Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia



Samankaltaiset tiedostot
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Metsätalouden vesiensuojelu

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

KERTARAPORTTI

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

KERTARAPORTTI

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Puula-forum Kalevi Puukko

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

KERTARAPORTTI

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

KERTARAPORTTI

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

HUMUSVESI-hanke Loppuraportti humusvesien ensimmäisen vaiheen puhdistuskokeista LOPPURAPORTTI. Juha Heikkinen Veli Seppänen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

KERTARAPORTTI

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

KERTARAPORTTI

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Metsätalouden vesiensuojelu

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

TASO-hankkeen esittely

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

Bioenergia ry

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

KERTARAPORTTI

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

KERTARAPORTTI

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 133/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 380 Annettu julkipanon jälkeen

Turvetuotannon vesiensuojelu

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

KERTARAPORTTI

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Puula-forum Kalevi Puukko

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vesiensuojelu on oleellinen osa nykyaikaista turvetuotantoa

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Viemäröinti ja puhdistamo

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Transkriptio:

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Nykyiset turvetuotannon vesiensuojelurakenteet Sarkaojat, joiden alapäässä lietesyvennys, päisteputket Kokoomaojissa virtaamansäätöpadot Laskeutusaltaissa kiintoaineen laskeutus Pumppausaltaassa kiintoaineen laskeutus Lietteet haihdutusaltaisiin Laskeutusaltaassa laskeutus Pumppauksessa saostuskemikaalien lisäys (ja ph säätö) Pumppaus (altaassa verkkokori) Eristysojilla estetään ulkoapäin veden virtaus tuotantoalueelle Haihdutuskentälle sumutus kiintoaineen ja ravinteiden pidätys Pintavalutuskentällä kiintoaineen ja ravinteiden pidätys Kosteikolla kiintoaineen ja ravinteiden pidätys Luonnonvesiin Laskuojassa virtaamansäätöpatoja 18.11.2014 2

Miksi pintavalutuskentälle vaihtoehto? Uusien pintavalutuskenttien rakentaminen ei ole enää mahdollista luonnontilaisille soille. Se vaikeuttaa hyvin toimivien pintavalutuskenttien perustamista. Fosforia liukenee pintavalutuskentältä, jos se on rakennettu ojitetulle, lannoitetulle turvemaalle Orgaanista hiiltä liukenee pintavalutuskentältä Keväällä jäätyneestä pintavalutuskentästä lähtee liikkeelle kiintoainetta suuren virtaaman aikana Pintavalutuskenttä jäätyy ja sulaa hitaasti ilmojen lämmettyä vaikka lumi sulaa Suuret ja pitkäkestoiset sateet ylikuormittavat pintavalutuskenttää Puhdistusmenetelmän pitää olla käytössä jo suon valmisteluvaiheessa täydellä tehollaan, koska silloin kiintoainepäästöt ovat suurimmillaan 18.11.2014 3

Vesienkäsittelymenetelmien laatu 1. Pintavalutuskentät a. Pidättää kiintoainetta, kun maa ei jäässä, virtaama kohtuullinen ja kentällä ei ole oikovirtausta b. Lisää liuennutta orgaanista ainesta c. Lisää fosforia, jos pintavalutuskenttä on perustettu aikoinaan lannoitetulle alueelle d. Happamoittaa yleensä vettä 2. Kemikalointi a. Poistaa liuennutta orgaanista ainetta ja fosforia b. Voi lisätä kiintoainetta, jos laskeutus (selkeytys) ei ole riittävä ylivirtaamatilanteessa c. Lisää puhdistetun veden rauta- tai alumiinipitoisuutta riippuen saostuskemikaalista d. Happamoittaa vettä, jos ei käytetä ph säätöä e. Pienkemikaloinnissa tulee helposti kemikaalin yli- tai aliannostelua f. Talviaikainen toiminta??? 18.11.2014 4

