KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Transkriptio

1 1 (16) KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja ojitustoiminnan aiheuttamien haittojen korjaaminen sekä Liminkaojan oman harjuskannan elinolojen turvaaminen. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Pyhäjoen kunta, ProAgria Oulu, Metsähallitus, jakokunnat, kylätoimikunta ja Suomen metsäkeskus. Vesistön kunnostamisen kannalta on tärkeää korjata metsäojituksen vesistöille aiheuttamia haittoja ja ehkäistä kunnostusojituksen aiheuttamaa lisäkuormitusta vesistöön. Liminkaojan yläosan valuma alueella sijaitsevaan Polusjärveen on on kulkeutunut runsaasti kiintoainesta suoraan järveen kaivettujen laskuojien kautta. Tämän luonnonhoitohankkeen tavoitteena on vähentää metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta Polusjärveen ja sitä kautta Liminkaojaan. Tämä hanke on jatkoa Kirnulanoja 1 ja Polus Järvelä vesiensuojeluhankkeille. Kuva1: Kirnulanojan sijainti Hankealueen ja toimenpiteiden kuvaus Kirnulanoja ja Polusjärvi sijaitsevat Pyhäjoen kunnassa Polusperän kylällä. Hankkeen valuma alue on noin 600 ha, joka on pääosin ojitettua metsätalousaluetta. Peltojen osuus valuma alueella on hyvin pieni. GTK:n kartoituksen perusteella happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys alueella on hyvin pieni. Metsäojituksen seurauksena Polusjärveen on kertynyt runsaasti kiintoainesta ja humusta. Mittauksissa on todettu, että järven syvimmissä kohdissa pohjaan on kertynyt lietettä useita metrejä. Hankealueella ojitetut turvemaat ovat ohutturpeisia ja pohjamaa on hienojakoista, joten ne ovat herkkiä eroosiolle. Maaston kaltevuudesta johtuen virtausnopeus ojissa nousee monin paikoin niin suureksi, että maa aineksia lähtee liikkeelle. Vanhat ojitukset ovat monin paikoin kiireellisen kunnostuksen tarpeessa, joten tehostetun vesiensuojelun tarve on suuri.

2 2 (16) Kuva 2: Kirnulanojan vesiensuojelukohteet, valuma alueet ja uoma analyysi Polusjärven länsi ja luoteispuolella olevalta Kelkkanevan ja Harppukorven alueelta laskee kolme laskuojaa suoraan Polusjärveen. Kelkkanevan valuma alue on noin 90 ha, mistä on peltoa noin 10 %. Alueelta tulevat vedet laskevat peltoalueen läpi suoraan Polusjärveen. Kelkkanevan valuma alue jaetaan pellon yläpuolella kahteen osaan, jotta pellon kautta järveen kulkeva virtaus saadaan pienemmäksi. Valuma alueen länsipuolen vedet johdetaan pellon yläpuolelle kaivettavaan laskeutusaltaaseen/ kosteikkoon, kohde 1. Valuma alueen itäpuolen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen/ kosteikkoon, kohde

