutkimusmäärä oli yhteensä 53 473, joista natiivikuvauksia oli 36 484, ultraäänitutkimuksia 9 832 ja tietokonetomografia-tutkimuksia 7 157 kpl). Päivystyksenä tilattujen ja tehtyjen osuus oli 31 138 kpl. Magneettikuvauksia ei Jorvissa tehdä toistaiseksi päivystyksenä eikä liioin angiografioita. Päivystysalueelta (päivystyspoliklinikka ja päivystysvuodeosasto) tilattuja tutkimuksia oli vuonna 2009 seuraavasti: natiivitutkimuksia 11 751, UÄtutkimuksia 2 734 ja TT-tutkimuksia 2 851 kpl. 2.5. Päivystyksen laboratoriopalvelut Jorvin päivystyksessä tilataan laboratoriotutkimuksia noin 80 %:lle erikoissairaanhoidon ja 25 %:lle perusterveydenhuollon potilaista. Vuonna 2009 päivystyspotilaiden näytteenottomäärät olivat aikuisten osalta noin 28 000 ja lasten osalta noin 5 700. Kävelevät potilaat lähetetään päivystyspoliklinikalla olevaan laboratorion näytteenottoon. Vuodepaikoilla olevien potilaiden laboratoriopyyntöihin merkitään potilaiden sijainti päivystyspoliklinikalla ja laboratoriohoitaja ottaa näytteet päivystyspoliklinikalla ympäri vuorokauden. Näytteiden analysointi tapahtuu laboratoriossa. Samoin laboratoriohoitaja hakee näytteet päivystysosastolta, tehostetun valvonnan osastolta sekä lasten päivystyksestä ja kuljettaa ne laboratorioon analysoitavaksi. Perusterveydenhuollon päivystyksessä pilotoidaan ensimmäisenä vieritutkimuksen käyttöönottoa. Näytteenotto vieritutkimusta varten ja tutkimuksen tekeminen kuuluu päivystyksen henkilökunnalle. HUSLAB tukee verikaasuanalytiikan tekemistä päivystysosastolla erillisen sopimuksen mukaan.
16 (59) 2.6. Teho-osasto Jorvin teho-osasto on operatiivisen tulosyksikön ATEK:n vastuualueeseen kuuluvan tehohoitoklinikan osasto. Osasto vastaa pääosin Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten väestön tehohoidosta ja tehovalvonnasta. Jorvin sairaalassa tehovalvontatasoinen hoito, jolla tarkoitetaan varsinaista tehohoitoa matalamman intensiteetin hoitoa, toteutetaan teho-osastolla allokoimalla osaston sisällä hoitoresursseja kunkin potilaan hoitotason mukaisesti. Jorvin päivystyspoliklinikalta saapuu valtaosa teho-osaston potilaista (55 %) ja toiseksi suurin potilasvirta muodostuu päivystyskirurgisista potilaista leikkaussalista (20 %). Jorvin tehon erityisalueisiin kuuluvat eräät erityishoidot kuten sydänpysähdyksestä elvytettyjen tehohoito sekä akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan liittyvät hoidot. Näiden hoitojen tarpeen sekä Helsingin sairaaloiden tehojen ylivuodon takia potilaita siirretään Jorvin teholle muilta teho/tehovalvontaosastoilta. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan alueiden raskasta tehohoitoa vaativat potilaat hoidetaan myös ensisijaisesti Jorvin teholla. Siirto Jorvin teholta Helsingin sairaaloiden tehoille liittyy eräiden erityistason hoitojen kuten sydänkirurgian, neurologian ja neurokirurgian tarpeeseen. Teho-osastolta käsin järjestetään myös koko sairaalan kattava METryhmän (Medical Emergency Team) toiminta. Osasto toimii 1980-luvulla rakennetuissa tiloissa, jotka ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset nykytoimintaan. Osastolla on seitsemän tavallista paikkaa ja yksi ilmaeritysmahdollisuuden tarjoava huone. Hoidettavien potilaiden määrä rajoittuu kuitenkin maksimissaan seitsemään potilaaseen hoitajaresurssin takia. Käytännössä osaston paikkaluku määräytyy potilasjakauman mukaan