Kauniaisten kaupunki. Asemakaavan muutos 1. kaupunginosan kortteli 304, yleinen pysäköintialue sekä Sansinpellonpuisto. Ehdotus

148 Kauniaisten kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosan kortteli 304, yleinen pysäköintialue sekä Sansinpellonpuisto Ehdotus 13.12.2012 A R K K I T E H D I T A N T T I L A & R U S A N E N O Y LÖNNROTINKATU 30 D, 00180 H E L S I N K I

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 2.1 Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1.1 Suunnittelualueen luonnonolot, maisema ja rakennettu ympäristö 3 2.1.2 Maaperä 4 2.1.3 Liikenne 4 2.1.4 Ympäristön häiriötekijät 4 2.2 Maanomistus 5 2.3 Suunnittelutilanne 6 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 6 2.3.2 Valtioneuvoston päätös melulle asetettavista ohjearvoista 6 2.3.3 Maakuntakaava 6 2.3.4 Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelma 7 2.3.5 Voimassa oleva asemakaava 7 2.4 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset 7 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 9 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve 9 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 9 3.2.1 Osalliset 9 3.2.2 Vireilletulo 9 3.2.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt 9 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 10 4.1 Suunnitteluratkaisut 10 4.1.1 Lähtökohtaiset tavoitteet 10 4.1.2 Työn kuluessa rakentuneet tavoitteet 10 4.1.3 Kaavan rakenne ja ratkaisun perusteet 11 4.2 Kaavan vaikutukset 13 4.2.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 13 4.2.2 Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 13 4.2.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen 13 4.2.4 Vaikutukset terveyteen 14 4.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 15 4.4 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 15 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 16 6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 17 LIITTEET 18 1

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kauniaisten kaupunki Kaupunginosa: 1 Korttelit: 304 Kaavan nimi: Asemakaavan muutos 1. kaupunginosan kortteli 304, yleinen pysäköintialue sekä Sansinpellonpuisto Kaavan laatija: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Mikko Rusanen, arkkitehti Leena Holmila, arkkitehti Antti Haataja, ark. yo 1.2 Kaava-alueen sijainti Ramboll Finland Oy Maisema-arkkit. Anne Bergman, maisema-analyysi DI Kirsi Koivisto, maaperä ja tärinä Ins Petri Saarelainen, katusuunnittelu DI Olli-Matti Luhtinen, meluselvitys Kaava-alue sijaitsee Kauniaisten 1. kaupunginosassa Forsellesintien ja Kaunaistentien välissä. Alue käsittää Sansinpellon päiväkodin ja asuinkerrostalotontin (Forsellesintie 16-18) korttelissa 304 sekä Sansinpellon puistoalueen. Kaava-alueen pinta-ala on 25 542 m 2. Kaava-alue sijaitsee lähellä Kauniaisten rautatieasemaa, matkaa nykyisistä asuintaloista on vain n. 200 metriä. Kuva 1: Asemakaava-alueen sijainti. Kauniaisten juna-asema on kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. 2

1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden Sansinpellon päiväkodin rakentaminen alueelle. Päiväkoti korvaa nykyisen päiväkotirakennuksen ja sen on määrä sijoittua jatkossa omalle tontilleen. Uuden päiväkodin rakentaminen edellyttää myös muutoksia viereisen puistoalueen rajauksiin. Asuinkerrostalojen osalta tavoitteena on mahdollistaa uuden asuinkerrostalon sijoittaminen ja tutkia sen vaatimat edellytykset. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen kuvaus 2.1.1 Suunnittelualueen luonnonolot, maisema ja rakennettu ympäristö Kuva 2: Ilmakuva alueelta. Nykyinen päiväkoti kuvassa keskellä. Alue rajautuu pohjoisessa Forsellesintiehen, etelässä Kauniaistentiehen, lännessä kerrostalokortteliin 303 ja huoltoasemakortteliin 25, idässä rivitalokortteliin 302. Suunnittelualueella on 1970-luvulla rakennettu Sansinpellon päiväkoti, joka syksyllä 2009 suljettiin rakennuksessa havaittujen kosteusvaurioiden vuoksi. Päiväkotirakennus sijaitsee Forsellesintie 16 18:n kerrostalotontilla, josta kaupunki on vuokrannut alueen päiväkotia varten. Päiväkodille kulkee ajoyhteys asuinkerrostalojen itäpuolella puiston reunassa. Paikalla on myös asuintalojen pysäköintikenttä, joka on suurelta osin vailla käyttöä. Päiväkodin pihana on käytetty viereistä puistoaluetta. Forsellesintien varrella olevalla kerrostalotontilla on kaksi- ja kolmekerroksiset 1970- luvulla rakennetut asuinkerrostalot. Rakennuksissa on asunto-osakeyhtiöjärjestyksen mukaan yhteensä 35 asuntoa. Rakennusten toteutunut asuinkerrosala on yhteensä 3389 m². Kerrostalojen maantasokerroksessa on 24 kpl autotalleja. Kerrostalotontin länsipuolelle on kevyen liikenteen väylälle varattu kapea puistokäytävä. 3

