HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013
SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 4 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5 Henkilöstökulut... 10 2 Työaika ja poissaolot... 11 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat... 12 2.2 Tapaturmat... 18 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet... 21 3 Investoinnit henkilöstöön... 21 3.1 Työterveyshuolto... 21 3.2 TYKY-toiminta... 22 3.3 Työsuojelu... 23 3.4 Koulutus ja kehittäminen... 23 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset... 26 4.1 Eläköityminen... 26 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin... 27 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet... 28 5 Johtopäätökset vuodesta 2012... 30
2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2013 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöitä 1.271 ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa 293 (yli 13 pv määräaikaiset). Alla olevista kuvista käyvät ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on sosiaalipalvelut. Alla olevaan kuvaan on laskettu mukaan myös alle 13 päivän määräaikaiset palvelussuhteet (tilanne 31.12.2013). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia oli yhteensä 313. Määräaikaisten suuri määrä johtuu lyhytaikaisista sijaisuuksista (alle 13 pv). Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2013 SOTEn henkilöstömäärä oli yhteensä 1.215 henkilötyövuotta. Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstömäärän kehitys vuosilta 2010-2013.
3 Vakinaisen henkilöstön määrä on alentunut vuoteen 2012 verrattuna 53 työntekijällä. Muutos johtuu pääasiassa ensihoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirin vastuulle sekä Salmi- ja Tekatuotteen säätiöittämisestä (Toimi-säätiö). Hallinnon osalta henkilöstömäärän nousu selittyy sisäisten sijaisten (sissi) siirtymisellä hallinnon alle. Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvast.otot 207 189 192 182 MTT- ja päihde 122 123 125 122 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 79 99 96 77 Vuodeosasto 175 174 148 140 Terveysneuvonta 29 32 36 35 Terv.- ja sairaanhoito yht. 612 617 597 556 Vammaispalvelut 35 36 38 41 Sosiaalityö 93 82 85 59 Hoito- ja hoivapalv. 377 389 425 429 Sosiaalipalvelut yht. 505 507 548 529 Ympäristön suojelu 4 5 5 5 Terveysvalvonta 5 5 8 8 Eläin.lääk.huolto 12 12 11 11 Ympäristövalvonta yht. 21 22 24 24 Hallinto, talous ym. 29 36 37 51 Tekninen 22 17 17 16 Siivous 80 80 79 73 Ruokahuolto 22 22 22 22 Hallinto- ja tukipalv. yht. 153 155 155 162 Yhteensä 1291 1301 1324 1271
4 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (84 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä. 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 91 % (vakinainen henkilöstö). Tulevaisuuden haasteena on saada enemmän miehiä nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin.
Alla olevista kuvista käy ilmi sukupuolijakauma tehtäväalueittain vastuualueilla. Siivouspalvelut on ainoa alue, joka on täysin naisvaltainen. Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa ja teknisessä huollossa. 5
6
7 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä on ympäristönsuojelussa 42,4 vuotta ja korkein teknisessä huollossa 53 vuotta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi keski-iän vaihtelu vuosilta 2010 2013. Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueilla vastuualueittain.
8
9 Alla olevaan taulukkoon on kuvattu keski-iän vaihtelut tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013. Siivoushuollon henkilöstön korkea keski-ikä näkyy selkeästi myös jäljempänä korkeina sairauspoissaoloina. Teknisen huollon henkilöstön osalta suhde sairauspoissaoloihin on päinvastainen; sairauspoissaolot ovat erittäin alhaisella tasolla. Henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 48,62 48,86 48,98 49,88 MTT-ja päihdepalvelut 46,72 47,27 47,93 47,45 Terveysneuvonta 47,43 47,59 46,86 48,17 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 47,19 46,69 46,35 50,05 Vuodeosastohoito 45,91 45,77 45,76 46,61 Vammaispalvelut 40,71 43,19 43,71 43,63 Sosiaalityö 47,68 47,3 46,88 44,67 Hoito- ja hoivapalvelut 48,79 49,17 48,9 48,25 Ympäristönsuojelu 44 42,4 41,8 42,4 Terveysvalvonta 46,4 47,6 45 49,6 Eläinlääkintähuolto 44,78 42,83 45,27 44,92 Hallinto, talous, tieto-, henkilöstöhallinto 49,69 49,55 48,69 47,17 Tekninen 50,05 52,7 48,6 53,05 Siivous 52,51 52,13 52,07 51,84 Ruokahuolto 47,36 47,77 47,96 48,45
10 1.5 Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläkekuluista ja muista henkilösivukuluista). Palkkoja vuonna 2013 maksettiin 52.314 M ja henkilösivukuluja 12.158 M. Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstökulujen kehitys vuosilta 2010 2013. Henkilöstökuluissa vuoden 2013 osalta näkyy selkeästi henkilöstömäärän vähentyminen vuoteen 2012 verrattuna.