riippuen potilaiden hoidon intensiteetin ja potilaiden eristystarpeen mukaan. Osaston nykyinen hoitajien toimien määrä on yhteensä 31. Toimiin kuuluu 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 26 sairaanhoitajaa ja kolme perushoitajaa. Yksi sairaanhoitajan toimista on ns. sissivakanssi. Hoitajien kokonaismäärä on 4,5/paikka. Osaston minimivuorovahvuus on neljä hoitajaa, jolla voidaan hoitaa 3 5 tehohoitoista potilasta ja 2 4 tehovalvontapotilasta; maksimissaan siis kerrallaan seitsemää potilasta. Osastolla on 1 apulaisylilääkärin virka ja kaksi erikoislääkärin virkaa, joista toinen virka ns. raskaan päivystyksen korvaajan virka. Tehoklinikan koulutuskierron sairaalalääkärin viroista on yksi pyritty sijoittamaan Jorvin teholle. Osaston päivystystä varten on ATEK:n tehoklinikan raskas päivystyspiste, jonka hoitavat osaston omat lääkärit sekä osittain Jorvin leikkausosaston anestesialääkärit ja tehoklinikan muiden kiinteistöjen lääkärit. Tehon päivystyspisteen toimesta hoidetaan Jorvin leikkaussalin anestesiapäivystyksen takapäivystys. Osastolla on kaksi osastosihteerin tointa.
17 (59) Taulukko 4: Osastolla vuosina 2005-2009 toteutuneiden hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä. Vuosi Hoitojaksot Hoitopäivät Potilaiden iän ka 2009 363 1670 57 2008 446 1736 56 2007 337 1616 57 2006 391 1405 59 2005 388 1497 57 2.7. Palovammakeskus Tehohoitoa vaativia palovammoja on Suomessa vuosittain 50 60, joista Töölön sairaalan palovammakeskus hoitaa noin 40. Vuonna 2009 hoidettiin 37 tehopotilasta (429 hoitopäivää). Vuodeosastokuntoisia hoidetaan noin 100 vuodessa, vuonna 2009 oli 106 potilasta ja heillä 569 hoitopäivää. Palovammaosaston tilanpuutteen vuoksi hoidetaan plastiikkakirurgian vuodeosastolla palovammapotilaita ja paleltumapotilaita, viime vuonna 42 (220 hoitopäivää). Poliklinikkakäyntejä oli 1 134. Huuli- ja suulakikeskuksessa hoidettiin 11 palovammalapsipotilastavuonna 2009 (34 hoitopäivää) sekä Lasten- ja nuorten sairaalan vuodeosastoilla 34 potilasta (152 hoitopäivää) ja 7 tehovalvontapotilasta (9 hoitopäivää). Kaikki nämä potilaat olivat palovammalääkärin hoidossa. Lisäksi palovammaosasto hoitaa vuosittain noin 40 plastiikkakirurgista tehohoitoista potilasta, joiden hoitoajat ovat oleellisesti lyhyemmät kuin palovammatehopotilaiden. Ulkokuntalaisten osuus palovammatehopotilaiden määrästä vuonna 2008 oli 71 % ja vuodeosastokuntoisista 52 %. Vuonna 2009 jouduttiin korjaustöiden aikana pitämään potilaspaikkoja kiinni useita viikkoja, mikä on vaikuttanut toimintalukuihin. Palovammakeskus ei ole voinut ottaa tilanpuutteen vuoksi käytännössä lainkaan jälkikorjaus- eikä kuntoutuspotilaita ja vain rajoitetusti paleltumapotilaita. Palovammakeskuksen nykyinen toimien määrä on yhteensä 31. Toimiin kuuluu 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja ja 29 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajan toimista neljä on ns. sissivakansseja, joiden sijoitus on ollut koko ajan palovammaosastolla. Palovammakeskuksessa on tällä hetkellä 6 sairaansijaa, joista 3 tehopotilaille. Potilaita leikataan palovammaosaston viereisessä leikkaussalissa maanantaisin ja torstaisin, jolloin sali on kokonaan varattu palovammapotilaille. Viikonloppuisin leikataan vain poikkeustapauksissa, ruuhka-aikoina myös muina arkipäivinä. 2.8. Välinehuoltokeskus Jorvin sairaalan välinehuoltokeskus on osa HUS-Desiko liikelaitosta ja se toimii vuonna 1976 rakennetuissa peruskorjaamattomissa tiloissa. Ne