2.1.2 Maaperä 2.1.3 Liikenne Sansinpellon puistoalue on osittain hoidettua nurmikkoa, johon on istutettu pensaita ja puita, osittain alue on luonnontilaista metsikköä. Forsellesintien varressa on hieno rivi terijoensalavia. Puiston itäpuoleiset rivitalojen pihat rajautuvat puistoon kuusin ja kuusiaidoin. Kauniaistentietä vasten on kuusta ja koivua kasvava metsikkö. Puiston alueen halki kulkee avouoma, joka on osa Kauniaisten keskustan hulevesiverkkoa. Alueella ei ole luonnonarvojen kannalta merkittäviä kohteita. Kaava-alueen pohjamaa koostuu pääasiallisesti 1 4 m paksusta hiekkamoreenikerroksesta, jonka ala-puolella on kalliopinta. Alueen itäpuolella koillisesta lounaaseen virtaavan ojan läheisyydessä pohjamaan ylin kerros on muodostunut laihasta savesta, paksuudeltaan 0 1,5 m, jonka alapuolella on ohut hiekkamoreenikerros ja kallionpinta. Kerrostalotontille on kaksi liittymää Forsellesintieltä, joista toinen johtaa myös päiväkodille. Forsellesintien ja Gresantien osalta ei liikennemäärien kannalta esiinny merkittävää ongelmaa. Gresantien osalta on alueen asukkaiden toimesta toivotta ajoväylään levennystä. Kauniaistentieltä ei ole liittymiä alueelle. Kaava-alueeseen kuuluva jalankulku- ja pyörätie on tärkeä kulkureitti juna-aseman suuntaan. 2.1.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen aiheuttama tärinähäiriö Ramboll Finland Oy:n 24.1.2012 antaman lausunnon mukaan kaava-alue sijoittuu värähtelyluokkaan B (suhteellisen hyvät olosuhteet) ja täyttää siten asuinrakennuksissa sekä uusille asuinrakennuksille hyväksyttävän värähtelyluokan C että vanhoille asuinrakennuksille hyväksyttävän värähtelyluokan D vaatimukset junaliikennetärinän osalta. Katuliikenteestä ei arvioida aiheutuvan erityistä tärinähaittaa tarkastelualueella. Rakenteiden vaurioitumisriskin osalta tarkasteltu Sansinpellon alue kuuluu kokonaisuudessaan tärinäluokkaan E, jolloin rakenteiden tärinästä aiheutuvan vaurioitumisen vaara on hyvin epätodennäköinen. Alueella suositellaan myöhemmässä vaiheessa tehtäväksi pieni tärinämittaus tässä selvityksessä esitettyjen tulosten varmentamiseksi. Liikenteen aiheuttama meluhäiriö Kaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys (Ramboll Finland Oy/2012). Selvitys perustuu autoliikenteen osalta vuoden 2035 ennustetilanteeseen ja raideliikenteen osalta Espoo-Kauklahti kaupunkiradan yleissuunnitelmaan. Kauniaistentien liikenne tai raideliikenne ei aiheuta selvityksen perusteella päiväkodin piha-alueelle ohjearvon 55 db ylittävää melutasoa. Samoin asuintalojen piha-alueiden melutaso jää alle ohjearvon (päivä 55 db/yö 45 db), mutta radan suuntaan olevilla julkisivuilla hetkelliseen enimmäismeluun on varauduttava rakenteellisesti. 4