11 2 Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2013 erilaisiin poissaoloihin 27 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 12 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 5,4 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelusuhteet, jolloin työntekijällä on lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa. Lisäksi työntekijöillä on merkittävä määrä vanhoista organisaatioista siirtyneitä säästövapaita, joiden pitämiseen on sovittu aikatalutus. Kaikki säästövapaat on pidettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.
12 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä 27.084 kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä 3.945 kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli 31.029. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken. Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauslomien jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan. Sairaslomat 2013 sairauden pituuden mukaan tehtäväalueittain 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv Yhteensä Hallinto- ja tukipalvelut 696 1111 1603 3410 Terv.- ja sairaanhoidon palvelut 9532 Ajanvarausvastaanotot 635 919 2270 105 MTT- ja päihdepalvelut 378 700 825 110 Päivystys ja lääk. tukipalvelut 287 313 465 153 Terveysneuvonta 119 206 205 Vuodeosastopalvelut 495 686 561 100 Sosiaalihuollon palvelut 17903 Sosiaalityö 283 210 488 Vammaspalvelut 270 359 518 Hoiva- ja hoitotyö 2942 4619 6524 1049 641 Ympäristö- ja terveysvalvonta 34 60 90 184 Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-3 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Edellä mainittuja lyhyi-
13 tä poissaoloja oli yhteensä 6.139 päivää (osa sairauspoissaoloista on esimiehen luvalla ja osaan on terveydenhoitajan / lääkärintodistus). Eniten lyhyitä 1 3 päivän sairauspoissaoloja suhteutettuna henkilöstömäärään oli hoito- ja hoivapalveluissa (6,8 pv / työntekijä) sekä vammaispalveluissa (6,5 pv / työntekijä). Vähiten lyhyitä sairauspoissaoloja oli ympäristönsuojelussa ja terveysvalvonnassa (1,4 pv / työntekijä). Muilla tehtäväalueilla lyhyet sairauspoissaolot olivat keskimäärin 3-4,5 pv / työntekijä. Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 15.322 päivää eli melkein puolet sairauspoissaoloista. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 22 pv / htv. Sairauspoissaolot vastaavat kuntayhtymätasolla noin 85 henkilötyövuotta. Kuntayhtymä on ollut vuonna 2013 mukana Kevan Kaarilaskurissa, missä Keva laski kuntayhtymän työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia (sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet). Kaarilaskurissa kävi selkeästi ilmi, että sairauspoissaoloista merkittävä määrä oli pitkiä (yli 60 pv) sairauspoissaoloja. Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat mahdollisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja sitä kautta varhaiseläkemenoperusteisia maksuja (varhemaksu). Laskurin tuloksista kävi myös selvästi ilmi, että työterveyshuollon kustannukset saatuun hyötyyn nähden ovat olleet heikot eikä työterveyshuollon toiminta ole ollut vaikuttavaa. Vuonna 2013 pitkiä 61 90 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 1364 pv, jotka koostuivat 11 henkilön poissaoloista. 91 180 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 794 pv, jotka koostuivat 5 henkilön poissaoloista. Pitkät sairauspoissaolot painottuvat hoito- ja hoivapalvelun tehtäväalueelle, missä jatkossa tulevat olemaan suurimmat haasteet henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä. Pitkien sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että 16 työntekijän poissaolot aiheuttivat noin 7 % koko kuntayhtymän sairauspoissaoloista. Kuntayhtymään on perustettu joulukuussa 2013 työkykykoordinaattorin tehtävä. Työkykykoordinaattorin tehtäväkuva tulee olemaan työkykyjohtamisen prosesseissa ja esimiesten tuessa työkykyasioissa. Maaliskuussa 2014 tullaan tekemään toimintasuunnitelma sairauspoissaolojen kasvun hillitsemiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden jatkopolkujen selvittämiseksi. Tavoitteena on aluksi saada sairauspoissaolot alenemaan 18-19 pv / htv ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä. Työhyvinvointipäällikkö on käynyt läpi ja analysoinut vuosien 2010 2013 sairauspoissaolot tehtäväaluepäälliköiden ja esimiesten kanssa. Henkilöstöker-