18 (59) ovat sairaalan 1. kerroksessa synnytysosaston ja kliinisen kemian laboratorion läheisyydessä leikkausosaston alapuolella. Välinehuoltokeskus toimii osittain keskitetyn välinehuoltotoimintamallin mukaan. Välinehuoltokeskuksessa puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan osastoilta tulevat hoitotarvikkeet ja instrumentit. Palveltavia yksiköitä on 39, joista suurimmat ovat leikkausosasto, päiväkirurgia, kirurgian poliklinikka, naistentautien poliklinikka, synnytysosasto ja päivystyspoliklinikka. Desinfioituja tuotteita toimitetaan eniten lasten vuodeosastoille sekä vastasyntyneiden vuodeosastoille. Välinehuoltokeskuksen lisäksi välinehuoltajia työskentelee asiakasyksiköissä, kuten leikkausosastolla, poliklinikoilla ja teho-osastoilla. HUS-Logistiikan hoitamat välinehuollon sairaalan sisäiset kuljetukset tulevat kerrosta alempana sijaitsevasta materiaalikeskuksesta hissillä H18. Ulkopuoliset tavaratoimitukset, joita tulee vähemmän, tulevat hissillä 18, samaa reittiä kuin materiaalikeskuksen kuljetukset. Hengityshalvauspotilailta huoltoon tulevat välineet kuljettaa Itella. Sairaalan osastoilta huollettavat välineet tuodaan 1. kerroksen K-hissien edestä käytävää (Z0116) pitkin pesutilaan. Steriloidut ja desinfioidut tuotteet haetaan välinehuoltokeskuksesta hissillä H20 ja siitä kerrosta alemmaksi K-kerroksen käytäviä pitkin hisseille eri puolille Jorvin sairaalan yksiköitä. Välinehuoltajat kuljettavat leikkausosaston instrumentit hissillä H19 välinehuoltokeskukseen pakattavaksi ja steriloitavaksi. Samalla hissillä steriloidut välineet kuljetetaan takaisin leikkausosaston steriilikäytävälle. Välinehuoltaja kuljettaa synnytysosaston huollettavat instrumentit siirtopöydällä kuljetuslaatikossa välinehuoltokeskuksen pesutilaan. Steriloidut ja desinfioidut tuotteet palautetaan synnytysosaston ja välinehuoltokeskuksen steriilivaraston vieressä olevaan varastotilaan (01041). Välinehuoltokeskuksen toimintatuotot muodostuvat sisäisille ja ulkoisille asiakkaille myydyistä välinepalveluista. Toimintakulut sisältävät erilaisten tuotannontekijöiden aiheuttamat kuluerät ja muut sisäiset konsernin ja muiden tukipalveluiden veloitukset. Vuosi Toimintatuotot Toimintakulut 2008 1 775 372 1 461 108 2009 1 868 181 1 568 355 Huolletut välinepakkaukset Vuosi Asiakkaat Leikkaus- Päiväkirurgian yhteensä osasto yksikkö 2007 227 144 45 810 12 693 2008 240 946 46 876 15 242 2009 215 733 42 753 12 261
19 (59) Välinehuoltokeskuksen laitteiden käyttökerrat vuosina 2007 2009 ovat seuraavat: Vuosi Kone/laite Autoklaavit, 4 kpl Pesu- ja desinfektiokoneet, 4 kpl (ei sis. tunnelipesukonetta) Matalalämpösterilointilaite, 1 kpl (tuotteet/käyttökerrat) 2007 3 221 6 299 3483/732 2008 3 163 6 676 3479/771 2009 2 581 6 185 2668/648