3 3 (16) 2, josta ne käännetään uuteen ojaan, joka laskee pellon itäpuolelta tien varteen ja sieltä ojarummmun kautta järveen. Harppukorven valuma alue on noin 40 ha ja se on kokonaan metsätalousmaata. Harppukorven alueelta tulevat ojitusvedet johdetaan laskuojan varteen kaivettavalle laskeutusaltaalle/ kosteikolle, kohde 3. Näiltä kolmelta laskeutusaltaalta laskevat laskuojat ohjataan järven rantaan kaivettavalle kosteikolle, kohde 4, jolta vedet valuvat pintavaluntana rantaluhaa myöten järveen. Polusjärven pohjoispäähän laskevan Kirnulan ojan varteen Kirnulanniitulle tehdään kosteikko, kohde 5, jolla tasataan ojan voimakasta virtausta ja pidätrtään veden mukana kulkevaa kiintoainesta ja ravinteita. Kohteen valuma alue on n. 355 ha. Kosteikko muodostuu laskeutusaltaasta ja niiden välisestä pintavalutuskentästä. Alemmasta laskeutusaltaasta vedet lasketaan virtaamansäätöpadon kautta tien ali menevään Kirnulanojaan. Virtaamansäätöpato pidättää tulva aikoina vettä padon yläpuolella, ja päästää veden hitaasti tien ali eteenpäin. Kirnulanojaan laskee ojitusvesiä myös idästäpäin, Vihannintien varresta Pikkuperkkiön valumaalueelta, jonka pinta ala on noin 85 ha. Kankaiden välissä olevaan painanteeseen tehdään kosteikko, kohde 6, jolla otetaan kiinni kiintoainesta, jota kulkee runsaasti ojitusvesien mukana. Valuma alueen maaperässä on hienojakoisia maa aineksia, jotka lähtevät kaltevuuseroista johtuen herkästi liikkeelle. Kohteilla ei ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöja. Järven rantaheinikko on luokiteltu Metsäkeskuksen metsävaratiedoissa vähäpuustoisen suon muuksi arvokkaaksi elinympristöksi. Hankkeella ei ole vaikutuksia rantaluhaan. Kirnulanoja 2 hankkeen kohteet ja toimenpiteet: Kohde 1: Kelkkanevan valuma alueen länsiosan (36 ha) vedet johdetaan suon eteläosaan kaivetaan kosteikkoon uudella ojalla A (pituus n. 120 m). Samalla tukitaan kaksi sarkaojaa. Kosteikolle tehdään piennartietä noin 70 m viereiseltä metsäautotieltä. Piennartien alku ja loppupäähän pannaan rumpuputki (2 kpl). Kosteikon alue on suhtellisen tasaista, paksuturpeista ojitettua suota. Vanhat ojat ovat painuneet lähes tukkoon. Kosteikko (pinta ala n m²) kaivetaan siten, että laskuojan suulle tehdään syvänne, johon karkeampi kiintoaines laskeutuu ja muita, matalampia syvänteitä kaivetaan kartan osoittamiin kohtiin. Muu osa kosteikosta kaivetaan matalaksi, keskimäärin 0,5 m syvyiseksi. Pohjois/koillisreunaa ei kaiveta, vaan se rajautuu maanpinnan muotojen mukaan. Kosteikon loppupäästä, ennen pntavalutusta, kaavitaan vain pintakerros pois, jotta vesi leviää tasaisesti pintavalutuskentälle. Kaivumaat läjitetään pääosin kosteikon länsi ja eteläpuolelle sekä saariksi kosteikon keskelle. Pohjoispuolelle ei läjitetä kaivumaita, jotta vesi pääsee valumaan kosteikolle. Kaivumaat tasoitetaan loiviksi penkereiksi, joita pitkin kosteikon huolto on mahdollista ja vesirajaan jätetään ns. jätkänpolku, jotta maa aineksia ei pääse valumaan takaisin kosteikkoon. Kosteikolta vesi johdetaan pintavaluntana pellon reunassa olevaan ojaan. Pintavalutuskentällä ei tulisi liikkua hakkuu eikä kaivinkoneilla sulan maan aikana. Maanomistaja huolehtii kaivua ja läjitystä haittaavan puuston poiston alueelta. Kohde sijaitsee tilalla Metsäpolus , om. Sanna ja Marko Polus (vanha tunnus 69:3).