14 tomusta varten on myös pyydetty tehtäväaluepäälliköiltä analysointia oman tehtäväalueensa henkilöstön sairauspoissaolojen syistä. Jokaisella tehtäväalueella syyt ovat samankaltaiset. Sairauslomien määrää selittävät pitkät ja vakavat sairaudet, pitkiä toipumisaikoja vaativat leikkaukset sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka ovat pääasiallinen syy sairauspoissaoloille koko kuntayhtymätasolla. Merkittävän paljon on ollut myös äitiyslomia edeltäviä pitkiä sairauslomia ja sisäilmaongelmista aiheutuneita sairauslomia. Osalla tehtäväalueista sairauspoissaoloihin vaikuttivat myös palvelurakenteen muutoksista ja henkilökuntamitoituksen alenemisesta johtuvat syyt. Osa sairauspoissaoloista on sellaisia, ettei työnantaja kykene niihin vaikuttamaan. Korkeaa keski-ikää ei voida pitää ainoana selittävänä tekijänä sairauspoissaoloille, vaikkakin se vaikuttaa omalta osaltaan sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi teknisen huollonkeski-ikä on 53 vuotta mutta sairauspoissaolot ovat ainoastaan 7 pv / htv. Alla olevassa kuvassa kuntayhtymän vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv vuosilta 201 2013.
15 Seuraavista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv / htv tehtäväalueittain vastuualueilla. Korkeimmat sairauspoissaololuvut olivat hoito- ja hoivapalveluissa (33) ja siivouspalveluissa (31).
16
17 Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi sairauspoissaolopäivien yhteismäärät tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013. Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvast.otot 3592 3423 3144 3929 MTT- ja päihde 1596 1329 2323 2013 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 912 1624 1551 1218 Vuodeosasto 2714 3614 3611 1842 Terveysneuvonta 189 440 533 530 9003 10430 11162 9532 Vammaispalvelut 1159 605 682 1147 Sosiaalityö 1974 2406 1637 981 Hoito- ja hoivapalv. 12618 12988 13125 15775 15751 15999 15444 17903 Ympäristön suojelu 6 19 8 5 Terveysvalvonta 122 48 53 10 Eläin.lääk.huolto 66 91 54 169 194 158 115 184 Hallinto, talous ym. 250 469 556 596 Tekninen 350 159 339 124 Siivous 3058 1668 2064 2326 Ruokahuolto 533 379 682 364 4191 2675 3641 3410 Yhteensä 29139 29262 30362 31029
18 2.2 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 697 pv ja määräaikaisella henkilöstöllä yhteensä 77 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 774 pv. Tapaturmapäivät tehtäväalueittain 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvast.otot 6 1 0 10 MTT- ja päihde 0 143 5 92 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 3 174 22 2 Vuodeosasto 111 128 19 4 Terveysneuvonta 69 15 7 0 189 461 53 108 Vammaispalvelut 0 0 15 60 Sosiaalityö 156 64 42 18 Hoito- ja hoivapalv. 552 750 491 364 708 814 548 442 Ympäristön suojelu 0 0 0 0 Terveysvalvonta 0 0 0 0 Eläin.lääk.huolto 188 179 0 9 188 179 0 9 Hallinto, talous ym. 0 22 0 10 Tekninen 0 20 6 15 Siivous 24 85 46 158 Ruokahuolto 26 22 10 32 50 149 62 215 Yhteensä 1135 1603 663 774
19 Tapaturmapoissaolot muodostivat 2 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä. Alla olevista kuvista käy ilmi sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärät tehtäväalueittain vastuualueilla.
Eniten tapaturmapoissaoloja oli hoito- ja hoivapalveluissa (vakinaista henkilöstöä 429); 47 % koko kuntayhtymän tapaturmapoissaolomäärästä. 20
21 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiPro-järjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä perustuu vakuutusyhtiön toimittamaan tilastoon ja läheltä piti -tilanteet on saatu HaiPro-järjestelmästä. Työturvallisuusilmoituksista tapaturmia oli 131 kpl ja läheltä piti -tilanteita 126 kpl. 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
22 Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kevan Kaarilaskurin tulosten perusteella vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu kokonaan uudestaan painottaen yhä enemmän ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu uusia toimintatapoja ennakoivaan toimintaan työkykyasioissa.tavoitteena on saada ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kasvamaan vähintään 50 %:iin. Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän, lääkäreiden, työterveyshuollon henkilöstön sekä vastaanottojen päälliköiden työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2013 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 37 % (263.980 ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 63 % (443.680 ). 3.2 TYKY-toiminta Tykytoiminnalla SOTE tukee työntekijöidensä liikunnallisia ja kulttuurillisia harrastuksia. SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä.