20 (59) 3. LISÄRAKENNUKSEN YKSIKÖIDEN KEHITTÄMISTARPEET, TOIMINTA, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET 2015 2020 3.1. Yhteispäivystys 3.1.1. Yhteispäivystyksen kehittämistavoitteet Jorvin päivystys on tällä hetkellä perinteinen rinnakkaispäivystys, jossa on kaksi erillistä osaa, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset. Ne käyttävät osin samoja tiloja ja hoitohenkilökuntaa. Hyks vastaa erikoissairaanhoidon ja Espoon terveyskeskus perusterveydenhuollon päivystyksen tuottamisesta. Espoon kaupunki on ulkoistanut perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan yksityiselle palveluntuottajalle. Hoitohenkilöstö on kokonaan Hyksin palveluksessa. Nykyinen kokonaisuus on hallinnollisesti monimutkainen ja työnjako on epätarkoituksenmukainen. Pääkaupunkiseudun päivystyshankkeen, HUS:n päivystyksen somaattisen suunnitelman ja STM:n käynnistämän, helmikuussa 2010 ministeri Risikolle raporttinsa jättäneen työryhmän tavoitteena on luoda päivystyspoliklinikoista yhtenäisiä, potilaan tarpeista lähtöisin olevia kokonaisuuksia. Jorvin päivystyspoliklinikka toimii ahtaissa ja sokkeloisissa tiloissa, joissa potilaiden hoidon ja potilasturvallisuuden kehittäminen on vaikeaa. Toiminta on jaettu kahteen kerrokseen, joissa toimivat erillään aikuisten ja lasten päivystykset. Tästä on seurannut ongelmia etenkin lastenkirurgisille potilaille ja heitä hoitavalle henkilökunnalle sekä päivystävälle yleislääkärille hänen joutuessaan hoitamaan kaukana toisistaan sijaitsevia aikuisja lapsipotilaita. Toimiminen kahdessa eri kerroksessa ei mahdollista resurssien yhteiskäyttöä. Nykyisiä päivystyksen tiloja ei pystytä remontoimaan siten, että päivystyspotilaiden turvallinen, nopea ja laadukas hoito onnistuisi. Tilat ovat potilaille ja henkilökunnalle hyvin epäviihtyisät, eivätkä mahdollista potilaiden hoitoprosessien kehittämistä pitemmälle. Lisärakennus mahdollistaa Jorvin päivystyksen kehittämisen vastaamaan STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -hankkeen päivystystoiminnalle asettamia potilasturvallisuuteen, osaamiseen ja laatuun liittyviä tavoitteita. Kun toimintaa kehitetään ja varaudutaan tulevaan palvelutarpeen kasvuun, on mahdollista samalla muuttaa päivystyksen palvelurakennetta siten, että potilaille tarjotaan juuri ne palvelukokonaisuudet, joita hänen sairautensa tai vammansa edellyttävät. Tärkeänä tavoitteena on luoda toiminnallisesti aito yhteispäivystys, jonka sisällä ei ole lainkaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaa vaan potilasohjaus tapahtuu potilaiden tarvitseman diagnostiikan ja hoidon mukaan. Toisena tavoitteena on selkeä johtamisjärjestelmä ja toimiminen yhden johdon alaisena nykyisen kahden johdon mallin sijaan. Kolmantena tavoitteena on lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työnkuvan kehittäminen huomioiden erityisesti yleislääkäreiden kuuluminen päivystyksen lääkärikuntaan ja sairaanhoitajien uudenlaiset työnkuvat. Lasten päivystyksen nykyhetken organisointi osana naisten- ja lastentautien tulosyk-
21 (59) sikköä on tarkoituksenmukainen ja tulee jatkumaan nykyisessä mallissa myös lisärakennuksessa. Jorvin päivystyspoliklinikka hoitaa tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa vakavasti sairastuneita ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita ja lisäksi suuren määrän päivystyshoitoa tarvitsevia, mutta lievemmin sairastuneita tai vammautuneita potilaita. Nykyisin päivystyspoliklinikka hoitaa myös merkittävästi muun terveydenhuollon tehtäviä toimimalla ajanvaraustoiminnan ylivuotopaikkana, korvaamalla puuttuvan 1 3 päivää kiireellisen ajanvaraustoiminnan palvelut ja toimimalla jatkohoidon jonotuspaikkana. Uudet päivystyksen tilat Jorvin sairaalan lisärakennukseen suunnitellaan vain päivystyspotilaiden hoitoa varten eikä tiloja tai muita resursseja varata toimimiselle muun, ei päivystyksellisen toiminnan varapaikkana. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi on STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet hankkeessa linjattu päivystyspoliklinikoiden toiminta päivystyspotilaiden hoidoksi. Tämä edellyttää muutoksia myös vanhusten huollossa ja ajanvaraustoiminnassa ja palvelun tarjoamisen näille potilaille oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Tällä hetkellä ympäri vuorokautinen päivystyspotilaan puhelinneuvonta on järjestetty espoolaisille 10023-palvelun kautta. Jatkossa voi olla tarkoituksenmukaista järjestää neuvonta päivystyksen henkilökuntaan kuuluvien, mutta päivystyksestä erilleen rauhoitetun toiminnan avulla. Myös kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys perustuu pitkälti puhelinneuvontaan ja kaiken puhelimessa annettavan neuvonnan koordinoinnista tulee jatkossa huolehtia. 3.1.2. Toiminta Päivystyspotilaan hoito alkaa hoidon tarpeen ensiarviolla. Ensiarviossa määritetään hoidon tarve ja kiireellisyys, tarvittava hoitolinja ja hoidosta vastaava lääkäri. Lähetteet osoitetaan yhteispäivystykseen ja hoitava lääkäri valitaan tarkoituksenmukaisesti. Siten lähetteellä tuleva ei aina ole erikoislääkärin potilas. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden työnjakoa, tiimityötä ja hoitajien aiempaa itsenäisempää työnjakoa kehitetään. Alla on ensin esitetty päivystyksen neljä erilaista hoitolinjaa: 1. Lyhyt päivystyskäynti Sairaanhoitajaa/lääkäriä edellyttävät pienet vammat, virtsatieinfektiot ja vastaavat. Edellyttävät päivystyshoitoa, mutta eivät tarvitse seurantaa, laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia. Potilaan yleistila hyvä ja tulee kävellen. 2. Päivystysvastaanottokäynti Sairaanhoitajaa/lääkäriä edellyttävät oireet ja vammat. Potilaan yleistila hyvä ja tulee kävellen. Pääosin istuu, mutta tarvitsee myös lepopaikkoja. Osa potilaista tarvitsee laboratorio/röntgentutkimuksia. 3. Päivystyspoliklinikan tarkkailussa tapahtuva hoito Potilas tulee joko kävellen tai sairaankuljetuksen tuomana. Potilas tarvitsee sairaanhoitajan tarkkailua ja useimmiten sänkypaikan,
22 (59) joskus istumapaikan. Useimmiten tarvitaan laboratorio/röntgentutkimuksia 4. Päivystyspoliklinikan valvonnassa tapahtuva hoito Potilas tulee useimmiten sairaankuljetuksen tuomana ja tarvitsee sairaanhoitajan jatkuvaa läsnäoloa, elintoimintojen seurantaa tai muista syistä jatkuvaa seurantaa. Potilas tarvitsee sänkypaikan ja jää useimmiten sairaalahoitoon. Aidossa yhteispäivystyksessä kunkin potilasryhmän hoidon ohjauksesta ja toiminnan seurannasta vastaa sovittu erikoisala alkaen lievin oirein tulleista potilaista aina vakavasti sairastuneisiin potilaisiin. Esimerkkinä potilasryhmistä ovat vammapotilaat, joiden hoidon ohjauksesta vastaa kirurgi ja geriatriset potilaat, joiden hoidon ohjauksesta vastaa yleislääkäri/geriatri. Yksittäisen potilaan hoidosta vastaava lääkäri valitaan tarkoituksenmukaisesti ja hän voi olla yleislääkäri tai erikoislääkäri. Potilaan hoitovastuu on aina yhdellä lääkärillä. Selkeät konsultaatiomahdollisuudet vähentävät tarvetta siirtää hoitovastuuta. Siten toiminta eroaa nykyisestä potilaiden jaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspotilaisiin, joka on perustunut lähinnä oireen ja vamman vakavuuteen ja ohjausvastuu on ollut erikseen lieville potilaille (nykyiset perusterveydenhuollon potilaat) ja