4 4 (16) Toteutuksen periaatepiirros ja ilmakuva kohteelta 1 Kohde 2: Kelkkanevan valuma alueen itäosan (31 ha) vedet johdetaan suon itäreunaan kaivetaan laskeutusaltaaseen/ kosteikkoon (pinta ala n m²). Kosteikolle johtavaa uutta ojaa B kaivetaan noin 360 m. Samalla tukitaan kaksi sarkaojaa. Laskuojan suulle, kosteikon yläosaan kaivetaan syvänne, johon karkein kiintoaines laskeutuu. Kosteikon keskisyvyys tulisi olemaan noin 0,6 m. Kaivumaat tasoitetaan loiviksi penkereiksi ja vesirajaan jätetään ns. jätkänpolku,jotta maa aineksia ei pääse valumaan takaisin kosteikkoon. Kohteen itäpuolella kosteikko rajautuu maaston muotojen mukaisesti, joten sitä ei tarvitse kaivaa eikä pengertää. Kankaan kohdalle jätetäänkin penkereeseen aukko, josta kankaalta valuvat vedet pääsevät kosteikolle. Syvänteiden kaivumaista tehdään pieniä saaria kosteikon keskelle. Tulo ojaan laitetaan ojarumpu kosteikon huoltotöiden mahdollistamiseksi. Kosteikosta vedet johdetaan suodatinkankaalla ja kiviaineksella vahvistetun pohjapadon kautta uutta ojaa C (pituus 340 m) pitkin pellon itäpuolelta Vihannintien reunaojaan. Oja noudattelee suurin piirtein maanpinnankorkeusmallin mukaista korkeuskäyrää 87,6 m merenpinnan yläpuolella, joten virtaus ojassa ei nouse liian kovaksi. Maaperä on hienojakoista, joten ojan kaltevuus saisi olla enintään 12 cm/100 m, jotta maaaineksia ei lähtisi liikkeelle. Ojien C ja D varteen tehdään piennartietä kosteikolle (n. 360 m) ja samalla tukitaan kaksi sarkaojaa. Maanomistaja huolehtii kaivua ja läjitystä haittaavan puuston poiston. Kohde sijaitsee tilalla Metsäpolus , om. Sanna ja Marko Polus (vanha tunnus 69:3).

5 5 (16) Toteutuksen periaatepiirros ja ilmakuva kohteelta 2 Kohde 3 Harppukorven valuma alueen (40 ha) vedet laskevat tilan Harppu itäpuolelta tien ali suoraan Polusjärveen. Vihannintien pohjoispuolelle laskuojien yhtymäkohtaan kaivetaan n m² laajuinen laskeutusallas/ kosteikko, jolla hidastetaan virtausta ja pidätetään tulvavesiä. Samalla saadaan veden mukana kulkevaa kiintoainesta pysäytettyä kosteikon syvänteisiin. Kosteikon keskisyvyydeksi tulisi n. 0,6 m. Valuma alueen pohjoisosasta (33 ha) tulevat vedet ohjataan ojatukosten (3 kpl) ja uuden ojan F (pit. n. 55 m) sekä kunnostettavien ojien E (pit. 45 m) ja F1 (pit. 50 m) avulla kosteikolle. Ojalla G (pit. n. 15 m) käännetään kaivumailla tukkoon menevä sarkaoja viereiseen sarkaojaan. Kaivumaat tasoitetaan pääosin kosteikon etelä ja itäpuolelle. Kaivumaiden reunat luiskataan loiviksi ja vesirajaan jätetään ns. jätkänpolku, jotta kaivumaita ei valu takaisin altaaseen. Maasto kohoaa kosteikon länsipuolella, joten sieltä ei tarvitse kaivaa eikä pengertää, vaan kosteikko rajautuu maaston muotojen mukaan. Myös kosteikon keskivälille jätetään kaivamaton alue, joka toimii virtauksen pysäyttäjänä ja pintavalutuskenttänä. Kosteikolta vedet johdetaan suodatinkankaalla ja kiviaineksella vahvistetun pohjapadon kautta järveen johtavaan ojaan. Suurten tulvien sattuessa veden tulee päästä virtaamaan ojan F alapuolelta pintavaluntana kosteikon itäpuolella oleviin sarkaojiin. Maanomistaja huolehtii kaivua ja läjitystä haittaavan puuston poiston. Kohde sijaitsee tilalla Metsäpolus , om. Sanna ja Marko Polus (vanha tunnus 69:3).