Kuva 3: Päivämelutason laskenta tie- ja raideliikenteelle yhdessä. Asemakaava-alueen rakennukset tai pihatilat eivät ole keltaisella vyöhykkeellä, jolta alkaen ohjearvot ylittyvät. 2.2 Maanomistus Kuva 4: Yömelutason laskenta tie- ja raideliikenteelle yhdessä. Asemakaava-alueen rakennukset tai pihatilat eivät ole tumman vihreällä vyöhykkeellä, jolla ohjearvot ylittyvät. Suunnittelualueen omistavat kaupunki ja asunto-osakeyhtiö. 5

2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista osana maankäyttö- ja rakennuslakia. Päätös on ollut voimassa 26.11.2001 alkaen, ja siinä annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 24 perustuvia tavoitteita auttaa saavuttamaan suunnittelun avulla hyvää elinympäristöä sekä kestävää kehitystä kaava-alueella. Tavoitteiden tarkoituksena on luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Sansinpellon kaavamuutos edistää valtioneuvoston päätöksestä seuraavien periaatteiden kehitystä: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 2.3.2 Valtioneuvoston päätös melulle asetettavista ohjearvoista 2.3.3 Maakuntakaava Valtioneuvosto on antanut päätöksen noudatettavista melutason ohjearvoista. Niiden mukaan uusilla alueilla asumiselle ja hoitotoiminnalle asetettu päivämelun ohjearvo pihatilojen osalta on 55dB (yömelun 45 db) ja sisätiloille asetettu ohjearvo 35 db. Alueella on voimassa 8.11.2006 Ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava (saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 15.8.2007). Suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (merkitty ruskealla kuvassa 5). Taajamatoimintojen alue tulee suunnitella asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja uuden rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja perinnearvot. Kaava-alue sijaitsee myös keskustatoimintojen alueen (Kauniaisten keskustan) välittömässä läheisyydessä. Kuva 5: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kauniaisten asema punainen ruutu keskellä kuvaa. 6

2.3.4 Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelma Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelmassa MASU 2:ssa (hyväksytty 13.12.2004) suunnittelualueen käyttötarkoitus on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Kuva 6: Ote MASU 2:sta. 2.3.5 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 12.11.1964 ja 26.1.1974 vahvistetut asemakaavat, joissa kortteliin 304 on osoitettu rakennusalat kahdelle asuinkerrostalolle merkinnällä asuntokerrostalojen korttelialue (AK 1 ). Rakennuksille on määrätty rakennusoikeudeksi yhteensä 3500 k-m 2 ja asuntolukumäärä on rajattu 50 kappaleeseen. Sosiaalista toimintaa palvelevia rakennuksia varten rakennusoikeutta on 400 k-m 2. Muu osa suunnittelualueesta on asemakaavassa merkitty puistoalueeksi (P). Asuntokerrostalojen korttelialue merkinnällä on määrätty myös, että pihaoleskelu- ja leikkitilaa on rakennettava vähintään 10 m 2 asuntoa kohti ja autopaikkoja on varattava vähintään yksi asuntoa kohti. Korttelialueelle on osoitettu pysäköintialue tontin itälaidalle. 2.4 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Päiväkotiverkkoselvitys Kauniaisten sosiaali- ja terveystoimi on laatinut vuonna 2009 päiväkotiverkkoselvityksen, jonka perusteella tavoitteeksi on asetettu 107 hoitopaikan kokoisen päiväkodin suunnittelu nykyisen päiväkodin tilalle. 7

Päiväkoti Kaavamuutoksen perustaksi päiväkodista on laadittu alustavia suunnitelmia kolmella vaihtoehdolla A, B ja C (Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy 29.4.2011), joista Kauniaisten kaupungin yhdyskuntalautakunta on valinnut asemakaavamuutoksen lähtökohdaksi vaihtoehto B:n mukaisen rakenneratkaisun (YLK 83, 7.6.2011 ja YLK 99, 16.8.2011). Kuva 7: Asemapiirros päiväkotisuunnitelmasta 27.11.2012, ei mittakaavassa. Liikenteelliset selvitykset Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu liikenneselvitys päiväkodin laajennuksen liikennejärjestelytarpeista ja mahdollisesta uudesta katuyhteydestä Kauniaistentieltä (FCG 14.5.2012). 8