vakavasti sairastuneille (nykyiset erikoissairaanhoidon potilaat). Erityistä huomiota kiinnitetään lasten, geriatristen potilaiden, päihdepotilaiden, mielenterveyspotilaiden ja hätätilapotilaiden hoidon ja tarvittavien tilojen suunnitteluun. Hyksin psykiatrian tulosyksikkö tuottaa Jorvin päivystyksessä tarvittavat psykiatrian erikoisalan konsultaatiopalvelut. Toiminta jatkuu nykymuotoisena myös uudessa yhteispäivystyksessä ja edellyttää yhden huoneen tilavarausta. Espoon kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys Jorvin sairaalan tiloissa toimii ympäri vuorokauden, virka-aikaan pääsääntöisesti vain puhelinpalveluna, virka-ajan ulkopuolella tehdään myös suoraa asiakastyötä, usein jalkautuvaa. Asiakaskunta koostuu lastensuojelun asiakkaista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivistä. Sosiaali- ja kriisipäivystys on myös osa Espoon suuronnettomuusvalmiutta ja sieltä organisoidaan mm. psykososiaalinen tuki. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarvitsee tilan puhelinpalvelua varten (voi olla yhteinen muun puhelinpalvelun kanssa) ja tilan asiakastapaamisille. 3.1.3. Yhteispäivystyksen potilasmäärien ennusteet vuonna 2020 Jorvin yhteispäivystyksen kysyntäarviot on tilasuunnittelua varten laskettu käyttäen nykyistä erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto jakoa, vaikka jatkosuunnittelussa ja uuden yhteispäivystyksen käytännössä potilaat jaotellaan hoitolinjojen mukaan. Arviot on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen kuntakohtaisia väestöennusteita, niissä olevia ikärakenteen muutoksia ja vuoden 2009 päivystyksen käyttöä potilaiden iän, asuinkunnan, diagnoosin, saapumisajan ja poistumisajan mukaan. Jos väestön terveydessä, hoitomenetelmissä ja -käytännöissä ja muiden palvelujen käytössä ei tapahdu muutoksia, kasvaa nykyistä erikoissairaanhoidon päivystystä
23 (59) vastaavan palvelun kysyntä sisätautien osalta 33 %, kirurgian osalta 23 % ja lasten osalta 9 %. Vastaavasti päivystysalueen potilaspaikkojen tarve nousee sisätaudeissa 35 %, kirurgiassa 26 % ja lapsilla 9 %. Väestön eliniän odote kuitenkin kasvaa vuosina 2009 2020 luokkaa 3 4 %. Olettaen, että merkittävä osa tästä, 3 %-yksikköä, realisoituu terveen eliniän lisäyksenä, jolloin tietyn ikäryhmän väestö ei sairasta vuonna 2020 yhtä paljon kuin sama ikäryhmä nyt, erikoissairaanhoidon palvelutarpeen kasvu on edellä todettua pienempi. Tällöin sisätautikäyntien määrä Jorvissa kasvaa 24 %, kirurgian 18 % ja lastentautien 9 %. Vastaavasti suhteutettuna eri potilasryhmien päivystyskäyntien määrään ja kestoon päivystyksen potilaspaikkojen tarve nykyistä erikoissairaanhoitoa vastaavissa palveluissa kasvaa sisätaudeilla 25 %, kirurgialla 19 % ja lapsilla 9 %. On huomattava, että ennuste potilaspaikkojen tarpeesta on herkkä terveen eliniän odotteelle ja että myös toimintaprosessien muutokset kuten ns. läpimenoaika vaikuttavat laskelmaan. Jos terveen eliniän odote kasvaa esimerkiksi vain 1 % vuodesta 2009 vuoteen 2020 ja muut tekijät eivät muutu, on hoitoprosesseja tehostettava 5 %, jotta aikuisten erikoissairaanhoitoon nyt laskettu mitoitus paikkojen tarpeesta osuu oikeaan. Nykyisiä perusterveydenhuollon käyntejä vastaavassa kysyntäarviossa on otettu huomioon Tilastokeskuksen väestöennuste, ikärakenteen muutos kolmeportaisella asteikolla (alle 15 v, 15 75, yli 75) ja vuoden 2009 