23 Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2013 yhteensä 40.000 eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin. 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä noin 102.100. 3.4 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssi- ja osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2013 yhteensä 336.194, mikä tekee keskimäärin 264 / työntekijä. Työntekijät saivat koulutusta myös oppisopimuskoulutuksen kautta. Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä 3.516 päivää, mikä tekee keskimäärin 2,8 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen.
24 Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. Eniten lakisääteisessä täydennyskoulutuksessa käytiin mielenterveys- ja päihdepalveluissa, missä koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 4 työntekijää kohden.
25
26 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuosina 2010 2013 eläköityneet eläkelajeittain. Työkyvyttömyyseläketapauksia on ollut viime vuosina keskimäärin 8 vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteinen maksu (keskimäärin 60.000 70.000 ). Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen ja jäljellä olevaa työkykyä vastaavan tehtävän räätälöinti tulee olemaan entistä korostetummassa asemassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei varhaiseläkemenoperusteista maksua määrätä työnantajalle. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat.
27 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2013 työ-/virkasuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 5 hakijaa ja ulkoisessa haussa 8.
28 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2013 aikana palvelussuhteita päättyi 140 ja uusia palvelussuhteita alkoi 112. Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi hoito- ja hoivapalveluissa.
29
30 5 Johtopäätökset vuodesta 2013 Henkilöstön keski-ikä on pysynyt tasaisena koko kuntayhtymän toiminnan ajan, ollen kuitenkin verrattain korkea. Henkilöstömäärän muutokset vuonna 2013 heijastelevat toiminnassa tapahtuneita rakenteellisia muutoksia. Sairauspoissaoloissa on tapahtunut noin 5 % kasvu vuoteen 2012 verrattuna. Sairauspoissaolojen syyt eri tehtäväalueilla ovat hyvin samankaltaiset, kuten edellä kertomuksessa on kuvattu. Osassa sairauspoissaoloista on sellainen syy, ettei työnantaja voi niihin vaikuttaa. Osa poissaolojen syistä antaa kuitenkin mahdollisuuden hakea erilaisia ratkaisuja työntekijän osalle. Johtamisjärjestelmän muutoksen myötä uutena toimintana aloittava työkykykoordinaattori tulee keskittymään juuri työkykyyn liittyviin asioihin ja osatyökykyisten työntekijöiden jatkopolkujen aktiiviseen selvittämiseen esimiesten tukena. Uudella toimintamallilla pystymme vastaamaan työkyvyn alenemiseen liittyviin haasteisiin huomattavasti tehokkaammin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman uusi sisältö antaa myös hyvän tuen vastata haasteeseen. Sairauspoissaoloja tulee olemaan myös jatkossa mutta uusilla toimintamalleilla pystymme vaikuttamaan ainakin siihen, etteivät ne kasvaisi enää tulevaisuudessa, vaan suuntaus olisi alaspäin. Uuden johtamisjärjestelmän myötä myös koulutusten koordinointi on keskitetty. Jatkossa voimme tarjota uudella toimintamallilla koulutusta huomattavasti tehokkaammin ja suuremmalle osalle henkilöstöä samoilla kustannuksilla, mitä koulutukseen on käytetty tähän mennessä.
31 Toiminnassa tapahtuneita muutoksia vuonna 2013 oli hyvin laajasti ja muutokset tulevat jatkumaan myös tulevina vuosina. Muutosten kuormittavuus tuli selvästi ilmi henkilöstölle tehdyssä työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin syksyllä. Kyselyn tulokset olivat kuitenkin muilta osin hyvin kannustavia; henkilöstö on ammattitaitoista ja työhönsä hyvin sitoutunutta. Myös työilmapiiri työyksiköissä sai hyvää palautetta kyselyssä. Iisalmessa 11. päivänä maaliskuuta 2014 Janne Niemeläinen Hallintojohtaja