3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve Kauniaisten sosiaali- ja terveystoimi on laatinut kaupungin päiväkotiverkostoselvityksen 2020, jonka pohjalta kaupunginhallitus asetti 1.9.2010 tavoitteeksi n. 107 päivähoitopaikan suuruisen päivähoitoyksikön suunnittelun Sansinpellon alueelle. Korttelissa 304 asuinkerrostalotontilla vuokratulla alueella sijaitsee 1970-luvulla rakennettu päiväkotirakennus, joka suljettiin syksyllä 2009 rakennuksessa havaittujen kosteusvaurioiden vuoksi. Asemakaavan muutoksella on tavoitteena osoittaa uutta päiväkotirakennusta varten oma tontti (YL-tontti), joka osittain muodostuisi nykyisestä päiväkodin vuokra-alueesta sekä osittain viereisestä puistoalueesta. Asuinkerrostalotontin osalta tavoitteena on nykyisten asuinrakennusten osalta säilyttää olemassa oleva tilanne ja tutkia uuden asuinrakennuksen sijoittumista niiden itäpuolelle. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset 3.2.2 Vireilletulo Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat ja asukkaat Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Rakennuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Fortum Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu 8.2.2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. 3.2.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Kauniaisten kaupungin tarpeesta. Kaavamuutoksen taustalla on kaupunginhallituksen päätös 1.9.2010 193 päiväkotiverkoston kehittämisestä. Kaavamuutoksen vireille tulon yhteydessä nähtäville asetettiin osallis- 9

tumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä, suunnittelutyön tavoitteista sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnista. Kaavoitusprosessin alussa osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta. Kaavatyön vaiheista ilmoitetaan Kaunis Grani -lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat esillä Kauniaisten kaupungintalolla sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on järjestetty yleisötilaisuus 25.5.2011 päiväkodin sijoittamisen vaihtoehtoisista suunnitelmista alueelle laadittavan asemakaavamuutoksen pohjaksi. Asemakaavaluonnos laadittiin päiväkodin rakennussuunnittelun luonnosvaiheen perusteella. Kaavaluonnos oli nähtävillä 28.2.-29.3.2012. Nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 12.3.2012. Kaavaluonnoksesta lausunnon antoivat kaupungin rakennuslautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Fortum sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Lisäksi jätettiin 3 mielipidettä. Asukasmielipiteissä ilmaistiin erityisesti huoli saattoliikenteen määrän kasvusta, liikenneturvallisuudesta ja nykyisen ajoyhteyden riittämättömyydestä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.10.-1.11.2012. Nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 11.10. 2012. Ehdotuksesta lausunnon antoivat Uudenmaan ELY keskus, rakennuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta (As Oy Kylätie 6 ja As Oy Sansinpelto). Muistutuksissa tuotiin esille tarve leventää Gresantietä ja parantaa liikenneturvallisuutta liikennemäärien kasvaessa alueen rakennushankkeiden myötä. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Suunnitteluratkaisut 4.1.1 Lähtökohtaiset tavoitteet Lähtökohtaisena tavoitteena kaupungin puolelta on ollut mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen Sansinpellon alueelle omalle tontilleen. Tontin 1-304-1 omistaja on tuonut esiin tavoitteensa lisärakennusoikeuden osoittamisesta tontilleen. Asemakaava laaditaan samanaikaisesti päiväkodin rakennussuunnittelun kanssa. 4.1.2 Työn kuluessa rakentuneet tavoitteet Kaavaluonnoksesta annetussa asukaspalautteessa suurimpana huolenaiheena on ollut saattoliikennemäärän lisääntyminen aamuisin ja iltapäivisin. Asemakaavassa mahdollistetaan tämän vuoksi toisen saatto-/pysäköintialueen toteuttaminen nykyisen huoltoaseman yhteyteen Kauniaistentien puolelle, mikäli nykyinen yhteys osoittautuu riittämättömäksi. Uuden pysäköintialueen toteutuminen pienentäisi jonkin verran nykyistä puistoaluetta. Päiväkodin tontin pinta-alaa laajennettiin ehdotusvaiheessa autopaikkojen määrän lisäämiseksi ja saattoliikenteen sujuvuuden mahdollistamiseksi. 10