Espoon päivystysten käyttö. Lähtötiedot eivät mahdollista terveen eliniän odotteen tai prosessiparannusten tyyppisten muutosten eivätkä asuinkunnan käyntimäärillä tasatun väestönkasvun huomiointia. Näillä lähtötiedoilla yleislääkäritasoisten päivystyskäyntien määrä kasvaa noin 20 %. Nykyistä perusterveydenhuoltoa vastaavan toiminnan vuodepotilaiden ennusteessa on myös lähtökohtana Tilastokeskuksen ennustama väestönkasvu, ikärakenteen muutos neliportaisella asteikolla (alle 15, 15 40, 40 75, yli 75 v) potilaiden kotikunta, ikä ja seurantajakson 1.11.2009 31.1.2010 paikkojen käyttö paikan sijainnin mukaan (kir-alue, sis-alue ja tk alue). Lähtötiedot eivät mahdollista terveen eliniän odotteen tai prosessiparannusten tyyppisten muutosten huomiointia laskennallisessa ennusteessa. Em. lähtötiedoilla perusterveydenhuollon potilaiden tarkkailupaikkojen tarve kasvaa 34 % vuodesta 2009 vuoteen 2020. Nykytilanteessa 13 % näiden vuodepotilaiden hoidosta tapahtuu erikoissairaanhoidon potilaspaikoilla. Näin laskien paikkoja tarvitaan vuonna 2020 54 % enemmän kuin nykyisin. Edellä esitetyn laskentamallin sekä muiden yhteispäivystyksen palvelukysyntään vaikuttavien tekijöiden perusteella arvioidaan, että vuonna 2020 Jorvin sairaalan päivystykseen tulevien aikuispotilaiden määrä on 54 000 55 000. Lisäystä nykytilanteeseen verrattuna on noin 15 %. Nykyisen erikoisalajaon mukaisesti vuoden 2020 käynneistä 12 500 13 000 liittyy sisätautien ja 11 500 12 000 kirurgian erikoisaloihin ja 30 000 yleislääketieteeseen.
24 (59) 3.1.4. Päivystysalueelle rakennettavat potilaspaikat Lisärakennuksen k-kerrokseen eli sisääntulokerrokseen poliklinikkaalueelle suunnitellaan yleislääketieteen ja geriatrian alojen potilaille 15 tarkkailupaikkaa, josta viisi on tarkoitettu aamulla kotiutuville potilaille. Nyt vastaavia paikkoja on 10. Kirurgian ja sisätautien erikoisalojen potilaille suunnitellaan k-kerrokseen yhteensä 40 paikkaa (nykyisin 31), jotka jaetaan valvontatason ja tarkkailutason paikkoihin. Kahdeksan valvontapaikkaa on vaativamman tason potilaille ja näistä paikoista kahta voidaan käyttää hätätilapotilaiden hoitoon. Nämä valvontatason paikat ovat kokonaan uusia. Nykyisin valvontapotilaat hoidetaan tarkkailupaikoilla ilman riittävää henkilöstö- ja laitteistoresurssointia. Kirurgialle suunnitellaan 16 ja myös sisätaudeille 16 tarkkailupaikkaa. Jako on laskennallinen, sillä tiloja käytetään joustavasti eri potilasryhmien ja erikoisalojen tarpeisiin. Eristysmahdollisuus otetaan suunnittelussa huomioon (vähintään kaksi paikkaa). Päivystyspoliklinikka K-krs Toiminnat Tilanne 2009 Väestömuutoksen aih. tarve Yhteensä Yleislääk. ja geriatria 10 +5 15 Kirurgia 14 +4 18 2 Sisätaudit ja neurologia 17 +5 22 6 Yhteensä 41 +14 55 Päivystysosasto 1. krs Toiminnat Tilanne 2009 Näistä valvontapaikkoja Toiminnallisten muutosten aih. tarve Väestömuutoksen aih. tarve Yhteensä Valvonta (sis) 4 +3 +1 8 Valvonta (kir) 2 +3 +1 6 Valvonta yhteensä 6 +6 +2 14 Tarkkailu yhteensä 6 +4 +2 12 Vuodeosasto 24 Lisärakennuksen 1. kerroksen päivystysosastolle suunnitellaan 14 valvontapaikkaa ja 12 tarkkailupaikkaa sekä 24 sairaansijan vuodeosasto, jota käytetään ainakin vuoteen 2020 asti väistötilana Jorvin sairaalan muiden vuodeosastojen peruskorjauksissa. Tavoitteena on käyttää osastoa ensisijaisesti Espoon kaupungin terveyskeskuksen akuuttigeriatrian osastona.