Vesienkäsittelymenetelmien laatu (jatkuu) 3. Konttisuodatus kalkkikivihiekan ja kvartsihiekan seoksella (tai serpentiniittihiekka) a. Konttisuodatin on demonstraatiovaiheessa ja vaatii tuotekehitystä ennen kaupallistamista b. Pidättää kiintoainetta (reduktio 40 %, tuhkapitoisuudella korjattu reduktio 60 %) c. Nostaa veden ph:n tasolle 7-8 d. Poistaa liuennutta orgaanista ainesta hieman (reduktio 5 %) e. Poistaa hieman fosforia (reduktio 20 %) f. Puhdistettuun veteen ei lisätä haitallisia aineita (kalsium eduksi) g. Käsittelykapasiteettia voidaan säätää, mutta vaatii tasausaltaan h. Pesuvesi voi olla hyvää metsälannoitetta myös kivennäismaalle i. Voidaan ottaa käyttöön heti uuden tuotantoalueen valmisteluvaiheessa j. Perustaminen ei vaadi tietynlaista maa-aluetta, kuten pintavalutuskenttä k. Talviaikainen toimivuus voidaan varmistaa lämmitettävällä suojarakennuksella ja putket maan alle l. Kontit voidaan siirtää toiselle alueelle tarpeen vähentyessä tai loppuessa m. Kiinteä sähkölinja on lähes välttämätön kustannussyistä 4. Teollinen hiekkasuodatus kalkkikivihiekan ja kvartsihiekan seoksella a. Jäteveden, juomaveden ja teollisuuden veden käsittelyssä laajasti käytetty tekniikka b. Voidaan käyttää pelkästään hiekkasuodattimena tai kemikaloinnin kanssa, jolloin humusta ja ravinteita saostetaan c. Puhdistusteho: kiintoainereduktio 80 %/ 70 %, DOC-reduktio 0/30-65 % d. Rautasulfaatti saostuskemikaalina lisää hieman suodatetun veden rautapitoisuutta e. Kalkkikivihiekka nostaa ph:n esimerkiksi 3,5:stä 6,3:een f. Talviaikainen toimivuus voidaan varmistaa lämmitettävällä suojarakennuksella ja putket maan alle 18.11.2014 5

Teollisen hiekkasuodattimen periaate ja sovellusesimerkki 18.11.2014 6

Vaihtoehtoja nykyiselle pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentän tehostamisehdotuksia a. Syötön tasaus virtaaman tasausaltaalla b. Syötön tasaus taajuusmuuttajakäyttöisillä pumpuilla c. Veden jakaminen sarkojen keskelle d. Kalkin syöttö veden mukana panoksittain e. Hallittu ohijuoksutus jatkuvatoimisen mittauksen perusteella vain tarvittaessa 2. Hiekkasuodatuskontti a. Suodatinhiekkana pohjalla karkea ja suodatinkerros 0,7-1,2 mm b. Syötön tasaus virtaaman tasausaltaalla c. Taajuusmuuttajakäyttöiset syöttöpumput d. Jatkuvatoimiset mittaukset lähtevälle vedelle: kiintoaine, DOC, ph, vastapaine, vesimäärä e. Vastapesu pumpulla jatkuvatoimisten mittausten ohjaamana f. Pesuvesi (0,5-1% käsitellystä vedestä) syötetään reikäputkilla metsäalueelle kesäaikaan ja talvella palautetaan tasausaltaaseen g. Suodosveden palautus pesun jälkeen lyhyen aikaa h. Hallittu hiekkasuodattimen ohipumppaus jatkuvatoimisen mittauksen perusteella vain tarvittaessa 3. Teollinen hiekkasuodatus ja kemikalointi a. Vaativiin kohteisiin, joissa korkea puhdistusvaatimus kiintoaineelle, DOC:lle ja ravinteille b. Esimerkiksi teollinen DynaSand-suodatin kalkkikivihiekalla ja ferrisulfaattisaostuksella c. Pesuveden (5% käsitellystä vedestä) imeytys metsäalueelle kesäaikaan ja talvella palautetaan tasausaltaaseen 18.11.2014 7