Työn yhteydessä on tutkittu myös vaihtoehtoa nykyisen kevyen liikenteen raitin muuttamiseksi päiväkodin piha-alueeksi - pihan pinta-alan kasvattamiseksi - sekä kerrostalotontin osaksi, mutta hyvän kulkuyhteyden säilyttämistä juna-aseman suuntaan on pidetty ensisijaisen tärkeänä. Ehdotusvaiheessa laadittiin päivitetty liikennemeluselvitys. Selvityksen perusteella asemakaavaan täsmennettiin määräyksiä uuden asuinrakentamisen ja päiväkodin pihaalueen osalta. 4.1.3 Kaavan rakenne ja ratkaisun perusteet Kuva 8: Asemakaavasuunnitelma (ei mittakaavassa). Päiväkodille varattava korttelialue Korttelissa sijaitseva päiväkodin vuokra-alue sekä osa puistoaluetta erotetaan omaksi tontikseen, johon on tarkoitus rakentaa uusi päiväkoti. Jotta kaikki uuden päiväkodin toiminnot mahtuvat omalle tontille, muutetaan puistoaluetta osaksi korttelialuetta. Ajoyhteys kadulta päiväkodille muutetaan osaksi päiväkodin tonttia. Päiväkodin tontti merkitään kaavaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue merkinnällä (YL). Tontille saa rakentaa enintään kaksikerroksisen ja enintään 1520 k-m2 käsittävän rakennuksen, jonka lisäksi tontille saa rakentaa kylmiä tiloja (ulkoiluvälinevarasto, kiinteistövarasto ja jätetilaa). Päiväkodin piha-alueelle varataan tilaa vähintään 2000 m2. Päiväkoti piha-alueineen on suojattava Kauniaistentien suunnalta tulevalta liikennemelulta tontin rajalle rakennettavalla aidalla. Autopaikkoja päiväkodin tarpeisiin on sijoitettava vähintään normin 1 ap / 100 k-m2 mukaan, mutta tontin mitoituksessa on varauduttu 20 autopaikkaan. Päiväkodin tontin kautta osoitetaan kaavassa ajoyhteys ker- 11

rostalotontille. Korttelialue on rajattu siten, että kaupunkikuvassa tärkeät puurivi ja yksittäiset hienot puut jäävät puistoalueen puolelle. Asuinkerrostalojen korttelialue Nykyinen asuinkerrostalotontti pienenee merkittävästi, mutta muutoin sen asemakaavallinen tilanne säilyy siten, että asemakaavamerkinnät päivitetään vastaamaan nykyisenmaankäyttö- ja rakennuslain mukaisia merkintöjä. Tontille osoitetaan jatkossakin kaksi rakennusalaa, joista toiselle on osoitettu rakennusoikeutta 2040 k-m 2 ja toiselle 1360 k-m 2. Näiden asuinkerrosalojen lisäksi rakennusten alimpiin kerroksiin saa sijoittaa autopaikkoja ja asukkaiden yhteistiloja 680 k-m 2 rakennusta kohti. Kerroskorkeusmerkinnät päivitetään vastaamaan nykykäytäntöä, jolloin aiemmat maanpäälliset kellarit lasketaan kerroksiksi. Tällöin III-kerroksisen rakennuksen kerrosluvuksi merkitään IV ja vastaavasti II-kerroksisen rakennuksen kerrosluvuksi III. AK -korttelista erotetaan oma tontti uudelle asuinkerrostalolle ja sen vaatimille autopaikoille. Uudelle tontille saa rakentaa yhden asuinkerrostalon, jonka kerrosluku on IV, ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 1400 k-m2. Asemakaavan rakennusalan rajaus mahdollistaa toteutusvaiheen suunnitteluun jouston varaa. Tontin kulkuyhteys järjestetään ajoyhteytenä päiväkodin tontin kautta. Periaatteena on, että asuinkerrostalojen autopaikkojen tulee sijaita omilla tonteillaan. Nykyisten kerrostalojen tontille on sijoitettava autopaikkoja yhteensä 35 kpl, joista 24 kpl on autotallissa ja 11 kpl piha-alueella. Tällöin paikkoja on yksi jokaista asuntoa kohti. Autopaikat voidaan sijoittaa esimerkiksi tontin Forsellesintien puoleiselle alueelle. Uuden kerrostalon tontille on sijoitettava normin 1 ap / 85 k-m 2 mukaisesti 16 autopaikkaa, kuitenkin vähintään yksi asuntoa kohti. Puistoalueet Sansinpellonpuiston alue kaventuu kaavamuutoksen myötä, sillä päiväkodin pihaalueet ja saattoliikenteen järjestelyt varauksineen vaativat aiempaa enemmän tilaa. Alueen läpi kulkevat johtolinjat siirretään päiväkodin tontin kohdalta puistoalueen puolelle. Johtolinjaa pitkin voidaan rakentaa kapea metsäpolku. Nykyinen varsinainen kevyen liikenteen yhteys Forsellesintien ja Kauniaistentien välillä kortteleiden 303 ja 304 välissä säilyy nykyisenkaltaisena, jolloin päiväkoti on paremmin saavutettavissa myös ilman autoa. Liikenneverkko Korttelin 304 liittymät Forsellesintielle säilytetään. Päiväkodin saattoliikenne järjestetään Forsellesintien kautta. Kaavassa on lisäksi osoitettu varaus pysäköintialueelle Kauniaistentien puolelle huoltoaseman yhteyteen. Tämä varaus voidaan toteuttaa, mikäli saattoliikenteen järjestäminen Forsellesintien kautta osoittautuu riittämättömäksi. Pysäköintialueen toteuttaminen pienentää puistoaluetta. Työn yhteydessä on esitetty myös uuden liittymän rakentamista päiväkodille Kauniaistentien puolelta, mutta laaditun liikenneselvityksen perusteella Kauniaistentien liittymätiheyden lisäämistä ei liikennemäärään nähden (13 000-14 000 autoa/vrk) ole pidetty toteutuskelpoisena ratkaisuna. 12