25 (59) Vuodeosastolla kuusi paikkaa suunnitellaan yhden hengen eristyshuoneiksi. Valvonta- ja tarkkailutiloihin suunnitellaan molempiin eristyshuoneita. 3.1.5. Henkilöstö Toiminnan järjestäjänä on HYKS medisiinisen tulosyksikön Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä, jonka palveluksessa ovat yleislääkärit, aikuisia hoitavat medisiinisten alojen erikoislääkärit ja hoitohenkilökunta. Kirurgit ovat operatiivisen tulosyksikön henkilöstöä. Lasten henkilökunta ja erikoislääkärit ovat edelleen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön henkilökuntaa, koska lasten osalta synergia HYKS Lastenklinikan kanssa on ensiarvoisen tärkeää etenkin osaamisen ja koulutuksen osalta. Päivystyksen geriatrista osaamista lisätään osana Jorvin sairaalan geriatrian kehittämisyhteistyötä Espoon terveyskeskuksen kanssa. Yleislääkärit toimivat osana päivystyksen henkilökuntaa etenkin virkaaikaan. Päivystysaikaan pyritään päivystyksen työvuoroja ja toimintaa kehittämään siten, että päivystysvuorojen tekeminen olisi vapaaehtoisuuteen perustuen houkuttelevaa myös terveyskeskuksen omille lääkäreille. Psykiatrian päivystyspotilaiden hoitoketjua tulee tarkentaa uudisrakennukseen siirryttäessä selkeäksi ja saumattomaksi toiminnaksi, jossa hoitovastuu on sovittu eri tilanteissa. Yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden työnjako, hoitovastuu ja saumaton konsultaatio suunnitellaan erikseen kaikille potilasryhmille. Päivystyksessä viedään osaamista mahdollisimman etulinjaan ja koulutetaan nuoria lääkäreitä hyviksi päivystäjiksi. Jatkossa kehitetään alueen kuntien kanssa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkäreiden yhteinen koulutuskierto kunnan vastaanottotoiminnan ja päivystyksen kanssa siten, että koulutukseen saadaan takaisin päivystystyön oppiminen. Näiden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkäreiden työnkuvaa kehitetään integroituna osana muuta päivystyksen toimintaa. Hoitajien työnkuvaa kehitetään kohti itsenäisempää vastaanottotoimintaa ja toisaalta osana lääkäreiden ja hoitajien tiimityöskentelyä. Tuleva päivystys suunnitellaan tiloiltaan vastaamaan näitä uudenlaisia toimintamalleja. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilökunta ja hoidon järjestelijät ovat jatkossakin Espoon terveyskeskuksen henkilökuntaa. 3.1.6. Kustannukset Jorvin alueen merkittävän suuri väestönkasvu, väestön vanheneminen ja tulevaisuuden niukentuvat resurssit asettavat selkeän haasteen tuottaa alueen väestön päivystyspalvelut mahdollisimman tehokkaasti. Lähtökohtana suunnittelussa on, että päivystyksessä hoidetaan vain päivystyshoitoa tarvitsevia potilaita. Päivystykseen ei varata muun toiminnan resursseja. Suunnittelun lähtökohtana on myös se, että potilaan päivystyspalvelut sisältävät vain juuri ne toiminnot, jotka tuottavat lisäarvoa potilaan terveydelle. Suunnittelun pohjana pidetään läpimenoaikojen lyhentämistä nykyisestä selvästi (pääsääntöisesti max 4 h) ja ikäihmisten jatkohoidon järjestämistä kaikissa tilanteissa 10 tunnin sisällä sisääntulosta. Yöllä tehtävä päivystystoiminta on erittäin kallista ja potilasturvallisuuden takaamiseksi öisin tulee tehdä vain välttämätön, eli hoitaa ne potilaat, joiden hoitoa ei voi siirtää aamuun sairauden tai vamman vaikeutumisen tai