Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Transkriptio

1 Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari Turku

2 Teemoja Vihreä infrastruktuuri uusi kuntatekniikan tehtäväalue HULEGREEN : Keskeisten menetelmien toimivuus Biosuodatus likaisten hulevesien käsittelyssä Kosteikot ja lammet hulevesien puhdistuksessa ja osana viheralueita Mitä tarvitaan jatkossa Lisätutkimukset Toimintalinjojen ja normien muutostarve kunnissa 2

3 Hulevesilainsäädännön uudistus ja avoimet hulevesijärjestelmät Miksi hulevesiä ei pitäisi johtaa hule- tai jätevesiviemäriin? Hulevedet aiheuttavat ongelmia jätevesien puhdistukselle Hulevesiviemärien vetokyky ei riitä - tulviminen Puro- ja rannikkovesien laatu, eroosio taajamapuroissa Vaatii taajamahydrologista kokonaisajattelua Imeytys - viivytys - johtaminen vesistöön Hulevesisuunnitelman tavoite: Saaristokaupunki, Kuopio Rakentamisen takia muuttuvan hydrologian kompensointi Imeytys- ja suodatuspainanteet Likaisimpien hulevesien puhdistus, pohjavesitasapaino Avoimet kourut ja ojastot virtaus näkyy sateella Viivytyslammet ja kosteikot suurten vesimäärien viivytys Taajamapurot: hallittu tulviminen, alivirtaamien turvaaminen 3

4 Vihreä infrastruktuuri Osumapuisto, Vantaa EU:n strategia, jolla edistetään luonnonalueiden, puistojen, pihojen ja katujen reunakaistojen ym. toimimista ympäristöhyötyjen tuottajina - vesiolojen säätely Rakennetuilta pinnoilta kuten katoilta, kaduilta ja torialueilta muodostuva hulevesi johdetaan perinteisesti pois hulevesiviemäreillä, joita on tähän asti rakennettu osana vesihuoltojärjestelmää ns. harmaata infrastruktuuria Suomessa päävastuu hulevesistä siirtyi kunnille 2014 kuntaorganisaatio huolehtii maankäytöstä, rakennusvalvonnasta ja viheralueista Avoimet hulevesirakenteet ovat kunnille keskeinen uusi tehtäväkenttä 4

5 HULEGREEN- teemat ja kohteet Biosuodatus Tikkurilantien ja Meiramitien biosuodatuspainanteet, Vantaa Lielahden lumenkäsittelypaikka, Tampere Kosteikot Matalajärvi, Espoo Lepola, Järvenpää Puronotko, Kuopio Tutkimustulokset saatu, johtopäätökset kootaan

6 Biosuodatus katualueen vesille 6

7 Tikkurilantien biosuodatusalue, Vantaa 7

8 Tikkurilantien koeosuudet Erilasia pintamaarakenteita ja kasvillisuutta Kuva: Elina Lehikoinen

9 Tikkurilantien biosuodatuksen tuloksia Kaikki alueet pidättivät useimpia aineita jo ensimmäisenä vuonna valmistumisesta Nurmikaistat pidättivät paremmin kuin perenna-alueet, ilmeisesti koska juuristo kehittyi nurmella nopeammin Myös pelkkä hiekkasuodatin pidätti kiintoainesta Typpeä ja raskasmetalleja lähti myös liikkeelle, koska niitä oli orgaanisessa kasvualustassa 9

10 Meiramitien biosuodatuspainanteet, Vantaa Seurantaa tehty vain yleisen toimivuuden ja hoidon kannalta, ei vielä tuloksia veden laadusta 10

11 Meiramitie, aukot reunakiven madalluksia ja rakoja 11

12 Meiramitie Reunakivet osittain liian korkealla, osa vedestä valuu ohi Talvella jäätyvä loska haittaa veden pääsyä painanteeseen 12

13 Lielahden lumenkaatopaikan biosuodatus Esiselkeytysallas Kasvustoinen suodatusalue 13

14 Lielahden toimivuus Toimii hyvin kiintoaineksen pidätyksessä, loppukesällä 83% Kokonaisfosforin pidätys 25-63% Parempia arvoja kuin perinteisillä kosteikoilla 14

15 Kosteikot Matalajärven kosteikko, Espoo Hulevesiä teollisuusalueilta ja Kehä III:lta 15

16 Matalajärven kosteikon toimivuus Pidätti kiintoainetta, fosforia, rautaa, sinkkiä ja kuparia Pidätti typpeä vähäsateisena vuonna 2013, mutta lisäsi runsassateisena vuonna

17 Lepolan kosteikko, Järvenpää Asuntoalueen hulevesien käsittelyä, samalla vesiaihe 17

18 Lepolan tuloksia Kosteikko vähensi fosforia ja typpeä 18

19 Puronotkon kosteikot, Kuopio 19

20 Puronotkon tuloksia Laskennallisena keskiarvona fosforia pidättyi 16,7 % ja typpeä 18 %, vaikka ajoittain niitä myös lähti liikkeelle Kosteikko pienensi isoja kiintoainepitoisuuksia 20

21 Johtopäätöksiä HULEGREEN hankkeessa saatiin ensimmäisiä tuloksia biosuodatuksesta toteutuskohteissa Suomessa Biosuodatus sopii hyvin lumenkaatopaikkojen sulamisvesien käsittelyyn Biosuodatusrakenteiden seurantaa tulisi jatkaa, jotta suodatusmateriaaleista irtoavat aineet eivät häiritsisi tuloksia Katurakennusnormit tulisi uusia siten, että hulevesipainanteet tulisivat normaalikäytännöksi Reunakivien aukkojen toteutuksessa tarvitaan huolellisuutta Hulevesikaivot vain ylivuotokaivoiksi painanteisiin eikä enää kadulle Vesien johtaminen kallistuksella toisen kaistan yli? Myös hulevesikosteikot toimivat pääosin hyvin, vaikka suurilla virtaamilla aineita voi lähteä myös liikkeelle Maisemahyödyt ja taajamaekologia 21