Liikenteen aiheuttaman meluhäiriön huomiointi Laaditun liikennemeluselvityksen perusteella kaavaan on merkitty asuinkerrostalojen osalta julkisivurakenteelle ääneneristävyysvaatimus junaradan suuntaan avautuville julkisivuille. Päiväkodin piha-alue on suojattava Kauniaistentien suuntaan liikennemelulta 2 metriä korkealla aitarakenteella. 4.2 Kaavan vaikutukset 4.2.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavalla ei muuteta tai hävitetä merkittäviä ulkoilu- tai virkistysalueita. Alueen kautta kulkeva virkistysyhteys säilyy. Asemakaavalla mahdollistetaan kaupungin laatiman palveluselvityksen mukaisen päiväkotipaikkojen tarjonnan ylläpitäminen. 4.2.2 Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Alueella ei ole merkittäviä luonnonarvoja tai maisemallisia arvoja. Päiväkodin ja uuden asuinrakennuksen toteutuminen sekä puuston poistaminen muuttaa paikallista maisemaa. Päiväkodin tontin lisäksi puustoa poistuu uudelleen linjattavan ja putkitettavan purouoman tieltä. Päiväkodin tontin ja viereisten rivitalojen pihojen väliin jää pienimmillään 20 metrin puistovyöhyke. Puistoalueen rajaus säilyttää Forsellesintien varren hienon puuryhmän puistoalueen puolella. Kauniaistentietä vasten säilyy päiväkodin ja kadun välissä nykyistä puustoa. Alueen halki kulkevan avouoman putkittamisen yhteydessä on huomioitava toimenpiteen vaikutus valumavesien virtaamaan. Muutostöiden yhteydessä olisi tutkittava esim. virtausta pidättävien hulevesialtaiden toteuttamista virtaaman hillitsemiseksi tulvahuippujen aikana. Uusi asuinrakentaminen ei kerroskorkeuksiltaan poikkea olemassa olevasta rakennuskannasta. Uusi päiväkotirakennus on nykyistä huomattavasti suurempi ja se sijoittuu vastaavalle etäisyydelle pohjoispuolella olevasta asuintalosta kuin nykyinen. Päiväkodin rakennussuunnitelmissa asuintalon läheisyys on huomioitu madaltamalla rakennusta sitä kohti. Rakenteiden vaurioitumisriskin osalta kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärinäluokkaan E, jolloin rakenteiden tärinästä aiheutuvan vaurioitumisen vaara on hyvin epätodennäköinen. (Lausunto liikenteen aiheuttamasta tärinästä, Ramboll Finland Oy 24.1.2012) 4.2.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Asuinrakentamisen osoittaminen raideliikenteen aseman läheisyyteen on yhdyskuntarakenteen kannalta perusteltua. Samoin päiväkoti hyödyntää olemassa olevaa rakennuspaikkaa hyvien joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksien varrella. 13