6 6 (16) Toteutuksen periaatepiirros ja ilmakuva kohteelta 3 Kohde 4 Harppukorven ja Kelkkanevan valuma alueilta ( n.125 ha) vedet laskevat kolmea erillistä ojaa pitkin suoraan järveen. Ojat yhdistetään järven rantaan kaivettavalla kosteikolla, josta ne valuvat pintavaluntana rantaluhan läpi järveen. Reunimmaiset ojat (2 kpl) tukitaan ja vedet johdetaan ojilla H (55 m) ja I (40 m) ojien välille kaivettavaan n m² laajuiseen kosteikkoon, jonka keskisyvyydeksi tulisi n. 0,5 m. Ojan G varteen tehdään piennartietä noin 45 m. Mökille johtavalle tielle laitetaan ojarumpu tulvan varalle. Kosteikon keskelle johtava oja L (n. 60 m) perataan ja siihen laitetaan ojarumpu penkereen kohdalle kosteikon huoltoa varten. Myös tilan rajalla oleva, pellon läpi tuleva tukkeutunut oja M (n. 190 m) perataan. Kaivumaat tasoitetaan loivaksi penkereeksi kosteikon tien puolelle ja niillä tukitaan myös järveen laskeva oja. Kaivumaiden reunat luiskataan loiviksi ja vesirajaan jätetään ns. jätkänpolku, jotta kaivumaita ei valu takaisin altaaseen. Altaasta vedet valuvat pintavaluntana järveen. Pintavalutuskentältä ei poisteta puustoa eikä siellä tule liikkua koneilla hakkuun eikä kaivun yhteydessä sulan maan aikana, jotta sinne ei synny painaumia, mitä pitkin vesi pääsisi suoraan järveen. Rantaluha on vähäpuustoisen suon muuta arvokasta elinympäristöä. Maanomistaja huolehtii kaivua ja läjitystä haittaavan puuston poiston. Kohde sijaitsee tilalla Metsäpolus , om. Sanna ja Marko Polus (vanha tunnus 69:3).

7 7 (16) Toteutuksen periaatepiirros ja ilmakuva kohteelta 4 Kohde 5 Polusjärven pohjoispäästä lähtevän metsäautotien varteen Kirnulanniitulle tehdään noin 2 ha laajuinen kosteikko, jonka valuma alue on noin 355 ha. Kosteikon yläpäähän laskevat kaksi ojaa yhdistetään pinta alaltaan n m² laajuisella ja keskimäärin n. 0,5 m syvyisellä laskeutus / tasausaltaalla, jonka kaivumailla tukitaan pintavalutuskentälle laskevat sarkaojat. Näin saadaan ojitusvedet pysähtymään ja leviämään pintavalutuskentälle tasaisesti vanhojen sarkojen keskelle. Altaan yläosaan kaivetaan syvänne, johon veden mukana kulkeva karkein kiintoaines laskeutuu. Laskeutusaltaan pohjoispuolen läjitysmaista tehdään kulkuyhteys altaalle huoltotöiden mahdollistamiseksi. Pintavalutuskentällä ei tule liikkua koneilla hakkuun eikä kaivun yhteydessä sulan maan aikana, jotta sinne ei synny painaumia, mitä pitkin vesi pääsisi virtaamaan kentän läpi liian nopeasti. Ainespuu hakataan pintavalutuskentältä pois. Taimiaines säästetään. Hakkuun ajourat tulee suunnata kohtisuoraan sarkaojien pokki, jotta ei synny veden virtauksen suuntaisia uria. Pintavalutuskentällä veden virtaus hidastuu niin, että myös hienompi kiintoaines laskeutuu ja kentälle syntyvä kasvillisuus käyttää ravinteet hyväksi. Kosteikon eteläosaan, metsäautotien varteen kaivetaan noin 4400 m² laajuinen toinen laskeutusallas, jolla kerätään pintavalutuskentältä tulevat vedet ja tasataan Kirnulanojan virtausta. Altaan keskiosaan kaivetaan syvänne ja päät saavat jäädä mataliksi. Keskisyvyys on n. 0,7 m. Altaaseen laskevat vanhat sarkaojat jätetään auki ja huomioidaan erityisesti karttaan merkitty rajapyykki, ettei sitä liikuteta eikä peitetä kaivutöiden aikana. Altaan tien puoleinen reuna pengerretään kaivumailla ja laskuojan kohdalle asennetaan suodatinkankaalla ja kiviaineksella vahvistettu loivan V:n mallinen pohjapato, joka pidättää tulva aikaista virtausta, mutta päästää veden pinnan laskemaan hiljalleen pintavalutuskentän tasolle. Kosteikolla ei saa aiheuttaa pysyvää vettymishaittaa yläpuolisille tiloille. Kaivumaiden reunat luiskataan loiviksi ja vesirajaan jätetään ns. jätkänpolku, jotta kaivumaita ei valu takaisin altaaseen. Kosteikon laskuoja kivetään pohjapadolta tielle saakka (n. 15 m). Metsäautotielle laitetaan uusia rumpuputkia (3 kpl) myös tulvakorkeuteen ja tietä korotetaan samalla laskuojan kohdalta noin 30 m matkalta. Tieojaan