Suodatettu vesistöön Pumppuallas M2 M1 Hiekkasuodatin Virtaaman tasausallas Pesuvesi Metsä Vanhoja metsäojia 8

suodatin Pumppuallas M1 M2 Pesuvesi metsän kasteluvedeksi Vesistöön

10

PVK2 pintavalutuskentän yläpuolinen mittakaivo Voitaisiin pumpata ohi 18.11.2014 11

Humusvesien puhdistuskustannusarvio 100 ha, 20 vuodelle DS-Agr-PIX105- Kalkkikivi DS-Verkko- PIX105- Kalkkikivi DS-Verkko- PIX105-0 Pintavalutuskenttä Pintavalutus- Mahtikalkki Kontti kalkkikivi Kemikalointi Investoinnit: Perusrakenteet 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 Virtaaman säätö (max 20000m 3 ) 26 000 26 000 26 000 26 000 26 000 26 000 26 000 Virtaaman tasausallas, 40000 m 3 30 000 30 000 30 000 30 000 Laskeutusallas 10 000 10 000 10 000 Pintavalutuskenttä: ojitettu, pumppaus 140 000 140 000 Puhdistinreaktori 200 000 200 000 200 000 50 000 Vesiputkistojen rakentaminen 4 300 4 300 4 300 4 300 Veden syöttöpumput 5 000 5 000 5 000 5 000 Kemikaliointi ympärivuotinen 220 000 Kemikaalien säiliö ja syöttö 50 000 50 000 50 000 0 Paineilmapumppu 2 000 2 000 2 000 2 000 Hiekkapanos 2 000 2 000 2 000 6 000 Perustus+kevythalli 50 000 50 000 50 000 50 000 Selkeytysallas 0 Lieteallas/johtaminen metsäalueelle 5 000 5 000 5 000 5 000 3 000 5 000 3 000 Sähkölinja 6 000 6 000 6 000 6 000 Sähköliittymä 25 000 25 000 25 000 25 000 Sähköistys agregaatilla 46 500 0 0 0 Automaatio 5 000 5 000 5 000 5 000 Kalkinlevitystie 3 000 Kalkkikivipatja 4 000 Investoinnit yhteensä 460 800 445 300 445 300 249 300 214 000 331 000 217 000 Korkotekijä, q 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Takaisinmaksuaika (kerran vuodessa) 20 a 20 a 20 a 20 a 20 a 20 a 20 a Pääomakustannus/a 36 976 35 732 35 732 20 004 17 172 26 560 17 413 Käyttökustannukset/a 43 352 31 989 34 000 22 400 19 845 40 910 33 585 Käsiteltävä vesimäärä 400 000 m3/a 400 000 m3/a 400 000 m3/a 400 000 m3/a 400 000 m3/a 400 000 m3/a 400 000 m3/a Pumppausaika 5 000 h/a 5 000 h/a 5 000 h/a 5 000 h/a 1 000 h/a 5 000 h/a 1 000 h/a Sähköteho pumppausaikana 5 kw 5 kw 5 kw 4 kw 10 kw 5 kw 10 kw Moottoripolttoöljyn hinta, alv 0% 1,61 /l 1,61 /l 1,61 /l Polttoainekulutus aggregaatilla 0,28 l/kw 0,28 l/kw 0,28 l/kw Aggregaatin mitoituskerroin 4,00 4,00 4,00 Polttoainekulutus aggregaatin käydessä 1,8 l/h 3,5 l/h 3,5 l/h Aggregaatin huolto x tunnin välein 1 000 h 1 000 h 1 000 h Aggregaatin huoltohinta kerralta 200 200 200 Sähkön hinta, alv 0% 0,15 /kwh 0,15 /kwh 0,15 /kwh 0,15 /kwh Sähkö verkosta 3 750 /a 3 750 /a 3 000 /a 3 750 /a Sähkö aggregaatilla 15 113 /a 5 845 /a 5 845 /a Kemikaalin kulutus 20 t/a 20 t/a 25 t/a 0 t/a 40 t/a 200 t/a Kemikaaliannostus 49 g/m3 49 g/m3 63 g/m3 0 g/m3 100 g/m3 500 g/m3 Kemikaalikustannus käyttöpaikalla 450 /t 450 /t 450 /t /t 450 40 /t Kemikaalikustannus 8 839 /a 8 839 /a 11 250 /a 0 /a 18 000 8 000 /a Neutralointiiin kalkkikiveä 4 t/a 4 t/a 0 t/a 4 t/a 4 t/a Kalkkikiven hinta 100 /t 100 /t 100 /t 100 /t 40 /t Kalkkikivikustannus 400 /a 400 /a 0 /a 400 /a 160 /a Pintavalutuskentän vuokra 500 /a 500 /a Letteenpoistoruoppaukset 1 000 /a 1 000 /a 1 000 /a 1 000 /a 500 /a 1 000 /a 500 /a Henkilökustannukset 15 000 /a 15 000 /a 15 000 /a 15 000 /a 10 000 /a 15 000 /a 15 000 /a Valvontamittauskustannukset 3 000 /a 3 000 /a 3 000 /a 3 000 /a 3 000 /a 3 000 /a 3 000 /a Vuotuiset kokonaiskustannukset 80 328 /a 67 721 /a 69 732 /a 42 404 /a 37 017 /a 67 470 /a 50 998 /a 12