Päiväkodin saattoliikenne kulkee Forsellesintien kautta kuten nykyisinkin. Uuden päiväkodin 107 päivähoitopaikkaa tuottaa arviolta n. 40-50 auton saattoliikenteen. Katuverkon toimivuuden kannalta lisäystä ei ole pidetty merkittävänä. Päiväkodin sijainti hyvien kevyen liikenteen reittien varrella ja juna-aseman vieressä tukee lapsien saattamista päiväkotiin ilman autoa. Uuden kerrostalon aiheuttama autojen lisäys (16 autopaikkaa) ei ole liikenneverkon kannalta olennainen. Kaavatyön kuluessa saadussa asukaspalautteessa on ilmaistu voimakas huoli saattoliikenteen ruuhkautumisesta ja liikenneturvallisuuden heikkenemisestä, mikäli päiväkodin käytössä on vain yksi ajoliittymä Forsellesintien kautta. Asemakaavassa on varaus toisen saattopaikan toteuttamiseksi Kauniaistentien varteen nykyisen huoltoaseman tontin yhteyteen, mikäli nykyinen liittymä osoittautuisi riittämättömäksi. Uusi saattoyhteys edellyttäisi myös huoltoaseman piha-alueen järjestelyihin muutoksia. Saattoliikenteen vaatimista järjestelyistä on laadittu suunnitelma, jossa huoltoaseman nykyiset autopaikat säilyvät ja aseman toimivuus voidaan turvata. Kaavatyön yhteydessä saadussa palautteessa on lisäksi selkeästi tuotu esiin Gresantien katualueen kapeudesta koituva liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden ongelma. Alueen katuverkkoon on mahdollista tehdä tilannetta parantavia muutoksia voimassa olevan asemakaavan puitteissa. 4.2.4 Vaikutukset terveyteen Kaavatyön yhteydessä laaditun meluselvityksen perusteella ulkoalueiden melutilanne ei periaatteessa edellytä mitään toimenpiteitä ohjearvon saavuttamiseksi. Koska ohjearvomelu ulottuu selvityksen perusteella päiväkodin piha-alueen reunaan saakka, toteutetaan leikkipihan eteläreunaan vähintään 2 metriä korkea Kauniaistentien liikennemelulta suojaava aita. Aita on nähty tarpeelliseksi toteuttaa sen varmistamiseksi, että ohjearvot eivät ylity leikkipihalla, vaikka Kauniaistentien liikenne kasvaisi ennustetasoa enemmän tai nopeusrajoitus nousisi. Selvityksen perusteella kaavassa on määrätty asuinrakennusten radan puoleisille julkisivuille määräys ääneneristävyydestä junaliikenteen hetkellisen enimmäismelun perusteella. Maaperätietojen perusteella tehdyn ennustemallin mukaan raideliikenteestä ei aiheudu alueelle tärinähaittoja. Kaava-alue sijoittuu värähtelyluokkaan B (suhteellisen hyvät olosuhteet) ja täyttää siten asuinrakennuksissa sekä uusille asuinrakennuksille hyväksyttävän värähtelyluokan C että vanhoille asuinrakennuksille hyväksyttävän värähtelyluokan D vaatimukset junaliikennetärinän osalta. Katuliikenteestä ei arvioida aiheutuvan erityistä tärinähaittaa tarkastelualueella. (Lausunto liikenteen aiheuttamasta tärinästä, Ramboll Finland Oy 24.1.2012). Päiväkodin piha-alueen vieressä sijaitsevan polttonesteiden jakeluaseman toiminta tulee jatkumaan vastaisuudessakin. Asemalle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2004, jolloin kaavoitettavan uuden päiväkodin kohdalla on jo ollut päiväkoti ja sen pihaalue. Ympäristöluvan saamisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai vaaraa. Asemalle myönnetyssä ympäristöluvassa todetaan terveysvaikutusten osalta, että jakeluaseman sijoittumisen ja toiminnan ei normaalioloissa voida katsoa aiheuttavan ympäristöterveyshaittaa. Jakeluaseman ja sen toiminnan aiheuttamat päästöt eivät ole merkityksellisiä alueen 14