8 8 (16) laitetaan kaksi rumpuputkea, joiden kautta päästään altaan penkereelle. Kohdealueen puusto hakataan puutavaralajeiksi ja kasataan Kirnulantien varteen maanomistajittain eriteltynä. Energiapuu otetaan talteen karsittuna rankana. Kohde sijaitsee tilolla (om. Veikko Mikkilä), (om. Tuula ja Olli Tirilä) ja (om. Aino ja Lasse Simpanen). Toteutuksen periaatepiirros ja ilmakuva kohteelta 5 Kohde 6 Pikkuperkkiön valuma alueen (n. 85 ha) vedet johdetaan Vihannintien varressa olevaan suopainanteeseen, johon tehdään noin 5400 m² kosteikko. Pohjoispuolelta tuleva laskuoja käännetään ojatukoksella kosteikolle ja samalla siihen asetetaan putkipato, joka pidättää virtausta ojassa padon yläpuolella. Kosteikolle kaivetaan kaksi avovesialuetta, joiden pinta ala on yhteensä n.4800 m2. Niiden väliin jätetään kaivamaton noin 600 m2 alue, joka toimii pintavalutuskenttänä. Pohjoisesta ja etelästä tulevien laskuojien suulle kaivetaan syvänteet, joihin kiintoaines laskeutuu. Altaiden keskisyvyydeksi tulisi noin 0,5 m. Kaivumaat tasoitetaan penkereeksi kosteikon ympärille ja saariksi sen keskelle. Kaivumaiden reunat luiskataan loiviksi ja vesirajaan jätetään ns. jätkänpolku, jotta kaivumaita ei valu takaisin altaaseen. Jos viereisten taimikkokuvioiden mätästysojia menee tukkoon kaivumailla, tulee penkereen viereen kaivaa ojaa niin, että vesi pääsee alapuolisiin ojiin tai penkereen ali laitetaan rumpuputki. Tulo ojien kohdalle laitetaan ojarummut (2 kpl) kosteikon huoltotöiden mahdollistamiseksi. Vihannintien nykyistä liittymää levennetään ja tehdään piennartie kosteikolle. Kosteikon itäpuolen pengertä pitkin tehdään kulkuyhteys putkipadon yli ja perataan samalla kosteikolle johtava oja (n. 75 m), jonka kaivumaat tasoitetaan piennartieksi. Kosteikon laskuojan suulle tehdään suodatinkankaalla ja kiviaineksella vahvistettu pohjapato. Kohteen kokonaisala on noin 1,0 ha, miltä alueelta puusto hakataan ja tehdään puutavaralajeiksi. Energiapuu otetaan talteen karsittuna rankana. Puutavara ajetaan Vihannintien varteen. Kohde sijaitsee tilalla (om. Veera ja Mika Koivikko).

9 9 (16) Toteutuksen periaatepiirros ja ilmakuva kohteelta 6. LIITTEET: : Suunnitelmakartta, kohde 1 LIITE 2: Suunnitelmakartta, kohde 2 LIITE 3: Suunnitelmakartta, kohde 3 LIITE 4: Suunnitelmakartta, kohde 4 LIITE 5: Suunnitelmakartta, kohde 5 LIITE 6: Suunnitelmakartta, kohde 6 LIITE 7: Kivipatojen periaatepiirroksia

10 10 (16)

11 11 (16) LIITE 2

12 12 (16) LIITE 3

13 13 (16) LIITE 4

14 14 (16) LIITE 5

15 15 (16) LIITE 6

16 16 (16) LIITE 7 Kivipatojen periaatekuvia, julkaisusta Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelu ( SYKE )