Puhdistusmenetelmien arvioidut vuosikustannukset 100 ha 18.11.2014 13

Kustannuseroja pintavalutukseen nähden 1. Pintavalutuskentän tehostamisehdotuksia a. Syötön tasaus tasausaltaalla ( investointi 30 000 /30 000 m 3 vesitilavuutta) b. Syötön tasaus taajuusmuuttajakäyttöisillä pumpuilla ( investointi 2000 /pumppu) c. Veden jakaminen sarkojen keskelle (+/- ) d. Kalkin syöttö veden mukana panoksittain (40 t/100 ha/a, 50 /t) 2. Hiekkasuodatuskontti (+10 000 /100 ha/a) a. Suodatinhiekkana pohjalla karkea ja suodatinkerros 0,7-1,2 mm b. Syötön tasaus tasausaltaalla c. Taajuusmuuttajakäyttöiset syöttöpumput d. Jatkuvatoimiset lähtevän veden mittaukset: kiintoaine, DOC, ph, vastapaine, vesimäärä e. Vastapesu pumpulla jatkuvatoimisten mittausten ohjaamana f. Pesuvesi (0,5-1% käsitellystä vedestä) syötetään reikäputkilla metsäalueelle/pakkasella palautus 3. Teollinen hiekkasuodatus ja kemikalointi (+40 000 /100 ha/a) a. Vaativiin kohteisiin, jossa korkea puhdistusvaatimus kiintoaineelle, ravinteille ja DOC b. Syötön tasaus tasausaltaalla c. Taajuusmuuttajakäyttöiset syöttöpumput d. Esimerkiksi teollinen DynaSand-suodatin ja ferrisulfaattisaostus e. Pesuveden (5% käsitellystä vedestä) imeytys metsäalueelle kesällä ja palautus altaaseen pakkasella 18.11.2014 14

Arvio lisäkustannuksista perusrakenteiden jälkeen ja puhdistuskyvyn arvio Perusrakenteiden jälkeen veden pitoisuudet Perusrakenteet Pintavalutuskenttä luonnonsuolla Pintavalutuskenttä ojitetulle suolle Pintavalutuskenttä ojitetulle ja lannoitetulla suolle Kalkkikivihiekka suodatinkontti Kemikalointi Teollinen kalkkikivihiekkasuodatin, jossa on kemikalointi 6 /a 37 000 /a 37 000 /a 37 000 /a 42 000 /a 67 000 /a 68 000 /a Kiintoaine 3 100 mg/l TOC 10.150 mg/l Kokonaisfosfori 10..150 µg/l Kokonaistyppi 100..2000 µg/l ph 7 3 Puhdistusmenetelmän valinnassa tulisi ottaa huomioon Alapuolisen vesistön pitoisuudet Ennuste tuotantoalueen veden pitoisuuksista Käytettävissä olevien maa-alueiden laatu puhdistusmenetelmää varten 18.11.2014 15