ilman laadun kannalta. Ympäristöluvassa määritellään myös poikkeuksia ja häiriötilanteita koskevat toimenpiteet. Lupaprosessin yhteydessä on pyydetty lausunto myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, jolla ei ollut lupahakemukseen huomautettavaa. Koska jakeluaseman toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta asemakaava-alueen päiväkodin tai asutuksen kannalta, ei sitä ole sisällytetty asemakaavaan, eikä asemakaavan muutoksella voida asettaa ehtoja kaavarajauksen ulkopuolelle jäävän jakeluaseman toiminnasta. 4.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, mikäli asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 24 ) 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Kaavamuutos edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistäen sitä. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. 4.4 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 mukaisesti asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista maankäyttöja rakennuslaissa säädetään (MRL 39 ). Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään: Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Kaavamuutos kohdistuu olemassa olevaan asuinalueeseen, joka on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Ajanmukaistettu suunnitelma mahdollistaa paremmin vielä rakentamattomien korttelialueiden ottamisen käyttöön. Asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus: Hanke toteuttaa kaupungissa laaditun palveluverkkoselvityksen mukaisia tavoitteita ja turvaa riittävän päiväkotipaikkamäärän tarjontaa. Asuinrakentaminen on lähellä Kaunaisten keskustan palveluja. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön luonnon ja talouden kannalta kestävällä tavalla: Kaavamuutos kohdistuu olemassa olevaan asuinalueeseen. Asuinrakentamisen tiivistäminen on pe- 15

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS rusteltua juna-aseman välittömässä läheisyydessä. Kevyen liikenteen tarpeet huomioidaan kaavassa. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: Kaavamuutos ei aiheuta elinympäristölle terveysriskejä. Kaavassa huomioidaan alueeseen kohdistuvat ympäristöhäiriöt. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: Suunnitelmalla ei vaikuteta merkittäviin rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnon arvoihin. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Kaavalla ei heikennetä merkittävästi virkistyksen kannalta merkittävien alueiden määrää tai virkistysyhteyksien toteutumista. Asemakaava ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa: Kaavahankkeella on maanomistajien hyväksyntä. Toteutushankkeet voidaan käynnistää asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavaan sisältyy sitova tonttijaon muutos. Asemakaavoituksen yhteydessä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen. Pysäköintialueen toteuttaminen Kauniaistentien varteen edellyttää kaupungin ja huoltoaseman tontin omistajan sopimusta. 16

6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Uudenmaan maakuntakaava, 8.11.2006 Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelma 2, 13.12.2004 Voimassa olevat asemakaavat 12.11.1964 Ak 33 ja 26.1.1974 Ak 67 Pohjatutkimukset, Insinööritoimisto Pohjatekniikka 1975 Sansinpellon päiväkoti, kaavoitusta palveleva suunnittelu, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy 29.4.2011 Sansinpellon päiväkodin rakennussuunnitelma, luonnos 23.3.2012, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Maisemallinen analyysikartta asemakaava-alueelta, 14.12.2012 Ramboll Finland Oy Lausunto liikenteen aiheuttamasta tärinästä, 24.1.2012 Ramboll Finland Oy Yleisötilaisuuden muistio 12.3.2012 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet Sansinpellon asemakaavan liikenneselvitys, FCG 15.4.2012 Kauniaistentien ja huoltoaseman liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 29.6.2012 Liikennemeluselvitys kaavamuutosalueelta 08/2012, Ramboll Finland Oy Ympäristölupapäätös polttoaineen jakeluasemalle, Oy Teboil Ab, 9.9.2004 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot, muistutukset ja vastineet Helsingissä 13.12.2012 Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA 17

LIITTEET 1. Voimassa oleva asemakaavakartta ja määräykset: 26.1.1974 2. Asemakaavakartta ja -määräykset, ehdotus 13.12.2012 3. Asemakaavan havainnekuva 4. Seurantalomake 5. Tonttijakokartta 6. Meluselvitys 18